Liisa Väisänen OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan äitiysvapaan sijaiseksi

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sosiaalipoliittisen asiantuntijan äitiysvapaan sijaiseksi on valittu hum. kand. Liisa Väisänen. OYY:n hallitus teki päätöksen tänään torstaina kokouksessaan. “Väisänen vakuutti kokemuksensa ja osaamisensa lisäksi myös näkemyksellisyydellään ja innokkuudellaan”, pääsihteeri Eero Manninen toteaa. “Olen hurjan innoissani! Ihanaa päästä tekemään töitä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen omassa, rakkaassa opiskelijayhteisössä”, Liisa Väisänen kertoo. Väisänen aloittaa työhön perehtymisen […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) sosiaalipoliittisen asiantuntijan äitiysvapaan sijaiseksi on valittu hum. kand. Liisa Väisänen. OYY:n hallitus teki päätöksen tänään torstaina kokouksessaan.

“Väisänen vakuutti kokemuksensa ja osaamisensa lisäksi myös näkemyksellisyydellään ja innokkuudellaan”, pääsihteeri Eero Manninen toteaa.

“Olen hurjan innoissani! Ihanaa päästä tekemään töitä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen omassa, rakkaassa opiskelijayhteisössä”, Liisa Väisänen kertoo.

Väisänen aloittaa työhön perehtymisen maanantaina 17. tammikuuta ja varsinaisen työn helmikuun alussa.

Kokopäivätyössä käyvälle yliopisto-opiskelijalle ei vapaa-aikaa jää

Uusi juttusarja: Opiskelijaroolit-juttusarjassamme esittelemme erilaisia rooleja, joita opiskelijoillamme Oulun yliopistossa on. Ensimmäisenä vuorossa on kokopäiväisesti työskentelevä ja samalla opiskeleva Eero Kannisto.

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Laura Tauriainen

Eero Kannisto on hyvin ansaitulla lomalla. Hän teki koko viime syksyn 60-tuntisia työviikkoja samalla yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskellen. Vuonna 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan kokopäivätöitä opintojen kanssa yhtä aikaa tekee noin 24% opiskelijoista.

”En suosittele tätä kenellekään”, Kannisto nauraa.

Hän ei kuitenkaan myönnä olevansa työhullu, vaan oikeastaan aika laiska.

”Amk-aikoina tosin tein koko neljän vuoden ajan lähes täyspäiväistä työtä ravintolassa. Lomat makasin vain tyhjässä kämpässä ilmapatjalla, koska en jaksanut tehdä yhtään mitään. Mutta ammattikorkeassa riittää, että tunneilla vain käy. Yliopistossa se ei enää riitä.”

Syy siihen, miksi mies on halunnut tehdä saman uudestaan Oulun yliopistossa, on selvä.

”Haluan laajentaa ammattitaitoani. Haluaisin joku päivä olla opettajana ammattikorkeakoulussa ja siihen tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto. Olen työskennellyt opettajana ammattikoulussa ja tykkäsin siitä.”

Kannisto valitsi Oulun yliopiston siksi, että halusi muuttaa Jyväskylästä takaisin kotiseudulle. Myös Oulussa asuva tyttöystävä vaikutti valintaan.

”Yliopistomaailma muutenkin on kiehtonut. Olen syksyn aikana päässyt vain yhdelle luennolle, mutta siellä tuli olo, että tekisi mieli olla näillä enemmän.”

Kannisto on saanut suoritettua kiireisten työviikkojen ohella vasta yhden kurssin. Tavoitteena on kuitenkin vähentää työmäärää ja kiihdyttää opiskelutahtia. Alun perin ajatuksena olikin tehdä niin, mutta työpaikan tilanne ja työmäärä yllättivät täysin.

”Työkuormaa siunaantuikin sitten enemmän”, mies toteaa ykskantaan.

Kannisto ei kuitenkaan ole halunnut jäädä paitsi opiskelijatoiminnasta ja kävi alkusyksystä tutustumassa samaan aikaan aloittaneisiin fukseihin. Hän pääsi sisään Oulun yliopistoon yleisen haun kautta, mutta sai neuvoteltua itselleen paikan maisterivaiheeseen. Sen tiimoilta hän on käynyt myös pienryhmäohjauksissa, joissa on muita maisteriopiskelijoita.

”Oma status on kuitenkin tällä hetkellä enemmän työssäkäyvä, mutta pyrin saamaan sitä paremmin tasapainoon. Haluaisin tutustua paremmin opiskelukavereihinkin.”

Työ opiskeluaikana lisää osaamista

Tavoitteena Eero Kannistolla on saada opinnot purkkiin neljän ja kuuden vuoden välillä. Varsinainen opiskeluaika on neljä vuotta, mutta lisäaikaa voi neuvotella. Miehen mielessä siintää myös opintovapaa, jonka hän aikoo pitää jossain sopivassa välissä. Silloin opintoja saa suoritettua tiiviimmässä tahdissa. Diplomityön voi tehdä työpaikalle, ja se sopiikin erittäin hyvin hänen suuntautumisvaihtoehtoonsa.

”Rakennusautomaatiota ei oikein opeteta Suomen yliopistoissa. Tarkoitukseni onkin diplomityössä yhdistää rakennustekniikka ja automaatiotekniikka”, Kannisto kertoo.

Tulevaisuudessa hän voikin yhdistää niitä työssään, unelmatilanteessa juuri ammattikorkeakoulun opettajana.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan suurin osa työtä tekevistä opiskelijoista on sitä mieltä, että se on lisännyt ammattitaitoa ja osaamista. Työtä ei tehdä aina vain toimeentulon turvaamiseksi ja selvä enemmistö tutkimukseen vastanneista olisi saattanut tehdä töitä, vaikka se ei olisikaan ollut välttämätöntä. Työkokemuksen kartuttaminen koetaan investoinniksi tulevaisuuteen. Vain noin viidennen opinnot ovat viivästyneet.

Kuusikymmentuntisen työviikon ja opiskelun yhdistäminen on Kanniston mukaan lähes mahdotonta. Vapaa-aikaa ei ole, ja joskus on pakko käyttää yöt nukkumisen sijasta opiskeluun.

”Aikaa ei jää tällä hetkellä mihinkään muuhun. Mutta ihan sama olisiko opiskelut olleet rinnalla, töissä on silti ollut se tilanne, ettei aikaa ole muuhun.”

Onneksi hänen työnantajansa on ollut joustava ja on luvannut, että opintojen lisääminen ja työnteon vähentäminen on mahdollista järjestää.

”Kyllä minä aion valmistua. Haluan kehittää itseäni. Työuraa on kuitenkin vielä 40 vuotta jäljellä.”

Yliopisto on joustanut myös. Opintoneuvoja on korostanut sitä, että Kannisto voi tehdä opintoja sitä mukaa, kun pystyy. Kun koko ajan tulee edes vähän opintopisteitä sisään, on opintoaikaa mahdollista jatkaa.

”Yliopiston päästä tuli täysi tuki tälle ratkaisulle”, hän kiittelee.

Miten Eero Kannisto neuvoisi niitä, jotka suunnittelevat samaa ratkaisua?

”Älkää tehkö liikaa töitä. Vapaa-aikaa pitäisi aina pystyä järjestämään, että jaksaa touhuta. Olisin minä voinut kieltäytyäkin työkuormasta, sitä on tullut otettua vastaan mitä on annettu.”

Kannistoa ei kuitenkaan kaduta. Ja silloin kun on pieni hetki vapaa-aikaa, hän rentoutuu käymällä lenkillä.

”Jos energiaa riittää, pyrin liikkumaan jotenkin. Tai sitten juon rommia”, Eero Kannisto virnistää.

 

Kuka?
Eero Kannisto

» 31-vuotias.

» Aiemmalta koulutukseltaan ravintolakokki ja talotekniikan insinööri.

» Opiskelee ympäristötekniikkaa (automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto).

» Töissä suunnittelutoimistossa.

» Perheeseen kuuluvat avovaimo, avovaimon kolme lasta, koira ja kaksi rottaa.

» Asuu Talvikankaalla.

