Kielitieteen päivät keräävät kielitieteilijät Ouluun toukokuun lopussa

Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta järjestää kielitieteen päivät 25.–27. toukokuuta Hotelli Lasaretissa. Tapahtuma kerää 43. kerran kielitieteen merkittävimmät tekijät yhteen esittelemään tutkimuksiaan ja keskustelemaan kielentutkimuksesta. Konferenssin teemana on kielen ulottuvuuksia – kielitieteen kurkotteluja ja tavoitteena on kartoittaa kysymyksiä ja haasteita, jotka ovat ajankohtaisia nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lisäksi tapahtuma pyrkii avaamaan  kielen ja kielitieteellisen tutkimuksen roolia ja […]

Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta järjestää kielitieteen päivät 25.–27. toukokuuta Hotelli Lasaretissa. Tapahtuma kerää 43. kerran kielitieteen merkittävimmät tekijät yhteen esittelemään tutkimuksiaan ja keskustelemaan kielentutkimuksesta.

Konferenssin teemana on kielen ulottuvuuksia – kielitieteen kurkotteluja ja tavoitteena on kartoittaa kysymyksiä ja haasteita, jotka ovat ajankohtaisia nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lisäksi tapahtuma pyrkii avaamaan  kielen ja kielitieteellisen tutkimuksen roolia ja merkitystä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Konferenssiin saapuu lähes 200 tutkijaa ympäri maailmaa. Kutsupuhujina ovat Marja-Liisa Olthuis ja Ciprian Gerstenberger Tromssan yliopistosta, Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta ja Kobin Kendrick Max Planck Institute for Psycholinguistics´ista, Nijmegeninistä. Lisäksi Langnet-tohtoriohjelmasta puhujaksi on kutsuttu Sanna Mustonen.

Tapahtuman pääkielet ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Kielitieteen päivillä on yhteensä kymmenen työpajaa, joissa käsitellään muun muassa sosiaalista vuorovaikutusta verkossa, työelämän kieltä ja puhuttua kieltä. Luentojen, esitelmien ja keskustelujen lisäksi konferenssin yhteydessä järjestetään myös 50 vuotta kielten tutkimusta ja opetusta Oulun yliopistossa -juhlasymposiumi.

Kielitieteen päivien ohjelmaan voit tutustua Suomen kielen oppiaineen sivuilla.

Kannanotto: Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelmaa ei tule lakkauttaa Oulun yliopistosta

Oulun yliopisto esittää kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelmaa lakkautettavaksi. Ohjelman poistuvat paikat siirrettäisiin vuodesta 2017 alkaen täysimääräisinä luokanopettajakoulutuksen tutkinto-ohjelmaan. Opiskelijoina emme näe esitystä kannatettavana.

Specialaiset kasvatustieteilijät valmistuvat laajasti erilaisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin työllistyen hyvin ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kandivaiheen lakkauttaminen on suuri uhka laadukkaan työelämäosaamisen katoamiselle Oulun alueen kasvavalta liike-elämä- ja teknologiasektorilta. Pelkäs-tään maisterivaiheen asiantuntijaopinnot eivät riitä turvaamaan riittäviä työelämävalmiuksia asiantunti-jatyöhön, vaan työelämäopintoja ja harjoittelua tarvitaan myös kandivaiheessa. Viisivuotinen tutkinto-ohjelma takaa sen, että koulutuksesta valmistuu ammattitaitoisia koulutuksen, oppimisen, ohjauksen ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita työelämään, jossa nämä taidot ovat tänä päivänä keskiössä.

Hakijaprofiili sekä työelämäkenttä kasvatustieteiden ja luokanopettajaopiskelijoiden välillä on hyvin erilainen ja siksi tutkinto-ohjelman lakkauttaminen sekä opiskelijapaikkojen siirtäminen luokanopetta-jakoulutukseen ei ole tarkoituksenmukaista. Henkilö, joka haluaa opiskella kasvatustieteitä, ei todennä-köisesti hae muutoksen jälkeen ensisijaisesti Oulun yliopistoon, vaan hakeutuu kaupunkiin, jossa on mahdollista suorittaa koko tutkinto alusta loppuun.

Oulun yliopiston valttikorttina ovat kasvatuspsykologian pääaineen opinnot ainoana Pohjois-Suomessa. Jos mahdollisuus kasvatuspsykologian pääaineeseen menetetään, se vie mukanaan tärkeää erityisosaa-mista sekä vähentää Oulun yliopiston hakijamääriä. Myös Pohjois-Suomi tarvitsee kasvatuspsykologista osaamista ja tutkimusta. Lisäksi lakkauttamisen seurauksena on tiedekunnan laajan sivuainepaletin kuih-tuminen. Esitämme säästötoimenpiteenä lakkauttamisen sijaan esimerkiksi yhteistyön lisäämistä Lapin yliopiston kasvatustieteiden koulutusohjelman kanssa. Yhteistyö voisi toteutua esimerkiksi yhteisten opintokokonaisuuksien etä- ja monimuoto-opetuksena.

Vetoamme Opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä Oulun yliopiston päättäjiin, että säästötoimia toteute-taan koko koulutusohjelman lakkauttamisen sijaan mm. työelämä- ja yliopistoyhteistyönä.

Heli Marin
Puheenjohtaja
Motiva ry
Oulun yliopiston kasvatustieteilijöiden ainejärjestö

Simon Hulden
Toiminnanjohtaja
Specia
Akavan Erityisalat

 

 

Viikon 20 tiedejulkaisu: Laadukkaan ja puutteellisen tiedon Wikipedia

Tietosanakirja Wikipediasta on tullut merkittävä tietoresurssi ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sen artikkelit jakavat mielipiteitä luotettavuuden ja sisällön suhteen. Voiko Wikipedian sisältöön luottaa? Onko siitä luotettavaksi lähteeksi?

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopistossa Interact-tutkimusyksikössä tutkijatohtorina työskentelevä Arto Lanamäki on tutkinut Wikipediaa jo vuodesta 2008, jolloin hän aloitti väitöskirjansa tekemisen Bergenin yliopistoon Norjaan. Väitöskirjatyön ohessa Lanamäki huomasi, että vuonna 2001 perustetusta Wikipediasta on tehty tuhansia tieteellisiä tutkimuksia.

Oman väitöskirjansa kirjallisuuskatsaus laajenikin paljon isommaksi projektiksi, kun Lanamäki alkoi tehdä yhteistyötä kanadalaisten tutkijoiden Chitu Okolin, Mostafa Mesgarin ja Mohamad Mehdin ja sekä tanskalaisen tutkijan Finn Årup Nielsenin kanssa. Tämä viisikko päätyi yhteistyöhön, jonka tarkoituksena oli tuottaa systemaattinen kirjallisuuskatsaus Wikipediaa käsittelevästä tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa viisikko kävi läpi 110 vertaisarvioitua artikkelia.

Lanamäen ja muiden kirjallisuuskatsauksessa on kaksi pääsuuntausta Wikipedia-sisältöä koskevassa tutkimuksessa: laatu ja koko. Wikipedian sisällön laatua on tutkittu neljästä näkökulmista: kattavuus, ajantasaisuus, luettavuus ja luotettavuus. Laatua on tutkittu useilla tieteen aloilla, joita ovat lääketiede ja terveys, historia, psykologia, filosofia, viestintä, biologia sekä muiden lajityyppien aiheet.

Vertaisarvioidut artikkelit paljastivat, että Wikipedian laatu jakautuu epätasaisesti. Osa artikkeleista on hyvinkin korkeatasoista, kun taas osassa artikkeleita tiedot ovat puutteellisia tai jopa valheellisia. Esimerkiksi patologiasta kertovia artikkeleita pidettiin suurimmalta osalta hyvinkin paikkaansa pitävinä, ja arvioijien mielestä näitä artikkeleita voisi hyödyntää alan koulutuksessa ottamalla ne mukaan opinto-ohjelmaan.

”Paikka paikoin Wikipedian artikkelit ovat laadukkaita, mutta sen sisältöön tulee kuitenkin suhtautua varauksella. Lopullinen vastuu on aina lukijalla.”

Lanamäki pitää tulosta tasapainoiseina, sillä sen pohjalta kukaan ei voi tehdä arviota mustavalkoisesti, että Wikipedia on tai ei ole laadukas. Osa artikkeleista on todella hyviä, ja pärjää vertailussa toisinaan jopa voittaen Encyclopedia Britannican, jota pidetään luotettavana tietosanakirjana. Lanamäen mukaan suositellut Wikipedian artikkelit ovat käyneet läpi useita eri kehitysvaiheita, ja niitä on saattanut olla muokkaamassa tuhansiakin henkilöitä.

”Yksi henkilö on voinut muokata pilkkuvirheet, toinen puolestaan korjata asiavirheet. Artikkelia voi muokata useakin henkilö omien osaamisalueiden pohjalta.”

Lanamäki pitää tutkimustulosta kiinnostavana niille, jotka tarvitsevat tietoa Wikipedian sisällöstä tutkimustyössään. Artikkelia voi pitää eräänlaisena perusteoksena Wikipedian sisällöstä ja laadusta, sillä tutkimustuloksia löytyy niin puolesta kuin vastaan.

Mutta voiko ja kannattaako Wikipediaa käyttää missään olosuhteessa lähteenä? Lanamäen mielestä kysymykseen vastaaminen on haastavaa, sillä ainakin aihetta tutkivan tulee käyttää Wikipediaa lähteenä. Muussa käytössä tulee miettiä, onko se tarkoituksen mukaista.

”Wikipediaa joka tapauksessa käytetään lähteenä, kun halutaan vaikka määritelmä jollekin tietylle asialle. Wikipediasta löytyviä alkulähteitä voi kuitenkin hyödyntää vapaasti. Joskus opinnoissa Wikipedian sivuja hyödynnetään ihan oppimateriaalina, sillä tieto voi löytyä Wikipediasta kattavasti ja helposti ymmärrettävästi. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos Wikipediaa siteeraa, niin tieto saattaa olla kuukausien kuluttua muuttunutta, sillä kuka tahansa voi muokata sisältöä.”

Tutkimuksen julkaisi Journal of the Association for Information Science and Technology.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Viikon 20 tutkijatapaaminen: Palveluiden digitalisoitumisesta helpotusta arkeen

Palvelut ovat digitalisoituneet 2000-luvulla runsaasti. Enää laskuja ei tarvitse maksaa pankkissa, vaan ne voi hoitaa helposti kotoa Internetin välityksellä verkkopankissa. Miksi palvelut digitalisoituvat, ja millaisia vaikutuksia digitalisoitumisella on väestöön?

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Millainen tutkimus täyttää päiväsi kauppatieteiden tohtori, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin yksikön tutkijatohtori Hanna Komulainen?

Tutkin työssäni palvelujen digitalisoitumista asiakkaiden näkökulmasta. Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja täyttäminen on kriittistä yritysten kilpailukyvyn kannalta, joten myös digitalisaation näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, miten arvoa ja elämyksiä luodaan asiakkaalle, asiakkaan kanssa ja yhdessä eri toimijoiden välillä. Tutkimuksessani pyrin edistämään sekä teoreettista että liikkeenjohdollista ymmärrystä palvelujen digitalisoitumisesta hyödyntämällä monipuolisesti erilaisia markkinoinnin tutkimuksen lähestymistapoja ja empiirisiä tutkimusmenetelmiä, kuten esimerkiksi haastatteluja, havainnointia, fokusryhmätyöskentelyä ja kyselyjä. Näin voidaan luoda kokonaisvaltainen käsitys palvelujen digitalisoitumisen nykytilanteesta, tulevaisuuden haasteista ja kehityspoluista.

Tutkimukseni liittyy Tekes-rahoitteeseen ReDO-tutkimusprojektiin (Redefining Digital Opportunities), jonka tavoitteena on ymmärtää kuinka digitaalisen arvonluonnin logiikkaa voidaan hyödyntää uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä.

Mitkä palvelut ovat digitalisoituneet ja miten?

Yhteiskunnan digitalisoituminen, eli asioiden sähköistyminen muuttaa lähestulkoon kaikkia toimialoja ja niihin liittyviä palveluja. Uudet ilmiöt kuten esimerkiksi pilvipalvelut, ”big data”, sosiaalinen media ja monikanavaisuus kiihdyttävät tätä kehitystä.

ReDo-hankkeessa olemme keskittyneet erityisesti pankki- ja finanssipalveluiden sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden digitalisoitumiseen, koska nämä alat ovat olleet nyt vahvasti digitalisoitumisen aallonharjalla ja niiden piirissä on kehitteillä paljon uusia palveluja. Ajankohtainen esimerkki ovat ns. FinTech-startupit eli uudet finanssiteknologiayritykset, jotka kehittävät kiihtyvällä vauhdilla joukkorahoitukseen, sijoittamiseen ja maksamiseen liittyviä digitaalisia palveluja.

Laajasti ymmärrettynä digitalisoituminen tarkoittaa jatkuvasti monipuolistuvaa valikoimaa teknologisia ratkaisuja ja niihin pohjautuvia palveluja, kuten erilaisten ajanvarauspalvelujen siirtyminen verkkoon ja kännykkään, laskujen maksu kännykällä, etälääkärivastaanotot videoyhteyden avulla ja verkkokaupat, joissa saa hyvinkin personoitua palvelua kivijalkakauppojen tapaan.

Ketkä ovat palveluiden pääkäyttäjiä?

Usein nuoret mielletään digitaalisten palvelujen pääkäyttäjiksi, mutta palveluita käyttävät myös eri-ikäiset ja eritaustaiset ihmiset. Nykyään puhutaan paljon diginatiiveista, jolla viitataan uuteen sukupolveen, joka on tottunut kännykän ja tietokoneen käyttöön jo lapsuudestaan saakka. Kuitenkaan vielä läheskään kaikki eivät syystä tai toisesta voi tai halua käyttää sähköisiä palveluja.

Näkisin silti käyttäjäkunnan laajenevan koko ajan, kun uusia palveluja kehitetään helpottamaan tavallisten ihmisten arkielämää, ja niistä pyritään tekemään mahdollisimman helposti omaksuttavia ja helppokäyttöisiä.

Millaiset vaikutukset palveluiden digitalisoitumisella on väestöön tai palveluiden käyttäjiin?

Tavallisen kuluttajan kannalta digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja hoitaa asioita, olla vuorovaikutuksessa erilaisten palveluntarjoajien kuten lääkärien tai pankkien kanssa sekä tehdä asioita helpommin, nopeammin, edullisemmin ja tehokkaammin kuin aikaisemmin. Yrityksen näkökulmasta digitalisaatio puolestaan mahdollistaa esimerkiksi uusia sisäisiä tapoja toimia, edistää toiminnan laadun tehostamista, volyymia ja kustannustehokkuutta sekä auttaa lisäämään asiakastyytyväisyyttä ja kilpailukykyä nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Yhteiskunnan näkökulmasta digitalisaatiolla on kasvava merkitys muun muassa tuottavuuskehityksen vauhdittajana ja uusien työpaikkojen lähteenä.

Mitä muita vaikutuksia olet huomannut palveluiden digitalisoitumisessa?

Toiset vastustavat digitalisoitumista ja kokevat sen uhkana esimerkiksi tietoturvan tai yksityisyyden kannalta, toisille se on suuri mahdollisuus ja kasvavassa määrin tärkeä osa elämää.  Teknologinen kehitys vie palveluita väistämättä digitalisempaan suuntaan, ja tämä edellyttää toisaalta asiakkailta uusien tapojen omaksumista ja muutosvastarinnasta luopumista. Toisaalta se vaatii yrityksiltä asiakkaiden arjen tarpeiden tunnistamista ja kykyä vastata näihin tarpeisiin oikeanlaisia digitaalisia palveluja kehittämällä.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Keksien maustama katutanssiskene

Oululaiseen katutanssiyhteisöön syntyi heinäkuussa 2015 uusi neljän naisen makea kollektiivi.

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Maria Lax

Tanssin kautta toisiinsa tutustuneet Anu Rytivaara, 26, Laura Lääveri, 28, Viivi Forsman, 19 ja Riina Harju, 25 päättivät perustaa kesällä 2015 tanssikollektiivin nimeltä KEKSI Kollektiivi.

Intohimoiset tanssijat kokivat, että sellaiselle on tarvetta. Pitkäaikainen katutanssitoimija, Pohjois-Suomen Katutanssiyhdistys (PSKT) lopetti syksyllä 2015, minkä nämä naiset tiesivät jo kesällä.

”Ajattelimme, että on hyvä kolo perustaa joku tällainen kokoonpano, mutta se ei ollut ainoa syy. Halusimme tehdä jotain vähän taiteellisempaa ja fuusioida katutanssin eri lajeja vaikka nykytanssiin, jota olemme kaikki tehneet”, Anu Rytivaara kertoo kollektiivin synnystä.

Lisäksi heillä oli ajatuksena kehittää uusia tapahtumia, koska niitä ei tulisi enää juuri olemaan Oulussa PSKT:n lopetettua.

Vajaassa vuodessa nelikko on järjestänyt useita tanssijameja ja esiintynyt yhdessä muun muassa viime elokuussa Taiteiden yössä Torinrannassa teoksella Concrete Jungle.

Aloittaessaan he eivät ajatelleet järjestävänsä näin paljon tapahtumia, mutta heitä on kysytty moneen mukaan.

”Emme itsekään tajunneet, että meillä lähti niin hyvin käyntiin, että saamme koko ajan vain järjestää kaikkea ja kaikki on että hyvä tytöt! Mikään ei olisi ollut mahdollista, jos ihmiset eivät olisi niin paljon tukeneet ja kiitelleet meitä”, Rytivaara painottaa.

Oulun ylioppilaslehti 2016

Tanssia tanssimisen ilosta

Katutanssit eli muun muassa breakdance, hiphop, locking ja popping ovat nimensä mukaisesti syntyneet kadulla, mutta nykyään niitä opetetaan paljon tanssikouluissa.

”Katutanssi ei ole lähtökohtaisesti koreografialaji, mutta niitä ja tekniikkaa kouluissa kuitenkin on”, Laura Lääveri selittää.

Koreografioita oleellisempaa katutanssissa on yhdessä tanssiminen, ringittely ja jameissa muita tanssijoita vastaan battlaaminen.

Maaliskuussa KEKSI Kollektiivi järjesti tanssikoulu Citydancella jamit, joissa oli alle 13-vuotiaiden sarja ja yli 13-vuotiaiden sarja. Lääveri korostaa, että he kollektiivina haluavat tanssitunneilla käyvien lasten näkevän jo varhain, mitä katutanssikulttuuri, jamit ja ringittely ovat.

”Koen, että se on tärkeimpiä juttuja, että saamme lapset näkemään, mitä on tanssia ihan vaan tanssimisen ja jakamisen ilosta ja sosiaalisessa kontekstissa”, Lääveri sanoo.

Oulun ylioppilaslehti 2016

Oulun katutanssit jatkuvat

Omien tapahtumiensa lisäksi keksinaisilla on tällä hetkellä työn alla yksi oululaisen katutanssin kivijaloista, Oulun katutanssit. Kymmenen vuotta tänä kesänä täyttävä tapahtuma kokoaa sekä oululaiset että muiden paikkakuntien katutanssijat yhteen.

”Nuoremmat katutanssijat, jotka eivät ole olleet ikinä järkkäämässä mitään, pääsevät tapahtumapäivänä mukaan. Se on heille tosi iso asia ja sitä kautta pääsevät porukkaan mukaan ja saavat uusia ystäviä. Nuorille tämä tapahtuma on erityisesti tärkeä juttu”, Rytivaara toteaa.

”On oululaisille identiteettikysymys, että meillä on tapahtuma, joka on niin hyvä ja suomalaisen katutanssin mittapuussa vanha. On hyvä olla oululainen katutanssitapahtuma, jameja ja aktiivisia ihmisiä, jotka vievät kulttuuria eteenpäin”, Lääveri lisää.

Viime kesänä tilanne tapahtuman juhlavuoden osalta näytti synkältä, sillä viime vuodet sitä järjesti pillit pussiin laittanut Pohjois-Suomen Katutanssiyhdistys. Nämä naiset kuitenkin päättivät, ettei 10-vuotiskisoja voi jättää pitämättä.

”Saimme näkymättömät valtuudet, ja meillä on entisten järjestäjien siunaus ja tuki tehdä se”, Lääveri kertoo.

”Siinä on mukana paljon oululaisia katutanssijoita esimerkiksi tapahtumapäivänä. Se on yhteisponnistus loppuen lopuksi. Kaikki odottavat sitä. Ei ole edes sen syvällisempi asia, kuin että se on vaan niin kiva ja siisti juttu”, Rytivaara luonnehtii sen merkitystä.

Naisnelikko on ollut aikaisemmin mukana järjestämässä tätä pohjoissuomen suurinta katutanssitapahtumaa, mutta tällä kertaa nelikolla on päävastuu. Rimaa ei ole laitettu matalalle, päinvastoin. Päätapahtuman lisäksi ohjelmaa on usealle päivälle.

Kesäkuun ja heinäkuun vaihteessa Oulun katutanssit valtaavat yhdeksi päiväksi Rotuaarin, jossa käydään kisat useissa kategorioissa. Lisäksi luvassa on muun muassa valokuvanäyttely, jossa tulee olemaan kuvia tapahtumasta kymmenen vuoden ajalta.

”Ajattelimme, että pitää olla jotain spesiaalia, kun on tärkeä vuosi”, Rytivaara lopettaa.

Oulun Katutanssit 10th Anniversary 30.6.–3.7. Oulussa.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

”Tanssi on vaan niin ihanaa”

Tuure Kaukua, 20, house.

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Maria Lax

”Aloitin tanssin Posiolla 7-vuotiaana disco- ja hiphop-tunnilla. Teimme joka toinen viikko discoa ja joka toinen viikko hiphoppia. Sitten se muuttui hiphopiksi, jota tanssin 11-vuotiaaksi. 

Sen jälkeen oli pitkä tauko ja harrastin jalkapalloa monta vuotta. Kun se meni liian totiseksi, aloitin tanssin uudelleen ehkä 14-vuotiaana ja siitä eteenpäin olen innostunut enemmän ja enemmän.

Hiphop oli minun päälajini, mutta kaksi vuotta sitten kesällä innostuin housesta, joka on nyt vienyt minun sydämeni kokonaan. Harvemmin tulee treenattua enää hiphoppia. 

House on oma juttu, ja se lähti alunperin musiikista, jota rakastan. Yksi kesä olimme tanssikavereiden kanssa puistossa, ja kun muut osasivat housata, minä en, halusin kokeilla sitä. 

Koko ajan olen mennyt syvemmälle ja syvemmälle lajiin. Ja kun on oikeasti alkanut ymmärtää, mitä tanssi on, olen innostunut koko ajan enemmän. 

Housea tanssina on hankala selittää, että mitä se on. Hiphopista se eroaa niin, että musiikki on nopeatempoisempaa. 

Siinä on paljon jalkatyöskentelyä, mutta mistä itse tykkään housessa, on flow. Koko kroppa tekee töitä, ja tanssiminen on kokonaisvaltaista.

Tavallaan tahattomasti rakennan omaa tyyliä, kun otan inspiraatiota videoita katsellessa. On muutama tanssija, joiden monia pätkiä olen katsonut netistä. En kuitenkaan tietoisesti kopioi heitä, vaan inspiroidun heidän tyylistään.

En käy hirveästi tunneilla enää. Käyn Urheilutalolla itsekseni treenaamassa ja kavereiden kanssa tosi paljon. On muodostunut porukka, jonka kanssa käymme treenaamassa erityisesti housea. 

Tanssin, koska se on ihanaa ja rakastan tanssia. Tanssiessa on luonnollisessa tilassa, ja siitä tulee vapaa olo ja voi olla oma itsensä. 

Tanssin kautta olen löytänyt itsestäni uuden puolen ja uskallan olla, mitä oikeasti olen. Tanssi on antanut itsevarmuutta. 

Battlaaminen uutta ihmistä, kenen kanssa ei ole aiemmin battlannut, vastaan on kivaa. Heiltä näkee uutta tyyliä ja ehkä reagoikin tanssilla eri tavalla, kun tulee eri tyyppi vastaan. Siitä saa aina uutta, kun battlaa uutta ihmistä vastaan, ja se on aina uudenlainen kokemus.

On hyvä että Oulussa on jameja, koska saattaisi mennä siihen, että porukka menee vain SM-kisoihin ja treenaa niihin. Kun he käyvät battleissa ja ymmärtävät, että se on se juttu katutanssissa, alkaa ymmärtää, mitä katutanssi on parhaimmillaan.” 

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää: