Mitä tehdä, jos ruuan laatu on heikentynyt, opintosuunnitelma on kohtuuttoman kuormittava tai lukujärjestyksen aikataulu ei vastaa todellisuutta? Silloin voi olla yhteydessä hallinnon opiskelijaedustajaan eli hallopediin. He tekevät arvokasta työtä paremman Oulun yliopiston puolesta toimimalla opiskelijoiden edustajina työryhmissä ja hallinnon päättävissä elimissä.
Jos opiskelijat eivät itse ole kantaansa kertomassa, heidän näkökulmansa voi unohtua päätöksenteosta. Heitä todella kannattaa kuunnella, ovathan opiskelijat oman opiskelunsa ja arkensa parhaat asiantuntijat.
Suomessa niin julkishallinnolliset yliopistolaitokset kuin säätiömuotoiset säätiöyliopistotkin perustuvat ajatukselle akateemisesta yhteisöstä, jonka ytimen muodostavat professorit, yliopiston henkilökunta ja opiskelijat. Näin varmistetaan, että akateeminen yhteisö käyttää päätöksenteossa kaikkea osaamistaan. Nämä kolme ryhmää johtavat myös Oulun yliopistoa edustuksellisesti niissä toimielimissä, joista on säädetty yliopistolaissa ja yliopiston johtosäännössä. Jotta opiskelijoiden näkökulmat ja visiot näkyisivät ja kuuluisivat yliopistolla, tarvitaan juuri hallopedeja.
Opiskelijaedustajan tehtävässä halloped pääsee tutustumaan suuren tieteellisen laitoksen johtamiseen. Hallopedina opiskelija oppii kokous- ja neuvottelutaitoja ja pääsee avartamaan omaa näkemystään yliopiston päätöksenteosta eri hallinnon tasoilla. Vaikuttamisen paikkoja on monia. Yliopiston ylin päättävä elin on hallitus, joka päättää muun muassa Oulun yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä strategiasta. Vaikuttamistyötä tehdään myös yliopistokollegiossa, koulutusneuvostossa ja koulutuksen johtoryhmässä, tiedekuntien hallituksissa, johtoryhmissä ja koulutustoimikunnissa sekä tutkinto-ohjelmatiimeissä. Lisäksi yliopistolla toimii terveys- ja hyvinvointityöryhmät, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, tiedekunnittaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät sekä kaksi ravintolatoimikuntaa.
Hallopedin tehtävässä oppii siis niin yliopiston laadunhallinnasta, henkilöstöasioista kuin opetuksen kehittämistyöstäkin. Opiskelijaedustaja pääsee myös luomaan kontakteja akateemisen yhteisön muihin edustajiin. Keskustelu ja näkemysten vaihtaminen eri ryhmien kesken ovatkin arvokas osa työtä.
Yliopiston sisäisten hallinnollisten toimielimien lisäksi opiskelijat vaikuttavat Oulun yliopiston ulkopuolisissa toimielimissä, kuten Unirestan, Oulun ylioppilasavun ja PSOASin hallituksissa, valtakunnallisesti toimivassa YTHS:n valtuuskunnassa ja paikallisesti toimivassa YTHS:n Oulun terveyspalveluyksikön johtokunnassa. Opiskelijoiden äänen kuuluminen ei siis rajoitu vain yliopiston seinien sisälle.
Olen itse toiminut hallinnon opiskelijaedustajana duaalimallin toisella puolella ammattikorkeakoulussa. Osallistuin päätöksentekoon korkeakoulun sisäisissä ja ulkoisissa toimielimissä, kuten kampuskohtaisissa opiskelijahyvinvointiryhmissä, kampuksen opintokollegiossa ja tutkinto-ohjelmatiimissä. Opiskelijaedustajana huomasin nopeasti, ettei kaikki ole niin yksinkertaista ja helposti muutettavaa kuin miltä se voi opiskelijan silmin näyttää. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa toisen opintopsykologin tarve oli tunnistettu ja tunnustettu, mutta silti palkkaamiseen johtava päätös vaati ylivuotista lobbaustyötä sekä useita selvityksiä ja konsultointia eri toimielinten kesken. Korkeakoulua pyörittääkin valtava hallinnollinen koneisto, joka tarkkailee ja tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat muun muassa opiskelijan hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja korkeakoulun maineeseen.
Olen silti huomannut, että jo yhdellä päätöksellä voi olla dominoefektin kaltainen vaikutus, jossa yksikin asia tai ihminen saa aikaan tapahtumien sarjan. Siksi kehotan kaikkia hakemaan hallopediksi: juuri sinä voit olla se ensimmäinen domino, joka saa aikaan muutoksen.
Oulun yliopistossa toimii yli sata OYY:n hallituksen tai edustajiston valitsemaa hallinnon opiskelijaedustajaa. Avoimia paikkoja voi hakea lokakuun alusta alkaen halloped.fi -sivuston kautta.
