Hiljainen huone aukesi Linnanmaan kampuksella

Noin 20 vuoden odotus on päättynyt, kun elokuun 22. päivä Oulun yliopisto sai Linnanmaan kampukselle hiljaisen huoneen. Oulun yliopistolla hiljaisesta huoneesta on puhuttu jo pitkään ja sen eteen töitä on tehnyt niin yliopistopastori Ari Savuoja kuin Oulun yliopiston ylioppilaskuntakin (OYY). ”Tutkimusten mukaan 40 prosenttia on meluherkkiä. On hienoa, että Oulun yliopisto saa tämän huoneen”, Savuoja […]

Noin 20 vuoden odotus on päättynyt, kun elokuun 22. päivä Oulun yliopisto sai Linnanmaan kampukselle hiljaisen huoneen.

Oulun yliopistolla hiljaisesta huoneesta on puhuttu jo pitkään ja sen eteen töitä on tehnyt niin yliopistopastori Ari Savuoja kuin Oulun yliopiston ylioppilaskuntakin (OYY).

”Tutkimusten mukaan 40 prosenttia on meluherkkiä. On hienoa, että Oulun yliopisto saa tämän huoneen”, Savuoja iloitsee.

”Toivon, että huone vahvistaa opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia”, yliopiston koulutuspalveluiden johtaja Eva Maria Raudasoja totesi avajaispuheessaan.

Hiljentymiseen ja rauhoittumiseen kaikille opiskelijoille ja henkilökunnalle tarkoitettu hiljainen huone on auki arkisin kello 7–22, eikä sitä voi varata etukäteen omaan käyttöön. Huonetta ei ole tarkoitettu opiskeluun eikä työntekoon.

Keskeisellä paikalla aivan Telluksen ja vihreiden naulakoiden vieressä sijaitsevan hiljaisen huoneen yhteyshenkilö on Ari Savuoja, johon voi olla yhteydessä kysymysten ja kehitysideoiden kanssa.

Seuraavaksi tarkoitus on saada hiljainen huone jollain aikavälillä myös Kontinkankaan kampukselle.

Opiskelijakortti saatavilla digitaalisena

Kaikki suomen  opiskeluedut yhteen kokoava Frank on julkaissut tänä syksynä digitaalisen opiskelijakortin, jonka saa lataamalla ilmaisen Frank App -mobiilisovelluksen. Se on saatavilla iOS- ja Android-käyttöjärjestelmille ja toimii suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi. Opiskelijan tulee olla ylioppilaskunnan jäsen ja läsnäoleva kuluvalla lukukaudella, jotta digitaalisen opiskelijakortin voi aktivoida. “Perinteinen opiskelijakortti, jonka voimassaolo todennetaan tarralla, ei ole juuri muuttunut […]

Kaikki suomen  opiskeluedut yhteen kokoava Frank on julkaissut tänä syksynä digitaalisen opiskelijakortin, jonka saa lataamalla ilmaisen Frank App -mobiilisovelluksen. Se on saatavilla iOS- ja Android-käyttöjärjestelmille ja toimii suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Opiskelijan tulee olla ylioppilaskunnan jäsen ja läsnäoleva kuluvalla lukukaudella, jotta digitaalisen opiskelijakortin voi aktivoida.

“Perinteinen opiskelijakortti, jonka voimassaolo todennetaan tarralla, ei ole juuri muuttunut vuosikymmeniin ja sen saaminen vie 2–3 viikkoa. Nyt opiskelijajärjestön jäsenmaksun maksanut saa digitaalisen kortin käyttöönsä kaikkine etuineen parissa minuutissa. Tunniste on aina ajan tasalla ja kortti kulkee mukana puhelimessa”, kertoo Frankin toimitusjohtaja Tiia Lehtola.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta harkitsee muuttoa

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallitus on tänään torstaina pitämässään kokouksessa päättänyt esittää edustajistolle ylioppilaskunnan muuttoa Linnanmaan kampuksella yliopiston keskusaulan läheisyyteen. Oulun yliopiston tarjoamissa tiloissa toimii tällä hetkellä luonnontieteellisen tiedekunnan opintoasioiden palvelupiste (entinen luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia). Ylioppilaskunnalle tarjotut tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Oulun yliopiston keskusaulassa, niin kutsutuilla vihreillä naulakoilla, ja TellUs Innovation Arenan läheisyydessä. OYY:n hallituksen […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallitus on tänään torstaina pitämässään kokouksessa päättänyt esittää edustajistolle ylioppilaskunnan muuttoa Linnanmaan kampuksella yliopiston keskusaulan läheisyyteen. Oulun yliopiston tarjoamissa tiloissa toimii tällä hetkellä luonnontieteellisen tiedekunnan opintoasioiden palvelupiste (entinen luonnontieteellisen tiedekunnan kanslia).

Ylioppilaskunnalle tarjotut tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla Oulun yliopiston keskusaulassa, niin kutsutuilla vihreillä naulakoilla, ja TellUs Innovation Arenan läheisyydessä.

OYY:n hallituksen esittämässä vaihtoehdossa saataisiin säästöjä OYY:n nykyisille tilakustannuksille. Tarjotut tilat ovat nykyistä noin 150 neliömetriä pienemmät, joten vuositasolla tilakustannuksien pieneneminen on huomattava. Tilakustannukset ovat ylioppilaskunnan yksittäisistä menoeristä toiseksi suurin heti henkilöstökulujen jälkeen.

Muutolla pienempiin tiloihin pystyttäisiin kompensoimaan jäsenmäärän laskua. Oulun yliopisto otti vuonna 2016 käyttöön niin sanotun passiivirekisterin, joka tarkoittaa OYY:n  jäsenmäärän tippumista sadoilla jäsenillä ja vajetta jäsenmaksutuloissa. Muutto pienentäisi painetta jäsenmaksukorotuksille.

Edustajisto käsittelee asiaa kokouksessaan keskiviikkona 14. syyskuuta kello 17.00 Linnanmaan kampuksella salissa TA 105. Jos edustajisto päättää hyväksyä tarjouksen, mahdollinen muutto tapahtuisi jo loppusyksyn 2016 aikana.

OYY:n toimisto sijaitsee tällä hetkellä Linnanmaan kampuksella yläväylällä.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Kolmen kampuksen elämää

Tämän syyslukukauden ajan Oulun yliopiston opiskelijat opiskelevat vielä kolmella kampuksella: Linnanmaalla, Kontinkankaalla ja keskustassa. Tammikuusta 2017 alkaen kampuksia on enää kaksi, kun arkkitehtuurin tiedekunta on muuttanut keskustasta Linnanmaalle.

TEKSTI Anna Mansisto

KUVAT Anna Mansisto

 

 

Oulun ylioppilaslehti 2016
POTKULAUTA. Suurin osa lääketieteelisen tiedekunnan opiskelijoista liikkuu Kontinkankaan kampuksella potkulaudoilla, koska välimatkat ovat pitkiä sairaalan ja luentosalien välillä.

 

 

 

Kuva: Anna Mansisto
RENTOUTUMINEN. Tammikuussa avattu Tellus on löytänyt käyttäjänsä. Rentoutumistilassa voi luentojen välillä käydä rauhoittumassa ja vaikka ottaa päiväunet.

 

 

 

Kuva: Anna Mansisto
KIEPPI. Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennus Kontinkankaalla vihittiin käyttöön vuonna 2004. Portaita kutsutaan Kiepiksi.

 

 

 

Oulun ylioppilaslehti 2016
LOPUN AJAT. Arkkitehtiopiskelijoiden viimeinen syksy keskustan kampuksella on käynnissä, sillä loppuvuodesta heillä on edessään muutto Linnanmaalle.

 

 

 

Oulun ylioppilaslehti 2016
LIVEMUSIIKKIA. Linnanmaan kampuksen Central station -ravintolassa voi joko itse soittaa pianoa tai nauttia muiden tuottamasta livemusiikista.

 

 

 

Anna Mansisto

Ensimmäisen kertakäyttökameran osti Madeiran reissulle 6-vuotiaana. Siitä asti kamera on pysynyt tiivisti kädessä ja hän kuvaa aina, kun hammaslääketieteen opinnoiltansa ehtii. Instagram: @aannakatariina

Lue lisää:

Linnanmaan kampukselle pääsy jatkossa ympäri vuorokauden

Arkkitehdit muuttavat Linnanmaalle tilapäistiloihin joulukuussa 2016, mistä aiheutuu muutoksia kampukselle. Yksi näistä on tarve ympärivuorokautiseen pääsyyn kampukselle.

Arkkitehdit muuttavat Oulun keskustassa sijaitsevasta yksiköstään Linnanmaan kampukselle tilapäistiloihin joulukuussa 2016. Tilapäistilat tulivat tarpeelliseksi, kun heille tarkoitettujen tilojen remontti viivästyi ja nykyisten tilojen vuokrasopimus päättyy vuoden 2016 lopussa.

Oulun yliopiston tilapalvelupäällikkö Arto Haverinen ja turvallisuuspäällikkö Pertti Hoskio kertovat, että arkkitehdeille on tehty vaihtoehtoiset sijoitussuunnitelmat, ja tilapäisen paikan osalta päätös tehdään lähiviikkoina.

”Lopullinen sijoituspaikka arkkitehdeille tulee olemaan entinen Luna-kirjasto. Tilojen remontti alkaa joulukuussa 2016 ja arkkitehdit pääsevät muuttamaan sinne joulukuussa 2017. Ensimmäiseen kerrokseen tulevat studio- ja opiskelutilat ja toiseen kerrokseen henkilökunnan työhuoneet”, Haverinen kertoo.

Arkkitehdit tulevat saamaan lisäkulkuoikeuksia Linnanmaan kampukselle. Lisäkulkuoikeudet pääovien aukioloaikojen ulkopuolella ovat tiedekuntien tuottamia palveluita, joiden avulla opiskelijat pääsevät kampukselle mihin kellonaikaan tahansa. Esimerkiksi tieto -ja sähkötekniikan tiedekunnan opiskelijoilla on kulkuluvat. Myös arkkitehtiopiskelijoilla on ollut kulkuoikeudet keskustan tiloissa ja tarve niille on myös Linnanmaan kampuksella.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila on tehnyt töitä 24/7 -kampuksen eteen, sillä Hannilan mukaan sillä mahdollistetaan pääsy opiskelun äärelle ajasta riippumatta.

Haverinen ja Hoskio kertovat osasta Tiedekirjasto Pegasuksen toisen kerroksen tiloista olevan suunniteltu ovien aukioloajoilla 24/7 tilaksi.

”Tila on tarkoitus pitää auki kello 21 saakka, jonka jälkeen sinne voi jäädä vaikka koko yöksi työskentelemään”, Hoskio ja Haverinen kertovat.

Tiedekirjasto Pegasuksen toisen kerroksen tiloja ei ole vielä otettu ympärivuorokautiseen käyttöön kirjaston johdon toimesta.

”Valmiudet on, eli tila voidaan ottaa vaikka heti ympärivuorokautiseen käyttöön”, Hoskio sanoo.

Haverisen ja Hoskion mukaan myös PR 106 -mikrohalliin järjestetään 24/7-pääsy. Pegasuksen toinen kerros on syksystä asti auki aamuseitsemästä iltayhdeksään. Kyseinen aukioloaika mahdollistaa paremmat työskentelyolosuhteet kuin nykyinen aamukahdeksasta iltaseitsemään -aukioloaika.

Haverinen kertoo, että myös kaikkia opiskelijoita koskevia kulkulupia on mietitty, mutta niiden hallinnointi on suunniteltava mahdollisimman joustavaksi. Myös Hannila on kulkulupien kannalla.

”Kulkuluvat olisivat turvallisemmat, ja kulkulupien avulla opiskelijoilla olisi oikeus päästä tiloihin työskentelemään milloin tahansa. Kulkulupien avulla tiedettäisiin kuka on ollut missäkin, ja pääsy kampukselle olisi vain tietyillä ihmisillä”, Hannila huomauttaa.

Haverisen mielestä kulkuluvissa huomionarvoista on, ketkä opiskelijat oikeasti tarvitsevat sellaisen kampukselle. Haverinen ja Hoskio pitävät 24/7-kampuksen ihanteena Hannilan mainitsemia kulkulupia, jotka olisi mahdollista toteuttaa yhdessä OYY:n kanssa niin, että kulkuluvan saisi automaattisesti esimerkiksi opiskelijakorttiin.

”Kun opiskelija aloittaa opinnot yliopistossa, hän saisi kulkuluvan kampukselle automaattisesti opiskelijakortin yhteydessä. Valmistumisen jälkeen kulkuoikeudet poistuisivat. Kulkuluvan avulla opiskelijat pääsisivät tiettyihin tiloihin kellonajasta riippumatta, ja kulkuluvan saisivat kaikki, jotka sen tarvitsevat”, Haverinen miettii.

Hannila ei tyrmää ajatusta kulkuluvan yhdistämisestä opiskelukorttiin.

”Idea on selvittämisen arvoinen, enkä itse näe ongelmia käytännössä. Hinta tuskin nousee liian korkeaksi toteuttaa”, Hannila pohtii.

Toinen tapa on mahdollistaa ovien aukioloajoilla 24/7-tilat kampuksella, mutta sen toteuttaminen ja rajaaminen on hankalampaa, koska osa tiloista on keskellä kampusta.

Mallia arkkitehdeiltä

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä on aiemmin työskennellyt arkkitehtuurin tiedekunnassa, jossa on ollut ympärivuorokautisia tiloja opiskelijoiden käytössä.
”Opiskelijoilla on ollut pääsy studiotiloihin, kirjaston medialoungeen, mikroluokkiin ja muihin omaehtoisen oppimisen tiloihin ympäri vuorokauden”, Hentilä listaa.

Hentilän mukaan tiedekunnan opiskelijoilta on tullut toiveita ympärivuorokautisesta kampuksesta, ja hän itse näkee 24/7-kampuksen hyvänä asiana. Sen avulla opiskelijan on mahdollista pysyä mukana opiskeluissa ja tulla sinuiksi yliopiston kanssa.

”Opiskeluajat ovat lyhentyneet ja opiskelijoilta vaaditaan enemmän tulosta. Opiskelijoiden tulee kokea olevansa osa yhteisöä, ja tuntea olevansa kotona yliopistolla”, Hentilä näkee.

Hentilä ei pidä huonona ratkaisua, jossa joko osaan Linnanmaan kampuksesta pääsisi työskentelemään vuorokauden ympäri tai iltaisin.

”Esimerkiksi arkkitehdiksi opiskelu on hyvin intensiivistä ja siksi opiskelijoilla on ollut ympärivuorokautinen pääsy osaan kampuksesta. Järjestelmä on toiminut hyvin eikä siellä ole ollut ongelmia. Edes kirjastosta ei ole viety mitään, vaikka sinnekin on ollut pääsy kirjaston sulkemisajan jälkeen”, Hentilä huomauttaa.

Arkkitehdeillä ylimääräisistä hälytyksistä tai vartijakäynneistä maksoivat opiskelijat. Aluksi tällaisia tapahtumia oli Hentilän mukaan muutama, mutta alun jälkeen ne loppuivat, ja opiskelijat käyttivät kampuksen tiloja vastuullisesti.

Hentilä tuo esille myös verkko-opiskelun. Hänen mukaansa sen voisi toteuttaa niin, että opiskelijat pystyisivät suorittamaan opintojaan verkon avustuksella ajasta ja paikasta riippumatta.

Koulutusrehtori pitää kuitenkin verkko-opiskelua toisaalta jopa pelottavana vaihtoehtona, sillä silloin opiskelijat saattaisivat olla enemmän omissa laatikoissaan eivätkä välttämättä samalla tavalla fyysisesti tekemisissä toistensa kanssa, kuten nyt.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Mistä minuus muodostuu?

Persoonallisuuspsykologian luennolla etsitään vastauksia perimmäisiin kysymyksiin.

TEKSTI Roosa Veijola

KUVAT Roosa Veijola

17.00 Linnanmaan kampus on vielä kesäloman jäljiltä lähes autio, kun luennoitsija Jutta Karhu päästää kasvatustieteiden lukitun pääoven edessä odottelevat opiskelijat sisälle. Luentosali KTK112 täyttyy kesätauon jälkeen iloisesti toisiaan tervehtivistä opiskelijoista kellon lähestyessä akateemisesta vartista poiketen tasatuntia.

Kaikille avoimet Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston opinnot ovat Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille ilmaisia, joten suurin osa luennolle osallistuvista 26 opiskelijasta vaikuttaa tulleen paikalle itsetuntemuksen kehittämisen lisäksi myös kesäopintopisteiden ja –tukien toivossa.

Viimeisetkin opiskelijat löytävät tiensä ulkoa luentosaliin ja Karhu aloittaa sukelluksen minuuden syövereihin kertaamalla edellisellä luennolla tarkasteltua McAdamsin persoonallisuuden kolmitasoista mallia. Taululle heijastetun mallin mukaan ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen kokonaisuuden muodostama persoonallisuus voidaan luokitella synnynnäisiin ja taipumuksellisiin piirteisiin, yksilön tyypillisiin sopeutumistapoihin ja tarinalliseen identiteettiin.

Havainnollistaakseen persoonallisuuden eri ulottuvuuksia Karhu pyytää opiskelijoita piirtämään Joharin ikkunan, jonka neliosaiseen taulukkoon on jaoteltava McAdamsin mallin mukaan ne persoonallisuuden osat, jotka ovat ihmiselle itselleen tai toisille tietoisia tai tiedostamattomia. Hieman tuskastuneista äänensävyistä päätellen eri tilanteiden mukaan vaihtuvat roolit ja toimintatavat asettuvat huonosti määriteltäväksi.

17.37 Fläppitaululle piirretty neliosainen ikkuna on täyttynyt persoonallisuuden eri ulottuvuuksista, kun Karhu siirtyy käsittelemään avoimeen ikkunaan sijoitettuja persoonallisuuspiirteitä.

Piirteiden mittaus ja määrittely on ollut psykologisessa tutkimuksessa suosittua, sillä monien tiedostamattomien ja salattujen tasojen sijaan niitä on pidetty suhteellisen pysyvinä ja näkyvinä tapoina käyttäytyä, tuntea ja ajatella.

”Persoonallisuuserojen tarkastelu on aina kiinnostanut ihmisiä. Nykyajan psykologisoidulle arjelle on tyypillistä itsetuntemuksen kehittäminen esimerkiksi persoonallisuustestien avulla.”

Arkipäivän ja tieteellisen lähestymistavan eroja havainnollistaakseen Karhu kehottaa opiskelijoita tutkimaan peukaloitaan taululle heijastetun peukalon kynnen muotoon perustuvan persoonallisuusanalyysin mukaan. Hieman kyseenalaisen pika-analyysin perusteella suurin osa opiskelijoista tunnustautuu luonnollisiksi ja romanttisiksi onnenpekoiksi.

18.04 Ulkoisten ominaisuuksien arvioinnista siirrytään pian hieman vakavammin otettaviin piirreteorioihin, jotka perustuvat tilastoanalyysin avulla luotuihin yhteisiin käsitteisiin ihmisluonteesta. Luennolla istuvien itsetuntemus joutuu peukaloiden pyörittelyn jälkeen pian uudelleen koetukselle, kun Karhu pyytää opiskelijoita tarkastelemaan omia luonteenpiirteitään taululle heijastetun Big five –piirretestin avulla.

Psykologi Raymond Cattellin 1940-luvulla määrittelemät 16 testauskelpoista persoonallisuuden piirrettä on nykyisin vallitsevassa Big five –teoriassa tiivistetty viiteen peruspiirteeseen: avoimuuteen, ulospäinsuuntautuneisuuteen, sovinnollisuuteen, tunnollisuuteen ja neuroottisuuteen. Karhun mukaan useimmat löytävät itsensä vahvimmin kahdesta peruspiirteestä.

”Kuinka monella korostui kaksi piirrettä yli muiden?” hän kysyy ja ylös nousevien käsien perusteella laskettu otos näyttää noudattavan yleisiä tutkimustuloksia.

Oulun ylioppilaslehti 2016

19.00 Lyhyen hengähdystauon jälkeen Karhu johdattelee meidät piirteiden analyyttisesta määrittelystä vaikeammin mitattavan minuuden äärelle.  Siinä missä piirteet yleensä sijoittuvat Joharin ikkunassa avoimeen ja siten muille näkyvälle tasolle, minuus rakentuu yleensä myös muille salatuista kokemuksista.

”Minuus perustuu siihen, minkälainen käsitys ja ymmärrys yksilöllä on itsestään”, Karhu tiivistää.

Minuuden tarkastelussa lähdetään varhaisista kokemuksista liikkeelle.
”Otetaan tähän väliin vähän tällaista freudilaista näkökulmaa.”

Varhaislapsuuden kokemukset ja ympäristöltä saatu palaute vaikuttavat siihen, miten ihminen käyttäytyy myöhemmin parisuhteessa ja muiden ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Minuus rakentuu siten itsensä toteuttamisen lisäksi vuorovaikutuksessa läheisten ja vanhempien kanssa. Eheän ja positiivisen minäkuvan ylläpito on minuuden muodostumisessa olennaista.

”Ihminen voi hyvin silloin, kun ihanneminä on mahdollisimman lähellä senhetkistä todellista tilannetta”, Karhu huomauttaa opiskelijoiden tehdessä ahkerasti muistiinpanoja.

19.15 McAdamsin kolmitasoisessa mallissa on edetty synnynnäisistä piirteistä elämän aikana vuorovaikutuksessa muiden kanssa muotoutuvaan identiteettiin.

Karhu kuvailee identiteetin rakentumisen neljää tasoa, jossa lapsuuden selkiytymätön identiteetti muuttuu nuoruudessa vähitellen kypsäksi identiteetiksi joko omaksumalla muiden asettamat odotukset ja lähipiirin valmiiksi asettamat arvot tai identiteettikriisin eli omien arvojen ja ratkaisujen etsimiseen perustuvan moratoriovaiheen kautta.

Moni luennolla istuvista näyttää hieman huojentuneelta Karhun huomauttaessa, ettei moratoriovaihe ole koskaan pysyvä tila, vaan nuoruuden kriisit ja hapuilut johtavat yleensä lopulta kypsään ja ehjään identiteettiin.

19.35 Luennon päättää digitaalisen kulttuurin tutkijan Sari Östmanin videohaastattelu, jonka mukaan elämäjulkaiseminen eli oman elämän jakaminen netissä muiden nähtäväksi on omaksuttu nopeasti osaksi modernia identiteettiä viimeisen 20 vuoden aikana.

Luentosalissa keskustelu siirtyy pian sosiaalisen median hyötyihin ja haittoihin. Kasvatuksen ammattilaisia kiinnostaa erityisesti somen rooli lasten identiteetin muokkaajana, kun koko elämä moratoriovaiheineen on pysyvästi kaikkien näkyvillä.

McAdamsin mallista on päädytty minuuden syövereiden kautta Facebookin vaaroihin, kun Karhu päästää opiskelijat ulos elokuiseen kesäiltaan. Luentosalin ovien sulkeutuessa Linnanmaan kampus hiljenee vielä hetkeksi.

Luento: Persoonallisuuspsykologia
Luennoitsija: KM Jutta Karhu.
Kenelle: Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston opiskelijoille ja Oulun yliopiston psykologian sivuaineopiskelijoille.
Sisältö: Persoonallisuuspsykologian peruskäsitteet, persoonallisuuden rakenteeseen ja kehittymiseen liittyvät tekijät ja persoonallisuuden tutkimuksen perusteet.

Roosa Veijola

Myöhemmän vaiheen historian opiskelija, joka lääkitsee kroonista matkakuumettaan viettämällä matkalaukkuelämää Oulun ja Hongkongin välillä. Instagram: @roosiejemina.

Lue lisää: