Joulukuun kulttuurimenot

Joulukuussa koimme katarsiksen ja ihmettelimme Oulun kaupunginteatterin tyhjiä penkkejä.

Breaking the Waves
Oulun kaupunginteatterissa 9.4.2016 asti

Marraskuussa Oulun kaupunginteatterissa ensi-iltansa saaneen Breaking the Waves -näytelmän pohjana on Vivian Nielsenin dramatisointi Lars von Trierin samannimisestä elokuvasta ja von Trierin, David Pirien ja Peter Asmussenin filmikäsikirjoituksesta.

Oulun näyttämölle draaman marssittaa komeasti ohjaaja Hilkka-Liisa Iivanainen. Breaking the Wavesin tapahtumat sijoittuvat 1970-lukulaiseen eristyneeseen ja uskonnolliseen skotlantilaiskylään. Viaton Bess McNeil löytää elämänsä rakkauden – ja tarkoituksen – öljynporauslautalla työskentelevästä, häntä vanhemmasta ja kokeneemmasta Janista. Herran kurissa ja pelossa elävä yhteisö ei katso liittoa ulkopuolisen kanssa hyvällä, mutta hurmioitunut Bess pitää päänsä – häät on tanssittava. Lyhyen onnen jälkeen alkaa jyrkkä alamäki. Työtapaturman vakavasti vammauttaman ja kyynisen Janin ja rakkautensa edessä uhrautuvan Bessin suhde saa vääristyneen, vaarallisen suunnan. Kun rakkaudella ei ole enää järjellisiä rajoja, mitä tahansa voi tapahtua.

Oulun versio von Trierin tarinasta on äärimmäisen visuaalinen ja kunnianhimoinen. Erityiskiitoksen ansaitsee näytelmässä käytetty livevideokuvaus, joka toimii loistavasti perinteisen näyttämötyöskentelyn rinnalla. Intensiivinen videokuva tuo näyttelijöiden ilmeet piinallisen lähelle katsojaa, jolloin vaikutelma on hyvin intiimi. Suuren salin näyttämöllä onkin videokuvan ja kekseliään lavastuksen vuoksi koko ajan valtavasti nähtävää.

Toisen kiitoksen voi osoittaa roolittajalle. Ilmeikäs naispääosanesittäjä Lotta Vaattovaara on hauraana Bessinä yksinkertaisesti loistava. Bess on raivostuttavan naiivi ja uskossaan hysteerisen periksiantamaton hahmo, jonka hyvyys koituu hänen kohtalokseen. Vaattovaara heittäytyy rooliinsa suorastaan vimmaisella tahdolla. Karismaattinen Janne Raudaskoski solahtaa renttuisen rakastajan työhaalareihin vankalla rutiinilla. Sivuosissa loistavat muun muassa järjen ääni Dodo (Heli Haapalainen) ja moraalinsa kanssa painiskeleva lääkäri Richardson (Markus Järvenpää).

Breaking the Waves on sydäntä pakahduttava ja ahdistava elämys. Katsojan ihon alle hiipivä näytelmä on täysin väärä valinta hilpeälle pikkujouluseurueelle, mutta erinomainen elämän synkempiä sävyjä etsivälle. Näytelmän loppua ei voi hyvällä tahdollakaan kuvata onnelliseksi, mutta silti viimeisissä minuuteissa on jotain äärimmäisen katarttista ja puhdistavaa.

Ainoa esityksen aikana mieltä vaivannut asia oli kaupunginteatterin suuren salin tyhjien penkkien määrä. Oululaiset, missä te olette? Ja miksi ihmeessä ette ole jo katsomassa tätä näytelmää?

Onko haltialla vapaata tahtoa?

