Oulun yliopiston ylioppilaskunta julkaisi raporttinsa poikkeusolojen vaikutuksista opiskelijoihin 19. toukokuuta.
Koronakriisin vaikutuksia opiskelijan arkeen on selvitetty myös muualla Suomessa.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntija Ainomaija Rajoo toteaa, että ainakin kuudessa ylioppilaskunnassa on järjestetty kysely poikkeustilojen vaikutuksista. Lopuissakin tietoa on kerätty opiskelijapalautteen kautta.
Suomalaisia yliopistoja on mukana laajemmissa koronan vaikutuksia selvittävissä hankkeissa. Esimerkkinä tällaisesta laajemmasta hankkeesta on COVID-19 Multi-Country Student Well-Being Study, Antwerpenin yliopiston koordinoima tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa koronaviruksen ja sen aiheuttaman COVID-19-epidemian vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin. Suomen tutkimusryhmä muodostuu Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkijoista.
Eurooppalaisten kansallisten opiskelijaliittojen yhteenliittymä ESU (European Students’ Union) on yhdessä Zadarin yliopiston ja Kroatiassa sijaitsevan Koulutuksen kehittämisinstituutin (Institute for the Development of Education) kanssa kerännyt kokemuksia opiskelijoiden elämästä pandemian keskellä. ESU:n mukaan kyselyn tuloksia käytetään opiskelijoiden tukemista kriisitilanteissa käsittelevissä suosituksissa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on toteuttamassa tänä keväänä koko koulutusjärjestelmän kattavaa arviointia, jolla selvitetään poikkeusolojen vaikutuksia koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Maanantaina 11.5. Karvi julkaisi ensimmäisen taustaraportin valmiiden aineistojen pohjalta.
Etäopiskelu rasittaa, koronatilanne ahdistaa
Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat järjestäneet omat kyselynsä poikkeusolojen vaikutuksista opiskeluun. Kyselyistä koosteen tehneen Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) mukaan noin puolet vastanneista kokee jaksamisensa huonontuneen, motivaationsa laskeneen ja stressin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Valtaosa vastanneista opiskelijoista näki etäopiskeluun siirtymisen onnistuneen sinänsä hyvin, mutta arvioi opetuksen laadun heikentyneen.
Avovastausten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden käsitys opetuksen laadun heikentymisestä liittyy erityisesti siihen, että luentojen sijaan monet opintojaksojen sisällöt on vaihtuneet itsenäisiksi tehtäviksi. Tulosten mukaan opiskelijat kaipaavat ohjausta ja opetusta sekä kokevat, että työmäärä on lisääntynyt.
Suomen Lukiolaisten Liitto julkaisi huhtikuussa etäopetukseen siirtymisen vaikutuksia lukiolaisten opiskeluun ja jaksamiseen selvittäneen kyselytutkimuksen tulokset. Kyselyn perusteella etäopiskeluun siirtyminen oli sujunut melko hyvin, mutta muutos on kasvattanut lukiolaisten työmäärää. Etäopiskelu on rasittanut lukiolaisia enemmän kuin tavanomainen opiskelu. Kuormituksen kasvamisen lisäksi yli puolet vastaajista on ahdistunut koronatilanteesta.
Joustoa on tullut, kun on ollut pakko
Suomen yliopisto-opiskelijoita edustavalla SYL:lla on ollut kevään aikana monia edunvalvonnallisia kysymyksiä ratkaistavana.
Opintojen sujuvuuden on oltava kunnossa, sillä opintojen eteneminen on yhteydessä opiskelijoiden toimeentuloon. Opintotuen maksussa on kuitenkin keväällä huomioitu poikkeustilanne: jos opiskelu ei ole kevään aikana ollut mahdollista eikä opintosuorituksia ole siten tullut tarpeeksi, opiskelijan ei tarvitse poikkeustilanteessa perua tai palauttaa opintotukea. Jos enimmäisaika on tullut täyteen eivätkä opinnot ole edenneet tarpeeksi, opintotuelle voi hakea myös jatkoa opintotuen muutosilmoituksella.
Paljon palstatilaa on saanut koronan vaikutus tämän kevään opiskelijavalintoihin. Korkeakoulut tiedottivat 9. huhtikuuta, ettei perinteisiä valintakokeita järjestetä. Muuttuneista valintatavoista kerrottiin huhtikuun aikana, viimeisetkin tiedot julkistettiin 30. huhtikuuta. Voit lukea Oulun ylioppilaslehden jutun muutoksista opiskelijavalintoihin täällä.
Ainomaija Rajoon mukaan yksi kevään aikana esille nousseista asioista on opiskelijoiden jaksaminen. Kuten OYY:n, Suomen Lukiolaisten liiton ja opiskelijakuntien kyselyissä nousi esille, siirtymisen etäopetukseen on koettu kasvattaneen työmäärää.
Mutta mistä se johtuu? Eikö etänä opiskella saman verran kuin paikan päälläkin?
”OAJ:n opettajille tekemistä kyselystä selvisi, että korkeakoulusektorilla lähtökohdat etäopetukselle olivat hyvät: siihen on suunniteltu omat järjestelmät ja välineet. Silti se ei ole ongelmatonta, ja onnistuminen on alakohtaista, riippuen myös opettajasta ja opintojaksosta”, Rajoo sanoo.
Etäopetus on tuonut lisätyötä myös opettajille: OAJ:n kyselyn mukaan sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa noin puolet vastaajista koki, että etäopetukseen siirtyminen on lisännyt työaikaa paljon.
Rajoon mukaan myös sosiaalisten kontaktien vähyys koetaan raskaaksi.
”Omasta kodista on tullut pääasiallinen opiskelupaikka. Opiskelun ja vapaa-ajan erottamisesta on tullut vaikeampaa. Yksinäisyyden kokemukset ovat vahvistuneet.”
Voiko etäopetuksesta jäädä käytäntöjä käyttöön jatkossakin, vai onko parempi palata takaisin arkeen?
Rajoon mukaan tilanne on tuonut – osittain pakon edessä – opintojen suorittamiseen lisää joustavuutta. Siihen, missä ja mihin aikaan opintoja voi jatkossa tehdä, tullee jatkossa vielä enemmän joustoa.
Opiskelijat ovat lopulta hyvin heterogeeninen joukko, jolla on hyvin erilaisia tarpeita opintojen suhteen.
On heitä, joille etäopiskelu ei ole aiheuttanut mitään ongelmaa, mutta on heitäkin, joille nykyinen tilanne ei ole sopinut ollenkaan.
”Tilanne osoittaa sen, että vaikka etäopiskelun osuus kasvaa, fyysisessä tilassa tapahtuvalle opiskelulle on edelleen paikkansa, se ei ole menossa mihinkään.”
Lue lisää: Kampus karanteenissa – Miten etäopiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?, OYY:n koronakysely: Oulussa poikkeuskevät vaikeutti opiskelua ja kuormitti, tiedekuntien välillä vaihtelua tyytyväisyydessä opetukseen ja tiedotukseen, Kun korona ahdistaa
