Tehtävärastilta toiselle suunnistaessa ainoa sallittu kulkuväline on polkupyörä. Mikäli joukkue kiertää kaikki rastit, päivän aikana kilometrejä kertyy lähes neljäkymmentä. Tänä vuonna kisan voiton nappasi joukkue Hyvinvoivat.
Kyykkää kalauteltiin keskiviikkona 10.5. kaupunkisuunnistuskisa Amazing Ouluun kuuluneella Oulun Akateemisen Mölökky- ja Kyykkäseuran pitämällä rastilla.
Rastitehtävänä oli pienten kyykkien kalauttaminen pois pelineliöstä puista kyykkämailaa eli karttua heittämällä. Jokaisella kilpailijalla oli käytettävänään kaksi heittoa.
Vaikka kaikki heitot eivät osuneet kohdalleen, Tasteless Gentlemen pärjäsi lopulta kahdeksan pisteen arvoisesti – ei siis ollenkaan huonosti, sillä rastin maksimipistemäärä oli 10.
Kyykkärasti oli Tasteless Gentlemenille jo päivän kolmas rasti.
”Kivahan se on kokeilla kaikkea hauskaa, eipä näitä lajeja ei tulisi muuten harrastettua”, Juho Saari summasi päivän annin.
Erityistä treeniä kisaan varten he eivät olleet harjoittaneet.
”Mitä nyt pumpattiin pyörien kumit täyteen. Ja saunomista on toki jo harjoiteltu”, Markus Stöckell nauroi.
Kisa kannustaa liikunnallisuuteen
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä Amazing Oulu –kaupunkisuunnistuksessa nelihenkiset joukkueet suunnistavat ristiin rastiin Oulua tehtäviä suorittamassa. Tänä vuonna kaupunkisuunnistukseen osallistui 26 joukkuetta.
Televisio-ohjelma Amazing Racen inspiroima kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo yhdettätoista kertaa. Reipashenkinen ja päihteetön tapahtuma kannustaa liikunnallisuuteen ja Ouluun tutustumiseen. Ympäri kaupunkia sirotellut tehtävärastit esittelevät oululaisten harrastejärjestöjen toimintaa: kolmentoista eri rastin tehtävät vaihtelivat miekkailusta roller derbyyn ja keilauksesta kiipeilyyn.
Amazing Oulussa rastilta rastille suunnistaessa autot, taksit ja bussit ovat kiellettyjä, ja matkaa on taitettava pyörillä. Päivän aikana kilpailijat pyöräilevätkin lähemmäs 40 kilometriä.
Kilpailupäivä käynnistyi kauppatorilla aamuyhdeksältä aurinkoisessa säässä. Päivän aikana kilpailijat saivat kuitenkin yllättävää lisähaastetta erityisen oikuttelevasta säästä: rasteilla nautittiin auringonpaisteesta, rankasta lumisateesta ja välillä myös molemmista yhtä aikaa.
Oulu Roller Derbyn rastilla kilpailijat pääsivät testaamaan nelirenkaisia quad-rullaluistimia. Oikealla ohjaamassa Pinja Korpi, vasemmalla kilpailija Virpi Kostama.
Tavoitteena 110-prosenttinen suoritus
Kyykkäurakasta alle vartissa selvinnyt Tasteless Gentlemen sai kyykän päälle myös vihjeen seuraavasta rastista. Vihjeet sisältävät erilaisia pulmia, sanaleikkeitä tai muita ovelia vinkkauksia seuraavan rastin olosijasta.
Tällä kertaa rastilta toiselle siirtyminen ei vaatinut mahdottoman pitkää matkustusta, sillä seuraava rasti odotteli jo humanistipallolla, humanistisen tiedekunnan sisäpihalla.
Siellä rastia piti Oulu Roller Derby, jonka antama tehtävä oli kaksivaiheinen.
Ensimmäisenä tehtävänä oli pareittain suoritettu kontaktiharjoitus, jossa tarkoituksena oli puskea kisakaveri pois kehästä. Ensimmäisen tehtäväosuuden sai suorittaa ilman rullaluistimia, sillä tehtävä ei ole helppo edes kengänpohjat tiukasti maanpinnalla.
Seuraavana tehtävänä oli luistella rastivahtien laatima rata, joka sisälsi muun muassa sirklausta ja takaperin luistelua.
Kesken keskiviikkoiltapäivän pahimman lumimyrskyn derbyrastille osunut Cykkeliryhmä suoritui varsin nopeasti molemmissa osuuksista – eniten aikaa joukkueella kului sopivien rullaluistimien ja ranne- ja polvisuojien löytämiseen ja pukemiseen.
Joukkueessa rullailivat matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelevat Janne Klemola, Heikki Huhtamäki, Ahti Kemppainen ja Virpi Kostama.
Luistelu- ja tasapainokykyjä haastava derbyrasti oli heille jo kisapäivän seitsemäs.
Humanistipallolle tultaessa rastikokemusta oli muun muassa kiipeilystä, miekkailusta ja pakohuoneen ongelmanratkaisusta.
”Tavoitteenamme on tietenkin kaikkien rastien suorittaminen, satakymmenprosenttisesti. Puolethan tässä on jo käyty, joten tilanne näyttää hyvältä!” Janne Klemola vakuutti rullaluistimia riisuessaan.
Kuusituntisen suunnistuskisan päätteeksi joukkueet kokoontuivat maalipaikalle ravintola Rauhalaan syömään ja saunomaan. Kisan nopeimmat, innostavimmat ja eniten pisteitä keränneet joukkueet myös palkittiin. Kisan pääpalkintona oli lahjakortti Skydive Oulun järjestämälle laskuvarjohypyn alkeiskurssille.
Komeimman pistesaaliin päivän suunnistusurakasta nappasi lopulta joukkue numero 13, Hyvinvoivat. Neljän parhaan joukkoon ylsivät myös joukkueet Swift gang, Pedakokikset ja Pepsi ja Ei kaikki muumit laaksossa.
