“Oululaiset ei pelkästään kuse omiin muroihinsa, vaan ne myös ripuloivat.”
Näin totesi Oulun kaupungin viestintä-, tapahtuma- ja markkinointijohtajana toiminut Mikko Salmi marraskuun lopulla järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan matkailufoorumissa.
Lauseellaan Salmi viittasi siihen, että oululaisilla on tapana nostaa kotikaupungistaan esiin vain sen huonoja puolia. Lausahdus ei ole liian kaukaa haettua, sillä Oulusta puhuttaessa mieleen saattaa juolahtaa itsetuhoiset ajatukset Merikosken silloilla, yleisesti haastava sijainti tai kuten artisti Kauko Röyhkä sen jo aikoinaan kiteytti: Paska kaupunki.
Oulun vuosi 2024 piti sisällään lukuisia kohuja ja tapahtumia, jotka harvemmin olivat positiivisia, aina johtajakohuista väkivaltarikosaaltoon. Palataan kuitenkin vielä Salmen tapaukseen.
Videota Salmen puheenvuorosta alkoi jakamaan oululaisyrittäjä Lauri Salovaara, jota Salmi samassa yhteydessä kritisoi nimeltä mainiten. Tapaus nousi uutiskynnyksen yli kuitenkin vasta joulukuussa Ylen uutisoimana.
Salmi oli ehtinyt ryvettyä johtajapestinsä aikana useissa kohuissa jo ennenkin. Varoituksia jaettiin niin lestadiolaisille ilkkumiseksi koetun kuvan jakamisesta sekä kaupunginjohtaja Seppo Määtän erotiedon vuotamisesta Kalevalle keväällä 2024.
Muroripulointikohun koettiin olleen viimeinen niitti Salmen virasta eroamiseen. Kohun takaa paljastui lopulta kuitenkin ronskia kielenkäyttöä vakavampia sääntörikkomuksia vuosien varrelta.
Kaleva kertoi, että Salmi laskutti työnantajaltaan 36 000 euroa työkorvauksia ohjeiden vastaisesti, matkusti kalliisti ja osti alkoholia työntekijöille kaupungin maksukortilla. Salmen törsäilyn oli hyväksynyt toinen Oulun merkittävä viranhaltija, hallintojohtaja Ari Heikkinen.
Hallintotieteiden emeritusprofessori Ari Salminen kutsui Ylen haastattelussa Heikkisen toimintaa avoimesti korruptioksi. Tapauksen käsittely eteni poliisin tutkintaan. Kaupunginjohtaja Ari Alatossava ei luovuttanut Salmen ja Heikkisen varoituksiin asiakirjoja Kalevalle.
Johtajasotkuja on selvitelty viime vuosien aikana lukuisia kertoja. Viimeisimpänä Salmen lisäksi vuoden 2025 alussa lähteä sai palvelussuhdepäällikkö Mauri Mikkola. Viime vuoden aikana kaupunginjohtaja Seppo Määtän erosi ja muista Oulun ex-johtajista yhdyskuntajohtajana toiminut Matti Matinheikki sekä kaupunginjohtajana toiminut Päivi Laajala saivat syytteet kahdesta törkeästä rikoksesta.
Viime vuonna virastaan eronnut Määttä kunnostautui tapauksessa salailemalla kaupungin virkamiesten sähköpostiviestejä.
Tapauksia on lyhyen ajan sisällä niin paljon, että moni voisi kuvitella kaupungin johtoportaan olleen jo vuosia melkoisella tuuliajolla. Positiiviset asiat tulevat ilmi lähinnä vain kaupungin omassa viestinnässä.
Soppaan voitaneen lisätä myös Oulun yliopiston hallituksen poikkeuksellinen eroaalto, kun kolme hallituksen jäsentä jätti eroilmoituksena heti uuden rehtorin Arto Maanisen valinnan jälkeen.
Ulkopuolisen silmin tapaus näyttäytyy selkeänä protestina uutta rehtoria kohtaan, mutta sen juurisyyt ovat jääneet toistaiseksi kertomatta. Professorit Petri Lehenkari ja Jukka Kekkonen esittivät ratkaisuksi yliopiston hallintokriisiin jopa koko hallituksen eroa.
Kaupungin ja yliopiston toimintatapoja on monissa eri tapauksissa yhdistänyt tarve salata asioiden taustoja, sekä tapa ratkaista erimielisyydet eroamisilla ja irtisanomisilla laajamittaisemman tarkastelun sijaan. Kun totuus lopulta kuitenkin paljastuu, on käsillä suurempi kohu kuin silloin, jos asioista olisi kerrottu alun perin suoraan.
Verinen kesä
Kesäkuussa 2024 Oulu nousi koko valtakunnan polttopisteeksi, kun tunnettu uusnatsivaikuttaja puukotti alaikäistä lasta keskellä Valkean kauppakeskusta. Samana torstai-iltana puukko viuhui myös Meri-Toppilassa johtaen yhden ihmisen kuolemaan.
Heti seuraavalla viikolla kauhu toistui uudestaan, kun Valkeassa puukotettiin jälleen. Tällä kertaa tekijä oli alaikäinen poika Haukiputaalta, joka matkasi pyörällä kauppakeskukseen tarkoituksenaan tappaa ulkomaalaistaustainen henkilö.
Oulusta puhuttiin jokaisessa lehdessä, sosiaalisessa mediassa, televisiossa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Pelättiin, että puukotukset ryöpsähtävät akuutiksi väkivaltaepidemiaksi ja ihmisiltä kyseltiin, uskaltavatko he käydä enää Valkeassa asioimassa.
Kesäkuun puukotusten motiivien on esitetty olleen todennäköisesti rasistisia. Ensimmäisessä tapauksessa puolustus kiisti syyttäjän näkemyksen rasistisesta motiivista. Molemmat epäillyt puukottajat on todettu oikeudessa olleen syyntakeettomia tekohetkellä.
Jälkimmäisen puukotuksen motiivi oli oikeuden mukaan rasistinen, mikä on ilmeistä, sillä Waffen-paitaan ja hakaristeillä koristetuilla kengillä varustautunut teinipoika oli kertonut netissä haluavansa tappaa tummaihoisen ja mennä vankilaan. Viikkoa ennen tapahtuneesta puukotuksesta poika totesi ”respect for him”. Poika jätettiin tuomitsematta rangaistukseen syyntakeettomuutensa vuoksi.
Myöhemmin syyskuussa Kastellissa tapahtunutta puukotusta epäillään yhtä lailla rasistiseksi teoksi. Rasistisesta motiivista kielineet asiat paljastuivat poliisille niin esitutkinnan lopussa, ettei niistä voitu viestiä julkisuuteen. Tai siis ei uskallettu.
“Kesällä tapahtui Oulussa kaikenlaista, missä oli aika suoraan viitteitä viharikoksista, niin pyrittiin hillitsemään sitä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, rikoskomisario Tero Luukkonen avasi Ylen haastattelussa.
Poliisin mukaan Oulussa siis tapahtui kesällä 2024 niin paljon kaikenlaisia rasistisia viharikoksia, että virkavalta halusi hillitä siihen liittyvää keskustelua. Ei välttämättä kauneinta tekstiä kaupungin kannalta, mutta asian hyssyttely viranomaisen toimesta tuntuu vähintäänkin oudolta päätökseltä.
Syyskuussa Oulun kaupunki kuitenkin linjasi laativansa rasisminvastaisen ohjelman samalla todeten, että Oulussa on rasismia. Asiaa lähdetään ratkomaan perustamalla muun muassa moniammatillinen työryhmä.
Rasisminvastainen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tämän vuoden tammikuussa siitä huolimatta, että perussuomalaiset valtuutetut vastustivat sen toteutusta sellaisenaan. Heidän mielestään rasismia ei olisi pitänyt eriyttää muusta syrjinnästä.
Myyttinen kulttuuripääkaupunkivuosi 2026
Oulun tulevaisuus on kuitenkin valoisa, kun ensi vuonna 2026 juhlitaan kulttuuripääkaupunkivuotta. Oulu2026-vuosi tuo tullessaan kulttuuritapahtumia vuoden jokaiselle päivälle käsittäen yhteensä yli tuhat tapahtumaa. Luvassa on siis pelkästään positiivista fiilistä, vai onko sittenkään?
Kulttuuripääkaupunkivuodesta saatiin loppukesällä aikaiseksi jälleen yksi johtajien julkinen sanakamppailu, kun Oulun taakseen jättänyt entinen kulttuurijohtaja Johanna Tuukkanen kritisoi Kalevalle hankkeen olevan todella irtaantunut kaupungin kulttuuriorganisaatioista ja vuoden kohokohtien hämärän peitossa. Kritiikkiä sai osakseen koko Oulun kulttuuritoiminta.
Tuukkasen vastinpari, Oulu2026-hankkeen toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen, kehotti vastineessaan ex-kulttuurijohtajaa katsomaan peiliin ja kertoi hänen näkemyksensä olleen kovin kapea-alainen. Puheenvuoro toi omalla tavallaan mieleen älähtävän koiran, mutta jonkinlaista konkretiaa tulevan vuoden tapahtumiin saatiin kuitenkin tammikuussa 2025.
Kulttuuripääkaupunkivuoden kolme teemaa ovat ”Rohkeasti reunalla”, ”Villi kaupunki” ja ”Vastakohtien voima”. Teemat tuovat kieltämättä oululaiselle hyvin mieliin niin Merikosken sillat kuin viimevuotiset uutistapahtumatkin.
Oulun ikävämpiä puolia ja ilmiöitä, jotka kaikki paikalliset ja ulkopaikkakuntalaisetkin tunnistavat, käytetään kaupunkimarkkinoinnissa kovin vähän. Eri oululaiset brändit ja yhdistykset ovat kuitenkin ottaneet omakseen muun muassa aiemmin mainitun Paska kaupunki -lauseen omakseen.
Oululainen vaatemerkki Paine Clothing on myös tehnyt Merikoski Swimming Team -vaatemalliston, mikä on osoitus hyvästä oululaisesta mustasta huumorista. Alati uusiutuva Paska kaupunni -graffiti on vielä vuosikymmentenkin jälkeen yksi Oulun tunnetuimmista nähtävyyksistä.
Oulu lanseerasi vuonna 2021 uudessa kaupunkibrändissään Asteen verran parempi -sloganin, jota voidaan soveltaa useisiin eri kaupungin toimintoihin ja viesteihin. Esimerkiksi Lahti on ylpeästi Suomen Chicago, joten siitä johtaen idea Oulun uudelle iskulauseelle: Asteen verran paskempi kaupunki.
Tämänkin tosin ex-viestintäjohtaja Mikko Salmi saattoi jo itse aikoinaan keksiä, mutta raaski jättää mahdollisuuden käyttämättä.
