Perjantaina 27. syyskuuta Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella järjestetään neljättä kertaa Tutkijoiden yö.
Syyskuun viimeisenä perjantaina järjestettävä tiedetapahtuma järjestetään Suomessa Oulun lisäksi yhdessätoista muussa kaupungissa, yhtä aikaa yli 300 eurooppalaisen kaupungin kanssa.
Oulussa Tutkijoiden yön ohjelmaan kuuluu niin työpajoja, paneelikeskusteluita kuin luentojakin. Aiemmilta vuosilta palaavat monet suositut työpajat, kuten logopedian työpaja, jossa ovat mukana lukukoira ja -kissa, Ötökkäakatemia ja vesiötökät ja arkeologien muumiotutkimus.
Tänä vuonna illan ohjelmassa on myös virtuaalinen eläinmuseo. Tutkijatohtori Matti Pouke Jokapaikan tietotekniikan tutkimusyksiköstä (Ubicomp) kertoo, että museoon pääsee tutustumaan salissa TF103 virtuaalitodellisuuslasit silmillä.
Kyseessä on ohjelmakuvauksen mukaan interaktiivinen room-scale virtuaalitodellisuuskokemus. Tämä tarkoittaa sitä, että virtuaalitodellisuudessa pystyy etenemään jonkin verran myös fyysisellä kävelyllä, muuten liikkuminen tapahtuu virtuaalimaailman sisällä.
Linnanmaan kampuksella sijainnut Oulun yliopiston eläinmuseo suljettiin loppuvuonna 2017. Perusteena sulkemiselle oli tarve saada kasvavalle kampukselle lisää tilaa ruokailulle ja opiskelulle. Näyttelytilan alakerta tulikin Juveneksen Foodoo-ravintolan ruokailutilaksi, toisen kerroksen tilat tulevat Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön. Jo museon sulkemisaikaan tiedotettiin suunnitelmista museon 3D-mallintamiseksi.
Tilan kuvantamistyö alkoi museon ovien sulkeutumisen jälkeen joulukuussa 2017, kun museo laserkeilattiin ja valokuvattiin. Niiden perusteella tilasta muodostettiin 3D-malli. Vaikka Linnanmaan näyttelytila oli kooltaan mittava, noin 800 neliömetriä, Matti Pouken mukaan kaikista työläin osuus koko projektissa on ollut museon eläinten 3D-mallintaminen. Eläimiä on skannattu yksi kerrallaan Ubicompin tiloissa olevalla 3D-skannerilla.
”Vaikka museosta onkin digitoitu jo vaikka kuinka paljon, työtä vielä piisaa. Kyseessä on kuitenkin kymmenistä tuhansista näytekappaleista.”
Matti Pouken mukaan virtuaalinen eläinmuseo on uskollinen alkuperäiselle kohteelle. Virtuaaliversiota suunnitellessa kuultiin esimerkiksi eläinmuseon henkilökunnan kantoja siitä, mikä museossa oli erityisen merkityksellistä ja mitkä asiat pitäisi ehdottomasti säilyttää.
”Ulkoasultaan ja geometrialtaan tilat ovat yksi yhteen. Esimerkiksi mittakaava on säilytetty niin, että [museon näyttelyssä esillä olleiden] karhun ja hirven koko tulisi mahdollisimman hyvin toistetuksi virtuaalimaailmassakin. Dioraama oli oma lisänsä, sen tuottaminen ja säilyttäminen on tehty mahdollisimman yksityiskohtaisesti.”
Virtuaalitodellisuus mahdollistaa luonnollisesti myös asioita, joita perinteinen museo ei voinut tarjota. Osaan museon eläimistä on lisätty lisäksi pieniä ekstrajuttuja, kuten animaatioita ja äänijälkiä. Virtuaalimuseossa liikuskellessa voi esimerkiksi klikata museon kohdetta ja saada siitä lisätietoa, sillä ohjelmassa on integraatio alkuperäiseen lajitietokantaan.
Lisäksi maailmasta löytyy interaktiivinen virtuaalimetsä, jossa voi nähdä, miltä museon kokoelmassa ollut eläin näyttäisi luonnossa alkuperäisessä ympäristössään.
Museota suunnitellaan osaksi Tietomaata
Eläinmuseon sulkemisesta käytiin pari vuotta sitten paljon tunteikasta keskustelua: museon puolesta tehtiin valtuustoaloitteita, adresseja, vetoomuksia ja mielipidekirjoituksia. Museon mahdollisesta muutosta Linnanmaalta oli tosin ennen sulkemispäätöstä puhuttu vuosien ajan, ja Oulun ylioppilaslehtikin kirjoitti horisontissa häämöttävästä muutosta jo vuonna 2016.
Sulkemispäätöksestä tehtiin viime vuoden tammikuussa myös tutkintapyyntö oikeuskanslerille. Vuosi sitten annetussa ratkaisussa apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen totesi, että Oulun kaupunki ei käsitellyt eläinmuseota koskevaa valtuustoaloitetta ajoissa. Oulun yliopiston osalta ei ilmennyt toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista tai virheellistä menettelyä tai laiminlyöntiä.
Torstaina 17. tammikuuta tiedotettiin, että eläinmuseon tulevaisuutta selvittänyt työryhmä ehdottaa ”uudentyyppisen luontonäyttelyn” sijoittamista tulevaisuudessa Tiedekeskus Tietomaan kolmanteen kerrokseen.
Tietomaa on osa Luuppia. Museo- ja tiedekeskus Luupin johtaja Jonna Tamminen sanoo nyt, ettei asiasta ole tehty vielä virallista päätöstä kaupungin toimesta. Suunnitelmista on kyllä valmistunut elokuun lopussa raportti, jossa ehdotetaan eläinmuseon näyttelyn sijoittamista joko Tietomaan kolmanteen tai neljänteen kerrokseen. Raportti on myös luovutettu Oulun kaupunginjohtajalle Päivi Laajalalle ja yliopiston rehtorille Jouko Niinimäelle.
Tammisen mukaan alustavan näyttelysuunnitelman työnimi on ihminen ja luonto. Näyttelyn ajatuksena on tarkastella erilaisia ympäristöjä eläimen näkökulmasta. Näyttelysuunnitelman laadinnassa on Tammisen mukaan kuultu niin Tietomaan kävijöitä kuin oululaisia opettajiakin. Vastauksista ilmeni, että uudessa eläinmuseossa tulisi olla tiedekeskukselle tyypillisiä vuorovaikutteisia elementtejä, mutta myös eläinmuseon täytettyjä eläimiä.
Jonna Tammisen mukaan Tietomaassa näyttelytila olisi kooltaan huomattavasti Linnanmaata pienempi. Myös kerroskorkeus on huomattavasti aiempaa tilaa matalampi. Siksi esimerkiksi linnustoa ei voi pitää esillä samalla lailla kuin Linnanmaalla – erilainen tila vaatii erilaisia keinoja esittämiseen.
Museohankkeen tarkemmasta aikataulusta Tamminen ei osaa vielä sanoa. Vaikka raportti on laadittu ja luovutettu eteenpäin, virallisia päätöksiä ei ole tehty.
Myös Tietomaan sijainti on vielä avoinna. Helmikuussa tiedotettiin, että koko Luuppi haluttaisiin siirtää lähemmäs keskustaa. Luupin toimintakonsepti- ja tilatyöryhmä esitti tuolloin, että keskustaan rakennettaisiin Luupille nykyaikainen näyttely- ja tapahtumatila, joka ”yhdistää aivan uudella toimintamallilla Pohjois-Pohjanmaan museon, Tiedekeskus Tietomaan ja Oulun taidemuseon”.
Jonna Tammisen mukaan hanketyöryhmän työskentely on edelleen käynnissä, ja sen työ jatkuu helmikuun loppuun asti. Yhtenä vaihtoehtona tosiaan on, että vanhojen tilojen sijaan rakennetaan kokonaan uusi rakennus. Muitakin versioita on esitetty, ja yhdessä skenaariossa nykyiset tilat peruskorjattaisiin, Tamminen sanoo.
”Helmikuun loppuun mennessä tehdään päätös siitä, mikä tuleva tila on.”
Dioraamaa tarjottiin tekijälle
Eläinmuseon tulevaisuus näyttää johtavan Tietomaahan, mutta entäs nykyhetki?
Oulun yliopisto on kertonut olevansa sitoutunut rahoittamaan uuden näyttelyn rakentamista ja tukemaan sen toimintaa jatkossakin.
Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen sanoo, että tutkimukselle ja koulutukselle relevantit eläinmuseon kokoelmat ovat yliopiston kampuksella. Tutkimuskokoelmat ja työskentelytilat sijaitsevat nyt kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä. Osa näyttelyn systemaattisesta osastosta on siirretty myös yliopiston J-käytävän varrelle.
Museon sulkemishetkellä paljon keskustelua herätti näyttelytilan seinään rakennettu dioraama, yli 50-metrinen kolmiulotteinen teos, jossa Suomenlahti vaihtuu Jäämereksi ja kesä talveksi.
Oulun yliopiston hallitus ehdotti viime vuoden elokuussa dioraaman osittaista säilyttämistä sen nykyisissä tiloissa. Yliopisto esitti dioraaman tekijälle, konservaattori Heikki Kangasperkolle, että dioraaman kolme ensimmäistä osaa jäisivät entisen eläinmuseon tilaan, ja muut dioraaman osat välivarastoitaisiin vielä myöhempää sijoitusta varten. Hallitus tarjosi Kangasperkolle myös mahdollisuutta vastaanottaa teos itselleen.
Yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että Foodoon ravintolan rakentamisen valmistelun yhteydessä dioraamojen ja niiden taustamaalausten säilyttämisen mahdollisuutta selvitettiin Oulun kaupungin museon kulttuuriperintötyön asiantuntijan avustuksella.
”Esimerkiksi ulkoseinien teknisten korjausten vuoksi taustamaalaukset oli irrotettava. Selvitystyössä ilmeni, ettei taustamaalauksia saada irrotettua kokonaisina, koska ne oli maalattu kipsilevyille, jotka oli kiinnitetty tiheästi kiinni runkoon. Sen vuoksi maalaukset oli purettava, mutta osa maalauksista on jätetty seinien sisään tulevia sukupolvia varten”, Kiuru sanoo.
Hänen mukaansa dioraamoissa olleet eläimet ja muu tarvittava materiaali on varastoitu tulevaa mahdollista sijoituspaikkaa odottamaan.
Virtuaalimuseo esille kaupunginkirjastoon?
Vaikka eläinmuseon ovet sulkeutuivat jo pari vuotta sitten, virtuaaliversio elää ja kehittyy edelleen.
Matti Pouken mukaan virtuaalimuseon kehitystyö on kylläkin ”hyvin resurssi-intensiivistä”, eläinten skannaus vaatii paljon työtä. Siksi aivan koko aineistoa ei luultavasti pystytä koskaan skannaamaan.
Tutkijoiden yön jälkeen virtuaalista eläinmuseota on suunniteltu tuotavaksi osaksi yliopiston uutta, kasvitieteellisen puutarhan yhteydessä olevaa vierailukeskusta. Pouken mukaan toiseksi sijoituspaikaksi on mietitty Oulun kaupunginkirjastoa, jossa voi jo tutustua VR-laitteiden avulla omaan virtuaalikirjasto-sovellukseen.
Viisi poimintaa Oulun Tutkijoiden yön ohjelmasta
Reaaliaikainen leikkaussalidemo VR-laseilla ja 360-kameralla 5G-verkossa, TF103
Kiinnostaako kurkata leikkaussaliin? Voit siirtyä lääketieteen opiskelijan tai asiantuntijan rooliin VR-lasien avulla. Leikkaustilanne on 360-kameralla kuvattu, ja sitä voi tarkastella eri näkökulmista. Voit nähdä potilastilanteen lääkärin silmin. Silloin näet myös AR-lisätietoja, joita lääkäri saa potilaasta reaaliajassa antureiden välityksellä.
Virtuaalinen kirjastomatka, TF103
Virtuaalisella kirjastoreissulla voi tutustua fantasiamaailmoihin, löytää piilotetut kirjavinkit, liikutella esineitä, kohdata kirjastokissan, kirjoittaa oman tarinasi kirjaan ja jättää sen halutessasi muiden käyttäjien luettavaksi.
Tutustu tutkijoiden tutkimusmatkoihin, Tellus Stage kello 17.30–18
Tellus Stagella on tarjolla kolmen Oulun yliopiston tutkijan kuvitettuja esityksiä heidän tekemistään tutkimusmatkoista eri puolille maailmaa. Esitysten aiheina ovat Lönnrotin jäljillä Karjalassa vienankarjalaa tutkimassa (Niina Kunnas, kielentutkimuksen dosentti), Ugandassa ja Ruandassa vuorigorilloja tutkimassa (Juho-Antti Junno, kulttuuriantropologian tutkijatohtori) ja Ark(t)ista aherrusta – tutkijan päivä Pohjois-Norjan tuntureilla (Olli Karjalainen, luonnonmaantieteen tohtorikoulutettava).
Paneelikeskustelu: Millaisen jäljen teknologia jättää ihmiseen? Tellus Stage kello 18.15–19.15
Stagella järjestetään paneelikeskustelu, jossa neljä tutkijaa eri aloilta tuo oman näkökulmansa siihen, miten teknologia vaikuttaa ihmiseen. Mukana ovat tietojenkäsittelytieteen professori Netta Iivari, yhdyskuntasuunnittelun professori Tarja Outila, kasvatustieteen tohtori, tutkija Jonna Malmberg ja kasvatustieteen tohtori, tutkija Teemu Suorsa.
Kuluttajien geenitestit avaavat ikkunoita menneisyyteen ja tulevaisuuteen, Tellus Stage kello 19.30–20.30
Geneettiseen sukututkimukseen perehtynyt filosofian tohtori, tietokirjailija ja Sitran johtava asiantuntija Marja Pirttivaara kertoo luennollaan kuluttajien geenitesteistä ja valottaa, miten niitä voi hyödyntää harrastuksena tai kansalaistieteessä.
Oulun Tutkijoiden yön ohjelmaa on Linnanmaan kampuksella kello 17–21. Koko ohjelmaan voi tutustua yliopiston verkkosivuilla. Kajaanin yliopistokeskus ja Sodankylän geofysiikan observatorio järjestävät lisäksi illan aikana omaa ohjelmaa.