Kesän aikana osa muussa kuin tutkimus- tai opetustyössä olevasta henkilökunnasta keskitetään uusiin tiedekuntia palveleviin lähipalvelutiimeihin. Prosessi etenee nopeasti: ensimmäinen infotilaisuus järjestettiin maanantaina, ja haku uusiin työtehtäviin käynnistyi keskiviikkona.
Oulun yliopisto aikoo kevään ja kesän aikana mullistaa palvelurakenteensa.
Palvelurakenteen uudistus tarkoittaa monen muuhun kuin tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvan työntekijän työnkuvan merkittävää muutosta.
Yli 150 yliopiston työntekijälle muutos tarkoittaa myös uutta työnhakua. Uudistuksen myötä 156 yliopiston nykyistä työtehtävää lakkautetaan, ja 155 uutta työtehtävää tulee haettavaksi.
Haku uusiin työtehtäviin käynnistyi keskiviikkona 10.5.
Mikäli lakkautettavien työtehtävien nykyiset työntekijät haluavat jatkaa näissä uusissa, nyt avautuvissa tehtävissä, heidän pitää hakea niitä.
Tämä koskee kaikkia niitä työntekijöitä, joiden työn sisältö tai tehtävien lukumäärä muuttuvat nykyisestä.
Yliopiston viestintäjohtajan Marja Jokisen mukaan tehtävät tulevat ensin yliopiston sisäiseen hakuun. Etusijalla ovat henkilöt joiden nykyinen tehtävä loppuu.
”Ainoastaan mikäli emme löytäisi yliopiston sisältä osaajia tehtäviin, voidaan myöhemmässä vaiheessa tehtäviä avata julkiseen hakuun”, henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kertoo sähköpostitse.
Uudistus on seurausta vasta päättyneistä yt-neuvotteluista. Oulun yliopisto informoi henkilöstöään uudistuksesta maanantaina 8.5.
Palvelut lähemmäs tiedekuntia
Kesän aikana osa muussa kuin tutkimus- tai opetustyössä olevasta henkilökunnasta keskitetään uusiin tiedekuntia palveleviin lähipalvelutiimeihin.
Lähipalvelutiimi sisältää koulutuspalvelut, tutkimuksen tukipalvelut, talous- ja projektipalvelut, henkilöstöosaston, tietohallinnon ja viestinnän.
Palvelutiimejä perustetaan neljä, ja jokainen niistä tuottaa palveluita yhdelle tiedekuntaklusterille.
Ensimmäiseen klusteriin kuuluvat teknillinen, luonnontieteellinen, arkkitehtuurin ja kaivannaisalan tiedekunta, toiseen kasvatustieteiden ja humanistinen tiedekunta ja Oulu Business School, kolmanteen lääketieteellinen ja biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, neljänteen tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta.
Lähipalveluiden henkilöstömäärä mitoitetaan suhteessa opiskelijoiden, tutkinto-ohjelmien, henkilöstön ja projektien määrään sekä toiminnan kansainvälisyyteen. Alustavien arvioiden mukaan palvelutiimiä kohti tulisi 22–40 henkilötyövuotta.
Lähipalvelutiimien kokoonpano sisältää koulutuspalvelupäällikön, johtavat koulutusasiantuntijat, koulutussuunnittelijat, UniOGS-koordinaattorin ja opintoasiainsihteerit. Johtavia koulutusasiantuntijoita voi olla yhdestä kolmeen, koska samassa lähipalvelutiimissä palvellaan useampaa koulutusalaa.
Tämän lisäksi kullakin tiedekunnalla on mahdollista resursoida omalle tiedekunnalleen johtamista, professorien ja tutkimusyksiköiden työtä tai opetuksen käytännön järjestelyä tukevia työtehtäviä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiedekunnat voivat palkata omien tarpeidensa mukaan esimerkiksi toimistosihteerin, johdon assistentin, projektipäällikön, projektikoordinaattorin tai laboratoriohenkilöstöä. Nämä palkkaukset rahoitetaan tiedekunnan omasta budjetista.
Tiedekunnissa ei kuitenkaan voi olla muiden palvelutoimintojen kanssa päällekkäisiä rooleja, joten tiedekunnissa ja palvelutiimeissä ei voi olla yhtä aikaa samaa työtä tekeviä työntekijöitä.
Tiedekuntien palveluiden ja lähipalvelutiimien lisäksi yliopistolla tulee olemaan myös yhteiset, keskitetysti organisoidut palvelut.
Yhteisiä palveluita ovat infrayksikkö, yliopiston kirjasto, täydentävien opintojen keskus Topik, innovaatio-ja yrityspalvelut, laki- ja sopimuspalvelut, tilat ja turvallisuus -yksikkö ja yliopiston painoalainstituutit. Tutkimuksen strategiset palvelut sekä suunnittelutoiminto yhdistetään yhdeksi uudeksi yksiköksi.
Marja Jokisen mukaan uudistuksen ideana on tuoda palvelut lähemmäs tiedekuntia.
”Olemme kuunnelleet henkilökunnan ja opiskelijoiden mielipiteitä siitä, miten palvelut voisivat toimia paremmin. On pyritty selvittämään, että mihin se hukkaan hallinnollisiin hommiin menevä aika kuluu.”
”Julkisuudessa on esitetty huolia siitä, joutuuko professori tekemään siivojien työt. Näin ei tietenkään käy. Palveluiden resursoinnissa on huomioitu palautteet, ja osassa tehtäviä resursointia lisätään aiemmasta.”
Haku käynnistyy keskiviikkona
Henkilöstöjärjestöissä yt-neuvotteluiden lopputulokseen suhtaudutaan vielä odottavasti.
Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon kuuluva Oulun yliopistolaiset ry järjestää torstaina 11.5. jäsenilleen työnhakukoulutusta.
”Kun ollut kauan aikaa töissä samassa paikassa, työnhaku voi vähän pelottaa. Meillä on monia työntekijöitä, jotka eivät ole hakeneet töitä 10-20 vuoteen. Näimme, että tässä tilanteessa kannattaa järjestää apua työnhakuun. Jäsenemme ovat kaikki hyviä työntekijöitä, haluamme auttaa heitä myös kertomaan sen”, sanoo Oulun yliopistolaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Vaili Jämsä-Uusitalo.
Hänen mukaansa yhdistyksen hartain toive on se, ettei yhtään työntekijää lopulta irtisanottaisi, vaan töitä löytyisi uusista avauksista takaisinottovelvollisuuden rajoissa.
”Jätimme yt-neuvotteluiden lopputuloksesta myös eriävän mielipiteen. Meidän näkemyksemme on se, että tähän ratkaisuun ei ollut taloudellista syytä. Yt-neuvottelut sinänsä menivät hyvin: vaikka välillä olikin tosi tiukkoja kohtia, jossa [osapuolet] olivat kovasti omaa mieltä, puhevälit pysyivät aina. Myös neuvotteluiden pitkä kesto osoitti sen, että työnantajalla on uudistumishalua. Lisäksi työntekijäjärjestöjen välinen yhteistyö toimi hyvin.”
Palvelurakenteen uudistukseen työntekijät ovat Jämsä-Uusitalon suhtautuneet varovaisen positiivisesti.
”Kaikki ovat vielä hyvin hämmentyneitä. Osa on arvellut tämän olevan paluuta takaisin vanhaan malliin, jossa palvelupisteet palvelevat tiedekuntaa, opettajaa, oppilaita, tutkijoita. Se on terveellä pohjalla. Toisaalta hieman mietityttää se, kuinka ihmiset, jotka eivät ole olleet mukana yt-neuvotteluissa, miten hyvin he hahmottavat uuden rakenteen? Mekään neuvottelijoina emme ole tietenkään nähneet lopullista mallia, koska se on työnantajan vastuulla.”
Jämsä-Uusitalon mukaan moni on odottavalla kannalla uusien työnkuvien suhteen.
”Yliopistolle ei voi jäädä kuin tärkeitä ja vaativia tehtäviä uudistuksen jälkeen.”
Haastattelua tehtäessä uusia työtehtäviä ei oltu vielä julkistettu.
”Ollaan vähän ihmeissään siitä, millaisia uusista tehtävistä on tehty. Millaisia mielikuvia on käytetty tehtävänkuvia luotaessa? Yliopistolla alkoi tuolileikki – kuka jää ilman tuolia? Työntekijöille ei ole vielä kerrottu, ketkä suorittavat valinnat eri tehtäviin?” Jämsä-Uusitalo pohtii.
Uudistus etenee nopeasti
Mikäli työntekijä on jo nyt tuottanut palvelua tietylle tiedekunnalle ja tehtävien määrä ei muutu, hänet voidaan siirtää suoraan uuteen lähipalvelurakenteeseen.
Määrällisesti eniten uusia ja päättyviä tehtäviä on yliopiston koulutuspalveluissa, jotka tulevat olemaan suurin ryhmä myös uusissa lähipalvelutiimeissä.
Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Jaana Lehtosaari kertoo keskiviikkoaamuna tunnelmien olevan yliopiston koulutuspalveluissa ”erittäin sekavat”.
”Kaikki vanhat tehtävät päättyvät, ja uusia avataan tilalle. Vielä emme tiedä sitä, millaisia uudet tehtävät tulevat olemaan. Kun uudet tehtävät on nähty ja koulutukset on käyty, prosessi hahmottuu paremmin.”
Hakuaikaa uusiin tehtäviin on torstaihin 18.5. asti. Henkilövalinnoista uusiin tehtäviin ilmoitetaan 5.-8. kesäkuuta. Sitä seuraavalla viikolla (14.-15.6.) annetaan irtisanomisilmoitukset.
Koulutuspalveluissa opintoasiansihteerinä työskentelevän Lehtosaaren mukaan hakuaikataulu tuntuu tiukalta.
”Neuvotteluita käytiin kuitenkin kolme kuukautta, mutta tämä vaihe viedään kovin kiireellä läpi. Ensimmäinen info oli maanantaina, yksikkökohtaiset tiedotukset tiistaina, ja keskiviikkona pitäisi hakea uusia tehtäviä. Aikamoinen vauhti. Myös valinnat tehtäviin tehdään tiukalla aikataululla.”
”Vaikka hyvää ajankohtaa tällaisille muutoksille ei varmaan olekaan, opiskelijoiden valmistumisen vuoksi kevät on koulutuspalveluille kaikista kiireisintä aikaa.”
Tieteentekijöiden liiton jäsenyhdistys Oulun yliopiston akateemiset ry julkaisi keskiviikkona kannanoton, jossa yhdistys ilmoitti hämmästelevänsä yliopiston yt-neuvottelujen tulosta.
”Yt-neuvottelujen alussa vähennystarpeen ilmoitettiin koskevan enintään 70 henkilötyövuotta ja 100 henkilöä. Lopputulema kuitenkin on, että 116 yliopiston työntekijää saa lähteä irtisanomisten, eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisen seurauksena. Lisäksi 156 työtehtävää lakkautetaan ja 155 uutta paikkaa avataan. Tämän epäselvän yt-matematiikan seurauksena yt-prosessin luoma epävarmuus laajenee koskemaan huomattavasti suurempaa työntekijäjoukkoa, erityisesti koulutuspalvelujen väkeä”, kannanotossa todetaan.
Kannanotossa yhdistys arvelee, että yt-prosessi heikentää sekä muun henkilöstön että opetus- ja tutkimushenkilöstön työn sujuvuutta jopa pysyvästi. Lisäksi tiukka aikataulu herättää huolta lopputuloksen laadusta: ”Vaikutuksia työmotivaatioon ja työntekijöiden ja -antajan väliseen luottamukseen ei korjata vain uusilla prosessi- ja organisaatiokaavioilla.”
Yhdistys pitää ajoitusta ”pahimpana mahdollisena”: ”Uusien tehtävien hakurulijanssi menee pahasti päällekkäin valmistumisten ja valintakokeiden kanssa. Tämäkin olisi voitu välttää, jos lähipalvelut olisi suunniteltu alun perin yhdessä tiedekuntien kanssa.”
OYA pitää kuitenkin hyvänä, että aliresursoituja tutkinto-ohjelmia ja lähipalveluja pyritään vahvistamaan ja että palvelujen käyttäjien ääntä on luvattu kuunnella jatkossa paremmin, kun palveluja kehitetään.
Uusi organisaatio aloittaa 1.8. Silloin työntekijät ovat siirtyneet uusiin tehtäviinsä ja tiimeihinsä.
Irtisanomisia enintään 35
Yt-neuvotteluiden seurauksena Oulun yliopisto irtisanoo enintään 35 työntekijää. Lisäksi 43 määräaikaisen työntekijän työsuhdetta ei jatketa.
Oulun yliopiston hallituksen päätöksen mukaan henkilöstöstä jää eläkkeelle arviolta 41 työntekijää vuoden 2018 loppuun mennessä.
Vuonna 2017 eläkkeelle jää 24 työntekijää, vuoden 2018 eläköitymiset on laskettu vähennykseen mukaan 60 prosentin tasolla. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osaan eläkkeelle jäävien työntekijöiden tehtävistä täytyy aikanaan rekrytoida korvaaja.
Säästöjä näistä henkilöstövähennyksistä syntyy yliopiston arvion mukaan noin 2,993 miljoonaa euroa.
Lisäksi kannustepalkkioista luopumalla yliopisto säästää vuonna 2017 kertaluontoisesti 530 512 euroa.
Tammikuusta huhtikuuhun kestäneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli yhteensä noin 900 muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Mainoksia ei voi paeta. Niihin törmää niin radiossa kuin televisiossakin, ja sisällöstä riippuen ne joko ilostuttavat tai raivostuttavat katsojaansa. Mainokset toimivat tutkitusti paremmin, jos niissä käytetään huumoria.
Oulun yliopiston markkinoinnin tohtorikoulutettava ja Hurmos-hankkeen projektipäällikkö Eeva-Liisa Oikarinen on tutkinut huumorin käyttöä markkinoinnissa ja rekrytointimarkkinoinnissa.
Oikarinen viimeistelee tällä hetkellä pienyritysten huumorin käyttöä ja vaikutuksia etenkin internetin työpaikkamainonnassa käsittelevää väitöskirjaansa.
Mikä huumorin tutkimisessa kiinnostaa?
”Aloitin tutkimusavustajana vuonna 2010, ja mietin, mistä aiheesta alan tekemään väitöskirjaa. Yhtenä päivänä vastaan tuli työpaikkailmoitus, joka poikkesi normaalista ilmoituksesta huumorinsa vuoksi. Mietin, mitä tämä tarkoittaa, ja samalla väitöskirjan aihe muuttui täysin”, Oikarinen kertoo.
Oikarinen on tutkinut aihetta sekä väitöskirjassaan että osana Hurmos-hankkeessa tehtävää tutkimusta. Vuonna 2015 käynnistynyt Tekesin rahoittama kaksivuotinen Hurmos-hanke on toteutettu yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.
Hankkeessa kerätään tällä hetkellä vielä tutkimusaineistoa muun muassa laajalla Suomen vientiyrityksille suunnatulla kyselyllä. Siinä kartoitetaan johtajien näkemysten kautta organisaatioiden huumorin ja leikillisyyden yhteyksiä niiden kansainväliseen toimintaan, innovatiivisuuteen, viestintään, brändiin ja luottamukseen yritystä kohtaan, sekä työntekijöiden hyvinvointiin ja organisaatioon sitouttamiseen.
International journal of internet marketing and advertising –julkaisun vuoden 2017 ensimmäisessä numerossa julkaistiin Oikarisen ja Oulun ammattikorkeakoulun opettajan Jaakko Sinisalonartikkeli”Personality or skill: a qualitative study of humorous recruitment advertising campaign on social media”.
Artikkelissa Oikarinen ja Sinisalo esittelevät humoristiseen työpaikkamainoskampanjaan liittyviä haasteita ja hyötyjä. Tapauksena artikkelissa esitellään arkkitehtitoimiston rekrytointi sosiaalisessa mediassa. Toimisto käytti viittä erilaista humoristista työpaikkailmoitusta, joista arkkitehtiopiskelijat valitsivat mielestään parhaimman ja huonoimman ilmoituksen.
Tulos hyvän ja huonon ilmoituksen välillä oli selkeä: leikillinen ja hyväntahtoinen huumori koettiin parhaiten sopivaksi työpaikkailmoitukseen.
Kääntöpuolena on se, ettei humoristisen ilmoituksen viesti kuitenkaan tavoita kaikkia hakijoita sen vaatiessa liian paljon tulkintaa hakijalta.
”Osa hakijoista ymmärsi yrityksen viestin, eli kuka tahansa arkkitehti voi hakea työtä. Yritys etsi oikeanlaista tyyppiä työhön. Toisaalta henkilö, joka ei ymmärtänyt mainosta tai pitänyt huumorista, ei uskonut olevansa oikea henkilö työskentelemään kyseiselle yritykselle. Näin säästyi niin hakijan kuin rekrytoijankin aikaa”, Oikarinen kertoo.
Huumori sopii työpaikalle ja mainontaan
Huumori markkinoinnissa onkin Oikarisen mukaan haaste, sillä mainoksen huumoria tai viestiä ei välttämättä aina ymmärretä.
Esimerkiksi artikkelissa tutkitun arkkitehtitoimiston rekrytointikampanja osoitti, ettei osa arkkitehtiopiskelijoista olisi hakenut työtä, koska ei saanut selvää työnkuvasta eikä tiennyt työstä tarpeeksi ilmoitusten perusteella.
Oikarinen kertoo Hurmos-hankkeen tutkimusten huumorista organisaatioiden sisällä osoittaneen eri huumorityypeillä olevan vaikutusta työntekijöihin työhteisön sisällä.
Hyväntahtoinen leikillinen huumori sopii aggressiivista kritisoivaa huumoria paremmin niin yrityksen sisäiseen kuin ulkoiseenkin viestintään, ja huumorilla on positiivisia yhteyksiä muun muassa työntekijöiden sitoutuneisuuteen.
”Yrityksen sisällä leikillisyys on yhteydessä työntekijöiden työhön sitoutumiseen ja innovatiiviseen tuloksellisuuteen työpaikalla.”
Huumori herättää mainonnassa huomiota ja vaikuttaa positiivisesti mainostettavaa tuotetta kohtaan. Myös asenne mainostajaa ja brändiä kohtaan voi olla positiivisempi humoristisen mainonnan vuoksi.
On kuitenkin merkityksellistä, millaista tuotetta on tehokasta mainostaa huumorilla.
”Jos tuote ei ole ihmiselle tärkeä, huumori toimii yleensä paremmin ja saa ihmisen ostamaan kyseisen tuotteen”, Oikarinen sanoo.
Oikarisen mukaan huumori on yleistynyt sosiaalisessa mediassa etenkin viraalimarkkinointina, ja hän näkeekin huumorin yhtenä perinteisenä keinona aiheuttaa ”viruksen” levittämistä. Hänestä perinteistä poikkeava mainonta bongataan virrasta helpommin.
Oikarinen kertoo huumorin menevän toisaalta tutkitusti aggressiivisempaan suuntaan. Huumorin täytyy olla vahvempaa ja viraalimainonta on yksi keino vahvistaa huumoria sekä koetella huumorin rajoja.
Huumorin avulla kohti vapaampaa viestintää
Huumori tuntuu sopivan lähes joka paikkaan, ja moni yrityskin käyttää huumoria omassa viestinnässään ja brändäyksessä.
Mihin huumori ei sovellu?
”Vakaviin aiheisiin ei huumori sovellu, vaikka toisaalta stand up-koomikot vitsailevat aiheesta kuin aiheesta. Se on heidän työnsä. Kuitenkin konteksti aina ratkaisee.”
Oikarisen mukaan huumori on tervetullutta myös vakavampiin organisaatioihin, kuten yliopistoihin.
Yliopistojen viestintä on vakavaa, mutta tutkijoille viestiminen voisi olla vapaampaa.
”Yksittäiset tutkijat voivat vapaammin viestiä itsestään ja tutkimuksestaan, vaikka edustavatkin tiettyä yliopistoa. Tietynlaista leikillisyyttä saisi olla nykyaikana tutkimusviestinnässä enemmänkin, sillä onhan olemassa esimerkiksi blogeja, joihin tutkijat saisivat vapaamuotoisesti ja leikillisesti kirjoittaa. Tutkijat voivat yhä pelätä huumorin syövän uskottavuutta.”
Julkaistu
SHARE
Heli Paaso-Rantala
Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.
Keväisin lumien sulettua nurmikko alkaa jälleen vihertää.
Lähes joka paikkaa ympäröi edes pieni nurmialue, joka aiheuttaa niin siihen kaatuvalle kuin leikkivän lapsen äidille pienen, mutta ärsyttävän vaivan: nurmikon aiheuttamat tahrat vaatteissa.
Oulun yliopiston kasvifysiologian professorin Hely Häggmanin mukaan nurmikosta lähtee väriä vaatteisiin sen lehtivihreän vuoksi, joka on yhteydessä yhteyttämiseen.
”Nurmikon tahraaminen liittyy klorofyllimolekyyleihin, eli lehtivihreään. Klorofyllimolekyylit ovat pigmenttejä, joita tarvitaan fotosynteesiin eli yhteyttämiseen, jossa kasvit sitovat auringovaloa kemialliseksi energiaksi. Ilman fotosynteesiä ei olisi elämää maapallolla”, Häggman toteaa.
Häggmanin mukaan maassa on muutakin kuin nurmikkoa, joka tahraa. Esimerkiksi maaperä itsessään on tahraavaa ja kasveissa on Häggmanin mukaan yleensä hajoavaa kasvimassaa.
”Kun kesäisellä nurmikolla esimerkiksi pelin tiimellyksessä kaatuu, saa se myös aikaan kasvisolukoiden rikkoutumista, jolloin solujen sisällä olevat yhdisteet pääsevät kosketuksiin vaatteiden kanssa ja tahraavat niitä”, Häggman valaisee.
Jos tänä kesänä ruoho sattuu värjäämään vaatteet, ruohotahran puhdistamiseen on monta niksiä. Marttojen ohjeessa vaate tulisi esikäsitellä ennen sen pesua. Erään ohjeen mukaan vaatteen hankaaminen ja harjaaminen tulee kuitenkin jättää mahdollisimman vähälle. Ruohotahran poistamiseen voi käyttää yhden lähteen mukaan jopa hammastahnaa, jota hierotaan hellästi tahraan vaikkapa vanhalla hammasharjalla.
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.
Julkaistu
SHARE
Heli Paaso-Rantala
Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.
Opiskelijakuorofestivaali Nordic Student Singers’ Summit eli NSSS tuo Ouluun yli tuhat kuorolaista. Järjestäjien mukaan näin suuren tapahtuman organisoinnissa tarvitaan valtavasti valmistelutyötä, paljon talkoolaisia ja ripaus armeijakuria.
Seisot Ouluhallissa katsomon ylimmällä rivillä, seinän vieressä, molemmilla puolillasi kymmeniä metriä pitkä ihmisrivi.
Katsetta kääntäessäsi näet, että ihmismeri jatkuu ylhäältä alas, alhaalta ylös. Halkaisijaltaan 115-metrinen Ouluhalli on pullollaan ihmisiä, niin katsomossa kuin vierelläsi.
Jossain tuolla kaukana seisoo kapellimestari Jaakko Kuusisto, kapellimestarin ja sinun välilläsi on kokonainen sinfoniaorkesteri, Oulu Sinfonia.
Kohta on aika aloittaa laulaminen yli tuhannen muun opiskelijakuorolaisen kanssa. Vedät ilmaa keuhkoihisi, ja – –
Hetkinen nyt, eipäs hötkyillä – aivan vielä ei ole H-hetken, lauantain suuren gaalakonsertin, aika.
Palataan siis vielä hetkeksi festivaalin kulisseihin.
Torstaina 4.5. Oulussa käynnistyvä kolmipäiväinen pohjoismainen opiskelijakuorofestivaali Nordic Student Singers’ Summit (NSSS), tuttavallisemmin Nysse, järjestetään nyt kymmenettä kertaa.
Joka kolmas vuosi järjestettävä laulujuhla kokoaa yhteen opiskelijakuoroja Pohjoismaista ja Baltian maista. Festivaali järjestetään Suomessa nyt kolmatta, Oulussa ensimmäistä kertaa.
Koska tapahtuma järjestetään aina kolmen vuoden välein, Oulu on samalla näyttämö tapahtuman kolmekymmenvuotisjuhlalle.
Oulu ei valikoitunut festivaalin järjestämiskaupungiksi sattumalta.
Valinnan taustalla on jo kuusi vuotta sitten käynnistynyt suunnitelmallinen lobbaustyö, paljastaa festivaalin johtaja Janne Kalinainen.
Ouluhalli on ollut tapahtumalle alustavasti varattuna jo neljän ja puolen vuoden ajan, ja lopullinen hallivaraus tehtiin kolme vuotta sitten. Samaten Oulun NSSS-tapahtuman nettisivut perustettiin jo kolme vuotta sitten.
Kuusi vuotta sitten Oulun lobbausta varten painatettiin myös omat t-paidat. Niissä komeilee itsevarmasti teksti NSSS 2020 @ OULU.
Tosin lobbaus onnistui jopa odotettua paremmin, kun Oulu valittiin järjestäjäkaupungiksi kolmea vuotta tavoitetta aiemmin.
“Tarkemmat suunnittelut tapahtuman järjestämisestä Ouluun käynnistyivät oikeastaan heti viime Nyssessä Tartossa, kun nousimme Ouluun lähtevään bussiin”, Kalinainen sanoo.
NSSS on harvinaista herkkua. Janne Kalinaisen mukaan seuraavan kerran tapahtuma palannee Suomen kamaralle aikaisintaan vasta viidentoista vuoden päästä.
On lisäksi epätodennäköistä, että Oulu valittaisiin heti uudestaan järjestäjäkaupungiksi, sillä vastuu tapahtuman järjestämisestä kiertää myös maan sisällä.
On siis juhlittava nyt, kun juhlan aika on.
Leuka rintaan ja kelkasta kiinni!
Oulussa tapahtumaa isännöivät oululaiset opiskelijakuorot, OYY:n sekakuoro Cassiopeia ja teekkarikuoro TeeKu. Mukana festivaaleilla on myös Cassiopeian alumneista koostuva Kaiku-kuoro.
Vaikka Cassiopeia on osallistunut jokaiseen järjestettyyn NSSS-tapahtumaan, ensimmäinen kerta tämän kaliiberin tapahtumajärjestänä on kuorolle suuri ponnistus.
Pitkän valmistelutyön huipentuminen H-hetkeen tuntuu Janne Kalinaisesta jo pieneltä helpotukselta.
“Nyt alkaa pikkuhiljaa helpottamaan. Kohta tässä koittaa se hetki, että leuka rintaan, ja pidellään vain kelkan reunasta kiinni”, hän kuvaa.
Aivan alkuvaiheessa vastuu Oulun NSSS:n järjestelyistä oli vain muutaman asialle vihkiytyneen aktiivin niskoilla.
Festivaaliviikonlopun lähestyessä myös talkoolaisten määrä on jatkuvasti kasvanut. Nyt järjestäjiä on Cassiopeiasta ja TeeKusta mukana noin sata henkeä, festivaalin varajohtaja Annamari Martinviita kertoo.
Kalinainen ja Martinviita kehuvatkin TeeKua erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Yhteinen projekti on Kalinaisen mukaan lähentänyt kuoroja merkittävästi.
“Aiemmin on ollut naapurustoeloa: on moikkailtu toisillemme, muttei ole oikein toimittu yhdessä”, Kalinainen sanoo.
“Nyt ollaan yhdessä hartiavoimin paiskittu työtä. Odotankin innolla myös Nyssen jälkeistä aikaa, sitä, millaisen jäljen näin suuren tapahtuman järjestäminen jättää meidän yhteiseen kulttuuriimme”, Martinviita toteaa.
”Suurkuorossa laulaessa sulautuu joukkoon: omat maneerit katoavat, ja joukko tukee sinua”, Janne Kalinainen toteaa. NSSS 2017 -festivaalin johtaja seurasi TeeKun ja Cassiopeian yhteisharjoituksia Pyhän Tuomaan kirkossa keskiviikkona 3.5.
Armeijan opeista apua
Kuorotapahtumaan osallistuu 1100 kuorolaulajaa peräti 42:sta eri opiskelijakuorosta.
Määrä kuulostaa varsin järisyttävältä. Miten ihmeessä sellainen määrä ihmisiä pidetään talkooporukan voimin ruokittuna ja nesteytettynä?
Sotilaallisella järjestyksellä, Janne Kalinainen kertoo.
Nälkäisten ruokkimisesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Maanpuolustusyhdistys, joka rakentaa ja toimittaa Ouluhallille ja kuorovieraiden majoituspaikalle omat ruokalinjastonsa.
“Armeijan kertausharjoituksissa olen tottunut hallitsemaan isojen joukkojen siirtelyä. Siitä kokemuksesta on ollut tässäkin työssä hyötyä”, Kalinainen nauraa.
Erona on tosin se, että armeijassa joukot ovat tottuneet kulkemaan yhtä matkaa yhdessä muodostelmassa – kuoroissa taas aivan tällaista taitoa ei ole.
Puolet Ouluun tulevista kuorovieraista yöpyy perinteisessä koulumajoituksessa Teuvo Pakkalan kampuksella, puolet taas Oulun alueen hotelleissa ja mökeissä.
Järjestäjiä jännittää myös hieman se, kuinka kummassa kaikki kuorolaiset saadaan ongelmitta mahtumaan lauantain laulukulkueeseen. Perinteisessä laulukulkueessa kaikki festivaalin osallistuvat kuorot kulkevat laulaen 1,2 kilometrin matkan Raksilasta Rotuaarille.
“Esimerkiksi 10-100 ihmisen saaminen yhteen sijaintiin olisi vielä helppoa, mutta kun kyseessä onkin yli tuhat henkeä, tilanne onkin toinen”, Martinviita toteaa.
Järjestäjiltä kulkueen onnistuminen vaatii muun muassa minuuttiaikataulun laatimista, toimivan liikenteenohjauksen järjestämistä ja Kivisydämen Hallituskadun sisäänkäynnin sulkemista.
“Jännä nähdä, miten kaikki lopulta onnistuu. Olemme toki tilanneet lauantaille hyvää säätä”, Martinviita nauraa.
Viikonloppu kuluu vilauksessa
Kolme intensiivistä päivää, yli tuhat kuorolaista ja 18 konserttia tarkoittaa tiukkaa aikataulua ja melkoista hoppua.
Tapahtuman avajaiskonsertti järjestetään torstai-iltana Oulun Tuomiokirkossa. Avajaisissa esiintyy Cassiopeian ohella kaksi helsinkiläistä kuoroa, mieskuoro Akademiska Sångföreningen ja naiskuoro Akademiska Damkören Lyran.
Perjantaina kuorot jalkautuvat ympäri Oulun esiintymään kirkoissa, kahviloissa, kirjastoissa ja juhlasaleissa.
Lauantaina laulu käynnistyy iltapäivästä, kun kuorot kulkevat laulavana kulkueena kaupungin halki, ja ilta huipentuu Ouluhallin suureen gaalakonserttiin.
Yleisökonserttien ja kuoroharjoitusten ohella tapahtumaan kuuluu myös vapaa seurustelu ja hauskanpito. Kuorolaiset kokoontuvat torstaina ja perjantaina omiin bileihinsä.
“Tämä on mahtava mahdollisuus tavata ihmisiä, vertailla kokemuksia, vaihtaa kuulumisia. On ollut myös hauska huomata, että vuosien varrella Nysseistä on saanut paljon hyviä tuttuja”, Kalinainen toteaa, ja jatkaa:
“Sitä tunnelmaa ei voi sanoin kuvailla. Se pitää kokea ja tuntea.”
Jussi Chydeniuksen säveltämä Kesäkantaatti saa kantaesityksensä lauantain gaalakonsertissa. Teos on sävelletty sekakuorolle ja orkesterille.
Kuuluuko soraääni tuhannen äänen joukosta?
Tuhannen äänen saaminen soimaan yhteen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen juttu.
Ouluhallin konsertissa kaikki 42 kuoroa esittävät samaa ohjelmaa. Kaikki eivät tosin esiinny yhtä aikaa: osan kappaleista esittää vain mieskuoro, osan naiskuoro, osa esitetään sinfoniaorkesterin kanssa, osa taas ilman säestystä.
Konsertin ohjelma koostuu pääosin suomalaisista ja suomenkielisistä kappaleista. Ohjelma alkaa ja päättyy Jean Sibeliuksella: ensimmäinen kappale on Kuningas Kristian II –näytelmään sävelletty Nocturne, viimeinen Finlandia-hymni. Sibeliuksen ohella ohjelmassa on muun muassa Leevi Madetojan, Toivo Kuulan ja Einojuhanin Rautavaaran sävellykset.
Konsertissa kantaesityksensä saa myös säveltäjä Jussi Chydeniukselta tilattu, Eino Leinon runosarjaan Kesäkantaatti sävelletty kuoroteos.
Lisäksi konsertin ohjelmaan kuuluu NSSS-tapahtumien tunnussävel, norjalaissäveltäjä Edvard Griegin reipastahtinen kuorosävellys Sangerhilsen.
Martinviita ja Kalinainen arvelevat, että koko tapahtuman ehdottomiksi huippuhetkiksi nouseekin gaalakonsertissa joko Finlandia tai Sangerhilsen.
Gaalakonsertin ohjelman harjoittelu on aloitettu kuorolaisten kotimaissa, jo hyvissä ajoin ennen Ouluun matkustamista.
Yhteisharjoitukset kaikkien kuorolaisten kesken käynnistyvät perjantaina. Päivän aikana järjestetään kolme kolmen tunnin mittaista yhteisharjoitusta. Niiden aikana kuorojen on Kalinaisen mukaan “hitsauduttava yhteen”.
Sen lisäksi kuorojen on löydettävä yhteinen sävel myös Oulu Sinfonian ja konsertin kapellimestari Jaakko Kuusiston kanssa.
Kalinaisen mukaan gaalakonsertissa kuorolaisten tulee oppia laulamaan yhdessä orkesterin, kapellimestarin ja muiden kuorolaisten kanssa. Sooloilulle tai hidastelulle ei ole sijaa.
“Laulajalle se on aika ainutkertainen paikka. Sinulla on sinfoniaorkesteri edessä, kapellimestari vielä orkesterin edessä, vierelläsi puolen Ouluhallin etäisyydeltä laulajia. Koska etäisyydet ovat valtavat, sinun täytyy osata kappale niin hyvin, että kun oikea hetki tulee, aloitat silloin laulamisen, etkä odota musiikkia. Kun kuulet musiikin, olet jo myöhässä, kuluuhan äänen matkaamiseenkin kuitenkin aikaa. ”
Annamari Martinviidan mukaan näin suuressa kuorossa laulaminen on laulajalle poikkeuksellinen tilanne.
Hänen mukaansa tunnelma on hieman eläimellinen, aistinvarainen – kaikki laulajat laulavat yhdessä, yhtenä organismina.
“Hetken siinä kestää, että yhteispeli loksahtaa paikalleen, mutta jossain vaiheessa se lähtee menemään. Massan voima vie siihen pisteeseen, ettei lauleta enää yksilönä, vaan lauletaan yhdessä. Siinä on jotain samaa kuin siinä, miten kalat osaavat suunnistaa suurissa parvissa. Siinä ollaan yksi iso masiina, joka tuottaa ääntä. Kyllä siellä tuntee itsensä aika pieneksi.”
Tyhmä kysymys, mutta pakko kysyä: Kuuluuko tuhannen ihmisen esiintyessä yhden ihmisen soinniton laulu? Jos vaikka ääni olisikin syystä tai toisesta aivan harvinaisen kamala?
Kalinaisen ja Martinviidan mukaan ei. Mikäli aivan lähimmällä vierustoverilla laulu menee ainoastaan sinne päin, sen voi vielä kuulla, mutta yhtään kauempana pieleen menevää laulua ei voi enää kuulla.
Väärin laulamisen voi särkyvän äänen sijaan bongata laulajan kauhistuneesta tai jähmettyneestä ilmeestä, harhailevasta katseesta, yhteen purruista hampaista.
“Yleisökään ei väärinlaulamista huomaa, jollei sen anna näkyä”, Kalinainen sanoo.
Ja vaikka väärin menisikin, siitä on päästävä yli, jatkettava reippaasti eteenpäin.
“Eiköhän se vielä iloksi koidu”
Yli tuhannen laulajavieraan odottaminen tuntuu järjestäjistä jännittävältä, hurjalta, hienolta – kaikelta näiltä yhtä aikaa.
Johtajan rooliaan Kalinainen kuvailee “laivan kipparin rooliksi”: vaikka välillä on yksinäistä ja stressaavaa, osaavasta ja asiantuntevasta järjestäjätiimistä on iso apu.
“Eiköhän se vielä iloksi tästä koidu. Onhan tässä paljon vastuuta, tekemistä, hoitamista – toki se tuo mukanaan stressiä. Myös hektisyys tuottaa haasteensa. Tässä ei tosin ole varaa harjoitella – jos alussa ilmenee joku pikku vika, päivien edetessä se vain kertautuu ja kasvaa“, Kalinainen toteaa.
Janne Kalinaiselle tässä Nyssessä on erityisen haikea sävy. Jo 18 vuotta Cassiopeiassa mukana olleelle Kalinaiselle Oulun Nysse saattaa olla hänen viimeinen tapahtumansa kuoron kanssa.
Loppu ei tule laulaen, sillä lavalle laulamaan festivaalin johtaja ei varmaan itse taida ehtiä.
“Olisi mahtavaa päästä laulamaan, mutta kun on tässä tällainen pikku tapahtuma järjestettävänä, puhelinta ei malta laittaa pois sen puolentoista tunnin ajaksi, joka konsertissa menisi”, hän nauraa – ja vilkaisee taas pian älypuhelintaan.
Annamari Martinviita on laulanut Cassiopeiassa jo kolmentoista vuoden ajan. Oulun NSSS:n konserteista hän esiintyy ainakin torstai-illan avajaiskonsertissa, perjantaina tervetulokonsertissa ja lauantain gaalakonsertissa.
Vaikka Nysse ei ole vielä kummitellut unissa, unensaantia se on hidastanut – tapahtuman järjestäminen on vain niin jännittävää.
“Tämä on niin siistiä, ettei sitä oikein pysty kuvailemaan. Varsinkin gaalakonsertissa, kun kaikki ihmiset laulavat samaa sointua, samaa harmoniaa – siinä tuntee todella kuuluvansa joukkoon.”
Nordic Students Singer’s Summit 2017 -festivaalin avajaiskonsertti torstaina 4.5. kello 18 Oulun Tuomiokirkossa. Perjantai-iltana konsertteja ympäri Oulua kello 18 alkaen. Laulava kulkue lauantaina kello 13.30 kulkee Raksilasta Rotuaarille. Gaalakonsertti lauantaina kello 17 Ouluhallissa.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Yliopiston hallitus on 3.5. pidetyssä kokouksessaan päättänyt toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja henkilöstövähennyksistä. Yt-neuvotteluiden lopputuloksena yliopisto irtisanoo enintään 35 henkilöä. Lisäksi 40 henkilön määräaikainen työsuhde päättyy työsopimusten mukaisesti vuoden 2017 aikana. Eläköitymisten kautta henkilömäärä vähenee arviolta 41 henkilöä vuoden 2018 loppuun mennessä. Näillä toimilla säästöä syntyy […]
Yliopiston hallitus on 3.5. pidetyssä kokouksessaan päättänyt toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja henkilöstövähennyksistä.
Yt-neuvotteluiden lopputuloksena yliopisto irtisanoo enintään 35 henkilöä. Lisäksi 40 henkilön määräaikainen työsuhde päättyy työsopimusten mukaisesti vuoden 2017 aikana.
Eläköitymisten kautta henkilömäärä vähenee arviolta 41 henkilöä vuoden 2018 loppuun mennessä.
Näillä toimilla säästöä syntyy noin 2,993 miljoonaa euroa. Lisäksi kannustepalkkioista luopumalla yliopisto säästää vuonna 2017 kertaluontoisesti 530 512 euroa.
Yliopiston mukaan toimenpiteiden tavoitteena on uudistaa yliopiston palvelurakennetta opetuksen ja tutkimuksen ydintehtäviä tehokkaasti palvelevaksi organisaatioksi sekä vähentää kustannuksia vuositasolla 3 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Keskiviikkona 5.4. päivitetyn koko vuoden talousennusteen mukaan yliopiston vuoden 2017 operatiivinen tulos on 3,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Oulun yliopiston henkilöstöä on tiedotettu yt-neuvotteluiden tuloksesta keskiviikkona 3.5. Henkilöstölle järjestetään maanantaina 8.5. infotilaisuus palveluiden uudelleenorganisoinnista ja prosessin etenemisestä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
