Artikkeliväitöskirja (kutsutaan myös nippuväitökseksi). Tieteellisistä artikkeleista koostuva väitöskirja.
Apurahatutkija. Yleensä säätiöltä palkkionsa saava tutkija, ei työsuhteessa yliopistoon.
Dekaani. Tiedekunnan johtaja.
Dosentti. Arvonimi henkilölle, jolla on ”perusteelliset tiedot alaltaan”. Nyrkkisääntönä vaaditaan kahden väitöskirjan verran tutkimusta.
Jatko-opiskelija eli tohtorikoulutettava eli tutkijakoulutettava eli väitöskirjatutkija. Väitöskirjaa valmisteleva tutkija. Joko apurahalla tai työsuhteessa yliopistoon työskentelevä.
Kustos. Valvoo väitöstilaisuuden kulkua.
Lisensiaatti. Aiemmin maisteri valmistui usein lisensiaatiksi ennen tohtoriutta, nykyään enää harvoin. Lääkärit ovat alansa lisensiaatteja.
Monografia. Eroaa artikkeliväitöskirjasta siten, että on yksi yhtenäinen kokonaisuus.
Post doc. Nimitys tohtorintutkinnon suorittaneelle tutkijalle. Nimitys tulee englanninkielisestä ilmaisusta postdoctoral studies. Tutkija on ”post doc” -vaiheessa tyypillisesti viitisen vuotta tohtoriksi valmistuttuaan.
Professori. Korkein opetus- ja tutkimustehtävä yliopistossa.
Suomen akatemia. Opetusministeriön alainen tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio ja suurin yksittäinen tutkimuksen rahoittaja. Rahoittaa tutkimusta tänä vuonna noin 310 miljoonalla eurolla.
Tenure Track eli neliportainen tutkijanura. Nimitys neliportaiselle tutkijanuralle. Käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta entistä enemmän myös Suomessa.
Tohtorin tutkinto. Ylin mahdollinen korkeakoulututkinto.
UniOGS. Oulun yliopiston tutkijakoulu.
Väikkäri eli väitöskirja. Opinnäyte, jonka tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.