Luento: Kirjallisuudentutkija Jyrki Korpuan väitöstilaisuus 13.11. Kenelle: Väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Paikalla väittelijä itse, kustos Kuisma Korhonen ja vastaväittäjä Dimitra Fimi. Yleisössä valikoima kirjallisuuden oppiaineen henkilökuntaa ja opiskelijoita, väittelijän läheisiä ja muita aiheesta kiinnostuneita. Sisältö: Kolmituntisessa tilaisuudessa tarkastettiin Korpuan väitöstutkimus ”Constructive Mythopoetics in J.R.R.Tolkien’s Legendarium”.   11.50. Tästä kansansuosiosta voi moni väitteilijä vain haaveilla. […]

Luento: Kirjallisuudentutkija Jyrki Korpuan väitöstilaisuus 13.11.
Kenelle: Väitöstilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Paikalla väittelijä itse, kustos Kuisma Korhonen ja vastaväittäjä Dimitra Fimi. Yleisössä valikoima kirjallisuuden oppiaineen henkilökuntaa ja opiskelijoita, väittelijän läheisiä ja muita aiheesta kiinnostuneita.
Sisältö: Kolmituntisessa tilaisuudessa tarkastettiin Korpuan väitöstutkimus ”Constructive Mythopoetics in J.R.R.Tolkien’s Legendarium”.

 

11.50. Tästä kansansuosiosta voi moni väitteilijä vain haaveilla.

Alkamassa on ensimmäisen suomalaisen J.R.R.Tolkienin kirjallisuudesta tehdyn humanistisen alan väitöskirjan tarkastus, ja tupa on totisesti täynnä. Jo puoli tuntia ennen väitöstilaisuuden alkua HU106-salissa kuulijat istuvat tiukasti kylki kyljessä.

Kun luentosalin omat istumapaikat loppuvat kesken, lisätuoleja nostellaan salin käytävälle ja takariviin.

Kuuluisa akateeminen vartti pätee tietysti täälläkin. Tasan vartin yli kaksitoista yleisö nousee seisomaan, kun väittelijä Jyrki Korpua, kustoksena toimiva Oulun yliopiston kirjallisuuden professori Kuisma Korhonen ja Cardiffin yliopiston tohtorikaapuun pukeutunut vastaväittäjä Dimitra Fimi saapuvat saliin.

Kuisma Korhosen lyhyiden avaussanojen jälkeen frakkipukuinen Korpua aloittaa suomenkielisen lectio praecursoriansa, seisaaltaan esitetyn väittelijän alkupuheenvuoron. Maksimissaan 20 minuuttia kestävän lection ideana on johdattaa kuulijat tutkimuksen aiheen ja maailman piiriin olematta kuitenkaan tiivistelmä tutkimuksesta. Väitöksessään Korpua esittää, että Tolkienin fantasiamaailmaan sijoittuvia teoksia yhdistää mytopoeettinen koodi, joka luo kielen, myyttien sekä tekstillisten vaikutussuhteiden kautta koherentin kokonaisuuden. Korpua väittää, että vaikka Tolkienin teokset ovatkin keskenään hyvin erilaisia, niitä yhdistävä koodi on luettavissa niin suuren luomismyytin kertovasta Silmarillionista kuin satumaisesta ja kotoisasta Hobitistakin.

Tutkimuksessaan Korpua etsii vastausta myös Tolkienin teosten suosiolle. Yleisöä naurattavat Korpuan huomiot keskiluokkaisesta Bilbo Reppulista ja työväenluokkaisesta Sam Gamgista.
Nauru pois – juuri hobittihahmot ovat Keski-Maailman viehätyksen salaisuus.

”Hobitit kotouttavat fantasiamaailman lukijalle. llman hobittihahmoja Tolkienista ei olisi tullut fantasian kummisetää”, Korpua sanoo.

12.32 Korpuan päättäessä puheensa vastaväittäjä Dimitra Fimi aloittaa työnsä kiittämällä Korpuaa esityksestä: hän kertoo nauttineensa suomen kielen kuuntelusta, vaikkei sanojen sisältöä ymmärtänytkään. (Vastaväittäjä saa puheesta toki käännöksen.)

Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, jotta aikaa riittäisi myös mahdollisille muille vastaväittäjille. Fimi aloittaa pitkän tarkastustyönsä hyvin yleisluontoisilla kysymyksillä, jotka koskevat Korpuan motiivia tutkimukselle ja tutkimuksen vahvimpia ja heikoimpia kohtia.

Yleisten kysymysten jälkeen Fimi siirtyy käsittelemään tutkimusta kappale kerrallaan. Kysymykset ovat hyvin tarkkoja: Fimi haluaa esimerkiksi tietää sen, onko Tolkienin haltioilla Korpuan mukaan ollenkaan omaa tahtoa.
Väitöstilaisuudet ovat enää hyvin harvoin piinaavia tenttauksia. Myös väitöksen hylkääminen tässä vaiheessa on hyvin poikkeuksellista, sillä väitösluvan saaminen edellyttää esitarkastajien tarkan seulan läpäisyä.
Poikkeuksiakin toki on: vuonna 2012 Oulussa hylättiin vasta väitöstilaisuuden jälkeen kaivonkatsojien toimia tieteellisesti selvittävä tekniikan alan väitöskirja.

Nytkään vastaväittäjän kysymykset Korpualle eivät vaikuta hyökkäyksiltä, vaan käynnissä on tasavertainen keskustelu. Korpua ei häkelly tarkoistakaan kysymyksistä, vaan vastaa niihin rennosti ja varmasti.

14.00 Nyt ilma alkaa käydä paksuksi. Ihmiset hapuilevat vesipullojaan, ja luentosalien ovia availlaan vaivihkaan. Tuttuni kuiskaa korvaani: Ihme, jollei joku pyörry tänne.

Vuorossa on paluu isoihin kysymyksiin. Fimi tiedustelee Korpualta, näkeekö hän yhteyksiä Tolkienin ja postmodernismin välillä. Vastaus on lyhyt: vaikka teoksista voi löytää tiettyjä postmodernistisia elementtejä, Korpua ei näe Tolkienia postmodernistina.

Fimiä kiinnostaa myös se, mitä Korpualla on seuraavaksi mielessä. Väittelijällä on vireillä monia projekteja: paraikaa hän kirjoittaa muun muassa Kalevalasta myyttien synnyttäjänä.

Lisäksi Tolkien-tutkimuksesta jäi yli noin 250 sivua valmista tekstiä, jotka eivät mahtuneet väitöskirjan kansien sisälle. Nekin ovat hyödynnettävissä vielä jollain tapaa, Korpua arvioi.

14.13 Fimi ja Korpua nousevat seisomaan, sillä vastaväittäjä on valmis antamaan loppulausuntonsa, jossa hän tekee yhteenvedon tarkastustyöstään.

Fimin lausunto on pääosin positiivinen. Hän kritisoi Korpuaa siitä, että tiettyjä ideoita olisi voinut kehitellä eteenpäin. Erityiskehuja Korpua saa onnistuneesta lähiluvusta sekä väitöstyön erinomaisesta kielestä.

Lopuksi Fimi toteaa suosittelevansa lämpimästi väitöskirjan hyväksymistä.

14.25 Nyt olisi aika kuulla vastaväitteitä, mikäli niitä yleisöstä löytyy.

Lyhyen hiljaisuuden jälkeen kustos Kuisma Korhonen julistaa keskustelun suljetuksi. Yleisön taputtaessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä poistuvat salista.

Salin ovien sulkeutuessa myhäilevä väki kerääntyy väitöskahveille muutaman metrin päähän Snellmanian ravintolaan.

 

MITÄ LUENNOSTA JÄI MIELEEN?

Jukka Isomaa, 26, kirjallisuuden pääaineopiskelija

Miksi tulit seuraamaan tätä  väitöstilaisuutta?
Kirjallisuuden oppiaineesta järjestetään Oulussa aika harvoin väitöstilaisuuksia. Olen opiskeluaikanani missannut aikaisemmat väitökset, joten nyt halusin käydä tutustumassa aiheeseen.
Lisäksi itse väitöksen aihe oli kiinnostava, ja Jyrki Korpua ennestään tuttu luennoitsija. Olen kuullut monella kurssilla hänen sanovan, että tätä aihetta tai kysymystä käsitellään myöhemmin väitöskirjassani. Joten sillä lailla ympyrä sulkeutui tänään!

Mitä sait tästä iltapäivästä irti?
Kokemuksena väitös oli todella mielenkiintoinen. Eniten minua kiinnostivat väitöksen metodologinen ote ja se, mitä väittelijä on saanut irti paljon tutkitusta kirjailijasta. Oli mielenkiintoista nähdä se, miten väittelijä oli kytkenyt Tolkienin teokset yhteen.

Puurrat nyt gradun parissa. Vietetäänkö vielä jonain iltana Jukka Isomaan väitöskaronkkaa?
Enpä tiedä vielä! Olen kyllä pohtinut jatkotutkimuksen mahdollisuutta yhtenä akateemisena uravaihtoehtona. Mutta riittävätkö rahkeet ja paukut siihen, se on eri asia.

Energiaekonomisti haaveilee lapsenkasvatusajasta

Antti Tumelius tarvitsee työssään controllerina ihmissuhdetaitoja ja vankkaa numeroiden tajua. Työura ei ole katkennut kertaakaan, sillä mieluisa ala löytyi jo lukiossa.

Urapolulle on helppoa astella, kun tie on selvillä. Antti Tumelius, 36, tiesi jo lukioikäisenä matkan jatkuvan seuraavaksi taloustieteiden opintoihin.

Aivan ensimmäisellä yrityksellä vuonna 2000 ovi aukeni tosin väärään tiedekuntaan. Matematiikan fuksi tiesi heti alan olevan hänelle sopimaton, muttei antanut sen häiritä työntekoa. Kahden ensimmäisen opiskeluviikon jälkeen hän hyppäsi tekemään matematiikan opettajan sijaisuuksia yläkoulussa ja lukiossa.

Vuonna 2008 kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Tumelius ei ole ollut valmistumispäivänsä jälkeen päivääkään työttömänä.

Siirtyminen opiskeluista työelämään kävi sujuvasti valtion Energiavirastolle tehdyn pro gradun -tutkielman ja sitä seuranneiden määräaikaisten työsopimusten vuoksi.
”Tutkintopapereiden saamista seuraavana aamuna minulle tarjottiin virkaa virastolla. Olin siis työttömänä nolla päivää.”

Tumeliuksen reittiä yliopistosta työelämään ei hidastanut edes hallituspaikka Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa. Vuoden 2007 hallituksen varapuheenjohtajana ja kv-vastaavana Tumelius viimeisteli kandintutkintonsa ja paiski töitä.

Työn riittämisen syyksi hän arvelee tuplarooliaan sekä rahaa että energiaa ymmärtävänä asiantuntijana. Laskentatoimen opinnot antoivat edellytykset taloushallintaan, työkokemus Energiavirastolla ja energia- ja ympäristöalan tutkimusyhtiö CLEEN Oy:llä taas antoivat avaimet energia-alalle.

”Varmasti löytyisi minua parempia talous- tai energiamiehiä, mutta kahden alan osaamisen yhdistelmä samassa ihmisessä on hyödyllinen. Oman pääaineen substanssiosaaminen ja toimialatuntemus ovat hyvä pari missä vain.”

Menestyminen uralla vaatii kaikesta muusta tinkimistä. Tumelius sanoo ajatelleensa vuodesta 2007 alkaen pelkästään töitä. Nyt miestä työllistää myös alle vuoden ikäinen poika, joten elämään on ollut pakko mahduttaa muutakin.

Kirjanpitoa ei auta skipata

Antti Tumelius palasi seitsemän vuotta kestäneeltä Helsingin komennukseltaan Ouluun viime vuoden tammikuussa. Nykyisessä työssä Oulun Energia -konsernin controllerina Tumelius sanoo tarvitsevansa eniten ihmissuhdetaitoja. Vaikka työ taloushallinnon pyörittäjänä sisältää tietysti paljon talousrutiinia ja numeroiden pyörittelyä, iso osa arjesta on kollegojen ja konsernin johdon kanssa työskentelyä.

”Minua harmittaa aivan sikana, etten hakenut kesätöihin kaikkiin Oulun tilitoimistoihin! En vain tajunnut, että niinkin voi tehdä. Olin Taivalkoskelta kotoisin ja arvelin, ettei niitä töitä vain ole.”

Tähän häntä valmensivat erilaiset pestit yliopiston vapaa-ajanjärjestöissä. Tumeliuksen mukaan yliopistovuosien konkreettisin hyöty on tullut järjestötoiminnan lisäksi Juha Huikarin kirjanpitokursseilta.

”Perusasiat eli kirjanpito on pakko osata, ja sen puutteeseen moni kauppatieteilijä kompastuu. Aivan vastikään olen työtehtävieni takia joutunut kaivamaan aiheen oppikirjoja esiin”, Tumelius muistuttaa.

KTM-tutkinto on Tumeliuksesta lähtökohtaisesti työelämärelevantti tutkinto, joten työllistymisvaihtoehdot ovat selkeämpiä kuin monella muulla alalla. Unelmien työpaikkaa on silti hyvä miettiä jo opiskeluaikana. Tumelius kannustaa fukseja kyselemään valmistuneilta taloustieteilijöiltä sitä, mitä kautta he ovat omat työpaikkansa löytäneet.

”Minua harmittaa aivan sikana, etten hakenut kesätöihin kaikkiin Oulun tilitoimistoihin! En vain tajunnut, että niinkin voi tehdä. Olin Taivalkoskelta kotoisin ja arvelin, ettei niitä töitä vain ole.”

 

Kuka?
Antti Tumelius
» Valmistunut vuonna 2008 kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan laskentatoimi. Sivuaineina johtaminen, yritysjuridiikka ja Aasia-opinnot.
» Yliopisto-opinnoissa parasta oli järjestötoiminta. Oli mukana opiskeluvuosinaan mm. Cryon, Finanssin, Sigman ja OYY:n toiminnassa. Valmistumisensa jälkeen mukana Energiaekonomistit-järjestön hallituksessa.
» Haastavinta opiskeluissa oli oman kiinnostuksen rajaaminen ja ajankäytön hallinta.
» Ensimmäinen oman alan työ oli Helsingissä Energiavirastossa vuonna 2007, jonne hän teki myös pro gradu -tutkielmansa. Energiavirastoa edelsivät kesätyöt oululaisessa Finnkarelco-perheyhtiössä ja harjoittelujakso Finprolla Kuala Lumpurissa.
» Töissä Oulun Energialla controllerina. Työssään hän vastaa kahden yrityksen taloushallinnosta.
» Unelmoi lapsenkasvatusajasta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Linnanmaan ravintolatoimittaja vaihtuu Fazer Amicaan

Linnanmaan kampuksen ravintola- ja kahvilapalvelut tarjoaa tammikuusta alkaen Fazer Food Services, joka vastaa myös Tellukseen avattavan uuden take away-kahvilan avaamisesta. Yhtiö avaa omat Fazer Amica-ravintolansa Linnanmaan nykyisten ravintoloiden tiloihin. Unirestalla on ollut Linnanmaalla kuusi ravintolaa: Aularavintola, Julinia, Snellmania, Discus, Datania ja Kastari. Unirestalle jää kampukselle vain jo aiemmin kilpailutettu Kastari. Ensi vuoden aikana ravintoloiden ilme ja ruokalistat uusitaan […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Linnanmaan kampuksen ravintola- ja kahvilapalvelut tarjoaa tammikuusta alkaen Fazer Food Services, joka vastaa myös Tellukseen avattavan uuden take away-kahvilan avaamisesta.

Yhtiö avaa omat Fazer Amica-ravintolansa Linnanmaan nykyisten ravintoloiden tiloihin. Unirestalla on ollut Linnanmaalla kuusi ravintolaa: Aularavintola, Julinia, Snellmania, Discus, Datania ja Kastari. Unirestalle jää kampukselle vain jo aiemmin kilpailutettu Kastari.

Ensi vuoden aikana ravintoloiden ilme ja ruokalistat uusitaan Fazerin uusien ravintolakonseptien mukaisiksi. Fazer saa periä opiskelija-aterioista korkeintaan Kelan määrittämän opiskelijalounaan hinnan, ja lounaan henkilökuntahintaan tuleva korotus voi olla enintään 10 senttiä.

Fazerille parhaat pisteet investoinneista ja konsepteista

Oulun yliopistopalveluiden johto päätti Linnanmaan ravintoloita koskevasta tarjouskilpailun voittajasta tiistaina 1. joulukuuta.

Pistevertailussa Fazer Amica sai 90,160 pistettä, toiseksi tullut Sodexo Oy 80, 710 ja kolmanneksi tullut Uniresta 79, 500. Fazer sai vertailussa parhaat pisteet investointiosuudesta ja kahviloiden ja ravintoloiden konseptisuunnitelmistaan. Kilpailuun osallistuivat myös Juvenes-Yhtiöt Oy ja Leijona Catering Oy. Compass Group Oy ja ISS Palvelut suljettiin kilpailusta pois puutteellisten ruokalistojen vuoksi. 

Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan ravintolapäätös on yritykselle  suuri pettymys. Linnanmaan ravintoloissa on puolet yrityksen työntekijöistä, ja kampuksen ravintolat ovat tuottaneet yli puolet Unirestan liikevaihdosta.

”Yritimme tarjouskilpailussa täysillä niillä voimavaroilla, joita voimme pienenä yrityksenä antaa. Pronssi ei lohduta, sillä tavoitteena oli voitto.”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun ylioppilasapu ry:n omistama Uniresta on varautunut Linnanmaalta lähdön mahdollisuuteen jo tammikuusta alkaen, kun yliopisto irtisanoi Unirestan ravintolanpitosopimuksen kilpailutetuissa kohteissa. 

Unirestalla on käyty yt-neuvottelut viime kesänä. Vuodenvaihteessa 32 työntekijää irtisanotaan ja seitsemän työsuhteet muuttuvat määrä- tai osa-aikaisiksi. Isosta menetyksestä huolimatta Uniresta jatkaa ravintolatoimintaansa ensi vuonna normaalisti kaupungin toimipisteissä, Linnanmaalla Kastarissa sekä Kontinkankaan Medisiina-ravintolassa. 

Myös arkkitehtikampuksella sijaitseva Apajankahvila oli tammikuussa irtisanottujen toimipaikkojen joukossa, ja senkin toiminta on näillä näkymin päättymässä 1.1.2016.

Silvennoinen harmittelee nyt muutoksen kiireistä aikataulutusta. Kolmessa viikossa Unirestan täytyy ajaa koko ravintolatoiminta alas ja tyhjentää varastot kuudessa ravintolassa.

Uudet ravintolat aloittavat joulun jälkeen

Oulun yliopiston hankintasuunnittelija Satu Kuokkasen mukaan Fazer aloittaa kilpailutetuissa kohteissa 11.1.2016. Tarjouskilpailussa hävinneillä on kuitenkin 21 päivää aikaa valittaa päätöksestä markkinaoikeuteen tai hakea hankintaoikaisua yliopiston hankintayksiköltä. Sopimus allekirjoitetaan vasta valitusajan päättymisen jälkeen.

Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan Uniresta analysoi vielä, antaako tarjouskilpailun lopputulos perusteita siitä valittamiselle.

”Vain valittamisen vuoksi emme valita.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Rehtori Jouko Niinimäki UNIFI ry:n johtoon

Suomen yliopistot UNIFI ry on valinnut kaudelle 2016–2017 puheenjohtajakseen Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen. Niinimäki seuraa järjestön puheenjohtajana Turun yliopiston rehtoria Kalervo Väänästä. Suomen yliopistot UNIFI ry on Suomen yliopistojen yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio, jonka tavoitteena on vaikuttaa yliopisto-, tiede- ja koulutuspolitiikkaan ja valvoa yliopistojen yhteisiä etuja. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki yliopistolaissa mainitut yliopistot sekä Maanpuolustuskorkeakoulu. UNIFI:n hallituksen jäseniksi toimikaudelle 1.1.2016–31.12.2017 valittiin puheenjohtajan […]

Suomen yliopistot UNIFI ry on valinnut kaudelle 2016–2017 puheenjohtajakseen Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen.

Niinimäki seuraa järjestön puheenjohtajana Turun yliopiston rehtoria Kalervo Väänästä.

Suomen yliopistot UNIFI ry on Suomen yliopistojen yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio, jonka tavoitteena on vaikuttaa yliopisto-, tiede- ja koulutuspolitiikkaan ja valvoa yliopistojen yhteisiä etuja. Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki yliopistolaissa mainitut yliopistot sekä Maanpuolustuskorkeakoulu.

UNIFI:n hallituksen jäseniksi toimikaudelle 1.1.2016–31.12.2017 valittiin puheenjohtajan lisäksi:

rehtori Jukka Kola, Helsingin yliopisto

rehtori Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto

rehtori Anneli Pauli, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

rehtori Kalervo Väänänen, Turun yliopisto.

Hallitusvalinnoista päätettiin 23.11. Turussa järjestetyssä UNIFI:n syysvuosikokouksessa.

Jouko Niinimäki aloitti Oulun yliopiston rehtorina vuoden 2015 alussa. Ennen rehtorinimitystään hän toimi Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaanina. Niinimäki on toiminut mekaanisen prosessitekniikan professorina vuodesta 2000 alkaen.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n Siiri Nousiainen SYL:n hallitukseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Siiri Nousiainen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2016. Nousiainen on 24-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti ja aate- ja oppihistorian opiskelija. ”Olen todella iloinen hallituspaikasta. Uusi hallitus on mahtava porukka, ja tällä me pystytään hyvin starttaamaan uusi vuosi!” Nousiainen iloitsee. Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuuluu 14 ylioppilaskuntaa ympäri […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Siiri Nousiainen on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2016. Nousiainen on 24-vuotias humanististen tieteiden kandidaatti ja aate- ja oppihistorian opiskelija.

”Olen todella iloinen hallituspaikasta. Uusi hallitus on mahtava porukka, ja tällä me pystytään hyvin starttaamaan uusi vuosi!” Nousiainen iloitsee.

Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuuluu 14 ylioppilaskuntaa ympäri maata ja se edustaa noin 135 000 yliopisto-opiskelijaa. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen. SYL keskittyy toiminnassaan valtakunnalliseen lainsäädäntövaikuttamiseen.

Liiton puheenjohtajaksi valittiin tekniikan kandidaatti Heikki Koponen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta (AYY). Muut hallituksen jäsenet ovat Alviina Alametsä (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY), Ella Keski-Panula (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY), Annu Komulainen (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY), Tuomas Kuoppala (Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy) ja Mia Lehto (Keskustan Opiskelijaliitto KOL, taustaylioppilaskunta LTKY).

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestettiin Espoon Korpilammella 20.–21. marraskuuta.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää: