OYY, Osako ja O’Diako julkaisivat yhteisen kuntapoliittisen ohjelman

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako ovat laatineet yhteisen Oulun korkeakouluopiskelijoiden kuntapoliittisen ohjelman. Kuntapoliittisen ohjelman pääteesinä on tehdä Oulusta Suomen paras paikka opiskella. Ohjelmassa on listattu korkeakouluopiskelijoiden tärkeimmät tavoitteet Oulun kunnallispolitiikassa. Ohjelmassa vaaditaan parannuksia joukkoliikenneyhteyksiin, opiskelija-asumiseen sekä opiskelijoiden palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Liikenneyhteyksiä koskevina tavoitteina mainitaan muun muassa joukkoliikenteen kausi- ja arvolippuihin 50 […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O’Diako ovat laatineet yhteisen Oulun korkeakouluopiskelijoiden kuntapoliittisen ohjelman. Kuntapoliittisen ohjelman pääteesinä on tehdä Oulusta Suomen paras paikka opiskella.

Ohjelmassa on listattu korkeakouluopiskelijoiden tärkeimmät tavoitteet Oulun kunnallispolitiikassa. Ohjelmassa vaaditaan parannuksia joukkoliikenneyhteyksiin, opiskelija-asumiseen sekä opiskelijoiden palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin.

Liikenneyhteyksiä koskevina tavoitteina mainitaan muun muassa joukkoliikenteen kausi- ja arvolippuihin 50 prosentin alennus, ympärivuotinen kevyen liikenteen väylien kunnossapito ja bussivuorojen lisääminen aamuruuhkiin ja yöaikaan.

Asumista koskevina konkreettisina tavoitteina mainitaan muun muassa edullinen ja laadukas opiskelija-asuntojen uustuotanto ja asemakaavan muuttaminen mahdollistamaan korkeamman ja tiiviimmän rakentamisen Linnanmaalle ja sen lähialueille.

Opiskelijoiden työssäkäymistä koskevina konkreettisina tavoitteina mainitaan muun muassa Oulun kaupungin harjoittelupaikkojen tuominen julkisesti nähtäville, erityinen tuki kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyteen ja kesätyösetelimallin laajentaminen koskemaan ensimmäistä koulutusta vastaavaa kesätyötä.

Koko ohjelman voit lukea täällä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan kevätkokous 20.3.

Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan EPO ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 20.3.2017 kello 17 Linnanmaan kampuksella luokassa SÄ114. Kaikki osakunnan jäsenet ovat tervetulleita tutustumaan ja vaikuttamaan toimintaan!

Oulun Etelä- ja Keskipohjalaisen osakunnan EPO ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 20.3.2017 kello 17 Linnanmaan kampuksella luokassa SÄ114. Kaikki osakunnan jäsenet ovat tervetulleita tutustumaan ja vaikuttamaan toimintaan!

Minä uskon valoon tunnelin päässä

Pessimismi siitä, ettei kelpaa mihinkään työelämässä, on kuviteltu ongelma.

Jaaha. Kymmenen vuotta siinä vierähti. Siinä ei ole paljoa hurraamista. Olisiko viisainta vain pyytää tutkintotodistus kaikessa hiljaisuudessa postitse? Ettei vain kukaan publiikissa kysy, miten siinä menikin niin kauan.

Minun kohdallani opintopisteitä ei ropissut laariin tasaiseen 55 nopan tahtiin, tutkintoaikatavoitteen täyttymisestä puhumattakaan.

”Senkin luuseri! Oliko viisasta viettää kymmenen vuotta kampuksella?”

Hetkinen? Voisiko sen muotoilla jotenkin toisin?

”Tutkintovaatimukset roimasti ylittänyt opintopistemäärä. Seitsemän sivuainetta. Kahdet vaihto-opinnot ulkomailla. Työharjoittelu. Järjestöaktiivisuus. Innostavat harrastukset. Oman alan työt opiskeluaikana.”

Ja tietysti itse Elämä, ylä- ja alamäkineen ja töyssyineen, siinä sivussa.


Opiskelin pääaineenani
kulttuuriantropologiaa. Ensimmäisenä opiskeluvuonna opinto-ohjaaja neuvoo valitsemaan aineita jotka kiinnostavat. Niin valitsenkin: taidehistoriaa, museologiaa, Aasia-opintoja.

Valmistuneet antropologit neuvovat työelämäpäivillä valitsemaan yleishyödyllisiä aiheita: johtamista, markkinointia, viestintää. Hyvä olisi osata jotakin kieltä, vaikkapa venäjää. Jos osaan vähän kaikkea, ehkä voin joskus työllistyäkin? Jos opettelen taloushallintaa, ehkä työllistyn? Seuraa kursseja, järjestötöitä, luottamustoimia. Sama jossittelu toistuu yhä uudelleen.”Jos teen tämän, ehkä saan töitä?” ”Jos en tartu tähän tilaisuuteen, en ikinä saa töitä!”

Ensin haaveilen työskenteleväni museossa. Kaupan kassana työskentelevä kollega kertoo hommia riittävän, mutta vain kesäisin. Ehkä sittenkin työskentelisin kunnassa kulttuurivirkamiehenä? Iskee kuntaliitosten aalto ja budjettileikkaukset.

Mutta minusta tuleekin toimittaja! Ja kas, median kriisi leikkaa sanomalehdistä edellisetkin toimittajat ulos, eikä freelancerilla ole toimeentulon turvaa.

Alan tavata kollegojani mitä kummallisimmissa paikoissa: järjestöissä, kauppojen kassoilla, pubissa myös päiväsaikaan, työvoima- ja sosiaalitoimistossa tiskin molemmilla puolilla. Tulevaisuudenkuva ei häikäise. Väitöskirjaa tekevät tuttavat vaipuvat burnoutiin, apurahabyrokratiaan ja yliopiston sisäilmaongelmiin.

No, voinhan venäjän kielellä työskennellä ainakin kaupan kassana Lappeenrannassa! Sitten lähtevät turistitkin. Parempi vain tehdä pätkätöitä ja muutoin pysyä yliopistolla, järkeilen.

Valmistumispelon perään iskevät todellisen elämän ongelmat, kun ylisuorittaminen levää yksityiselämäänkin. Lopputuloksena en enää jaksa tarttua tenttikirjaan. Kokeilen kaikkia yliopiston tarjoamia tukipalveluita: graduryhmiä, opintopsykologin vastaanottoa, terveysneuvontaa, liikuntaa.

Opiskelukaverit valmistuvat yksi toisensa jälkeen. Muodostamamme gradu-, aamupala- ja kahvipiirit hajoavat. Vain minun graduni odottaa valmistumistaan.


On olemassa kuviteltuja
ongelmia ja oikeita ongelmia. Sairastuminen, yksityiselämän ongelmat tai toimeentulon loppuminen ovat oikeita ongelmia jotka hidastavat monen opiskelijan valmistumista. Pessimismi siitä, ettei kelpaa mihinkään työelämässä, on taas kuviteltu ongelma.

Helmikuun viimeisessä numerossa (8/2017) Suomen Kuvalehti otsikoi juttunsa räväkästi: ”Lopetetaan antropologia!” Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun kuulen tämän mantran. Se oli iskostunut minuun jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ja ohjannut koko opiskelupolkuani.

Tämän ajatuksen mukaan on tieteenaloja, joista on hyötyä, ja sitten niitä turhia tutkintoja: ”huuhaahumanismia”, ”hupiopintoja”. Samalla erottelulla kyseenalaistetaan jopa monien akateemisten erikoisalojen olemassaolo ja merkitys. Onko todella niin, että erikoisalan osaaja kelpaa vasta sitten kun voi korvata muiden alojen osaajat, viestinnän asiantuntijat, markkinoijat ja johtajat?

En ole opiskellut huimia opistopistemääriä ja sivuaineita siksi, että se pääaineeni olisi niin sanotusti turha. En ole rakentanut monipuolista osaamista ja ammatti-identiteettiä siksi, että asiasta tietämättömät, toimittajat, virkamiehet tai sosiaalisen median huutelijat pääsisivät lyttäämään arvokasta erikoisosaamistani. Olen opiskellut alani ammattilaiseksi siksi, että tiedän sen olevan tärkeää. Tietoyhteiskunnassa jonka päähenkilö on ihminen, on välttämätöntä tuottaa tietoa ihmisen toimista, tavoista ja käyttäytymisestä.

Antropologiaa ei pidä lopettaa. Sen sijaan sen ja monien muiden aliarvostettujen alojen opiskelijat tarvitsevat valoa tunnelin päähän: Toivoa, uskoa ja näyttöä siitä, että tulevaisuus on siellä jossain. Akateeminen asiantuntijuus ei ole helppo tie, eikä se ole jokaisen tie. Alan arvostusta ei kuitenkaan nosta kukaan muu kuin osaajat itse.

Ei ole ihme, että moni erityisalojen opiskelija eksyy opintoviidakkoon kun opintopolut ja työelämäkuva ovat hukassa. Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat niin nopeasti, että lopulta on vaikea tietää missä omalle osaamiselle olisi kysyntää.

Nykyään korkeakoulututkinnon ainoa laatukriteeri tuntuu olevan se, kuinka nopeasti sen suorittaa. Pikaisten putkitutkintojen suosiminen on lyhytnäköistä. Monipuolisuutta tarvitaan turvatyynyksi sille pitkälle tielle, kunnes löytää paikan hyödyntää sitä vaivalla hankittua asiantuntijuutta, omaa erikoisalaansa.


Nyt tutkintotodistus
on viimein kädessäni: Onneksi olkoon, olet valmistunut filosofian maisteriksi!

Publiikissa kelpaa lopulta hymyillä vaikka tulevaisuuteni on avoin. Tutkintokansiossani on monialainen tutkinto, CV:ssä pitkä lista erilaisia pätkätöitä, takataskussa elämänkokemuksen jalostama itsetuntemus.

Esitänkin kysymyksen: Olisiko ollut mahdollista saavuttaa kaikkea tätä alle kymmenessä vuodessa?

En suostu kantamaan sitä häpeäleimaa, jonka tehokkuus- ja tulosajatteluun aivopesty yhteiskunta yrittää asettaa.

Kaisa Vainio

Syksyllä 2016 filosofian maisteriksi valmistunut kulttuuriantropologi, Venäjä-asiantuntija, museotäti, projektiosaaja ja toimittaja. Kymmenen vuotta kestänyt opintopolku on ollut pitkä ja kiemurainen. Tuloksena on monialaosaaja – vai sittenkin ”huuhaahumanisti”? Twitter: @KaisaK_Vainio

Lue lisää:

Kuka lohduttaisi opiskelijaa?

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maanantaina 13.2. julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 kertoi karua kieltä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maanantaina 13.2. julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 kertoi karua kieltä opiskelijoiden hyvinvoinnista.

Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.

Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.

Oulun ylioppilaslehti selvitti mistä oululainen yliopisto-opiskelija löytää apua pulmiinsa.

 

Opintoni eivät etene minnekään. Gradua pitäisi aloitella, mutta ajatuskin siitä ahdistaa. Mieluummin välttelen koko työn tekemistä. Kenelle voin puhua asiasta?

Omaopettajalta saa ohjausta opintojen suorittamiseen. Opiskelija voi hakeutua myös yliopiston ohjaus- ja uraohjauspalveluiden pariin. Apua saa muun muassa opintojen suunnittelua, aikataulutusta, opintoalan vaihtamista, jumiutuneiden opintojen edistämistä ja työnhakua koskeviin kysymyksiin. Opinnäytetöiden sisältöä koskevissa ongelmissa käänny opinnäytetyön ohjaajan puoleen.

Esimerkiksi jumiutuneisiin opintoihin, motivaatio-ongelmiin ja jaksamiseen liittyviin ongelmiin saa apua myös yliopiston opintopsykologilta. Opintopsykologilla on sekä päivystys- että ajanvarausaikoja.

Vertaistukea saa yliopiston järjestämistä opiskelua tukevista ryhmistä. Omia työryhmiään on esimerkiksi kandin- ja gradutyön kanssa painiskeleville. Lisätietoa ryhmistä saa Oulun yliopiston opiskelijauutiskirjeestä.

Vertaistukea saa myös verkosta. Headstead järjestää 5-6 viikkoa kestävää opiskelijoille ilmaista verkkokurssia Työstä stressiä: keinoja rauhoittua stressin keskellä ja keskittyä olennaiseen.

 

Esiintyminen jännittää ja kauhistuttaa, inhoan puheiden pitämistä ja seminaaritöiden esittelemistä. Kärsinkö vaivasta ikuisesti?

YTHS järjestää opiskelijoille jännittäjäryhmiä, joissa haetaan yhteisten keskustelujen, harjoitusten ja alustusten kautta uutta suhdetta jännittämiseen. Headsted järjestää jännittäjille tarkoitettua ilmaista verkkokurssia Jännä juttu. 

Mikäli jännittäminen rajoittaa jo jokapäiväistä elämää ja estää esimerkiksi kursseille osallistumisen, on viisasta olla yhteydessä YTHS:n yleislääkäriin tai psykologiin.

 

En saa nukuttua jatkuvan ahdistuksen vuoksi. Elämäni vaikuttaa täysin toivottomalta, sängystä nouseminen aamuisin tuntuu turhalta. Mistä saan apua?

On syytä hakeutua YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin. Psykologin ja psykiatrin vastaanotoille pääsemiseksi tarvitaan ajanvaraus. Ota yhteyttä YTHS:n terveydenhoitajaan (ma-to kello 8-15, perjantaisin kello 8-14, puhelinnumero 046 710 1063). Hän tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoito-ohjeita ja ohjaa sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Akuuteissa tilanteissa hakeudu Oulun mielenterveystoimiston päivystykseen (ma-to 8-16, pe 8-15) tai Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian päivystykseen (ma-pe 8-18). Viikonloppuisin ja arki-iltaisin kello 18 jälkeen hakeudu Oulun seudun kuntien yhteispäivystykseen. Lisätietoa saat Oulun kaupungin nettisivuilta.

Tietoa mielenterveydestä ja tukea omahoitoon saa valtakunnallisesta nettipalvelusta Mielenterveystalosta.

 

Pelottaa, että alkoholinkäyttöni  on jäämässä bileilloista pysyväksi tavaksi. Kuka auttaa katkaisemaan putken? 

YTHS antaa vinkkejä alkoholinkäytön vähentämiseen terveystietopankissa. Keskusteluapua saat esimerkiksi Päihdeneuvontapuhelimesta ja Päihdelinkin keskustelupalstalta.

Ota yhteyttä YTHS:n jos koet hoitavasti erilaisia ongelmia, kuten unettomuutta, jännittämistä ja masennusta alkoholilla, et pysty vähentämään omatoimisesti tai koet alkoholin aiheuttaneen sinulle jo fyysisiä terveysongelmia.

 

Tuntuu, että arjen- ja elämänhallintani on hieman hukassa. Valvon yöt ja nukun päivät, enkä tunne kuuluvani opiskelijayhteisöön. Kaipaan keskusteluapua arjen pieniin asioihin. Kenen kanssa voin jutella?

Matalan kynnyksen keskusteluapua saa opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ltä. Nyyti järjestää erilaisia maksuttomia nettichatteja joka toinen torstai kello 18-20. Välillä chatissa on tietty teema, välillä keskustelun aihe on vapaa. Chatissa voi käyttää nimimerkkiä.

Nyyti järjestää myös pienemmälle porukalle tarkoitettuja maksuttomia keskusteluryhmiä. Maksuttomien nettiryhmien tarkoituksena on vertaistuen jakaminen sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen löytyminen.

YTHS tarjoaa vinkkejä arjen ongelmien päihittämiseksi verkkosivustollaan I love Arki. Sivustolta löytää apua esimerkiksi unettomuuteen, painonhallintaan ja sosiaalisten suhteiden rakentamiseen. Elämänhallintaa voi harjoitella myös YTHS:n kursseilla. Esimerkiksi keväällä 2017 Oulussa järjestetään elämäntaitokurssi.

Keskusteluapua saa myös yliopistopastori Ari Savuojalta. Hänen luokseen voi mennä aina kun työhuoneen TF101 ovi  on avoinna. Muulloin voi sopia tapaamisajan sähköpostilla () tai puhelimitse (040 524 5919).

 

Asiantuntijana toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kuvagalleria: Taivas varjele mitä sieltä tulee – laskiaismäessä tyyli on vapaa, kunhan vauhtia riittää

Oli tyylisi sitten Standard tai Modified, laskuvälineesi perinteinen inttiahkio tai puhallettava pallomeri, Oulussa Raksilan Reikunmäessä on laskiaistiistaina aina kaikille tilaa. Oulun yliopiston koneinsinöörikillan järjestämä suosittu laskiaistapahtuma täytti tänä vuonna muikeat 50 vuotta. Juhlan kunniaksi Oulun ylioppilaslehti kiipesi muiden mukana Reikunmäelle seuraamaan laskijoiden suorituksia.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

 Pikkukuvaa klikkaamalla avautuu kuvan suurempi versio.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun kaupungilta juhlarahaa Oulun korkeakouluille 400 000 euroa

Yhteissummasta Oulun yliopisto saa kolme viidesosaa (240 000 euroa) ja Oulun ammattikorkeakoulu kaksi viidesosaa (160 000 euroa).

Oulun kaupunki antaa Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi juhlarahaa Oulun yliopistolle ja Oulun ammattikorkeakoululle (Oamk) yhteensä 400 000 euroa. Rahoitus maksetaan Oulun kaupungin kehittämisrahastosta.

Rahoituksen tarkoituksena on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistymisen aktivointi ja tukeminen. Kohderyhmänä ovat kotimaiset ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat.

Tiedotteen mukaan juhlarahan tavoitteena on opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden avulla lisätä Oulun kaupungin yritysten ja yhteisöjen elinvoimaa, osaamispohjaa sekä laajentaa niiden kansainvälisiä verkostoja.

Yhteissummasta 400 000 eurosta yliopistolle maksetaan 240 000 euroa ja ammattikorkeakoululle 160 000 euroa.

Rahoituspäätös tehtiin Oulun kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa maanantaina 27.2. Samassa kokouksessa käsiteltiin kaupungin juhlapäätös ja -teko.

Valtuuston juhlapäätöksen mukaan Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuodeksi 2026. Suomi 100 –juhlatekona hankitaan Hallituskadun vesialtaaseen taidetta ja teknologiaa hyödyntävä valoinstallaatio.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: