Kabareen, burleskin ja Kalevalan yhteensovittaminen lähti ohjaaja Heidi Maria Huotarin ideasta yhdistää uutta ja vanhaa. Nyt Valvenäyttämön valokeilassa miltei 190 vuoden ikäinen kansalliseepos kohtaa burleskin, Suomessa vielä varsin nuoren tulokkaan.
Kabaree Kalevala -produktio on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta, ja se on saanut myös Suomi 100 -aluetukea. Juhlavuoden motto ” Yhdessä” toi mukaan myös inspiraatiota: kahden kulttuuritekijän yhteisproduktion.
Huotari haluaa tuoda kuuluviin nykyihmisen äänen, muotokielen ja olemuksen. Tämä visio toteutettiin tuomalla esiin Kalevalan naishahmot.
”Kalevalan naiset ovat vahvoja ja todellisia sankareita, jotka kuskaavat miehenriekaleita perässään. Halusin erityisesti tuoda esille Louhia ja hänen tyttäriään. Kalevala kuvaa heitä rumiksi, mutta halusin tehdä heistä voimakkaita, pelottavia ja kauniita hahmoja. Burleski toi tähän asiaan idean”, Huotari kertoo.
Hän haluaa luoda Kalevalaan uutta perspektiiviä. Hän pitää itse erityisesti Väinämöistä antisankarina.
”Väinämöinen pahoinpitelee seksuaalisesti nuorta tyttöä, ja kaikkien mielestä se on ihan ok. Toivoisin, että ihmiset heräisivät miettimään kansalliseeposta: miten ihmisiä ja erityisesti naisia kohdellaan?”
Kabaree, jossa on flirttiä ja asiaa
Kabaree Kalevala vilisee korsetteja, piiskoja ja nahkaa, mutta Huotarin mielestä kyse ei ole laisinkaan seksistä tai sillä myymisestä.
”On tietenkin ihan katsojasta kiinni, mitä näkee, mutta me myymme kabaree-esityksen, jossa on flirttiä ja asiaa. Erotiikka on myös osa elämää.”
Vaikka burleskissa riisuutuminen viedään loppuun asti, Kabaree Kalevalassa sitä ei tapahdu.
”Burleski on irvailua ja hauskanpitoa, tämä ei ole kilpailu siitä, kenellä on vähiten vaatteita”, Huotari muistuttaa.
Hänen mukaansa burleski on leikki, joka luo vallantunnetta ja tuo esiin ihmisten erinäisyyden.
”Oli hahmo sitten kuka tahansa, tärkeintä on se, miten hahmo liikkuu ja kantaa itsensä. Kuka tahansa voi olla kaunis ja eteerinen, jopa seksikäs. Suomalainen naiskauneus pitäisikin asettaa normiksi.”
Kuin orava, jolla on käpy jäässä
Kalevalassa on tietenkin kyse myös suomalaisuudesta, suomalaisena olemisen ilosta ja kurjuudesta.
Epe Niirasen esittämä Kullervo on kenties Kalevalan traagisin hahmo, epäonnen ruumiillistuma. Niiranen on yhtä mieltä siitä, että Kullervo on jollakin tavalla myös hahmoista eniten suomalaisuuden ytimessä.
”Kullervolla on päällänsä rajaton ärsytys, mutta silti hän vain jatkaa eteenpäin. Kai sitä voisi jonkinlaiseksi sisuksi sanoa. Suomi on hevimetalli- ja Tuskafestari-maa, jossa aurinkokaan ei oikein paista. Suomalaiset ovat kuin oravia, joilla on käpy jäässä. Samanlaista ahdistusta on myös Kullervolla.”
Niiranen kertoo kehittelyvaiheessa ”päiden ruokkineen toisiaan”: Kalevalasta haluttiin referoitu versio.
Kullervosta tehtiin androgyyninen hahmo, joka makaa siskonsa vain puhtaasti tyhmyyttään. Hänellä voisi olla ulkonäkönsä puolesta menestystä, ”jos se vain kävisi joskus saunassa”, mutta tämä viimeinen oljenkorsikin viedään, kun Kullervo murtaa leukansa haukattuaan leipään piilotettua kiveä.
Mitä Kullervosta voisi oppia?
”Itse olen oppinut sen, ettei aina tarvitse nousta vastaan ja olla toimiva ihminen. On ihan okei olla joskus heikko”, Niiranen sanoo.
Onnea ei voi takoa
Kabaree Kalevalan työryhmä on onnistunut visiossaan: esitys nostaa naishahmonsa valokeilaan, eikä pelkästään viettelevän burleskin avulla.
Esimerkiksi Louhen ahneus ja Sampon menetyksestä kumpuava epätoivo ovat käsin kosketeltavia. Krista Karttusen erinomaisesti näyttelemä Louhi on karismaattinen ja vahva domina, jota ei lopulta murra miehet vaan ahneus.
Myös Lemminkäisen äidin (Anne Kontio) hätä luodaan luontevasti ilman että hänestä tehtäisiin vain ylihuolehtivainen äiti, jolla on kieroutunut suhde poikaansa.
Kabaree Kalevala opettaa modernisoinnistaan huolimatta Kalevalan tarjoamat oppitunnit: ahneen loppu on kurja ja onnea ei voi takoa.
Avain onneen on tyytyväisyys: tyytyväisyys siihen hetkeen, jota elää, ja tyytyväisyys omaan itseensä – korsetilla tai ilman.
Oulun Ylioppilasteatterin ja Kinky Carneval Burlesquen yhteisproduktion Kabaree Kalevalan ensi-ilta Valveen Valvenäyttämöllä perjantaina 31.3. kello 19. Muut esitykset 1.4., 5.4., 12.4., 19.4., 21.4., 22.4., 26.4., 28.4. ja 29.4.
Kabaree Kalevalan ohjaus Heidi Maria Huotari, käsikirjoitus Jarkko Remahl, musiikin tuottaja Mau Järvinen.
