Oulun ylioppilaslehden tuoreimpiin sisältöihin on mahdollista tutustua myös opiskelijoiden mobiilisovellus Tuudossa. Oulun yliopiston opiskelijat näkevät Oulun ylioppilaslehden viisi tuoreinta juttua heti Tuudo-sovelluksen etusivulla. Klikkaamalla etusivun linkkiä ”Uutiset” listaan avautuu kuusi uusinta juttua.
Lehden juttuja voi lukea suoraan sovelluksessa. Jutuissa on kuitenkin mukana myös linkitys, jota kautta jutun voi lukea myös Oulun ylioppilaslehden nettisivuilla.
Tuudo-juttujen ulkonäköön ja määrään on luvassa vielä pieniä viilauksia.
Jotta lehden otsikot näkyvät, on sovellus päivitettävä sen uusimpaan versioon. Tuudo-sovelluksen voi ladata AppStoresta (iOS) tai Google Playsta (Android). Sovelluksesta ei ole versiota Windows Phonelle.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Muna on vuosituhansia vanha kevään viettoon liittyvä symboli. Sitä on käytetty uuden syntymisen ja hedelmällisyyden vertauskuvana, kertoo Oulun yliopiston historian dosentti ja yliopistonlehtori Ritva Kylli.
Kristinusko on sittemmin lainannut vanhan munasymbolin pääsiäistraditioonsa. Suklaamunia on kuitenkin syöty vasta vajaat parisataa vuotta.
”Suklaanmuokkaustaidot kehittyivät 1800-luvulla. Sitä ennen suklaa oli intiaaneilta lähtöisin ollut juotava herkku”, Kylli selventää.
Ensimmäiset suklaamunat olivat kaiketi karkeita ja karvaita. Samettisen pehmeät ja makeat munat ovat uudempaa teollisen massatuotannon perua.
Syntymää symboloivia munia on vanhastaan annettu lahjaksi. Kylli sanoo, että pääsiäismunien koristelu liittynee tähän lahjaperinteeseen, koska kaunis lahja on mukavampi antaa kuin valju, yksivärinen muna.
”Kun ihmisten varallisuustaso on kasvanut, koristeellisista suklaamunista on tullut perushyödyke. Lahja on arkipäiväistynyt”, Kylli toteaa.
Koristeluun on ollut kätevää upottaa lisää kristillistä symboliikkaa. Tätä hyödyntävät etenkin ortodoksit pääsiäiskoristuksissaan.
Munan kaveriksi pääsiäisperinteisiin ovat astelleet myös tiput.
”Kristinuskossa on joustavasti lainattu erilaista symboliikkaa. Joulu ja pääsiäinen ovat symbolien sulatusuuneja”, Ritva Kylli tiivistää.
Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät tiistain Tiedeuutisissa.
Julkaistu
SHARE
Sanna Häyrynen
Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu.
Twitter: @sannahayrynen
Tiistaiaamuna Geokadulla vallitsi perin epätavallinen ruuhka, kun kymmenet haalareihin pukeutuneet opiskelijat parveilivat käytävän varrella pahviset kahvimukit kourassaan.
Osa opiskelijoista istui lattialla ja näppäili älypuhelintaan, osa perehtyi rauhassa luentomuistiinpanoihinsa, osa keskittyi jutustelemaan tuttujensa kanssa.
Haalarikansan parveilun syynä oli Humanistisen Killan järjestämä mielenilmaus, jolla opiskelijat protestoivat suunnitelmia sijoittaa humanistien kiltahuoneet ja Humus-kahvila Geokadulta lähtevälle sivukadulle.
”Mielenilmauksen tavoitteena on viestittää, ettemme ole olleet tyytyväisiä näihin tiloihin”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki sanoi.
Aamukymmenestä kello 14 asti kestäneen mielenilmauksen aikana humanistit kokoontuivat tulevien tilojensa tienoille Geokadulle puuhaamaan samoja asioita kuin kiltahuoneille ja Humukseen. Tiistaina käytävä täyttyi siis opiskelevista, kahvittelevista, pelaavista ja juttelevista opiskelijoista.
Koska tiistain ajan sekä Humus että humanistien kiltatilat olivat suljettu, käytävällä järjestettiin myös ainakin uusien kielten opiskelijoiden ainejärjestön Verban ja historian opiskelijoiden ainejärjestön Tiiman hallituksen kokoukset.
Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suman puheenjohtaja Lauri Siniluoto taaskertoi tulleensa Geokadulle pitämään kehityskeskustelua hallituksen jäsenen kanssa.
”Täällähän on tätä yksityisyyttä niin mukavasti”, hän totesi sarkastisesti, viitaten ympärillä vallitsevaan yleiseen hälinään.
Humanistien kiltahuoneet rakennetaan Geokadulle ensimmäiseen kerrokseen. Tiistain mielenilmauksessa opiskelijat kutsuttiin kokeilemaan sitä, miten suunnitellut tilat sopivat kiltiskäyttöön.
Minne menet, Humus?
Puheenjohtajia jututtaessa yksi asia on selvä: järjestöjä harmittaa nyt erityisesti se, että Humusta ja kiltatiloja on prosessin aikana palloteltu paikasta toiseen.
Aivan ensimmäisessä hankesuunnittelukokouksessa esiteltiin visio, jossa Humus olisi saanut yhden luokkahuoneen verran tilaa. Erillisiä kiltatiloja ei olisi tullut, vaan kahvila itse olisi toiminut eräänlaisena yhteishumanistisena kiltatilana.
Seuraavassa tilakaaviossa kiltahuoneille oli järjestetty tilaa. Tässä suunnitelmassa Humus-kahvila oli sijoitettu Geokadulta haarautuvalle sivukadulle, jaettuun tilaan humanistien kiltatilojen kanssa. Koska opiskelijat pitivät tätä sijaintia kehnona, toisessa ehdotuksessa Humus ja humanistien kiltatilat erotettiin kahdeksi erilliseksi alueekseen. Tässä suunnitelmassa Humukselle oli varattu tilaa väylän varteen, ja kahvilan eteen oli varattu tilaa kalustettavaksi kahvila-alueeksi. Tätä vaihtoehtoa opiskelijaedustajat pitivät parhaana ratkaisuna.
Seuraava siirto oli opiskelijoille yllätys: pari viikkoa sitten Humus palautettiin takaisin alkuperäiselle paikalle Geokadulta haarautuvalle sivukäytävälle, taas kiltatilojen yhteyteen. Perusteena tälle ilmoitettiin yliopiston tarve valmistautua ravintolakilpailutukseen lisäämällä ravintolapaikkoja. Humukselle suunnitellut asiakaspaikat tarvittiin siis läheisen ravintolan käyttöön.
Toisen vuoden opiskelija Antti Tornberg tutkiskeli Geokadun mielenilmauksessa artikkelia kreationismista. Yleensä hän tutustuu prujuihin Tiiman kiltahuoneen rauhassa.
Humanistijärjestöt pitävät muuttosuunnitelmien erityisenä ongelmakohtana kahvila Humuksen sijaintia. Killan kantana on, että Geokadulta haarautuvalla sivukäytävällä kahvila olisi erittäin epäviihtyisä, syrjässä ja vaikeasti tavoitettavissa. Se taas tarkoittaisi kahvilatoiminnan näivettymistä.
Myös Humuksen työntekijät Heidi Halkola, Anja Enojärvi ja Anne Paakkariolivat paikalla mielenilmauksessa heti aamulla.
Heidän huolenaan oli se, että liian syrjäisessä paikassa asiakkaat eivät kertakaikkiaan enää löydä Humukseen. Lisäksi yhdessä avoimessa tilassa oleminen kiltahuoneiden kanssa voi vähentää kahvinmyyntiä – miksipä ostaa kahvilasta kahvi, kun kupposen voi keittää oman kiltahuoneen kahvinkeittimellä?
Tiistaina Humus oli suljettuna. Työntekijöiden mukaan asiakkaat suhtautuivat sulkemiseen hyvin ymmärtäväisesti.
”Yhtäkään valitusta ei kuulunut. Päinvastoin, moni kertoi tukevansa asiaa, ja jos asiasta kerätään adressi, allekirjoittavansa sen heti”, Enojärvi sanoi.
Koska Humus ja humanistien kiltatilat olivat suljettuina koko päivän, kahvia ja teetä tarjoiltiin ilmaiseksi termareista.
Kaikille tilaa riittää
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru rauhoittelee kiihtyneitä tunnelmia.
Hän kertoo yliopiston ja opiskelijoiden edustajien kokoontuvan vielä tällä viikolla keskustelemaan kolmannesta suunnitelmasta. Siinä Humus on sijoitettu keskeisemmälle paikalle Geokadun varrelle ja muista kiltatiloista omaksi erilliseksi tilakseen.
Tätä ratkaisua myös opiskelijat pitävät aiempaa parempana – eivät täydellisenä, mutta parempana.
”Tässä kolmannessa ehdotuksessa sijainti olisi parempi, mutta itse tila olisi aiempaa pienempi: Humuksen asiakaspaikat vähenisivät paljon nykyisestä”, Humanistisen Killan hallituksen jäsen, humanistisen tiedekunnan tilatyöryhmän opiskelijajäsen Iia Paloheimo sanoo.
Kiuru vakuuttaa yliopiston tietävän sen, mikä arvo Humuksella on opiskelijoille.
”Humanistit ansaitsevat ehdottomasti oman kuppilansa. Humus-kuppila tukee humanistisen tiedekunnan yhteisöllisyyttä. Opiskelijat ovat tuoneet esille myös sitä, että kahvila sopii myös rauhalliseen työskentelyyn, ja niitä tilojahan selvästi tarvitaan.”
”Korostaisin tässä nyt myös sitä, että tässä muutossa saadaan [humanistiselle tiedekunnalle] peruskorjattua, uudennäköistä ja modernia tilaa käyttöön.”
Uusien kielten opiskelijoiden yhdistyksen Verban hallitus kokousti tiistaina Geokadulla.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Tänä keväänä aate- ja oppihistoriaa opiskelemaan hakevat saavat lukea lähes painomusteen tuoksuista pääsykoekirjaa. Kansien väliin on koottu aatevirtauksia ja tieteen historiaa käsittelevä uusin oululaistutkimus. Kirja tosin saattaa olla viimeinen laatuaan.
Professori Petteri Pietikäinen ja tutkija Mikko Myllykangas selailevat toimittamaansa yli neljäsataasivuista opusta. Tammikuun lopussa ilmestynyt Ajatusten lähteillä – Aatteiden ja oppien historiaa -teos koostuu Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian sekä filosofian tutkijoiden ja opetushenkilökunnan artikkeleista.
”Tämä on tuore kalasaalis. Kyse ei ole yleisteoksesta, vaan kirjoitamme siitä, mitä me täällä tutkimme”, Pietikäinen kuvailee.
Teoksen artikkelit käsittelevät esimerkiksi tieteen kehityskulkuja ja ympäristöfilosofiaa. Pietikäisen alaa ovat utopia- ja evoluutioajattelu sekä mielenterveyteen liitetyt käsitykset. Myös Myllykangas on tutkimuksessaan perehtynyt psykiatriaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Oulun yliopistossa on Suomen ainoa aate- ja oppihistorian pääainetason koulutusohjelma. Viimeiset seitsemän vuotta käytössä olleesta edellisestä pääsykoekirjasta alkoivat jo käyttämättömät kysymykset loppua.
Pietikäinen ja Myllykangas kollegoineen kokivat, että oman kirjan kokoamisella olisi valtakunnallisestikin annettavaa.
Tekijät ovat urakkaansa tyytyväisiä. Idea konkretisoitui kirjaksi puolessatoista vuodessa.
”Suhteellisen tiukassa aikataulussa pysyimme, ja kirja saatiin tämän kevään pääsykokeisiin. Teos soveltuu myös yleistajuiseen ja tieteelliseen käyttöön”, sanoo käytännön toimitustyöstä vastannut Myllykangas.
Motivaation mittarit kilpasilla
Koska aate- ja oppihistoriaa ei opiskella koulussa, sen sisällöt kaipaavat yleistajuistamista. Koulutusohjelman nimi on kirjan tekijöiden mukaan hieman harhaanjohtava, sillä varsinaisena tutkimuskohteena ovat ajattelun ja tieteen historia. Suuri kysymys on, mistä ajatukset tulevat.
