Muna on vuosituhansia vanha kevään viettoon liittyvä symboli. Sitä on käytetty uuden syntymisen ja hedelmällisyyden vertauskuvana, kertoo Oulun yliopiston historian dosentti ja yliopistonlehtori Ritva Kylli.
Kristinusko on sittemmin lainannut vanhan munasymbolin pääsiäistraditioonsa. Suklaamunia on kuitenkin syöty vasta vajaat parisataa vuotta.
”Suklaanmuokkaustaidot kehittyivät 1800-luvulla. Sitä ennen suklaa oli intiaaneilta lähtöisin ollut juotava herkku”, Kylli selventää.
Ensimmäiset suklaamunat olivat kaiketi karkeita ja karvaita. Samettisen pehmeät ja makeat munat ovat uudempaa teollisen massatuotannon perua.
Syntymää symboloivia munia on vanhastaan annettu lahjaksi. Kylli sanoo, että pääsiäismunien koristelu liittynee tähän lahjaperinteeseen, koska kaunis lahja on mukavampi antaa kuin valju, yksivärinen muna.
”Kun ihmisten varallisuustaso on kasvanut, koristeellisista suklaamunista on tullut perushyödyke. Lahja on arkipäiväistynyt”, Kylli toteaa.
Koristeluun on ollut kätevää upottaa lisää kristillistä symboliikkaa. Tätä hyödyntävät etenkin ortodoksit pääsiäiskoristuksissaan.
Munan kaveriksi pääsiäisperinteisiin ovat astelleet myös tiput.
”Kristinuskossa on joustavasti lainattu erilaista symboliikkaa. Joulu ja pääsiäinen ovat symbolien sulatusuuneja”, Ritva Kylli tiivistää.
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@
