MENU

Kysely käynnissä Oulun ylioppilaslehdestä

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päättää kokouksessaan keskiviikkona 11. marraskuuta Oulun ylioppilaslehden tulevaisuudesta siltä osin, paljonko lehden budjettia leikataan vai leikataanko sitä. Päätöksenteon tueksi edustajistoryhmät yhdessä lehden kanssa ovat toteuttaneet kyselyn, jossa muun muassa kysytään, kuinka paljon lehteä luetaan ja pidetäänkö sitä tärkeänä ylioppilaskunnan jäsenpalveluna. Kyselyyn voi vastata torstaihin 5. marraskuuta saakka. Kaikkien vastanneiden (ja yhteystietonsa […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto päättää kokouksessaan keskiviikkona 11. marraskuuta Oulun ylioppilaslehden tulevaisuudesta siltä osin, paljonko lehden budjettia leikataan vai leikataanko sitä. Päätöksenteon tueksi edustajistoryhmät yhdessä lehden kanssa ovat toteuttaneet kyselyn, jossa muun muassa kysytään, kuinka paljon lehteä luetaan ja pidetäänkö sitä tärkeänä ylioppilaskunnan jäsenpalveluna.

Kyselyyn voi vastata torstaihin 5. marraskuuta saakka. Kaikkien vastanneiden (ja yhteystietonsa jättäneiden) kesken arvotaan kahden viikon lounaat Unirestalla.

 

Vaalipanelistit: edunvalvonta ylioppilaskunnan tärkein tehtävä

Meneillään olevien edustajistovaalien ehdokkaita kuultiin tänään Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämään paneeliin osallistuivat Lääkis-tieteellinen vaalirenkaan Meeri Haataja, Tekniikan ja talouden vaalirenkaan Kati Hannila, Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliiton Juha Karjalainen, Keskustaopiskelijoiden vaaliliiton Kimmo Mäkelä, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaan Muusa Jyrkinen, Solidaarinen vaalirenkaan Elmo Rautio ja vaaliliitto Yksilön valinnan Antto Trög. Kaikki ehdokkaat pitivät […]

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Anni Hyypiö

Meneillään olevien edustajistovaalien ehdokkaita kuultiin tänään Linnanmaan kampuksen keskusaulassa. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestämään paneeliin osallistuivat Lääkis-tieteellinen vaalirenkaan Meeri Haataja, Tekniikan ja talouden vaalirenkaan Kati Hannila, Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliiton Juha Karjalainen, Keskustaopiskelijoiden vaaliliiton Kimmo Mäkelä, Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirenkaan Muusa Jyrkinen, Solidaarinen vaalirenkaan Elmo Rautio ja vaaliliitto Yksilön valinnan Antto Trög.

Kaikki ehdokkaat pitivät edunvalvontaa OYY:n tärkeimpänä tehtävänä. Meeri Haatajalle edunvalvonta tarkoittaa opiskelujen sujumista ja sitä, että opiskelijoiden perusedut ovat kunnossa. Samoin Antto Trög piti tärkeimpänä koulutuspoliittista edunvalvontaa. Kati Hannila peräänkuulutti työelämäedunvalvontaa, että se pitäisi saada kuntoon ja silloin opiskelijat saisivat jäsenmaksulle vastinetta.

Ylioppilaskunnan tuominen lähemmäs opiskelijoita on edustajistovaalien vakioaiheita. Paneelin vetäjä Vili Koistinen kysyi ehdokkailta, miten he edesauttaisivat tätä? HuKan Jyrkinen kertoi, että he ovat kasvatustieteellisessä tiedekunnassa jo tehneet tätä työtä, kun he pian loppuvalla kaudella toivat kasvatustietelijät edustajistoon ja tällä hetkellä fuksit ovat hyvin perillä siitä, että vaalit ovat käynnissä ja ovat jo äänestäneet. Jyrkinen ehdotti, että ainejärjestöjä voisi käyttää apuna tietoisuuden lisäämisessä.

Keskustan Mäkelä oli sitä mieltä, että ylioppilaskunnan pitäisi järjestää enemmän tapahtumia, joissa on poikkitieteellisyyttä ja edustajiston kokouksista pitäisi tiedottaa enemmän, jotta opiskelijat voisivat osallistua niihin. Perussuomalaisten Karjalainen ehdotti jalkautumista lukioihin ja ammattikouluihin, jotta tiedotustyötä tehtäisiin jo ennen yliopistoon tuloa.

TeTan Hannila nosti esiin fuksikasvatuksen. Hän kertoi omasta kokemuksestaan OYY:n hallituksessa tiedekuntakummina toimimisesta, että se on hyödyllistä. Hänestä edaattoritkin voisivat tehdä osansa tietoisuuden nostamisessa. Tieteellisten Haataja painotti sitä, että OYY:n edunvalvontatyötä pitäisi tuoda enemmän esille. Oulun vihreän vasemmiston Rautio pohti, tarvitseeko ylioppilaskunnan päästä lähemmäs opiskelijoita. Hänelle riittää, että hänen puoliaan pidetään.

Osa kysymyksistä käsiteltiin peukku ylös- peukku alas -menetelmällä. Lukukausimaksuja EU- ja  ETA-maiden ulkopuolelle kannattivat Trög ja Karjalainen. Kukaan panelisteista ei kannattanut lukukausimaksuja kaikille opiskelijoille. Ylioppilaskunta voi ottaa kantaa arvokysymyksiin Haataja, Jyrkinen ja Rautio. Hallintovaaleja pitä järjestää nykymuodossaan Mäkelän, Jyrkisen ja Raution mielestä. OYY:n tulee tehdä kehitysyhteistyötä Haatajan, Hannilan, Jyrkisen ja Raution mielestä. Opintotuen lainapainotteisuutta myönteisenä pitävä Karjalainen ja Mäkelä. Kaikki pitivät suomea oikeana kielenä edustajistolle.

Edustajistovaalien ennakkoäänestäminen on käynnissä parhaillaan sähköisesti osoitteessa https://vaalit.oyy.fi. Vaalit huipentuvat varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta, jolloin voi äänestää sekä perinteisellä kirjekuorimenetelmällä että sähköisesti.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Liiketoimintaa ja kestävää kehitystä

Lokakuussa Oulun yliopistolla avattiin kuusiosainen seminaarisarja puhtaasta teknologiasta. Alueen asiantutuntijoille, tutkijoille ja yrityksille kohtaamispaikaksi tarkoitettu seminaari avattiin 20. lokakuuta teemalla ’Tekniikkaa paremman ympäristön puolesta’, ja se jatkuu joulukuuhun asti kuutena seminaaripäivänä, jotka tulevat käsittelemään muun muassa automaatiota, biotaloutta ja kiertotaloutta.

TEKSTI Jarno Ahola

KUVAT Jarno Ahola

Tutkimusyhteistyöllä lisää liiketoimintaa -seminaarisarja on Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tiedeyhteisöjen järjestämä, ja sen tarkoituksena on saada alueen yrityksiä ja tutkijoita yhteen. Sen teemat ovat globaaleja, ja tarkoitusperät paikallisia. Jälkimmäisellä viitataan seminaarin ideaan koota kaikki oman alueen asiantuntijat yhteen.

Puhtaalle vedelle on maailmanlaajuinen tarve, selittää dekaani Riitta Keiski seminaaripäivän avauspuheenvuorossa. Samoin kaikenlaiselle materiaali- ja energiatehokkuudelle. Keiskin mukaan puhtaan energian maailmanmarkkinoilla on suuri kasvuennuste: tämän vuoden 550 miljardin euron rahankäytön odotetaan seitsemänkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2020 kasvuennuste on jo 1200 miljardia euroa.

”Tarve puhtaaseen energiaan on tänään valtava”, Keiski selittää. ”Päivän aikana selvitetään, minkälaisia tutkimusyhteisöjä yliopistossa on perustettu, miten ne toimivat, ja millaisia yhteistyörakenteita niillä on.”

Keiski selittää tieteentekemisen muuttuneen. Hän selittää tiedeyhteisöjen syntymisen tieteen muutoksilla.

”Tiede on entistä enemmän yhteisön asia, eikä yksi asiantuntija enää riitä”, hän selittää. Yliopistojenkin on siksi luotava yliopistojen välisiä yhteisöjä saadakseen tuloksia. Liike-elämän lait, raha, ja tieteentekeminen yrittävät kohdata.

Puhdas teknologia

Seminaarisarjan kantava sana on puhdas teknologi’, eli Cleantech, millä tarkoitetaan kestävää kehitystä ja liiketoiminnan mahdollisesti laiminlyömien tai aiheuttamien ympäristövaikutuksien vähentämistä uudella teknologialla ja innovaatioilla, eli tuotteita ja tuontantoprosesseja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Yleisellä tasolla termin alle lasketaan esimerkiksi tuuli-, vesi- ja aurinkovoima, biopolttoaineet sekä esimerkiksi kiertotaloutta edistävän tekniikan tai innovaatioiden toteuttaminen.

Lähempää tarkasteltuna termin alle lasketaan kaikenlaisen energia- ja materiaalitehokkuutta edistävän tekniikan sekä näihin liittyvien erilaisten prosessointi- ja puhdistusmenetelmien kehittäminen, ja sitä myöten teollisuuden uudelleensuuntaus niin, ettei esimerkiksi ympäristölle koidu haittaa, ja kaikki mineraaliset sivuvirrat tulevat tehokkaasti hyödynnetyiksi.

Teemallinen päämäärä seminaarilla on kestävät teolliset prosessit. Se on myös Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tavoite: kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnonvarojen arvon kasvattaminen teollisten prosessien avulla. 270 työntekijän ja 18 professorin tiedekunnan vuotuinen budjetti on 20 miljoonaa euroa.

”Toivon, että tämä seminaari lisää alueen tutkimusyhteisöjen ja yritysten yhteistyötä”, sanoo tutkimuksen vararehtori Taina Pihjajaniemi puheessaan.

Teknillinen tiedokunta on läpikäymässä organisaatiouudistusta, jonka tarkoituksena on muun muassa paitsi tiedekunnan sisäisen yhteistyön, tutkimuksen ja tiedonsiirron parantaminen, myös esimerkiksi kilpailun ja yhteistyön ja liiketoiminnan yhdistäminen. Organisaatiouudistus on aloitettu vuonna 2014 ja se jatkuu yhä.

Seminaaripäivän yhteenvedon teki professori Björn Klöve. Hänen mukaansa yritysten ja tieteentekijöiden yhteistyö on ”win-win”, eli kumpikaan osapuoli ei häviä. Tavoitteena puhtaan teknologian tekemisellä on tietysti tuottaa lisäarvoa alueelle ja koko Suomelle.

Seminaarisarja koko loppuvuoden

Syksyn aikana seminaaripäivinä käydään läpi juuri näitä lisäarvoa tuottavia teemoja automaatiosta ja robotiikasta kiertotalouteen, eli teollisuuden mineraalisten sivuvirtojen ottamista hyötykäyttöön. Se käsittää myös teollisuusjätteen hyötykäytön.

Mikä tällaisen seminaarin järjestämisen temaattinen pohja on? Se on sekä globaali, että paikallinen: globaali ilmastonmuutos, luonnonvarojen rajallisuus, liiketoiminta, talouskasvu, voitonteko, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristövastuu yhdessä ajavat yhä enemmän tekemään puhtaita ratkaisuja.

Lisätietoja Teknillisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Jarno Ahola

Kirjallisuudentutkijaksi valmistunut perhokalastaja ja metsästäjä. Kirjoittaa eräkulttuurista salanimellä Jonas Sandison. Instagram: @jahenaho

Lue lisää:

YTHS aloittaa yt-neuvottelut

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hallitus on päättänyt 27. lokakuuta käynnistää yhteistoimintaneuvottelut YTHS:n vuoden 2016 talousarvion tasapainottamiseksi. Yt-neuvotteluissa käsitellään toimenpiteitä, joilla voidaan sopeuttaa tulevan vuoden talous. Tarvittavia toimenpiteitä saattavat olla muun muassa lomautukset. YTHS:n rahoitus on pienentynyt, minkä vuoksi on tarvetta talouden tasapainottamiselle. Rahoituksen lasku on seurausta opetus- ja kulttuuriministeriön tilavuokrakustannuksiin myöntämän 4,1 miljoonan euron toiminta-avustuksen poistumisesta, […]

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) hallitus on päättänyt 27. lokakuuta käynnistää yhteistoimintaneuvottelut YTHS:n vuoden 2016 talousarvion tasapainottamiseksi. Yt-neuvotteluissa käsitellään toimenpiteitä, joilla voidaan sopeuttaa tulevan vuoden talous. Tarvittavia toimenpiteitä saattavat olla muun muassa lomautukset.

YTHS:n rahoitus on pienentynyt, minkä vuoksi on tarvetta talouden tasapainottamiselle. Rahoituksen lasku on seurausta opetus- ja kulttuuriministeriön tilavuokrakustannuksiin myöntämän 4,1 miljoonan euron toiminta-avustuksen poistumisesta, Kelan maksaman korvauksen vähentymisestä ja opiskelijamäärän laskusta. Rahoitus on vuoden 2016 talousarviokehyksessä noin 3 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2015 talousarviossa.

Yt-neuvottelut ovat nyt välttämättömät YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparran mukaan.

”Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustuksen leikkaus vei budjetistamme noin kymmenen prosenttia. Rahoitusvajetta paikatakseen muut rahoittajamme, kuten Kela ja opiskelijat, nostivat omia rahoitusosuuksiaan, mikä on ollut YTHS:n toiminnan kannalta elintärkeää. Muiden rahoittajien vastaantulon jälkeenkin meillä on ensi vuonna noin kolme miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna”, Poskiparta toteaa tiedotteessa.

YTHS haluaa yt-neuvottelujen avulla löytää yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa parhaat ratkaisut talouden sopeuttamiseksi.

Uudistuksia YTHS on jo tehnyt vahvistamalla etäkonsultaatiotoimintaa ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palvelumuotoja teknologiaa sujuvasti käyttävälle asiakaskunnalleen. Tavoite on asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen kustannustehokkaammaksi siten, että rahoituksen supistumisen kokonaisuuden haitat säätiön asiakkaille minimoituvat.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Vaalit tulevat, mutta aikovatko opiskelijat äänestää? (video)

Syksyn 2015 edustajistovaalit ovat OYY:n historian ensimmäiset sähköiset vaalit. Äänestäminen onnistuu siis sujuvasti, vaikka olisit vaalien aikaan vaihdossa tai sairaana.

Sähköinen ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 28. lokakuuta klo 9.00, ja päättyy varsinaisena vaalipäivänä keskiviikkona 4. marraskuuta klo 15.00. Lue lisää vaaleista Anni Hyypiön jutusta Hei, mistä ihmeestä nyt äänestetään?

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Työ elämän sisältönä

Musta munkki on väkevä teatteriteos, jossa pohditaan elämän merkityksellisyyttä, itsensä hyväksymistä ja sietämistä.

TEKSTI Minna Koivunen

KUVAT Joel Karppanen

Jos elämän sisältö rakentuu työlle ja suhde työhön on intohimoinen, se ei välttämättä ole hyväksi. Liika voi olla liikaa.

”Mikä on se hinta, mitä ihminen joutuu sietämään, jos hän haluaa elämältään muuta kuin turvallista keskiluokkaista perhe-elämää ja vakituista työtä? Jos haluaa löytää tavan elää jollakin toisella tavalla, se ei ole ihan yksinkertaista”, pohtii teatteriohjaaja Riko Saatsi.

Hänen ohjaamassaan, Anton Tšehovin novelliin pohjautuvassa Musta munkki –näytelmässä päähenkilö, tiedemies Kovrin joutuu intohimoisen työnteon aiheuttaman uupumisen vuoksi vähentämään työtään, mikä johtaa tyhjyyden tunteeseen.

”Kysymys ei ole siitä, mitä elämässä saa tai mitä omistaa, koska se reitti johtaa aina samaan asiaan eli siihen, kuka minä olen, hyväksynkö minä itseni ja mitä minun pitää tehdä, jotta hyväksyn itseni. Sitä kautta aukeavat kaikki kysymykset vastuusta ja suhteesta toisiin ihmisiin sekä ympäröivään todellisuuteen. Olennaisin kysymys liittyy ihmisen identiteettiin ja minäkuvaan, pystyykö sietämään itseään”, Saatsi jatkaa.

Vaikka näytelmän Kovrin saa julkaistuja tekstejä, rakkautta, parisuhteen, euforiaa omista suuruudenharhoistaan, huolenpitoa ja hellyyttä läheisiltä ihmisiltä, professorin aseman ja tittelin, kaikki se johtaa aina samaan: mikään ei tunnu lopulta miltään.

Oulun kaupunginteatterille näytelmän ohjannut Saatsi törmäsi Tšehovin novellin englanninkieliseen versioon kolmisen vuotta sitten. Kului aikaa, ja ohjaaja huomasi miettivänsä Mustaa munkkia ja etsi suomennetun novellin käsiinsä. Se löytyi kirjaston varastohyllyltä.

Hän kertoo jäävänsä kiinni asioihin, joita ei ymmärrä. Novellissa mustan munkin hahmo on Kovrinin päässä, harhanäky. Hahmo toi Saatsille mieleen venäläisohjaaja Andrei Tarkovskin tavan kuvata ihminen osana jotain suurempaa. Musta munkki jäi Saatsille mysteeriksi ja hänelle syntyi tarve löytää sille vastaus.

Saatsia viehätti novellissa myös sen tarinan suhde nykypäivään. Useissa Tšehovin teksteissä käsitellään ihmisen elämän merkitystä ja merkityksellisyyden kokemuksen katoamista sekä tarpeettomuuden ja riittämättömyyden ongelman kanssa painimista.

”Ne osuvat suoraan siihen todellisuuteen missä elämme. Tšehov käsittelee lahjakkaan ihmisen kautta tyhjyyden tunnetta.”

Kollektiivisen työn tulos

Saatsi on aiemmin ohjannut muun muassa Seinäjoen kaupunginteatterille Peer Günt – ja Myötätunto-näytelmät. Oulun kaupunginteatterin ohjelmistoon Musta munkki tuli taiteellisen johtajan Kari-Pekka Toivosen myötä. Saatsi tuntee Toivosen Teatterikorkeakoulun ajalta, ja kun Toivonen tuli Ouluun töihin, oli heillä puhetta yhteistyöstä. Musta munkki valikoitui tuoksi yhteistyöksi.

Näytelmän esitysteksti ja toteutus syntyi työryhmän yhteisen työn tuloksena. Saatsi pyysi lavastaja-pukusuunnittelija-työparikseen Kaisu Koposen, jonka kanssa hän on työskennellyt muun muassa Peer Günt -teoksessa.

”Riko soitti minulle ja sanoi, että olisi Tšehovin Musta munkki Oulun kaupunginteatterissa ja kysyi miltä näyttää kalenteri, lähtisitkö mukaan? Vastasin ”Lähden.” katsomatta kalenteriin”, Koponen kertoo.

Kaksikko työsti näytelmää vuoden verran. Ensin hitaammin ja harvemmin ja viime keväänä tiukemmalla tahdilla. Itse käsikirjoitusta kirjoitettiin, muokattiin ja rakennettiin koko harjoitusprosessin ajan, ensi-iltaviikollakin.

Ennen kuin ohjaaja Saatsi kirjoitti alustavan käsikirjoituksen, hänelle oli tärkeää tietää, millä näyttämöllä esitys tehdään. Musta munkki onkin istutettu suoraan Oulun kaupunginteatterin pienelle näyttämölle.

”Kun pohjatekstinä on proosateksti, se on vielä enemmän auki suhteessa näyttämöön ja siihen tekemisen tapaan, mikä sille työskentelylle pitää löytää, jotta se työ voi lähteä käyntiin. Jätin sen tarkoituksella riittävän auki, että kun muut ihmiset tulivat paikalle, se rakennettiin viime kädessä yhdessä”, Saatsi luonnehtii.

”On kiinnostavaa, jos lavastus tavoittaa sisällöllisen tason niin, että näyttämön tapahtumat vaikuttavat ja tuntuvat katsojassa, tämän välttämättä osaamatta määrittää mikä tuntui ja missä. Kosketus- ja samaistumispinta ovat katsojassa itsessään, hänen tunteissaan ja historiassaan.”

He halusivat esityksen, jossa katsoja saa käyttää omaa luovuuttaan. Tarkoitus ei ole ollut pureskella ja ajatella kaikkea valmiiksi. Esitykseen on jätetty luonnosmaisuutta, mikä näkyy esimerkiksi lavastuksessa.

Koposelle visuaalinen kokonaisilme on iso osa esitystä, mutta hän haluaa sen muuttuvan myös maastoksi, joka toimii toiminnallisena pohjana ja lähtökohtana tekstille ja näyttelijöille.

”On kiinnostavaa, jos lavastus tavoittaa sisällöllisen tason niin, että näyttämön tapahtumat vaikuttavat ja tuntuvat katsojassa, tämän välttämättä osaamatta määrittää mikä tuntui ja missä. Kosketus- ja samaistumispinta ovat katsojassa itsessään, hänen tunteissaan ja historiassaan”, Koponen selittää.

Paras idea voittaa

Ohjaaja Saatsi halusi mahdollistaa sen, että työskentely oli aidosti ryhmälähtöistä ja tasaveroista.

”Jokainen työryhmän jäsen pystyi tulemaan produktioon mukaan omine vahvuuksineen ja näkökulmineen. Koen että olemme siinä onnistuneet hyvin”, Saatsi analysoi.

Tšehovin novelli, joka ei siis ole yksi yhteen teatteriesityksen kanssa, on antanut työryhmälle oivallisen kentän syvällisille pohdiskeluille.

”Tšehov on kirjailijana niin hieno, että hänen tekstinsä ei ole tyhjennettävissä yhteen selkeään näkökulmaan. Hänen syvyysulottuvuus katseessa ihmiseen on jotakin ainutlaatuista. Sitä on ollut kiinnostavaa ja palkitsevaa tutkia nimenomaan ryhmänä, koska jokaisella on oma kulmansa ja kokemushistoriansa siihen”, Saatsi pohtii.

Myös yksinäisyys on keskeinen teema ja kärki, jonka kautta he työstivät teosta.

”Kun esitystä rakentaessa prosessi on ollut todella tärkeä ja osa sisältöä, olemme lähestyneet päinvastaisesta näkökulmasta näitä kysymyksiä, yhteisen, jaetun, kollektiivisen prosessin kautta”, Saatsi kertoo.

Työryhmään kuului Saatsin ja Koposen lisäksi muun muassa näyttelijät, näyttämöhenkilökunta, valo- ja äänisuunnittelijat ja pianisti.

”Kun tehdään teatteria, joka on kollektiivinen taidemuoto, minulle on keskeistä, että sitä tehdään oikeasti yhdessä. Paras idea voittaa. Meillä on esimerkiksi kaksi sivaria näyttämömiehinä ja edellisen läpimenon jälkeen toinen heistä nykäisi minua hihasta ja sanoi, ”Tuossa kohtaa, ootko huomannu?” ja hän oli täysin oikeassa siinä. Tosi hyvä esimerkki siitä, että kaikki ihmiset ovat sitoutuneita yhteiseen esitykseen. On hämmentävää, miten useamman tekijän summa on oikeasti vielä paljon enemmän”, Saatsi painottaa.

Yhdessä tekemisessä on Saatsin mukaan tärkeää hahmottaa työvaiheet, missä järjestyksessä asioita tehdään ja syvennetään sekä missä vaiheessa niitä lähdetään kirkastamaan. Kollektiivinen työskentely vaatii kärsivällisyyttä, mutta on antoisaa, koska se voi aidosti tuottaa sellaista, mitä ei ikinä pystyisi suunnittelemaan etukäteen.

”Jokaisella ihmisellä on niin oma tapansa suhtautua elämään, näyttämöön ja kysymyksiin, minkä äärellä siellä yhdessä ollaan. Ratkaisujen yllättävyys on erityisesti ohjaajan näkökulmasta mahtavaa, koska saa ikään kuin lahjoja koko ajan”, Saatsi luonnehtii.

Tällaisen kollektiivisen työskentelytavan mahdollisti se, että Saatsi työryhmineen sai pienen näyttämön 1,5 kuukaudeksi kokonaan käyttöönsä.

”Se ei ole missään tapauksessa itsestäänselvyys. Sitä tapahtuu aika harvoin isoissa taloissa, että tällainen työskentelymuoto on mahdollinen. Se minkälaista erityistä laatua se tuottaa näyttämölle, on mahtava asia”, Saatsi iloitsee muutama päivä ennen syyskuista ensi-iltaa.

Mustassa munkissa käsitellään useita laajoja teemoja ihmisyyteen liittyen. Saatsia askarruttivat monet kysymykset ja vastauksiakin hän on esityksen tekoprosessin aikana saanut.

”Elääkseen on hyväksyttävä itsensä omine puutteineen ja vajavaisuuksineen. Vaikka vastaus on tuossa, se on nimenomaan itsen ulkopuolella: siinä miten toiset ihmiset tekevät mahdolliseksi sen, että voi ymmärtää itsensä osana maailmaa, osana kaikkea elävää. On ihmeellisen rauhoittavaa, että jos itsensä näkee jossakin perspektiivissä, silloin ongelmille, minkä kanssa painii, tulee mittakaava ja niiden kanssa voi oppia elämään”, Saatsi toteaa.

 

Musta munkki Oulun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 21. tammikuuta saakka.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää: