Mitä sinä tekisit, jos tietäisit, että kuukauden sähköttömyys ja netittömyys alkaisi tunnin päästä? Pesisitkö koneellisen pyykkiä, soittaisitko äidille, vai katsoisitko Netflixistä suosikkisarjastasi vielä yhden jakson?
Nykyelämäämme pyörittävät satelliitit, sähköverkot ja netti, aivan huomaamattamme. Kyse ei ole vain siitä, että ilman sähköä ja nettiä Twitter ei toimi tai kaverin kanssa pitää jutella kasvokkain Skypen sijaan. Olemme rakentaneet lähes kaiken modernin elämän edellytykset sähkön ja tietoliikenneyhteyksien varaan – niiden toimiminen varmistaa niin sen, että bussit kulkevat aikataulussa kuin sen, että palkka tulee tilille ajoissa.
Uhka tälle kaikelle tulee taivaalta. Syynä ovat aurinkotuulet, joihon ihminen ei voi vaikuttaa millään tavalla.
Aurinkotuulista tietää Oulun yliopiston avaruusfysiikan tutkijatohtori Lauri Holappa, joka tutkii työkseen Aurinkoa.
Holapan mukaan Aurinko on perusominaisuuksiltaan aika tavanomainen tähti.
”Auringossa on kuitenkin paljon, mitä ei tiedetä, kuten Auringon magneettikenttä ja se, miten se kehittyy ajan mittaan. Aurinkoa on tutkittu vasta 30 vuotta suoraan satelliiteilla.”
Mutta miten tämä kaikki liittyy nettiongelmiin?
Holappa kertoo, että avaruusfyysikot pyrkivät luomaan ymmärrystä siitä, miten aurinkotuuli liittyy maan lähiavaruuden häiriöihin. Avaruussääennusteiden avulla voitaisiin ennakoida auringosta tulevia koronan massapurkauksia. Purkaukset voivat aiheuttaa laajoja häiriöitä esimerkiksi sähköverkkoihin, satelliittien toimintaan ja GPS-paikannukseen. Jos ne voitaisiin ennustaa nykyistä paremmin, ongelmiin ehdittäisiin varautua, jolloin Snapchat-viestit ja lentokoneet pääsisivät ongelmitta määränpäähänsä.
Esimerkiksi vuonna 2012 Maan ohitti läheltä purkaus, joka olisi voinut aiheuttaa maailmanlaajuisia haittoja.
Tällä hetkellä tuhoja tekevä avaruusmyrsky voidaan ennustaa tarkasti vain tuntia ennen kuin se päätyy maapallon lähiavaruuteen. Siinä ajassa ei ehdi ihmeitä.
Toki maan päällä varaudutaan haittoihin ennakoivasti koko ajan esimerkiksi sähköverkkoja vahvistamalla. Erityistä huomiota vaativat muuntajat, jotka eivät välttämättä kestä sähköverkkoon indusoituvia tasavirtoja pitkään.
Avaruustutkijan arkipäivä
Holappa on omassa tutkimuksessaan selvittänyt pitkäaikaisia, kymmenien–satojen vuosien vaihteluita Auringon aktiivisuudessa. Hän ei ole avaruussään mettemannonen eli ei tee sääennustuksia. Sen sijaan hän edustaa sitä tuntemattomaksi jäävää ihmisjoukkoa, joka tekee taustatyötä, jotta ennustuksia avaruussäästä osattaisiin ylipäätään tehdä. Heidän työnsä on vaikeaa mutta jää suurelta yleisöltä piiloon.
Tutkimusaihe kuulostaa jännittävältä, mutta Holapan työpaikka ei silti vaikuta miltään televisiosarjojen rikoslaboratoriolta. Tutkijat seulovat mittalaitteiden ja satelliittien tuottamista suurista datamassoista viikko- ja kuukausitolkulla kiinnostavuuksia. Sellainen homma lienee välillä takkuavaa ja yksitoikkoistakin.
Toki hän on päässyt esimerkiksi Yhdysvaltain avaruushallintoon Nasalle puolen vuoden tutkijavierailulle. Siellä hän tutustui Nasalla käytössä oleviin numeerisiin malleihin, joita käytetään tutkimuksessa ongelmien ratkomiseen. Niitä Holappa aikoo ottaa käyttöön omassa työssään.
Tutkijat, kuten Holappakin, tietävät asioiden monimutkaisuuden, eivätkä siksi yleensä mielellään sano mitään kovin räväkkää. Yhdestä asiasta hän antaa kuitenkin suorastaan jyrkän lausunnon.
Ilmastonmuutoksen syistä kiertää netissä monenlaisia väitteitä, joiden avulla pyritään välttämään ihmisen vastuu omista tekemisistään.
Auringon aktiivisuuden vaihtelu on yksi näistä sitkeistä huhuista, jolla yritetään selittää maapallon keskilämpötilan vaihtelua. Tieteellisillä termeillä höystetyt sepitteet menevät monella helposti läpi, koska maallikot eivät ymmärrä auringonpilkuista mitään.
Holappa varmasti tietää, voiko Auringon aktiivisuudella selittää ilmastonmuutosta.
”Aurinko vaikuttaa yläilmakehän kemiaan ja siten myös paikallisesti ilmastoon erityisesti napa-alueilla. Näitä Auringon alueellisia ilmastovaikutuksia tutkitaan parasta aikaa myös Oulun yliopistossa. Mitään näyttöä suuresta vaikutuksesta viimeaikaiseen ilmaston lämpenemiseen ei kuitenkaan ole.”
