Oulun yliopistosta Oamkin pääomistaja, kauppahinta 5,1 miljoonaa euroa

Oulun yliopiston hallitus päätti keskiviikkona 30.5. pidetyssä kokouksessaan, että Oulun yliopisto ostaa osake-enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä (Oamk), yliopisto tiedottaa. Kauppa sisältää 50,5 prosenttia Oamkin osakekannasta. Kauppahinta on 5 151 000 euroa. ”Tämä päätös ja Oamkin muutto vahvistavat edelleen Oulun Linnanmaan kampusta poikkeuksellisen vahvana koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena. Kokonaisuudesta tulee entistä vetovoimaisempi opiskelijoille ja henkilökunnalle”, Oulun […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston hallitus päätti keskiviikkona 30.5. pidetyssä kokouksessaan, että Oulun yliopisto ostaa osake-enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä (Oamk), yliopisto tiedottaa.

Kauppa sisältää 50,5 prosenttia Oamkin osakekannasta. Kauppahinta on 5 151 000 euroa.

”Tämä päätös ja Oamkin muutto vahvistavat edelleen Oulun Linnanmaan kampusta poikkeuksellisen vahvana koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena. Kokonaisuudesta tulee entistä vetovoimaisempi opiskelijoille ja henkilökunnalle”, Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sanoo tiedotteessa.

”Palveluiden ja koulutusohjelmien yhteistyön pohtimiseksi perustetaan organisaatioiden välisiä työryhmiä, jotka sitten aikanaan antavat ehdotuksensa siitä, kuinka kukin kokonaisuus toimisi parhaalla tavalla. Konkreettisten linjausten aika on vasta näiden ryhmien työskentelyn jälkeen. Aikaa ei ole hukattavana, koska syksyllä 2020 meillä pitäisi olla jo paljon valmista”, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo tiedotteessa.

Oamk muuttaa Linnanmaalle vuoden 2020 aikana.

Omistusjärjestelyn jälkeen Oulun yliopisto ja Oamk muodostavat konsernin. Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyvät edelleen yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten korkeakouluilla on jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottavat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja. Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaa itsenäisenä oikeushenkilönä, ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyvät erillisinä.

Ostoaikeista tiedotettiin ensi kertaa 14. helmikuuta.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muita omistajia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Raahe ja Oulainen. Omistajakunnat ovat käsitelleet ja hyväksyneet osakkeiden myynnin kevään aikana. Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala totesi jo 3.5. järjestetyssä Linnanmaan keskustelutilaisuudessa, että kauppa toteutuu.

Osapuolet allekirjoittavat kauppakirjan torstaina 7. kesäkuuta. Osakassopimus allekirjoitetaan aikaisintaan kesäkuun lopussa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto kysyy mielipidettä uusista yleisopetustiloista – tarvitaanko enemmän tilaa ryhmätöille vai yksinopiskelulle?

Oulun yliopisto kysyy nyt mielipiteitä siitä, millaisia opetustiloja Linnanmaan kampuksella tulevaisuudessa tarvitaan. Kyselyssä voi kertoa kantansa esimerkiksi siihen, tarvitaanko Linnanmaalla enemmän rentoa vai selkeää opiskeluympäristöä. Verkkokysely löytyy tästä linkistä. Vastausaikaa on perjantaihin 1. kesäkuuta saakka. Kyselyn tuloksia hyödynnetään uusia yleisopetustiloja koskevassa työpajassa. Työpaja järjestetään keskiviikkona 6.6. kello 8.30–11, ja siihen voi osallistua myös etäyhteydellä. Myös […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Marko Heikkinen

Oulun yliopisto kysyy nyt mielipiteitä siitä, millaisia opetustiloja Linnanmaan kampuksella tulevaisuudessa tarvitaan.

Kyselyssä voi kertoa kantansa esimerkiksi siihen, tarvitaanko Linnanmaalla enemmän rentoa vai selkeää opiskeluympäristöä.

Verkkokysely löytyy tästä linkistä. Vastausaikaa on perjantaihin 1. kesäkuuta saakka.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään uusia yleisopetustiloja koskevassa työpajassa. Työpaja järjestetään keskiviikkona 6.6. kello 8.30–11, ja siihen voi osallistua myös etäyhteydellä.

Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla (OYY) on avoinna kampuskehittämistä koskeva kysely. Kyselyllä selvitetään opiskelijoiden mielipiteitä siitä, miten Oulun yliopiston palveluita ja tiloja tulisi kehittää, ja onko opiskelijoiden mielestä yliopiston kampusten palveluissa ja tilaratkaisuissa puutteita. Kysely löytyy tästä linkistä.

Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaalle syksyllä 2020. Muuton myötä yliopisto luopuu Linnanmaan pohjoisosan tiloista, ja humanistit ja kasvatustieteilijät muuttavat kampuksen vanhalle puolelle.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Romahdus pakotti pysähtymään – Älä laiminlyö hyvinvointiasi edes kiireen keskellä

Usein vasta kriisin kautta oppii tuntemaan omat rajansa. Niin minullekin kävi, kirjoittaa Hennamari Toiviainen.

Eräs maaliskuinen aamu. Päivät olivat pidentyneet. Kevätaurinko lämmitti mieltä ja antoi positiivista energiaa.

“Kesää kohti mennään, kyllä tämä pian helpottaa”, ajattelin.

Sitten taittui viimeinen oljenkorsi. Romahdin. Akuutti stressireaktio.

Usein vasta kriisin kautta oppii tuntemaan omat rajansa. Niin minullekin kävi. Koin odottamattoman vastoinkäymisen, joka vaikutti koko olemukseeni. Kriisi pakotti luopumaan jatkuvasta suorittamisesta, se sai minut pysähtymään ja miettimään asioita.

Olin toki tiedostanut elämäni olevan sillä hetkellä hyvin kuormittunutta. En ollut käyttänyt aikaa omaan hyvinvointiini, en kokenut olleeni oma itseni, sillä hermoni olivat vähän väliä kireällä stressaamisen vuoksi. Jokainen vapaa hetki oli ollut jonkin projektini, kuten talonrakentamisen tai asiantuntijaopiskelujen, eteenpäinviemistä. Osittaiselle erakkoluonteelle oman ajan puuttuminen oli ollut shokki.

Suurin laiminlyöntini oli ollut aktiivisen liikunnan puuttuminen. Aiemmin viisi kertaa viikossa urheilevalle ja puolimaratoneja juoksevalle muutos oli iso, vaikuttaahan liikunta tutkitusti myönteisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen.

 

Mitä kevään romahduksesta seurasi?

Arkiliikunnan lisäksi olen kalenteroinut itselleni vähintään yhden joogatunnin viikossa. Joogassa keskitytään tietoisesti hengittämiseen, liikkeeseen ja pysähtymiseen.

Lähes kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen menin astangajoogatunnille. Valitsin paikkani takarivistä siltä varalta, että turhautuisin ja tuskailisin kankeuttani kesken tunnin. Sain kuitenkin nopeasti juonesta kiinni, ja tunnin jälkeen oloni oli euforinen. Leijuin maan pinnalla: raskas taakka oli pudonnut harteiltani ja askel oli keveä.

Hengittelin syvään raikasta ulkoilmaa. Endorfiinit olivat täyttäneet koko kehon ja mielen. Vähän itkinkin onnesta. Seuraavana aamuna kropassa kiristi mukavasti. Tätä lisää.

Viime viikolla inspiroiduin yliopiston johdon ja ylioppilaskunnan toimiston yhteisestä pyöräretkestä niin paljon, että viikonloppuna ostin pyöräni perään pyöräkärryn lastani varten. Nyt kilometrejä ropisee kilometrikisaa varten, ja oma kuntoni paranee kohisten. Kestävyyskuntoa voi parantaa liikkumalla viikoittain vähintään kaksi ja puoli tuntia reippaalla tai tunti ja 15 minuuttia rasittavalla tasolla. Jo kymmenen minuutin reipas kävely katsotaan edistävän terveyttä. Harkitsen lisäksi aktiivisuusrannekkeen ostamista, sillä olen kiinnostunut oman arkiliikunnan määrästä ja unen laadusta. 

Riittävä uni ja järkevä vuorokausirytmi muodostavat elämänhallinnan perustan. Tämän kevään aikana olen oppinut menemään aiemmin nukkumaan. Joskus uni ei ole tullut vielä kymmenen jälkeen, mutta silloin olen uppoutunut jonkin pitkään kesken olleen kirjan maailmaan – tässäkin yksi minulle paljon iloa tuottava asia, jota olin laiminlyönyt.

Omaa hyvinvointia parantaa myös se, että kiinnittää huomiota sosiaaliseen elämään. Stressaantuneena ei tee mieli nähdä muita ihmisiä: stressaantunut vetäytyy helposti omaan kuoreensa ja tartuttaa omaa huonoa oloaan muihin. Kuitenkin juuri sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus muiden kanssa antavat voimavaroja ja lisäävät kokemusta yhteisöllisyydestä. Muista myös, että hyvä ystävä pysyy rinnalla myös huonoina aikoina.

 

Yhteiskunta tuntuu ihannoivan kiireistä ja tehokasta elämää. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole robotti.

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan joka kolmas opiskelija kokee runsasta stressiä. Vaikka stressi auttaa tavoitteiden saavuttamisessa, liiallisena se on haitallista: pitkään jatkuva stressi sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa lopulta uupumukseen.

Nyt olen oppinut, että mikään asia ei saa mennä oman terveyden, jaksamisen ja hyvinvoinnin edelle. On sallittua ottaa omaa aikaa ja olla sen rajoista tiukka. Joskus on pakko oppia sanomaan: “Ei! En pysty tähän, oma hyvinvointini on minulle tärkeämpää.”

Etenkin kiireen keskellä on tärkeää pysähtyä pohtimaan sitä, mitkä asiat ovat itselle kaikista tärkeimpiä. Mitkä asiat tuottavat juuri minulle iloa, mitkä asiat eivät? Mistä minä voin luopua? Ole tiukempi siitä, että annat itselleni luvan tehdä niitä asioita mitä haluat, eikä niitä asioita, mitä sinun oletetaan tekevän. Kun oma olo on virkeä ja hyvinvoiva, on mukavampi ihminen myös muille ympärillä oleville ihmisille.

 

Kesällä voi opetella huolehtimaan itsestään ja hyvinvoinnistaan – ajan kanssa. Tässä muutama vinkki:

Fiilistele kesän tuntua. Osta torilta mansikoita. Ota virkistävät pienet päiväunet ulkosalla. Mene metsään. Poimi mustikoita. Viljele yrttejä. Käy puistojumpassa. Uppoudu hyvän kirjan pariin. Käy uimassa luonnonvesissä. Istu puiston penkille ja seuraa ihmisvilinää ympärilläsi. Laula festareilla täysillä lempibiisiäsi.

Minä aion tehdä näitä asioita. Tee sinä sitä, mikä tuottaa juuri sinulle iloa ja hyvää mieltä.

Hennamari Toiviainen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entinen sosiaalipoliittinen asiantuntija, joka jatkoi matkaansa Oulun kaupungille kuntalaisvaikuttamisen koordinaattoriksi. Twitter: @HennamariT

Lue lisää:

Oulun yliopistolle profiloitumisrahoitusta 5,9 miljoonaa euroa

Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta kahdelle monitieteiselle tutkimusteemalle. GenZ-hankkeessa selvitetään, miten ihmisten toimintaa ja kyvykkyyttä voidaan vahvistaa nopeasti muuttuvassa maailmassa, ArcI-hankkeessa tutkitaan arktisen luonnonympäristön, ihmisten ja rakennetun ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai rahoitusta 5,9 miljoonaa euroa.

Oulun yliopisto haki nelivuotista rahoitusta kahdelle monitieteiselle tutkimusteemalle. Ihmisen kyvykkyyden ja älykkäiden teknologioiden yhteiskehittämistä käsittelevää GenZ-hanketta vetää professori Pentti Haddington humanistisesta tiedekunnasta. Toista, arktista ympäristömuutosta käsittelevää ArcI-hanketta johtaa professori Björn Kløve teknillisestä tiedekunnasta.

Edellisellä hakukerralla Oulun yliopisto sai Suomen Akatemian profiloitumisrahoitusta 3,3, miljoonaa euroa, sitä edellisellä 1,7 miljoonaa euroa.

Tällä hakukierroksella hakijoista eniten rahaa sai Helsingin yliopisto (14 miljoonaa euroa), vähiten taas Lapin yliopisto (400 000 euroa).

Suomen Akatemian rahoitusmuodolla tuetaan yliopistojen strategiansa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Haku järjestettiin nyt neljättä kertaa. Haun erityisteema oli sama kuin kolmannella hakukierroksella, yliopistojen välisen työnjaon ja yhteistyön vahvistaminen. Uutena elementtinä oli avoin tiede profiloitumisalueen tutkimuksen edellytysten kehittämisessä.

