Valtioneuvosto on hyväksynyt torstaina 11. huhtikuuta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleja koskevat muutokset. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta eli rahoituskaudeksi 2025—2028.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedotteen mukaan “uudistuksilla tuetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustehtävien toteuttamista ja vahvistetaan korkeakoulujen strategiatyötä.”
Uudessa mallissa on muutamia merkittäviä muutoksia nykyiseen rahoituskauteen verrattuna. Jatkossa korkeakoulut saavat rahaa uusien, ensikertalaisten opiskelijoiden sisäänotosta. Tällä tavoitellaan kansallisen koulutus- ja osaamistason nostamista.
Myös tutkintojen suorittaminen ajallaan on entistä tärkeämpää. Opintojen viivästyminen vähentää rahamäärää, jonka korkeakoulu saa opiskelijan valmistumisesta. Esimerkiksi ensikertalaisen opiskelijan määräajassa suorittama ylempi korkeakoulututkinto nettoaa yliopistolle 27 395 euroa, kun taas valmistuminen yli vuosi tavoiteajan jälkeen tarkoittaakin vain 15 219 euron summaa korkeakoululle.
Uuden rahoitusmallin mukaan toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta korkeakoulut saavat entistä vähemmän rahaa.
“Jotta suomalaisten koulutustaso voi nousta, on yhä useamman nuoren päästävä korkeakouluun. Verovaroilla maksettavan korkeakoulutuksen on kohdistuttava tehokkaammin heille, jotka siitä eniten hyötyvät. Lisäksi lisäämme kannustetta huolehtia koulutuksen läpäisystä ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Korkeakoulut saavat jatkossa enemmän rahoitusta niistä opiskelijoista, jotka valmistuvat tavoiteajassa”, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) toteaa OKM:n tiedotteessa.
“Huolena rahoitusmallissa on se, että käytetäänkö ensikertalaisista saatava raha koulutuksen läpäisyn parantamiseen, vai meneekö se muuhun toimintaan”, toteaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Hakoniemi.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kritisoi uudistuksia viime talvena esityksen ollessa lausuntokierroksella. Ensikertalaisindikaattorilla voi SYL:n mukaan olla “epätarkoituksenmukaisia ja odottamattomia” seurauksia. Toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisen kertoimen alentamisessa vaarana on, että korkeakoulut ajautuvat heikentämään entisestään toisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuuksia jatkossa.
SYL toteaa myös, että korkeakouluilla on melko vähän mahdollisuuksia kirittää opiskelijoita valmistumaan nopeammin, joten määräajassa suoritettujen tutkintojen kertoimen nosto yhdistettynä opiskelijoiden sosiaaliturvan leikkauksiin ei välttämättä toimi halutulla tavalla.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Sivistystyönantajia laajasti edustava Sivista puolestaan totesivat olevansa pääosin tyytyväisiä uudistuksiin.
Uudessa rahoitusmallissa strategiarahoitusta yliopistoille pienennetään. OKM:n tiedotteen mukaan vapautuva rahoitusosuus kohdennetaan jatkossa koulutuksen ja tutkimuksen kriteerien kautta.
Rahoitusmallissa ennallaan taas pysyvät esimerkiksi opiskelijapalautteesta ja julkaisuista annettava rahoitus.
Vuosina 2025 ja 2026 on käytössä siirtymäsäännös, jonka tarkoitus on tasoittaa uudesta rahoitusmallista aiheutuvia muutoksia korkeakouluille.
Suomalaiset korkeakoulut saavat rahoitusta OKM:ltä. Yhteensä korkeakoulut saivat vuonna 2023 valtionrahoitusta noin 3 miljardia euroa. Tästä ammattikorkeakoulut saivat 954 miljoonaa euroa ja yliopistot 1 999 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen rahoituksen määrän päättää eduskunta vuosittain talousarvion yhteydessä. OKM:n perusrahoituksen lisäksi korkeakoulut saavat rahoitusta muista lähteistä, kuten Suomen Akatemialta, säätiöiltä, yrityksiltä sekä Euroopan unionilta.
Korkeakoulut päättävät sisäisestä rahanjaostaan itse. Oulun yliopisto ilmoittaa soveltavansa OKM:n mallia rahanjaossa tiedekunnille tiettyjen, koko yliopistoa koskevien erien jälkeen. Oulun yliopisto jakaa lisäksi strategisia eriä ja kohistaa yksiköille rahoitusta valtakunnallisten tehtävien hoitoon. Näitä ovat muun muassa saamen kieli ja kulttuuri ja Sodankylän geofysiikan observatorio.