 

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

OYY:n Siiri Nousiainen SYL:n varapuheenjohtajaksi

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) Siiri Nousiainen on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) uusi varapuheenjohtaja. SYL:n hallitus järjestäytyi torstaina 7. tammikuuta ja Nousiainen sai vastuualueekseen viestinnän. Toimintasuunnitelmaprojekteista Nousiainen sai vastuulleen liiton linjapaperin uudistamisen ja Opiskelijan oikea elämä -projektin, mihin hän on tyytyväinen. Lisäksi Nousiainen toimii OYY:n ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kummina. ”Tosi hyvä fiilis, koska hain liiton […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) Siiri Nousiainen on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) uusi varapuheenjohtaja. SYL:n hallitus järjestäytyi torstaina 7. tammikuuta ja Nousiainen sai vastuualueekseen viestinnän. Toimintasuunnitelmaprojekteista Nousiainen sai vastuulleen liiton linjapaperin uudistamisen ja Opiskelijan oikea elämä -projektin, mihin hän on tyytyväinen. Lisäksi Nousiainen toimii OYY:n ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kummina.

”Tosi hyvä fiilis, koska hain liiton johtoon, niin nyt varapuheenjohtajana pääsen sinne. En vielä edes kunnolla tajua, kuinka iso juttu tämä on ja mitä kaikkea varapuheenjohtajuus tuo. Innostunut ja odottavainen fiilis”, tuore varapuheenjohtaja kertoo.

Erityisesti linjapaperin uudistamisprojektista Nousiainen on innoissaan, koska hän pääsee työstämään sitä ylioppilaskuntien kanssa. Viestintä vastuualueena ja Opiskelijan oikea elämä -projekti sen viestinnällisen luonteen vuoksi puolestaan jännittävät.

”En ole varsinaisesti tehnyt viestintäjuttuja, mutta loppuen lopuksi tein aika paljon viestintää viime vuonna OYY:n puheenjohtajana. Se vaatii minulta harjoittelua ja perehtymistä.”

Vaikka tuleva vuosi juuri Helsinkiin muuttanutta oululaista jännittää, on hänellä luottavainen olo ainakin yhdestä asiasta.

”Olen jo nyt huomannut, että OYY:ssä loin laajat verkostot ylioppilaskunnissa. Minulle on tarjottu paljon apua ja minulla on luottavainen olo, että apua saa. Lisäksi SYL:ssä on hyvä asenne ja perehtyminen on hoidettu hienosti.”

Nousiainen opiskelee Oulun yliopistossa aate- ja oppihistoriaa ja on suorittanut siitä kandidaatin tutkinnon. SYL-vuoden jälkeen hän aikoo palata Ouluun tekemään maisteriopinnot.

”Pidän aate- ja oppihistoriayhteisöstä ja haluan muutenkin palata Ouluun, koska perheeni on siellä.”

Siiri Nousiaisen vuotta SYL:n varapuheenjohtajana voi seurata hänen blogistaan.

SYL:n hallituslaisten vastuualueet ja kummiylioppilaskunnat:

Heikki Koponen, puheenjohtaja

Siiri Nousiainen, varapuheenjohtaja, viestintä (OYY, VYY)

Alviina Alametsä, kansainvälinen koulutuspolitiikka, kehitysyhteistyö, työelämä (TYY, Snellman-korkeakoulu, ÅAS)

Ella Keski-Panula, sosiaalipolitiikka; opiskelijaterveydenhuolto, asuminen, kuntavaalit (HYY, LYY)

Annu Komulainen, sosiaalipolitiikka; toimeentulo, ympäristö, hyvinvointi, yhdenvertaisuus (JYY, ISYY)

Tuomas Kuoppala, koulutuspolitiikka; korkeakoulurakenteet, koulutusvienti (Tamy, TTYY, SHS)

Mia Lehto, koulutuspolitiikka; digitalisaatio ja ympärivuotinen opiskelu, opiskelukyky ja järjestösektori (AYY, LTKY, TaiYo)

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

OYY:n hallituksen jäsenet saivat sektorinsa

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on järjestäytynyt ensimäisessä kokouksessaan tänään perjantaina. Vuoden 2016 varapuheenjohtaja on Joonas Kivioja, joka sai vastuualueekseen sosiaalipolitiikan. Koulutuspolitiikasta vastaavat Jussi-Pekka Tolonen ja Maria Ronkainen, joka hoitaa myös työelämäsektoria. Viestinnästä vastaa Susa Vikeväkorva. Tiina Strandin vastuualueita ovat järjestöasiat ja kulttuuri. Veera Alahuhdan sektorit ovat kansainväliset asiat ja järjestöasiat. Terje Juutilainen sai vastuualueikseen kuntavaikuttamisen, […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on järjestäytynyt ensimäisessä kokouksessaan tänään perjantaina. Vuoden 2016 varapuheenjohtaja on Joonas Kivioja, joka sai vastuualueekseen sosiaalipolitiikan. Koulutuspolitiikasta vastaavat Jussi-Pekka Tolonen ja Maria Ronkainen, joka hoitaa myös työelämäsektoria. Viestinnästä vastaa Susa Vikeväkorva. Tiina Strandin vastuualueita ovat järjestöasiat ja kulttuuri. Veera Alahuhdan sektorit ovat kansainväliset asiat ja järjestöasiat. Terje Juutilainen sai vastuualueikseen kuntavaikuttamisen, terveyden ja työelämän.

OYY:n edustajisto valitsi hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet joulukuussa 2015. Edustajisto valitsi tuolloin hallituksen puheenjohtajaksi Kati Hannilan.

Lue lisää vuoden 2016 hallituksen jäsenistä heidän esittelystään.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Risto Murto Oulun yliopiston hallituksen johtoon

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajana on 1. tammikuuta aloittanut Risto Murto, joka on Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja. Murto vastasi Varman sijoitustoiminnasta vuosina 2006–2013. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Oulun yliopistosta. Risto Murto on toiminut Oulun yliopiston hallituksen varapuheenjohtajana ja on Työeläkevakuuttajat TELA ry:n I varapuheenjohtaja sekä Wärtsilä Oyj:n, Sampo Oyj:n ja […]

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajana on 1. tammikuuta aloittanut Risto Murto, joka on Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja. Murto vastasi Varman sijoitustoiminnasta vuosina 2006–2013. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Oulun yliopistosta.

Risto Murto on toiminut Oulun yliopiston hallituksen varapuheenjohtajana ja on Työeläkevakuuttajat TELA ry:n I varapuheenjohtaja sekä Wärtsilä Oyj:n, Sampo Oyj:n ja Finanssialan keskusliiton hallitusten jäsen.

Oulun yliopiston hallitus teki valinnan kokouksessaan 17. joulukuuta.

Yliopistokollegio valitsi kokouksessaan lokakuussa hallitukseen kolme uutta jäsentä, jotka ovat Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, vieraileva professori Pasi Sahlberg Harvardin yliopistosta (Graduate School of Education in Cambridge) ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls. Hekin aloittivat tehtävässään 1. tammikuuta.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Uniresta valitti ravintolakilpailutuksen päätöksestä markkinaoikeuteen – Fazer aloittaa silti tammikuussa

Linnanmaan kampuksella syödään tammikuusta alkaen ateriat aivan uusilta lautasilta. Nykyisten Aularavintolan, Aulakahvilan, Julinian, Snellmanian, Discuksen ja Datanian tiloissa aloittavat 11. tammikuuta Fazer Amican ravintolat. Syksyn tarjouskilpailussa pronssisijalle jääneelle oululaiselle Unirestalle jää Linnanmaan kampukselle vain jo aiemmin kilpailutettu päärakennuksen Kastari. Tuuli voi kuitenkin vielä kääntyä, sillä Uniresta on valittanut Linnanmaan tarjouskilpailun päätöksestä markkinaoikeuteen. Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Linnanmaan kampuksella syödään tammikuusta alkaen ateriat aivan uusilta lautasilta.

Nykyisten Aularavintolan, Aulakahvilan, Julinian, Snellmanian, Discuksen ja Datanian tiloissa aloittavat 11. tammikuuta Fazer Amican ravintolat.

Syksyn tarjouskilpailussa pronssisijalle jääneelle oululaiselle Unirestalle jää Linnanmaan kampukselle vain jo aiemmin kilpailutettu päärakennuksen Kastari.

Tuuli voi kuitenkin vielä kääntyä, sillä Uniresta on valittanut Linnanmaan tarjouskilpailun päätöksestä markkinaoikeuteen.

Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan valitukselle on useita perusteita. Yksi niistä koskee tarjouskilpailun kriteerinä ollutta investointiosuutta.

”Kilpailutuskriteerinä investointieuro on erikoinen muun muassa siksi, että se lisää turhia investointeja ja kohtelee epäoikeudenmukaisesti nykyistä toimijaa [Unirestaa], sillä aiempia investointeja ei huomioita. Lisäksi pidemmällä aikaperiodilla tarkasteltuna Unirestan investointieurot olivat korkeammat, ja Fazer sai siitä huolimatta paremmat pisteet. Asia on Kela-ohjeistuksen vastainen.”

”Toisena syynä on se, että ravintola- ja kahvilakonseptien osalta pisteytyksessä on annettu painoarvoa sellaisille seikoille, joita ei ole edellytetty tarjouspyynnössä ja joilla ei ole suurta merkitystä opiskelijaruokailun kannalta. Näitä olivat muun muassa lautapelit, liitutaulut, tyynyt ja matot. Lisäksi Unirestan pisteytyksessä on virheitä.”

Unirestan valituksen lisäksi Oulun yliopiston hankintayksikkö on saanut päätöstä koskevan oikaisupyynnön toiselta kilpailijalta.

Oulun yliopiston hankintasuunnittelija Satu Kuokkanen ei halunnut kommentoida sitä, minkälaisia vaikutuksia valituksella on yliopiston ja Fazerin välisiin sopimuksiin.

”Emme ole vielä tutustuneet valituksen sisältöön, joten emme myöskään tiedä vielä sitä, millaisia vaikutuksia valituksella on.”

Valitus ei Kuokkasen mukaan kuitenkaan vaikuta ravintoloiden avaamiseen, ja Fazer aloittaa kilpailutetuissa ravintoloissa aikataulun mukaisesti tammikuussa.

Markkinaoikeuden vuoden 2014 vuositilastojen mukaan valituksen tyypillinen käsittelyaika oli 5,8 kuukautta.

 

Mikäli markkinaoikeus ei muuta kilpailutuksen lopputulosta, tähän vuoteen päättyy pitkä pätkä oululaista opiskelijaruokailua.

Aularavintola avasi ovensa Linnanmaalla vuonna 1974, Julinia ja Discus vuonna 1984, Snellmania vuonna 1992 ja Datania vuonna 2002.

Jo ennen Linnanmaan kampusvuosia 1960-luvulla Oulun Ylioppilasapu ry ruokki nälkäisiä suita Kontinkankaalla, Välkkylän ylioppilaskylässä ja Rauhalan tiloissa.

Onko 2010-luvun nykyopiskelija kuitenkaan tiennyt enää syövänsä Unirestalla omistajan roolissa?

Ei ehkä enää riittävän hyvin, Kaija-Liisa Silvennoinen toteaa.

”Vanhat yliopistokonkarit ovat kertoneet, että mikäli näin olisi tapahtunut meidän aikanamme, olisimme äänestäneet jaloillamme emmekä olisi tulleet yliopistolle lainkaan. Mutta tämän päivän opiskelijalle se on kaukaisempi asia.”

 

 

Kilpailutuksen jälkeisinä viikkoina Uniresta on tehnyt surutyötä. ”Onneksi asiakkailtamme on tullut aivan ihanaa ja kannustavaa palautetta”, kertoo Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen.

Kilpailutuksen jälkeisinä viikkoina Uniresta on tehnyt surutyötä. ”Onneksi asiakkailtamme on tullut aivan ihanaa ja kannustavaa palautetta”, kertoo Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen.

 

Joulukuussa Fazerin voittoon päättynyt kilpailutus on ollut OYY:n ja Oulun Ylioppilasapu ry:n omistamalle Unirestalle murheellinen asia.

”Surutyötä on tehty ravintoloita sulkiessa.”, Silvennoinen toteaa.

Linnanmaan ravintoloiden kilpailuttamiseen on Silvennoisen mukaan varauduttu julkisia hankintoja säätelevän hankintalain tulosta asti. Yt-neuvottelujen seurauksena vuodenvaihteessa 32 työntekijää irtisanotaan ja seitsemän työsuhteet muuttuvat määrä- tai osa-aikaisiksi.

Tämän syksyn kilpailutuksessa Unirestaa on hiertänyt sen ajankohta ja laajuus. Nykyinen aikataulu on Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan ollut hankala sekä vanhalle että uudelle toimijalle.

Uniresta halusi myös kilpailutuksen järjestettävän kahdessa osassa.

Tässä ongelmana on kuitenkin keskuskeittiömalli: Julinian keittiössä on tehty ruoat kaikkiin muihin ravintoloihin paitsi Snellmaniaan, jolla on oma pieni keittiönsä.

Erikokoisten ravintoloiden jakaminen kahteen tasa-arvoiseen puoliskoon olisi siis ollut käytännössä vaikeaa järjestää.

”Silti se olisi ollut meistä reilumpaa. Nyt tämä johtaa tilanteeseen, ettei täällä oikein ole kilpailua edelleenkään: yksi toimipiste on yhdellä toimipaikalla, ja loput toisella”, Silvennoinen toteaa.

Opiskelijan ääntä kilpailutuksessa ei kuultu käytännössä ollenkaan. Tätä on perusteltu OYY:n roolilla Unirestan omistajana, jolloin opiskelijat ovat jäävejä päätöksenteossa.

Tarjouskilpailun voittajasta päätöksen teki Oulun yliopistopalveluiden johto. Kilpailun pistevertailussa Fazer Amica sai 90,160 pistettä, toiseksi tullut Sodexo Oy 80, 710 ja kolmanneksi tullut Uniresta 79, 500.

Fazer sai tarjouskilpailun perusteena olevassa pistevertailussa parhaat pisteet investointiosuudesta ja kahviloiden ja ravintoloiden konseptisuunnitelmistaan.

Uniresta puolestaan sai täydet pisteet ruokalistoista ja pärjäsi toiseksi parhaiten investointiosuudellaan ja kahvila- ja kokoustarjoiluiden hinnoittelussa.

Kilpailutuksen kaikki tarkemmat yksityiskohdat on salattu tiukasti liikesalaisuuksilla.

 

Vaikka Linnanmaan ravintoloiden menetys olikin Unirestalle kova kolaus, kyseessä ei ole vielä kuolinisku.

Kontinkankaalla sijaitsevat Medisiina ja Castanea ja Oulun keskustan Vanilla ja Preludi jatkavat toimintaansa normaalisti, eikä uusien ravintolakohteiden etsintäkään mahdotonta ole.

Uniresta on ladannut paljon toiveita myös elokuussa avattuun uuteen H2O – Health to Organic -ravintolaan. Vaikka sen ensimmäinen vuosi on tappiollinen avaukseen liittyvien suurten kulujen vuoksi, Silvennoinen povaa ravintolasta tuottoisaa toimipaikkaa.

”Myös uusista hankkeista on keskusteltu kovasti. Unirestan sisällä käynnistyy nyt iso strateginen keskustelu siitä, mihin suuntaan toimintaa halutaan viedä. Viime kädessä omistaja on se, joka päättää jatkosta.”

Valoa synkkyyteen on tuonut myös kannustava asiakaspalaute. Silvennoisen mukaan osa ruokailijoista on vakuuttanut ruokailevansa tammikuussa ainoastaan päärakennuksen Kastarissa.

”Tämä palaute on tuonut henkilökunnallekin jaksamista, vaikka kyseessä onkin synkkä ja rankka asia.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on yksi Unirestan omistajista. Oulun ylioppilaslehti kuuluu OYY:n organisaatioon.

 

Oululaisella opiskelijaruokailulla on pitkä historia

Vuonna 1959 perustettu Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on menneiden vuosikymmenien aikana kokeillut vaihtelevalla menestyksellä monenlaisia bisneksiä rempseistä ulkoilmaravintoloista retkeilymajatoimintaan ja autokoulun pyörittämiseen.

Nakkikioskista hyvät ensitienestit

Oulun Ylioppilasapu ry rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1962. Ylioppilaskunnan ravintolatoiminta käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin Rauhalassa ja vuonna 1966 Välkkylän ylioppilaskylässä. Välkkylässä opiskelijoilla oli tosin myös oma, erittäin tuottoissa nakkikioskinsa.

1960-luvulla Ylioppilasapu pyöritti myös kahta baaria, yhtä silloisella kemian laitoksella Kontinkankaalla ja toista Kalevan talossa Kirkkokatu 11:ssa.

1960- ja 1970-lukujen taitteessa ylioppilaskunta oli jo Oulun suurin ravintoloitsija. Yksi ajan legendaarisimmista ravintoloista oli ylioppilaskunnan Rauhalan pihapiiriin perustama ulkoilmaravintola Kesäleski, joka palveli janoisia vuosina 1969-1971. Suosittu Kesäleski kohotti oululaisten kulmakarvoja räväköillä mainoksillaan ja striptease-esityksillään.

1970-luvun alussa OYY rakennutti ja ravitsi jo niin innokkaasti, että jatkuvasti paisuva liike- ja rakennustoiminta tuli eriyttää ylioppilaskunnan muusta toiminnasta.

Asuntorakennuttaminen keskitettiin Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (PSOAS) ja ruokaloiden, ravintoloiden ja kesähotellin pyöritys taas Ylioppilasavulle.

Vuonna 1979 Ylioppilasavun talousongelmien ratkomiseksi perustettiin vielä Reidar Oy, joka otti hoitaakseen OYY:n liikevaihtoveron alaisen toiminnan.

Kasvun aikaa seuraa opiskelijabaarien kato

Valtion päätös opiskelijaruokailun tukemisesta vuonna 1979 halvensi aterioiden hintoja ja lisäsi opiskelijaravintoloiden houkuttelevuutta.

Vuoden 1980 lopussa Ylioppilasavulla oli ruokalat jo Linnanmaalla, hammaslääketieteen laitoksen, lääketieteellisen tiedekunnan ja opettajainkoulutuslaitoksen yhteydessä sekä kahvilat arkkitehtuurin osaston, rakentamistekniikan osaston, humanistisen tiedekunnan ja kansantaloustieteen laitoksen yhteydessä.

Ylioppilasapu ja Reidar Oy pitivät 1980- ja 1990-luvuilla opiskelijan ravitsemisen lisäksi huolen oululaisen opiskelijan hauskanpidosta. Ne ylläpitivät muun muassa Välkkylän suosittua opiskelijaravintola Reidaria, Rauhalan fiiniä Club Clementineä, Kaijonharjussa Café Bistro Caioa ja pelihalli Kaijan Kössiä.

Vuonna 1992 Ylioppilasapu ry:n ja Reidar Oy:n tueksi perustettiin uusi osakeyhtiö, Opiskelijaravintola Kesäleski Oy, joka otti hoitaakseen Ylioppilasavun kahvila- ja ruokalatoiminnat.

Neljä vuotta myöhemmin Kesäleski muutti nimensä Uniresta Oy:ksi. Oulun Ylioppilasapu ry:n tehtäväksi jäi ruokalatoiminnan päätyttyä lähinnä stipendien jakaminen yliopisto-opiskelijoille.

Opiskelijoiden pyörittämä anniskeluravintolatoiminta alkoi hiipua lamavuosina. Viimeiset viralliset opiskelijabaarit hävisivät Oulun keskustan katukuvasta 1990-luvulla. Vuonna 2000 pahoihin talousvaikeuksiin joutunut Reidar Oy fuusioitui Uniresta Oy:n kanssa.

Ennen Linnanmaan ravintoloiden sulkemista Unirestalla oli Oulussa kymmenen ravintolaa, kaksi kahvilaa ja yksi Oulun yliopistolla toimiva paperikauppa.

Yliopiston ulkopuolella tapahtuvan toiminnan osuus on laajentunut, ja se muodostaa tällä hetkellä noin kolmanneksen Unirestan liikevaihdosta. Unirestan liikevaihto ylittää vuonna 2015 kahdeksan miljoonaa euroa.

Lähteet: Uunosta välkyksi: Oulun yliopiston ylioppilaskunta vuosina 1959-2009 (toim. Anna Nieminen, 2010), Ravintoa tiedonnälkäisille: UNIRESTA OY JA SEN EDELTÄJÄT VUOSINA 1962–2012 (toim. Anna Nieminen, 2012)

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: