Vatsaa turvottaa säännöllisesti. Tulee tiputteluvuotoa. Väsymys ei helpota, vaikka kuinka nukkuisi. Kovat kuukautiskrampit ja lantion alueen kivut saavat taittumaan kaksin kerroin ja silmissä sumenee. Tällaista voi olla endometrioosia sairastavan arki.
Endometrioosi on gynekologinen sairaus, jota esiintyy noin 10 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Oulun yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelee sekä työskentelee siis satoja naisia, joiden elämää endometrioosi voi vaikeuttaa monin tavoin.
Sairaus tunnetaan suomeksi myös nimellä kohdun limakalvon sirottumatauti. Tämä nimi kertoo enemmän, mistä siinä on kyse; endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella.
Tällaiset endometrioosipesäkkeet voivat levitä muun muassa munasarjojen pinnalle, suolistoon ja jopa vatsaonteloon. Ne reagoivat kohdun limakalvon tapaan kuukautiskierron aikana, mikä aiheuttaa kipua.
”Tyypillisimmät oireet ovat kipuoireet. Endometrioosipotilailla voi olla myös ongelmia raskaaksitulemisessa”, erikoislääkäri Anna Terho OYSista kertoo.
”Endometrioosipotilailla on myös toiminnallisia suolisto-oireita ja voi olla virtsarakon ärsytysoireita ja täyden rakon kipua”, OYSin apulaisylilääkäri Sari Koivurova jatkaa.
Endometrioosissa kuukautiskipu voi olla lamaannuttavan voimakasta. Kivun vuoksi voi tulla säännöllisesti poissaoloja luennoilta, töistä ja harrastuksista. Vatsan turvotus ja suolisto-oireet voivat tehdä olon hyvin epämukavaksi, eikä kotoa huvita lähteä mihinkään, ellei se ole välttämätöntä.
Kuukautiskipujen lisäksi endometrioosiin voi liittyä toistuvia ulostamis- ja virtsaamiskipuja. Seksin harrastaminen voi myös sattua yhdyntäkipujen vuoksi eikä seksielämästä voi nauttia kuin haluaisi.
Endometrioosiin liittyvä kipu voi kroonistua ja johtaa jopa työkyvyttömyyteen. Ja silti kaikki eivät ota sairautta vakavasti.
Tiedon kautta helpotusta tuskaan
Niin sanottuihin naisten vaivoihin liittyvä vähättelevä asenne on ollut hyvin yleistä vuosikausia. Koivurovan mukaan myös potilaat saattavat vähätellä oireitaan ja ajatella, että ’tämä on nyt tämmöistä’ ennen kuin hoksaavat, että tilanteeseen voi hakea apua.
Yksi vaikuttava tekijä on ollut tiedon puute, jota yritetään korjata. Gynekologisiin sairauksiin liittyen tehdään tärkeää tutkimustyötä niin Oulun yliopistossa kuin muissa yliopistoissa meillä ja muualla. Koivurova ja Terho työstävät itse kliinisiä endometrioositutkimuksia.
Lisäksi näistä sairauksista puhutaan enemmän. Endometrioosiakin on alettu nostaa tapetille ja julkiseen keskusteluun. Esimerkiksi Suomessa vietetään vuosittain maaliskuussa endometrioosiviikkoa, joka pyrkii tekemään sairauden tunnetummaksi.
Edistystä on jo tapahtunut, ja se näkyy konkreettisesti lääkäreiden vastaanotoilla. Nuoret naiset osaavat epäillä itsellään endometrioosia ja hakeutuvat tutkimuksiin kuukautiskipujen takia. Haastateltavat paljastavat, että heidän potilaanaan on alle parikymppisiäkin naisia.
”Edelleen asennekasvatusta ja tietoisuuden lisäämistä tarvitaan, mutta ajattelisin, että tilanne on parempi kuin kymmenen vuotta sitten”, Koivurova sanoo.
Terho jakaa kollegansa mielipiteen. Työsarkaa on yhä sairauden tunnistamisessa ja matalan kynnyksen hoidon aloituksessa, mutta hän suhtautuu toiveikkaasti tilanteen kehitykseen.
”Ennen vanhaan kuukautiskipujen ajateltiin ‘kuuluvan elämään’. Toivon, että nykypäivänä sitä tietämystä on paljon enemmän, että kovia kipuja ei tarvitse kenenkään sietää.”
Rohkeasti hakemaan apua
Endometrioosiin ei ole vielä löydetty parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan hoitaa muun maussa hormonivalmisteilla ja kipulääkkeillä. Koska sairaus on riippuvainen estrogeeni-hormonista, ei endometrioosi ole yleensä aktiivinen enää vaihdevuosien jälkeen. Munasarjojen estrogeenituotanto hiipuu vaihdevuosien aikana.
Endometrioosia voidaan hoitaa tarvittaessa myös leikkauksella, jossa endometrioosipesäkkeitä poistetaan. Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehdään sekä robottiavusteisia endometrioosileikkauksia että perinteistä tähystysleikkausta.
Terhon mukaan endometrioosi on surullisen kuuluisa siitä, että kirurgin näkemä tilanne ei aina vastaa sitä, minkälainen potilaan oirekuva on.
”Joillakin voi olla todella hankalat endometrioosimuutokset, eikä juuri lainkaan oireita. Joillakin naisilla taas voi olla tuskin diagnosoitavissa oleva muutaman pienen pisteen muodostama tauti ja sitten todella vaikeat kipuoireet”, hän taustoittaa.
OYSin naistentautien poliklinikalla toimii parina päivänä viikossa endometrioosikeskus, jonka toiminnasta Terho ja Koivurova vastaavat. Vastaanotolle pääsee lähetteellä ja siellä hoidetaan etenkin vaikeimmista oireista kärsiviä naisia. Toimintaan osallistuu lääkärien lisäksi kaksi endometrioosihoitajaa, joiden tärkeää roolia keskuksen toiminnassa Koivurova ja Terho korostavat.
Kuukautisiin liittyvät oireet voivat tuntua joistakin vaikealta ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Aihe on intiimi ja herkkä, joten ammattilaisten puoleen kääntyminen saattaa tuntua kiusalliselta ja nololta. Lääkäriin kannattaa kuitenkin lähteä rohkeasti hakemaan apua.
”Meillä terveydenhuollon ammattilaisilla on taitoa kohdata näitä asioita monelta kantilta. Se on meidän työtä, eikä sitä kannata sillä lailla ajatella, että on lääkärille hävettävää kertoa näitä asioita. Päinvastoin”, Koivurova muistuttaa.
Endometrioosi, eli kohdun limakalvon sirottumatauti
Endometrioosin tavallisin oire on voimakas kuukautiskipu. Se yleensä alkaa useita päiviä ennen kuin itse vuoto alkaa. Endometrioosiin liittyy myös muun muassa muita lantion alueen kipuja, erilaisia suolisto-oireita, vuotohäiriöitä, väsymystä ja pahoinvointia. Endometrioosilla on yhteys lapsettomuuteen ja sairaus todetaan usein lapsettomuushoitojen yhteydessä.
Syyt endometrioosiin ovat yhä epäselviä. Se kuitenkin tiedetään, että endometrioosi on estrogeeniriippuvainen ja hedelmällisessä iässä olevien sairaus. Sairaus myös niin sanotusti kulkee suvussa: jos lähisukulaisella on endometrioosia, on tautiriski seitsemänkertainen.
Endometrioosin diagnosointiin ei ole olemassa verikoetta tai testiä, vaan se diagnosoidaan oirekuvan perusteella. Täysin varma diagnoosi saadaan vain tutkimalla leikkauksessa otettuja kudosnäytteitä, mutta hoidon aloittamista varten ei tarvitse mennä leikkauspöydälle asti. Endometrioosia voidaan alkaa siis hoitaa jo epäilyn perusteella.
Hoitoon käytetään lääkkeitä, kuten hormonivalmisteita. Niiden tavoite on estää estrogeenin stimuloiva vaikutus endometrioosikudokseen ja johtaa vuodottomaan tilanteeseen. Käytössä on muun muassa yhdistelmäehkäisypillereitä ja myös hormonikierukka on yleinen valinta. Lisäksi jonkin verran käytetään keltarauhashormonivalmisteita, jotka eivät ole ehkäisyvalmisteita, mutta soveltuvat endometrioosin hoidossa käytettäviksi. Kipua hoidetaan kipulääkityksellä. Tarvittaessa endometrioosipesäkkeitä poistetaan leikkauksella.
Jos sinulla on endometrioosiin sopivia oireita, ei koskaan ole liian myöhäistä lähteä hakemaan niihin apua. Terhon mielestä lääketieteen tehtävä olisi yrittää hoitaa jokaisen kivuista kärsivän naisen oireet sille tolalle, että hän pystyy olemaan työelämässä ja harrastamaan sellaisia asioita kuin hän haluaa harrastaa.
”Jos on selvästi arkipäiväistä elämää haittaavia kipuvaivoja, onpa se niin, että kuukautiset tekee sinusta työ- tai harrastekyvyttömän joka kuukausi tai sinulla on viikoittain tai päivittäin toistuvia ulostamiskipuja, yhdyntäkipuja, jotka estävät nauttimasta seksielämästä, niin miksei semmoista kannattaisi lähteä selvittämään”, hän kannustaa.
”Endometrioosia voidaan hoitaa suun kautta otettavilla lääkkeillä, niin lääkärin ja potilaan täytyy vain yhteistyössä alkaa miettiä ja kokeilla, mikä lääke siihen auttaa”, Terho sanoo.
Valtakunnallinen endometrioosiviikko järjestetään tänä vuonna 24.–30. maaliskuuta. Viikon ohjelma löytyy teemaviikon järjestävän Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n sivuilta. Maaliskuu on myös kansainvälisesti endometrioositietoisuuden kuukausi, Endometriosis Awareness Month.
Jutun lähteenä on käytetty haastateltujen lääkäreiden lisäksi Terveysportin endometrioosiartikkelia ja Korento ry:n sivuja.
Artikkelin kuvitus iStock.
