Jouluherkkuja on monenlaisia, ja suomalaiset ovat tottuneet nostamaan kinkun pöytään, toisin kuin monessa muussa euroopan maassa. Mutta miksi suomalaiset syövät kinkkua jouluna?
Oulun yliopiston arktisen ja pohjoisen historian yliopistonlehtori Ritva Kyllin mukaan monet suomalaisten nykyään tuntemat jouluruokaperinteet ja -ruokalajit ovat vakiinnuttaneet asemansa joulupöydässä 1800-luvun lopulla. Tällaisia olivat muun muassa riisipuuro, lipeäkala ja joulukinkku.
”Esimerkiksi oululaisessa Kaiku -nimisessä sanomalehdessä kirjoitettiin Turkin sodasta 1878, että sotaretkellä olleet suomalaiset olivat valmistautuneet syömään vieraallakin maalla jouluaattopäivänä perinteiseen tapaan sianpaistia ja riisipuuroa.”
Kyllin mukaan kanoja ja kalkkunoita ei kasvatettu vielä 1800-luvulla esimerkiksi Pohjois-Suomessa kovin yleisesti, eli kalkkunaa ei olisi ollut kovin moneen joulupöytään saatavilla.
Kalkkunan tiedettiin kuuluvan joulupöytään esimerkiksi Keski-Euroopassa, mutta pohjoisempana sianlihan syöminen koettiin enemmän omaksi perinteeksi.
”Esimerkiksi islantilaisessa mytologiassa villisika on liittynyt nimenomaan talvipäivänseisauksen juhlintaan.”
Kylli kertoo ihmisten tottuneen paastomaan ennen joulua katolisella keskiajalla, mikä saattoi vahvistaa ajatusta jouluruokien tuhteudesta ja rasvaisuudesta.
”Vielä 1800-luvun jälkipuolen kirjallisissa lähteissä kuvataan usein jouluruokien rasvaisuutta, mistä syystä joulukinkku ja joulutortut sopivat hyvin suomalaiseen joulupöytään.”
Entä miksi suomalaiseen joulupöytään ei kuulu maksalaatikko?
Kylli kertoo osan suomalaisista jouluruoista periytyvän perinteisen suomalaisen pitopöydän ruokalajeista, joihin on kuulunut muun muassa erilaisia laatikkoruokia. Kylli huomauttaa porkkanalaatikon valmistamisen yleistyneen vasta 1800-luvun lopulla.
”Jos ruokalajien perinteitä miettii, maksalaatikossa olisi ainesta nykyisenkin joulupöydän suosikiksi – se sisältää riisiä ja rusinoita, jotka olivat olennaisesti mukana monissa 1700- ja 1800-lukujen varakkaiden suomalaisten kotien juhlaruoissa.”
Kylli näkee maksalaatikon kuuluvan edelleen joidenkin suomalaisten joulupöytiin, mutta maksalaatikko on voinut jäädä juhlaruokien joukosta arkisuutensa takia.
Kylli huomauttaa maksalaatikon olleen Suomen ensimmäisiä teollisia einesruokia, jota ryhdyttiin syömään vuoden ympäri. Aiemmin maksalaatikko oli varsin työläs valmistettava.
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@