Yliopistot hakivat rahoitusta muun muassa edistämään tieteiden välistä tutkimusta ja luomaan entistä syvempää yhteistyötä profiloitumisalueiden välille. Yliopistot suunnittelevat käyttävänsä rahoituksen pääosin tutkijoiden palkkaukseen.

Rahoitusta myönnettiin neljännellä hakukierroksella 12 yliopistolle. Rahoituspäätöksiä tehtiin 50 miljoonalla eurolla.

Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen 6G-tutkimus valittiin huhtikuussa myös Suomen Akatemian uuteen lippulaivaohjelmaan. Hankkeen johtaja ja johtava tutkija on akatemiaprofessori Matti Latva-aho tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Opiskelija, nyt on aika tarkistaa viime vuoden tulot ja palauttaa liikaa maksettu opintotuki

Mikäli haluat palauttaa Kelalle vuonna 2017 maksettua opintotukea ilman korotusta, nyt on aika toimia. Opintotukea nostavalla opiskelijalla on vuosituloraja, jonka verran hän voi saada muita tuloja opintotuen lisäksi. Opiskelijan pitää itse huolehtia siitä, että hän ei tienaa liikaa ja ylitä vuositulorajaansa. Jos vuosituloraja kuitenkin ylittyy yli 220 eurolla, Kela perii opiskelijalta opintotukea takaisin. Opintotuen tulovalvonta […]

Mikäli haluat palauttaa Kelalle vuonna 2017 maksettua opintotukea ilman korotusta, nyt on aika toimia.

Opintotukea nostavalla opiskelijalla on vuosituloraja, jonka verran hän voi saada muita tuloja opintotuen lisäksi. Opiskelijan pitää itse huolehtia siitä, että hän ei tienaa liikaa ja ylitä vuositulorajaansa.

Jos vuosituloraja kuitenkin ylittyy yli 220 eurolla, Kela perii opiskelijalta opintotukea takaisin. Opintotuen tulovalvonta tehdään verotuksessa vahvistettujen tulojen perusteella. Kela huomioi tulovalvonnassa veronalaiset bruttotulot, apurahat ja ulkomailta saadut tulot.

Mikäli vuosituloraja on ylittynyt, opiskelija voi palauttaa hänelle maksettua tukea vapaaehtoisesti. Vuonna 2017 maksettujen opintotukien vapaaehtoiset palautukset on maksettava viimeistään 31.5.2018.

Jos liikaa maksettua tukea ei palauta toukokuun loppuun mennessä, Kela perii tuen ensi keväänä takaisin 7,5 %:lla korotettuna.

Oman vuositulorajan voi tarkistaa Kelan asiointipalvelussa tai vuositulorajalaskurilla.

Kela tiedotti vuoden 2016 opintotuen takaisinperinnästä helmikuussa. Vuonna 2016 opintotukea sai noin 320 500 opiskelijaa. Heistä noin 11 prosentilla, 34 800:lla tulot ylittivät vuositulorajan. Vuodelta 2016 vapaaehtoisia opintotuen palautuksia kertyi 27 100 opiskelijalta 29,6 miljoonaa euroa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Arvio: Kokokapinaa perinteisen komiikan raameissa – I Feel Pretty on keikkuvalla pohjalla ison asian edessä

Helposti pureskeltavassa komediassa I Feel Pretty on enemmän mietittävää itsetunnon merkityksestä kuin ensisilmäyksellä huomaisi.  

I Feel Pretty

Pääosissa Amy Schumer, Michelle Williams, Tom Hopper, Rory Scovel, Adrian Martinez, Busy Phillipps, Aidy Bryant, Emily Ratajkowski. Ohjaus ja käsikirjoitus Marc Silverstein ja Abby Kohn. Ensi-ilta elokuvateattereissa 11.5.2018

 

Renee (Amy Schumer) on huonosta itsetunnosta kärsivä nainen, joka haaveilee tuntevansa olonsa kauniiksi. Toive toteutuu, kun Renee saa spinning-tunnilla tällin päähänsä. Pään kolautuksen seurauksena hän näkee itsensä kauniina.

Kun Reneen itsetunnon voluumi on käännetty kaakkoon, hän uskaltautuu lirkuttamaan sujuvan monisanaisesti miehille ja hakemaan uutta työpaikkaa meikkifirman reseptionistina.

Vaikka päähenkilö ei koe ulkoista muodonmuutosta, katsojalla on vapaus kuvitella, millaisena Renee näkee itsensä muutoksen jälkeen. Itse uskon, että Renee näkee itsensä itsenään – mutta ei vain tiedä sitä. Renee luulee, että muutos on taikuutta (kuten elokuvassa Big) ja nauttii muuttuneesta itsetunnosta ennen kuin taika raukeaa.

Löyhän ja hämmentävän juonensa takia I Feel Pretty on keikkuvalla pohjalla ison asian edessä. Tätä elokuvaa olisi hyvin helppoa haukkua sen hassusta juonesta, ennalta-arvattavasta komedian kaavasta ja muutamasta oudosta juonihyppäyksestä. 

Silti elokuvan tärkeä aihe, itsetunto, vaatii laajempaa keskustelua. Helppo lyttäys ei sitä tekisi.

 

Keholla on valtaa

Elokuvan alku on murskaavan totuudellinen: ulkonäöllä, kropan muodolla ja painolla on todellista vaikutusta siihen, miten ihmisiin suhtaudutaan. Kapeat kauneusihanteet ovat kontrollin muotoja, jolla hallitaan etenkin naista ja hänen kehoaan.

Länsimaiset kauneusihanteet vaaleasta ihosta ja laihasta kehosta korostuvat ja vääristyvät entisestään lehtien ja somen muokattujen kuvien myötä. Epätodelliset kuvat aiheuttavat ahdistusta – toisaalta käsittelemättömien kuvien julkaiseminen saa ihmisissä aikaan positiivisia reaktioita.

Ulkonäköpaineistä kärsii moni. Helsingin yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin itsetunnon kehittymistä nuoruudesta aikuisuuteen. Tutkimuksessa ilmeni, että naisilla on miehiä huonompi itsetunto ja että huonoon itsetuntoon vaikuttaa muun muassa ylipaino. Paine laihduttamiseen näkyy esimerkiksi Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, jonka mukaan 84 prosenttia suomalaisnaisista ja 78 prosenttia suomalaismiehistä haluaa pudottaa painoaan.

I Feel Pretty esittää, että huonon itsetunnon vuoksi elämä saattaa jäädä elämättä. Itsevarmuus, oman tien kulkeminen ja lannistavien sanojen ohittaminen ovat vallankumouksellisia tekoja.

Elokuvan ovat ohjanneet ja käsikirjoittaneet Marc Silverstein ja Abby Kohn, jotka tekivät myös How To Be Single -elokuvan (2016). Vaikka molemmissa elokuvissa tartutaan isoihin teemoihin, lopputulokset ovat perinteisiä hattaranmakeita komedioita. Isot teemat kuten sinkkuelämä ja itsetunto ovat vaarassa jäädä komedioiden jäykkien kaavojen tallomaksi.

I Feel Pretty toistaa perinteisiä Hollywoodin romanttisen komedian maneereita: pääpari on valkoinen heteropari, omituiset ystävät ovat ylipainoisia ja elokuvan lopussa on odotettu tunnustuskohtaus, jossa Renee näkee kauneutensa ja itsensä ilman taikuutta.

Kenties kehopositiivisuuden teeman vuoksi Reneestä on haluttu tehdä ”jokanainen”, johon naiset voivat samaistua. Ongelmana on, että elokuva ei tarjoa huonon itsetunnon lisäksi muuta näkökulmaa päähenkilöön. Katsojina emme tiedä mitään Reneen taustasta, perheestä tai mielipiteistä. Koska elokuvan juonessa tai päähenkilössä ei ole suurempaa tarttumapintaa, jäljelle jää lopulta vain pääosanäyttelijä, Amy Schumer, johon katsoja voi samaistua.

Ja tässä lienee yksi merkittävimmistä syistä, miksi elokuvaa on haukuttu Yhdysvalloissa rapa roiskuen.

 

Amy Schumerista ollaan aina jotain mieltä

Amy Schumer jakaa vahvasti mielipiteitä. Schumer ärsyttää monia, ei vain suorasukaisen komediansa, vaan myös poliittisten mielipiteidensä vuoksi: hän tuki Hillary Clintonia Yhdysvaltojen presidentiksi ja vastustaa aseväkivaltaa.

Suoraan puhuminen on myös osa hänen komediallista rooliaan. Huumori syntyy siitä, että soveliaisuuden rajoja koetellaan äärimmäisellä rehellisyydellä.

I Feel Pretty on aiheuttanut Yhdysvalloissa runsasta keskustelua. Siitä on kirjoitettu sekä haukkuvia että ylistäviä kritiikkejä. Elokuvasta on kirjoitettu arvosteluja myös pelkän trailerin perusteella. (Sitä voi verrata siihen, jos kirjoittaja käyttäisi pro gradu -tutkielmassaan ainoana lähteenä Wikipediaa.)

Schumerin itsensä mukaan elokuvan haukkuviin arvosteluihin on vaikuttanut se, että suurin osa kriitikoista on keski-ikäisiä valkoisia miehiä: “Mikään ei pelota ihmisiä enemmän kuin itsevarma nainen”.

Osa arvostelijoista on pohtinut, voiko Amy Schumerin näköinen (eli kokoinen) nainen olla romanttisen komedian päähenkilö. Usein ei-langanlaihalle naiselle on varattu komedian sivuhenkilön, hassuttelevan pullukan, rooli. Katsojina olemme tottuneet näkemään naispääosassa vaalean, hoikan ja nuoren ihmisen.

I Feel Pretty -elokuvassa esiintyvä Schumer on osalle kriitikoista liian kaunis (“miten tuon näköisellä ihmisellä voi olla itsetunto-ongelmia”) ja joillekin taas liian lihava (“kuinka tuon kokoinen ihminen voi olla romanttisen komedian pääosassa”).

Shokeeraavinta hänen painossaan lienee se, että siltä Schumer nykyäänkin näyttää. Hän ei “rohkeasti” lihottanut itseään rooliin vaan on itsensä kokoinen. Normaalipainoisen Schumerin naispääosa tuntuu vallankumoukselliselta. (Toki elokuvan muut naisroolien esittäjät ovat lähes poikkeuksetta niitä kauniita, hoikkia naisia, joihin olemme katsojina tottuneet.)

 

Iso aihe, kevyt käsittely

I Feel Pretty haluaa kunnianhimoisesti käsitellä isoa aihetta, ja siinä se on tervetullut lisä kevyen komedian kuvastoon. Toki kuten Bill Maher huomautti, samaa aihetta on käsitelty komediassa jo aiemmin. Eddie Murphyn hahmo elokuvassa Pähkähullu professori (1996) käy läpi saman kehityskaaren, jossa ylipainoinen nörtti oppii hyväksymään itsensä.

Toinen esimerkki samaa teemaa sivuavasta Hollywood-elokuvasta on Hal ja iso rakkaus (2001), jossa Jack Blackin esittämä pinnallinen Hal näkee lihavan Gwyneth Paltrow’n ”sisäisen kauneuden” (eli hoikan Gwyneth Paltrow’n).

Yksi elokuva tuskin pystyy muuttamaan maailmaa. Puutteistaan huolimatta I Feel Pretty voi tarjota kevyen huumorin ystäville uutta ajateltavaa itsetunnosta, kehopositiivisuudesta ja siitä, kannattaako ihmisiä lokeroida ulkonäön mukaan. Toivottavasti tämä elokuva avaa tietä yhä monipuolisempien naiskuvien ja tärkeiden aiheiden kuvaamiselle. Toivon, että komediassa rikottaisiin rajoja ja rakenteita entistä rohkeammin. Ehkä tästäkin elokuvasta olisi tullut nasevampi, jos Schumer itse olisi ollut mukana käsikirjoitustiimissä.

Myös sillä on merkitystä, minkä näköisiä ja kokoisia ihmisiä elokuvissa nähdään. Sen vuoksi tämä elokuva on monelle merkittävä. 

Kun elokuvia tekemässä on yhä monipuolisempi joukko, sen myötä voi syntyä aivan uudenlaisia ja ennalta-arvaamattomia tarinoita. Monipuolisten representaatioiden myötä ihmiset löytävät herkemmin itsestään uusia puolia ja hyväksyvät erilaisuutta muissa ihmisissä. Joko me kaikki olemme kauniita tai ei kukaan ole. 

 

Henna Rannanpää

Elokuvaintoilija ja kirjallisuuden alumni, joka kirjoitti gradunsa Napapiirin sankarit –elokuvasta.

Lue lisää: