Mitä HURMOS tekee, hankkeen projektipäällikkö Eeva-Liisa Oikarinen?
HURMOS on projekti, jonka tavoitteena on kehittää suomalaisten yritysten huumoriosaamista. Pohdimme tapoja käyttää huumoria strategisesti mainonnassa, johtamisessa ja tuotekehittelyssä. Tutkimme muun muassa miten leikillisyyttä voi hyödyntää uusien tuotteiden ja palveluiden innovoimisessa sekä viestinnässä. Hankkeemme on parivuotinen ja tällä hetkellä puolivälissä. Parhaillaan valmistelemme projektimme tulosten julkistamista ja laajaa Suomen vientiyrityksille suunnattua kyselyä.
Mistä kaikki alkoi?
Itseäni alkoi kiinnostaa huumori pohtiessani väitöskirjatutkimukseni aihetta Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin yksikössä. Törmäsin humoristiseen rekrytointi-ilmoitukseen ja siitä se oikeastaan sitten lähti. Yhdessä muiden huumoritutkijoiden kanssa totesimme myöhemmin, että tarvitaan huumoriin ja liiketoimintaan perehtyvä laajempi hanke.
Tutkit väitöskirjassasi huumoria rekrytointimainonnan osana. Kannattaako yritysten panostaa vitsikkäisiin rekryilmoituksiin?
Huumori on kaksiteräinen miekka rekrytointimainonnassa. Huumorin toimivuutta pystytään testaamaan kokeellisesti, ja olen verrannut huumoripitoisten ilmoitusten saamaa reaktiota ei-humoristisiin ilmoituksiin.
Huumorilla yritys voi saada huomiota, mutta yleisesti ottaen sen käyttäminen on riskialtista ja tuottaa vähemmän myönteisiä reaktioita joillekin potentiaalisille työnhakijoille. Toisaalta humoristisista ilmoituksista ihminen huomaa nopeasti sopiiko hän yrityksen yrityskulttuuriin. Jos huumori ei yhtään aukene hakijalle, voi olla kaikkien kannalta etu, että juuri hän ei tartu ilmoitukseen.
Hankkeellanne on yrityspartnereita. Minkälainen on heidän roolinsa projektissanne?
Kumppaneitamme ovat yhdeksän suomalaista yritystä, joiden osaamista hyödynnämme ja kehitämme. He ovat hankkeen tulosten ensimmäisiä hyödyntäjiä, ja heille tehdään esimerkiksi toimeksiantona opinnäytetöitä.
Toteutimme myös yrityksille suunnatun kyselyn, jossa selvitimme, miten huumoria tällä hetkellä käytetään. Löysimme esimerkiksi yhteyksiä tietyn tyyppisen huumorin ja innovaatiokäyttäytymisen välillä. Hyväntahtoinen, positiiviseksi mielletty huumori tai huumori joka antaa mahdollisuuden nähdä asiat uudessa valossa vaikutti lupaavammalta kuin aggressiivisempi kritisoiva huumori.
Lähteekö Suomi nousuun huumorilla?
Kyllä uskon näin. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet turhan vakavasti työelämään suhtautuvia. Yritys- ja viestintäkulttuuri tarvitsee muutosta, ja huumori voi toimia strategisena työkaluna tässä muutoksessa. Huumorilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa liiketoimintaan.
