Tutkijatohtori Heidi Hartikainen Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta väitteli viime joulukuussa lasten Internet-turvallisuustaidoista.
Tietojenkäsittelytieteen alan väitöskirja tarkastelee 10–12 -vuotiaiden oululaislasten sekä näiden vanhempien ja opettajien näkemyksiä lasten netti- ja tietoturvallisuudesta.
Hartikaisen mukaan suomalaisnuorten nettitaidot ovat huippuluokkaa, mutta tietoa nuorempien, alakouluikäisten lasten verkkoturvallisuustaidoista kaivataan lisää.
Koska lasten Internetin käyttö on kehittynyt yksityisempään ja mobiilimpaan suuntaan, voi aikuisten olla vaikea pysyä mukana.
“Suomessa aloitetaan netin käyttö nuorena – alle parivuotiaat räpläävät tablettia suvereenisti”, Hartikainen kertoo.
“Lapset ovat ensimmäisenä kokeilemassa uutta, joten lasten ja nuorten netin käytön tutkiminen on mielenkiintoista”, hän jatkaa.
Tutkimus osoitti, että lasten nettiturvallisuustaidot ovat hyvällä tolalla. Lapset ovat kiinnostuneita turvallisuudesta ja neuvovat toisiaan turvallisuuskysymyksissä.
Lapset myös miettivät, mitä kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa ja mitä ei. Siksi he esimerkiksi kysyvät lupaa kaverin kuvan jakamiseen sosiaalisessa mediassa.
Vaikka lapset luottavatkin omiin taitoihinsa, heidän vanhempansa eivät täysin jaa lasten käsitystä omasta nohevuudestaan.
Heidi Hartikaisen mukaan luottamusta lasten näppäryyteen ja osaamiseen löytyy kuitenkin myös vanhemmilta.
“Opettajat nostivat esiin lasten taitojen olevan viihdepainotteisia. Vapaa-ajan käyttö painottuu pikaviestimiin, somettamiseen ja pelailuun, joten lapsilla ei välttämättä ole tietokoneen käytön perustaitoja.”
Aktiivinen lähestymistapa edistää turvallisuutta
Tutkimuksessa selvisi, että vanhemmat noudattivat erilaisia strategioita lasten nettiturvallisuudesta huolehtimisessa.
Rajoittava koulukunta valvoo lasten viestejä, kontakteja ja sivuhistoriaa ja saattaa rajoittaa ruutuaikaa tai ottaa puhelimen yöksi säilöön.
Aktiivinen koulukunta taas pyrkii olemaan kiinnostuneesti mukana lasten netinkäytössä ja auttamaan, jos lapsella on pulmia tai kysymyksiä.
“Aktiivinen lähestymistapa vähentää lasten haittakokemuksia netissä ja auttaa parantamaan nettitaitoja”, Hartikainen sanoo.
Tutkijan iloksi oululaisvanhemmat käyttivätkin enemmän aktiivista kuin rajoittavaa taktiikkaa. Vanhemmat eivät suosineet teknistä valvontaa, kuten lapsille sopimattomille sivustoille pääsyä estäviä lapsenvahtisovelluksia.
Toki kieli tuo omat rajoituksensa: englanninkieliset suodattimet eivät toimi suomenkielisillä sivuilla.
Oululaiset vanhemmat arvioivat olevansa aktiivisesti mukana lasten Internetin käytössä. Lapset eivät olleet samaa mieltä vanhempiensa osallistumisen määrästä.
“Voi olla, että lapset eivät koe vanhemman osoittaman kiinnostuksen olevan nettiturvallisuudesta huolehtimista”, miettii Hartikainen.
“Et kerro lapselle etukäteen jos käyt tarkistamassa sivuhistorian – ja lapsikin osaa sen tyhjentää”, hän jatkaa.
Ei pelottelua, vaan välittämistä ja neuvoja
Tutkimuksen mukaan lapset toivoivat aikuisilta verkon vaaroilla pelottelun sijaan konkreettisia neuvoja ja vinkkejä askarruttaviin tilanteisiin.
Esimerkiksi vinkit nettikaverin turvallisuuden varmistamiseen tulisivat tarpeeseen, Hartikainen kertoo.
Hänen mukaansa väitöskirjan tulosten pohjalta tulisikin kehittää sellaista lasten verkkoturvallisuutta edistävää teknologiaa, jossa sekä vanhemmat että lapset olisivat aktiivisina käyttäjinä.
Hyvä ohjelmisto auttaisi rakentamaan luottamusta lasten ja vanhempien välille ja kunnioittaisi samalla lasten yksityisyyttä.
“Näin aikuiset oppisivat luottamaan lapsen kykyyn toimia itsenäisesti ja turvallisesti ja osoittamaan välittämisensä, mutta lapset eivät kokisi olevansa vakoiltuja tai kytättyjä. Lapsella on tarve ja oikeus yksityisyyteen”, Hartikainen huomauttaa.
Heidi Hartikainen toivoo aikuisilta reippaampaa ja osallistuvampaa otetta lasten Internet-turvallisuuteen. Myös aikuisten omissa taidoissa ja rohkeudessa käyttää laitteita ja Internetiä voi olla parantamisen varaa – mitä enemmän käyttää sitä etevämmäksi tulee, tutkijatohtori lupaa.
Lasta voikin pyytää näyttämään uusia kiinnostavia juttuja ja kysellä mitä siistiä on tapahtunut Internetin ihmemaassa, hän rohkaisee.
