Saavut jälleen kampukselle viime tingassa, ja edessä on neljän tunnin luento. Vaikka aihe on kiinnostava, jo ensimmäisen tunnin aikana keskittymisesi alkaa herpaantua. Huomaat luokassa olevan pianon. Loppuluennon joudut keskittymään luentoa enemmän siihen, ettet nouse penkistä soittamaan Kissanpolkkaa opiskelukavereidesi iloksi.
Kuulostaako tutulta? ADHD-liiton verkkosivujen mukaan muun muassa yllä kuvatun kaltaisista oireista kärsii 2–4 % aikuisväestöstä. ADHD:n ja opiskelun yhdistäminen ei aina ole helppoa, sillä keskittymishäiriö tuo mukanaan monenlaisia haasteita opiskelijan arkeen. Oulun yliopistolla kokoontuvasta pienryhmästä voi saada apua oireiden kanssa selviytymiseen ja oppia löytämään omat vahvuutensa opiskelijana.
Mikä ADHD on?
ADHD, Attention Deficit Hyperactivity Disorder, on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, johon voi kuulua tarkkaamattomuutta ja/tai ylivilkkautta. Salakarin ja Virran (2018) ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0 -kirjassa häiriön kerrotaan aiheuttavan haasteita kognitiivisissa toiminnoissa, kuten tiedonkäsittelyssä, toiminnanohjauksessa ja työmuistissa. ADHD on kehityksellinen häiriö, eli se alkaa jo lapsuudessa. Joillakin oireet lieventyvät lapsuuden jälkeen, ja toisilla oireet tuottavat haasteita myös aikuisena.
ADHD vaikuttaa aivojen toimintaan, mikä aiheuttaa erilaisia oireita. Vaikka voi vaikuttaa siltä, että ADHD-oireisen aivot käyvät jatkuvasti ylikierroksilla, on tilanne kuitenkin juuri päinvastainen. Tutkimusten mukaan joko ADHD-aivojen verenvirtaus tai aineenvaihdunta on hidastunut. Tämä madaltaa aivojen aktivaatiotasoa, mikä voi johtaa ylivilkkauteen ja keskittymisvaikeuksiin. On esitetty, että ylivilkkaus johtuisi aivojen pyrkimyksestä kohottaa aktiviteettitasoaan.
Apua opiskeluarkeen pienryhmätoiminnasta
Oulun yliopistolla viime syksynä startannut Huomaa vahvuutesi -opiskelutaitoryhmä on suunnattu ADHD-diagnoosin saaneille opiskelijoille. Ryhmän ideana on auttaa opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa, ja antaa työkaluja arjessa ja opinnoissa pärjäämiseen.
Toinen ryhmän vetäjistä, opintopsykologi Pauliina Junnikkala kertoo opiskelutaitoryhmän idean lähteneen vuonna 2020 julkaistusta uudesta ADHD:n psykologisesta hoito-ohjelmasta aikuisille. Junnikkalan mukaan opiskelutaitoryhmä perustuu tähän lyhythoitomalliin, mutta mallia sovelletaan opiskelutaitojen näkökulmaan sopivaksi.
”Jokaisella tapaamiskerralla on eri teema, joita ovat muun muassa tarkkaavuuden ylläpitäminen ja vaihtaminen toiseen asiaan, aloittamisen vaikeus sekä ajanhallinta.” kertoo Junnikkala.
”Tapaamisissa keskustellaan pienryhmässä, ja sitä kautta voi saada vertaistukea muilta samojen asioiden kanssa painivilta opiskelijoilta. Opiskelijat tekevät erilaisia käytännön harjoitteita, ja lisäksi ryhmässä jaetaan vinkkejä oman arjen helpottamiseksi. Osa vinkeistä tulee meiltä opintopsykologeilta, mutta myös pienryhmän jäsenet jakavat niitä toisilleen.” Junnikkala sanoo.
Keskittymishäiriö vaikuttaa opiskelukykyyn
ADHD:n aiheuttamat kognitiiviset haasteet vaikuttavat opiskelukykyyn monin eri tavoin. Aivojen välittäjäaineiden, pääosin dopamiinin ja adrenaliinin, tehoton toiminta heikentää tiedonvälitystä ADHD-oireisen aivoissa. Tämä hidastaa tiedon käsittelyä ja uuden tiedon sisäistämistä, ja esimerkiksi monimutkaisia ohjeita voi olla vaikea ymmärtää. Lisäksi heikentynyt työmuisti aiheuttaa haasteita esimerkiksi tenttiin lukiessa.
Toiminnanohjauksen haasteet näkyvät muun muassa ajanhallinnassa ja arjen suunnittelussa, mikä näkyy esimerkiksi myöhästelynä ja sotkuisena kotina. Myös tehtävien priorisointi tuottaa usein vaikeuksia, minkä vuoksi opiskelutehtävien tärkeysjärjestykseen laittaminen on hankalaa.
Junnikkalan mukaan monet opiskelun haasteet liittyvät oppimistehtävien tekemiseen ja palauttamiseen. Tehtävien aloittaminen voi olla vaikeaa, ja tehtäviä tehdään viime tingassa. Myös määräajoissa pysyminen tuottaa haasteita. Toisinaan poukkoilu eri tehtävien välillä voi aiheuttaa sitä, että lopulta ei saa tehtyä mitään valmiiksi. Ongelmat korostuvat, jos tehtävän aihe ei ole opiskelijan mielestä kiinnostava.
ADHD-oireisen keskittyminen herpaantuu helposti luennoilla ja tenteissä, koska ulkoiset ärsykkeet kuten taustamelu tai putoilevat kynät vievät huomion. Myös impulsiivisuus voi haitata opinnoissa pärjäämistä. Se voi ilmetä esimerkiksi yhtäkkisenä innostumisena, jolloin kaikki muut asiat unohtuvat. Siinä missä joku valitsee juhlimisen tenttiin lukemisen sijaan, joku toinen saattaa oksentaa tenttipaperille kaiken lukemansa, ja unohtaa vastata varsinaiseen kysymykseen.
Toisinaan aivot ovat kuin radio, jossa on kaikki kanavat samaan aikaan päällä – pää on täynnä ajatuksia, mutta niistä ei saa selvää. Joskus taas on päiviä, kun aivot tuntuvat käyvän hitaalla, eikä päässä liiku oikein mitään. Kummankaan ei voi sanoa edistävän oppimista.
Voiko ADHD:sta olla hyötyä opiskellessa?
ADHD:lla voi olla myös positiivisia vaikutuksia opiskelun kannalta, ja siksi opiskelutaitoryhmänkin nimi on Huomaa vahvuutesi. Positiivisia vaikutuksia voivat olla muun muassa kekseliäisyys ja spontaanius. Idea esimerkiksi oppimistehtävän aiheesta voi syntyä hetkessä. Parhaimmillaan toiminta on hyvinkin tehokasta ja nopeaa.
”ADHD-diagnoosin saaneilla opiskelijoilla voi olla monenlaisia vahvuuksia, joita voi käyttää hyödyksi opiskellessa. Omista kiinnostuksenkohteista voi innostua loputtomasti, niihin jaksaa paneutua, ja voi päästä tietynlaiseen ”flow-tilaan”. Myös luovuus on vahvasti läsnä monien ADHD-diagnoosin saaneiden elämässä. Joillakin taas on kyky nähdä asiat isommassa mittakaavassa.” Junnikkala kertoo.
Diagnoosi voi olla helpotus
Vaikka ADHD alkaa jo lapsuudessa, monet saavat diagnoosin vasta aikuisena. Usein arvaamattomasti joka suuntaan poukkoilevat superpallolapset diagnosoidaan viimeistään koulun alkaessa. ADHD-lapsi voi kuitenkin olla myös hiljainen, omiin maailmoihinsa uppoutunut haaveilija, jonka haasteet eivät näy ulospäin. Jälkimmäisessä tapauksessa hakeudutaan usein vasta aikuisena ADHD-testeihin, kun opiskelujen tai työelämän vaikeusaste kasvaa ja oma arki alkaa tuntua mahdottomalta.
Junnikkalan mukaan diagnoosi on monelle oikeastaan helpotus, sillä se voi selittää monia asioita omasta historiasta ja omia toimintamallejaan voi oppia ymmärtämään paremmin. Diagnoosin myötä voi ehkä hyväksyä itsensä sellaisena kuin on sekä hakea tukea arkeen tai opintoihin. Tuki voi olla esimerkiksi kuntoutusta tai yksilöllisiä opintojärjestelyjä.
”Jos tunnistaa itsessään monia ADHD-oireita, kannattaa etsiä luotettavaa tietoa aiheesta esimerkiksi ADHD-liiton sivuilta. Kaikilla ihmisillä on joskus ADHD-tyyppisiä oireita, mutta kannattaa miettiä, kuinka paljon niitä on, ja vaikeuttavatko ne merkittävästi omaa arkea. Kannattaa keskustella myös lähiomaisen kanssa, ovatko he huomanneet arjen toiminnoissa merkittäviä haasteita.” lisää Junnikkala.
Jokainen ADHD-ihminen on erilainen ja oirekirjo on moninainen. Jotkut voivat olla karismaattisia ja hauskoja esiintyjiä, siinä missä toiset taas hajamielisiä haaveilijoita. Tärkeää on muistaa, että keskittymishäiriöiset eivät ole tyhmiä tai laiskoja, heidän aivonsa vain toimivat epätyypillisellä tavalla.
HELMI SUVISAARI
Kirjoittaja on ADHD-diagnoosin aikuisena saanut tiedeviestinnän maisteriopiskelija.