OYY:n Siiri Nousiainen on vuoden 2016 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen varapuheenjohtajana. Kysymme Nousiaiselta kuulumisia opiskelijapolitiikan ytimestä vuoden mittaan.
Miten ensimmäiset kuukaudet SYL:n hallituksessa ovat menneet?
Alkuvuosi on mennyt kuin siivillä! Kaksi ensimmäistä kuukautta olemme perehtyneet sylliläisten arkeen ja rakentaneet tulevaa vuotta näköiseksemme.
Miten tosuprojektit, joissa olet mukana, ovat edenneet?
Minun vastuullani on tänä vuonna liiton linjapaperin uudistaminen ja viestintäämme pureutuva Opiskelijan oikea elämä -projekti. Linjapaperin uudistaminen on hyvin monipuolinen ja laaja projekti, sillä kaikki ylioppilaskunnat tulevat olemaan prosessissa tiiviisti mukana.
SYL:ssä on ajankohtaista tällä hetkellä varmasti vain yksi asia?
Poliittinen tilanne on tällä hetkellä opiskelijoiden ja SYL:n kannalta todella haastava. Tiistaina 1.3. ilmestyi opintotukiuudistuksen selvitysmies Roope Uusitalonraportti, joka ei sisältänyt kaivattua uudistusta, vaan maan hallituksen antamiin säästöehtoihin ahdetun leikkauslistan. Nykymuotoinen opintotuki on ollut sen käyttöönotosta 1990-luvun alusta saakka koulutuspoliittinen ohjausväline, jolla on pyritty kontrolloimaan opiskelijoiden käyttäytymistä haluttuun suuntaan.
Eikä selvitysmiehen raportti tarjoa opiskelijoille mitään uutta, vain lisää piiskaa: opintotuen ehtojen kiristämistä, opintolainan hyvityksen heikennystä, opintorahan määrän laskemista ja velkaantumisen kasvattamista. Opintotuen heikentäminen saa jo riittää. Leikkauspäätökset tehdään vasta myöhemmin tänä vuonna, eli vielä voimme vaikuttaa! Tule mukaan mielenosoitukseen keskiviikkona 9.3. Helsingin Senaatintorille!
Julkaistu
SHARE
Minna Koivunen
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista.
Twitter: @koominna
Tutkijatapaaminen: Valot yössä Akateemisen tutkimuskohteensa voi valita monella tavalla. Eläinten käyttäytymiseen erikoistunut professori Arja Kaitala päätti omansa jo lapsena. Kaitalan loistavat kiinnostuksenkohteet, kiiltomadot, ovat palkitsevia katsella ja havainnoida. Eläinten käyttäytymiseen erikoistunut professori Arja Kaitala, mitä laboratoriossanne oikein tapahtuu? Tutkimme kiiltomatojen valaisevuutta. Selvitämme myös, onko niiden määrä vähentynyt. Valosaaste voi olla niille suuri haaste. Mikä […]
Akateemisen tutkimuskohteensa voi valita monella tavalla. Eläinten käyttäytymiseen erikoistunut professori Arja Kaitala päätti omansa jo lapsena. Kaitalan loistavat kiinnostuksenkohteet, kiiltomadot, ovat palkitsevia katsella ja havainnoida.
Loistaminen kuluttaa kiiltomatojen energiaa. (KUVA: Antti Miettinen)
Eläinten käyttäytymiseen erikoistunut professori Arja Kaitala, mitä laboratoriossanne oikein tapahtuu? Tutkimme kiiltomatojen valaisevuutta. Selvitämme myös, onko niiden määrä vähentynyt. Valosaaste voi olla niille suuri haaste.
Mikä kiiltomadoissa kiehtoo? Ne ovat erikoisia eläimiä, sillä niiden naaraat houkuttelevat koiraita valollaan. Koiraat lentävät pimeänä ja valitsevat naaraista kirkkaimmat päältä. Myös ihmisillä naiset koristautuvat, mutta useimmiten luonnossa koiraat ovat koreilevampi sukupuoli.
Missä kiiltomadot majailevat? Niitä näkee erityisesti mökkilaiturien tienoilla. Ne hohtavat pienen ledilampun verran ja näkyvät parinkymmenen metrin päähän. Ne ovat Keski-Suomeen asti yleisiä, mutta Oulun korkeudelta niitä ei löydä.
Mitä kiiltomatojen elämästä on selvinnyt? Isot naaraat loistavat kirkkaimmin ja vievät koiraat himmeämmiltä naarailta. Loistaminen kuluttaa energiaa. Kun pienet naaraat joutuvat loistamaan kauemmin koiraita houkutellakseen, ne munivat vähemmän jälkeläisiä.
Nyt tutkimme, hohtavatko suomalaiset kiiltomadot erityisen kirkkaasti. Meillä ne nimittäin loistavat juhannuksen aikoihin, jolloin luonnossa piisaa muutakin valoa.
Voinko minä tehdä jotain kiiltomatojen elämän helpottamiseksi? Sammuta pihavalot. Jätä myös myrkyttämättä kotilot, joita kiiltomatojen toukat syövät.
Kannattiko lapsuuden päätös? Ei ole kaduttanut. Teen nyt juuri sitä mitä haluan, enkä ole koskaan saanut töistäni näin paljon huomiota. Olemme julkaisseet kiiltomadoista vasta yhden artikkelin, josta on jo uutisoinut Nature Highlights, Discovery Channel ja National Geographic.
Kiiltomatoryhmän tulevaisuus vaikuttaa siis varsin valoisalta.
Arkeologi Rosa Vilkama on tutkinut viime aikoina muun muassa keskiaikaisten iiläisten hampaiden kuntoa. (KUVA: Antti Miettinen)
1400–1500-luvuilla eläneillä iiläisillä oli 1600–1700-lukujen oululaisia terveemmät hampaat. Etenkin iiläisten lasten purukalusto oli ensiluokkaisessa kunnossa. Tämä ja enemmän paljastui arkeologian tohtorikoulutettava Rosa Vilkaman väitöskirjan osatutkimuksessa.
Vilkama selvitti entisaikojen hammasterveyttä Iin Haminasta ja Oulun tuomiokirkon hautausmaalta kaivetuista luista. Tutkittavat iiläishampaat olivat peräisin myöhäiseltä keskiajalta ja oululainen hammaskalusto varhaiselta uudelta ajalta.
Oululaislasten ja -miesten hampaat olivat reikiintyneempiä kuin parisataa vuotta aiemmin eläneillä iiläisillä. Eri aikakausilla Iissä ja Oulussa eläneiden naisten hampaat eivät eronneet toisistaan.
”Tämä vihjaa ajanjaksolla tapahtuneeseen muutokseen etenkin miesten ruokakulttuurissa”, Vilkama selvittää.
Hiilihydraattien eli sokerin ja viljatuotteiden lisääntyminen ruokavaliossa heikensi hammasterveyttä. 1400–1500-luvuilla eläneet iiläismiehet kävivät vielä pitkillä metsästys- ja kalastusreissuilla sisämaassa. Eväinä syötiin kovia leipiä ja kuivattua lihaa.
”Kaupungissa miehetkin saattoivat jo mussuttaa hampaille haitallisempia pehmeitä leipiä ja pullia. Lisäksi hedelmiä, sokeria ja muita herkkuja alettiin tuoda ulkomailta”, Vilkama taustoittaa.
Seuraavaksi Vilkama selvittää pohjoissuomalaisen hammashoidon kehittymistä. Tutkimus valottaa, millaisella intensiteetillä hampaita entisaikaan harjattiin.
Tutkimuksen julkaisi Scandinavian Journal of History.
Väitös: Lepäävät aivot voivat vihjata psykoosiriskistä
Poikkeavuudet aivojen hermoverkoissa voivat kieliä riskistä sairastua psykoosiin. Tuomas Jukuri havaitsi väitöstutkimuksessaan hermoverkkojen poikkeavuuksia henkilöillä, joilla on perinnöllinen psykoosiriski. Löydetyt poikkeamat voivat liittyä kohonneeseen riskiin sairastua psykoottisiin häiriöihin.
Aivojen oletushermoverkko on aktiivinen, kun aivot ovat lepotilassa eikä ihminen keskity mihinkään. Oletushermoverkko liittyy esimerkiksi luovuuteen, spontaaniin ajatteluun ja sisäisten tunnetilojen havainnointiin. Jukurin tutkimuksessa oletushermoverkko oli vähemmän aktiivinen nuorilla aikuisilla, joiden jompikumpi vanhempi oli sairastunut psykoosiin. Toistaiseksi on ollut epäselvää, esiintyykö psykoosiin sairastuneiden henkilöiden sukulaisilla poikkeavuuksia oletushermoverkossa.
Jukuri tutki hermoverkkojen toimintaa magneettikuvauslaitteella, joka paljastaa aktiivisia aivoalueita. Tutkimuslöydökset saattavat auttaa kehittämään menetelmiä suurimmassa psykoosiriskissä olevien nuorten tunnistamiseen. ”Tulevaisuudessa toiminnallinen magneettikuvaus todennäköisesti helpottaa psykiatristen tautien diagnosointia ja hoidon seurantaa”, Jukuri ennustaa.
Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston psykiatrian ja radiologian oppiaineiden yhteistyönä. Tuomas Jukuri väitteli aiheesta 26.2.2016 Oulun yliopistossa.
Julkaistu
SHARE
Antti Miettinen
Tiedeviestinnän opiskelija ja evoluutiobiologi, jonka mielestä elämme aivan hullunkurisella pallolla.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) tuomitsee opintotukeen suunnitellut historialliset ja massiiviset 150 miljoonan euron leikkaukset. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama selvitysmies professori Roope Uusitalo luovutti tiistaina selvityksensä opintotukileikkausten tekotavasta. Jo valmiiksi Suomen pienituloisimman väestönosan toimeentulosta aiotaan leikata noin neljännes. Esityksessä opintorahan kuukausittaista tasoa lasketaan lähes sata euroa. Jäljelle jäävällä opintorahalla ja asumislisällä on käytännössä mahdotonta kattaa elämisen […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) tuomitsee opintotukeen suunnitellut historialliset ja massiiviset 150 miljoonan euron leikkaukset. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama selvitysmies professori Roope Uusitalo luovutti tiistaina selvityksensä opintotukileikkausten tekotavasta.
Jo valmiiksi Suomen pienituloisimman väestönosan toimeentulosta aiotaan leikata noin neljännes. Esityksessä opintorahan kuukausittaista tasoa lasketaan lähes sata euroa. Jäljelle jäävällä opintorahalla ja asumislisällä on käytännössä mahdotonta kattaa elämisen kuluja edes Oulussa, jossa asuntojen vuokrat ovat esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna kohtuulliset. Opiskelijan on siis rahoitettava elämisensä joko lainarahalla tai opintojen etenemistä hidastavalla työssäkäynnillä.
Uusitalo esittää myös opintotukikuukausia rajattavaksi maisterintutkinnossa 45:een. Opiskelijan on kiristettävä opiskelutahtia entisestään saadakseen opintotukikuukaudet riittämään. Tahti on niin tiukka, että jos opiskelija aikoo saada tutkinnon valmiiksi tukikuukausien ja opetusviikkojen puitteissa, tulee hänen opiskella 54 tuntia viikossa.
“Opiskelijoiden oletetaan täydentävän toimeentuloaan työssäkäynnillä, mutta miten se on tällaisten edistymisvaatimusten kanssa mahdollista? Tämä ei ole kohtuullista! Halutaanko nuoret polttaa loppuun jo opiskeluaikanaan?” OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila kysyy.
Opiskelijat ovat stressaantuneita ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Viidennes miesopiskelijoista ja yli kolmannes naisopiskelijoista kärsii viikottaisista psyykkisistä ongelmista. Yliopistojen kokemat suuret leikkaukset näkyvät myös opiskelijan arjessa, ja suurin osa opiskelijoista elää jo nyt suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.
”Ymmärrämme, että taloustilanne on tiukka, mutta on järjetöntä leikata kaikkein eniten tulevaisuudestamme”, Hannila ja OYY:n pääsihteeri Eero Manninen toteavat kannanotossa.
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä järjestää yhteistyössä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa koulutuksen Missä mennään -tilaisuuden TellUs-areenan stagella tiistaina 22. maaliskuuta klo 14 alkaen. Tilaisuudessa Hentilä esittelee Oulun yliopiston koulutuksen strategiset tavoitteet ja strategian toimenpideohjelman. Lisäksi luvassa muita ajankohtaisia koulutusaiheita. Paikalle järjestetään myös etäseurantamahdollisuus. Lisätietoja on tulossa piakkoin!
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä järjestää yhteistyössä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa koulutuksen Missä mennään -tilaisuuden TellUs-areenan stagella tiistaina 22. maaliskuuta klo 14 alkaen.
Tilaisuudessa Hentilä esittelee Oulun yliopiston koulutuksen strategiset tavoitteet ja strategian toimenpideohjelman. Lisäksi luvassa muita ajankohtaisia koulutusaiheita.
Paikalle järjestetään myös etäseurantamahdollisuus. Lisätietoja on tulossa piakkoin!
OLO ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 31. maaliskuuta klo 16:00 tilassa KTK112. Kokouksessa käytävät asiat: – sääntömuutokset – toimintakertomus – tilinpäätös 2015 – tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille – valitaan uusi Pahin Olo Crew – muut mahdolliset aloitteet Tervetuloa, tilaisuudessa pientä tarjoilua!
OLO ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 31. maaliskuuta klo 16:00 tilassa KTK112. Kokouksessa käytävät asiat:
– sääntömuutokset
– toimintakertomus
– tilinpäätös 2015
– tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
– valitaan uusi Pahin Olo Crew
– muut mahdolliset aloitteet
Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta kymmenessä tiedekunnassa ja useissa tutkimusryhmissä, -keskuksissa ja -yksiköissä. Oulun yliopistossa on jokunen huippuyksikkökin. Toimittajamme Laura kävi tutkimusmatkailemassa yliopistossamme tehtävän tutkimuksen maailmassa. Katso videolta, mitä uutta hän oppi.
34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.