Erikoistuneella alallaan Pietikäinen ja Myllykangas pitävät pääsykoetta tärkeänä motivaatiotestinä, koska hakijat eivät voi etukäteen tietää, mitä opinnot käsittelevät.
”Kokeessa testataan, että jaksaa lukea tällaisia paksuja teoksia ja hallitsee niiden sisällöt”, Pietikäinen perustelee.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonentyöryhmineen ajaa muutosta, että pääsykokeissa luovuttaisiin kirjallisuuden pänttäämisestä ja mitattaisiin soveltuvuutta ja motivaatiota toisenlaisin keinoin. Myös ylioppilastutkinnon merkitys hakuvaiheessa korostunee tulevaisuudessa.
Pääsykoekirjojen kahlaamisen tilalle on kaavailtu esimerkiksi aineistopohjaista koetta.
Myllykangas pitää Suomen kokoisessa maassa pääsykoetta mahdollisuuksia tasa-arvottavana asiana:
”Putkimies tai kokki voi innostua akateemisesta alasta, vaikka lukio olisi jäänyt käymättä. Pääsykokeessa lähtötilanne on kaikille sama.”
Älä usko kaikkea lukemaasi
Myllykangas ja Pietikäinen arvelevat, että valintakokeista luopuminen johtaisi suurempaan keskeyttäneiden prosenttiin. Myllykangas on sitä mieltä, että edes usean laudaturin ylioppilas ei välttämättä sovi akateemiseen maailmaan.
”Jos haluamme kehittää suomalaista tutkimusta, tarvitaan muunkinlaisia persoonallisuuksia kuin niitä, jotka osaavat opetella ulkoa”, hän huomauttaa.
Pietikäinen tapaa puhua fukseille kriittisestä kansalaisuudesta, jolla hän tarkoittaa sitä, että yliopistossa ei opiskella valmiita asioita, vaan harjaannutaan ajattelemaan kriittisesti.
”Kaikkea luettua ei pidä uskoa. Tietoon on suhtauduttava järkiperäisesti ja epäillen”, hän korostaa.
Pietikäinen toivoo, että Ajatusten lähteillä -teoksen lukeneet saavat eväitä sen huomaamiseen, miksi eri aikakausina on ajateltu eri tavoin. Ajatukset eivät synny tyhjästä, vaan liittyvät historiallisiin kehityskulkuihin. Esimerkiksi jotkut psykiatriset diagnoosit ovat hyvin sidonnaisia tiettyyn aikakauteen.
Myllykankaan mukaan teoksen teemat liittyvät tiiviisti ajankohtaiseen julkiseen puheeseen. Lääketieteen, mielenterveyden, ympäristösuhteen ja ihanteellisen yhteiskunnan dilemmat puhuttavat edelleen.
”Historialliset esimerkit antavat lintuperspektiiviä nykyisiin keskusteluihin ja some-myrskyihin”, tutkija näkee.
Aate- ja oppihistorian pääsykoekirjan lukeminen tuo tekijöidensä mukaan suhteellisuudentajua. Varmoilta ja pysyviltä näyttävät asiat eivät välttämättä sitä ole.
Uusi sukupolvi kuvittelee usein olevansa etevimmin edistyksen suunnalla – kunnes seuraavat kumoavat vanhat käsitykset.
Julkaistu
SHARE
Sanna Häyrynen
Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu.
Twitter: @sannahayrynen
Oulun kuntavaalitulos on selvinnyt. Läpimenijöitä OYY:n jäsenistöstä ovat vihreiden Jaana Isohätälä, Henna Määttä, Susa Vikeväkorva ja Janne Hakkarainen ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Isohätälä, Määttä ja Vikeväkorva ovat uusia valtuutettuja. Janne Hakkarainen uusi paikkansa, Tynkkynen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi. Varavaltuutetuiksi OYY:n jäsenistöstä ylsivät Anni Huovinen (vihr.), Krista Inkala (ps.) ja Susanna Kisner (kesk.). OYY:n jäsenistöstä suurimman äänipotin keräsi Isohätälä 757 äänellä. Hän tekee väitöstutkimusta oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä […]
Läpimenijöitä OYY:n jäsenistöstä ovat vihreiden Jaana Isohätälä, Henna Määttä, Susa Vikeväkorva ja Janne Hakkarainen ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Isohätälä, Määttä ja Vikeväkorva ovat uusia valtuutettuja. Janne Hakkarainen uusi paikkansa, Tynkkynen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi.
Varavaltuutetuiksi OYY:n jäsenistöstä ylsivät Anni Huovinen (vihr.), Krista Inkala (ps.) ja Susanna Kisner (kesk.).
OYY:n jäsenistöstä suurimman äänipotin keräsi Isohätälä 757 äänellä. Hän tekee väitöstutkimusta oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä Oulun yliopistossa.
Läpimenijöillä on vahva ylioppilaskuntatausta: Susa Vikeväkorva on OYY:n edustajiston puheenjohtaja, Henna Määttä on OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija ja Janne Hakkarainen OYY:n viestintäasiantuntija.
OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen (vihr.) sai 142 ääntä, muttei tullut valituksi. Myös OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen (kesk.) oli ehdolla, mutta 81 ääntä ei riittänyt valtuustopaikkaan.
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoista valtuustoon nousee kokoomuksen Niilo Heinonen.
Valtuustoon nousi myös yliopiston henkilökuntaa. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen (kesk.) valittiin valtuustoon 954 äänellä. Yliopistonlehtori Jari Laru (kok.) valittiin 354 äänellä.
Oulun ylivoimainen ääniharava on Hanna Sarkkinen (vas.), joka keräsi peräti 3611 ääntä.
Oulun 67-henkisen kaupunginvaltuuston voimasuhteet pysyvät ennallaan.
Vaikka keskusta menetti kaksi paikkaa, jatkaa se edelleen suurimpana puolueena (17 paikkaa). Kokoomus on edelleen valtuuston toiseksi suurin ryhmä (13 paikkaa). Vasemmistoliitto saa yhden lisäpaikan ja jatkaa kolmanneksi suurimpana ryhmänä (11 paikkaa).
Vaalien suurin voittaja on vihreät, joka kasvattaa edellisvaaleista paikkamääräänsä seitsemästä kymmeneen. SDP menettää yhden paikan (8 paikkaa), perussuomalaiset kaksi (kuusi paikkaa). Kristillisdemokraatit säilyttää ainoan paikkansa. Uutena ryhmänä valtuustoon edustuksen saa Aito suomalainen yhteislista.
Linnanmaan äänestysalueella äänestysprosentti oli 53,1. Äänestysalueen suosituimmat puolueet olivat vihreät (27,6 %), kokoomus (19,6 %) ja keskusta (15,4 %).
Oulun äänestysprosentti on 55,9 prosenttia. Koko maan äänestysprosentti on 58,8.
Päivitetty 10.4.2017 kello 0.25: Päivitetty ääntenlaskennan lopullinen tulos Ylen tulospalvelusta.
Päivitetty 10.4.2017 kello 10.26: Lisätty Hanna Sarkkisen äänimäärä.
Päivitetty 10.4.2017 12:51: Lisätty tieto Sebastian Tynkkysen varavaltuutetun roolista ja Linnanmaan äänestysalueen tuloksista.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kerännyt listan kuntavaaleissa ehdolla olevista jäsenistään. Löydät heidän saamansa ennakkoäänensä alla olevansa listauksesta. Ennakkoäänet julkistettiin kello 20. Listaus ei kuitenkaan ole kattava, sillä lista sisältää vain ehdokkuudestaan OYY:lle itse ilmoittaneet ylioppilaskunnan jäsenet. Kaikki kuntavaalien tulostiedot löydät Ylen tulospalvelusta ja oikeusministeriön tulospalvelusta. Anni Huovinen 77 ääntä Vihreät Daisy Öster 18 ääntä Kristillisdemokraatit Ella Vuoti 31 […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kerännyt listan kuntavaaleissa ehdolla olevista jäsenistään. Löydät heidän saamansa ennakkoäänensä alla olevansa listauksesta. Ennakkoäänet julkistettiin kello 20.
Listaus ei kuitenkaan ole kattava, sillä lista sisältää vain ehdokkuudestaan OYY:lle itse ilmoittaneet ylioppilaskunnan jäsenet.
