Oamkin muutto muuttaa Linnanmaata – luvassa nopeampia bussilinjoja, pyöräilybaanaa ja aluebrändi

Oulun ammattikorkeakoulun muutto Linnanmaalle mullistaa kampuksen tilankäytön, kun pohjoispääty siirtyy yliopistolta Oamkin käyttöön. Muuton myötä muuttuu myös koko Linnanmaan ja Kaijonharjun alue.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä Linnanmaan kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.

Tuleva muutto herättää paljon kysymyksiä molempien korkeakoulujen henkilökunnassa ja opiskelijoissa. Linnanmaan yhteiskampuksesta järjestettiin siksi torstaina 3.5. kaikille avoin keskustelutilaisuus.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan, Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin siitä, millaisia vaikutuksia Oamkin muutolla on alueen arkkitehtuuriin, joukkoliikenteeseen, kevyen liikenteen kehitykseen ja imagoon. Aiheita olivat avaamassa muutoksia johtavat työryhmät ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Omassa puheenvuorossaan Laajala kertoi, että Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston välinen omistusjärjestely todella toteutuu. Oulun yliopisto ostaa enemmistön Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeista, ja siitä tulee siten pääomistaja.

Tähän osakekauppaan viitaten hän kertoi vastaavanlaisista järjestelyistä Tampereella, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Laajala arvelikin koulutuspoliittisena trendinä olevan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kasvaminen entisestään.

Samassa yhteydessä Laajala sanoi, että opiskelijajärjestöille tulee todennäköisesti läsnäolo-oikeus Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksiin. ”Tähän asiaan palataan osakassopimuksen valmistelun yhteydessä.”

 

Yliopisto vai innovaatiokeskittymä?

Linnanmaan kampusalueen maankäyttötyöryhmän tilannekatsauksen antoi Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Eini Vasu.

Vasu esitteli EUROPAN 14 -arkkitehtuurikilpailun palkittuja töitä, joita hyödynnetään Linnanmaa-Kaijonharjun alueen kaavarunkotyön valmistelussa. Voittaneessa ehdotuksessa, espanjalaisen työryhmän luomassa Kaljamassa poistettaisiin yliopistoa ympäröivät parkkipaikat ja tuotaisiin tilalle nykyaikaisen ihanteen mukaisia hybridirakennuksia. Samalla Kaijonharjun keskusta siirrettäisiin Yliopistokadun varteen. Toiselle sijalle tullut A Tale of Two Lakes puolestaan esitteli käärmemäisen, metsässä mutkittelevan megastruktuurin.

Kaavarunkotyö on käynnistynyt helmikuussa. Ensi maanantaina Oulun kaupungin sivuilla avautuu verkkokysely, jossa voi kertoa mielipiteensä alueen kehittämisestä.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kiinnitti huomiota kampusaluetta koskevan kaavamerkinnän nimeen, innovaatiokeskittymään. Hän painotti kommentissaan sitä, kuinka alueesta puhuttaessa tulisi pyrkiä tarkempaan kielenkäyttöön. Innovaatiokeskittymästä puhuminen herättää mielikuvia liiketoiminnasta, vaikka yliopiston varsinaisena tehtävänä on bisneksen sijaan uuden tiedon ja tiedontuottajien luominen, eli tutkimus ja koulutus.

Vasun mukaan yleiskaavamerkinnöillä on tarkoitus kattaa laajasti koko alueen toimintaa. ”Nyt kaavarunkotyössä täsmennetään, mitä se tarkoittaa ja minkälaisia alueita tähän ympäristöön luodaan myöhemmin. Sisältöä ei ole yleiskaavavaiheessa tarkkaan mietitty, sen tarkoituksena on olla laaja merkintä, joka mahdollistaa mahdollisimman paljon.”

Muissa yleisökysymyksissä Vasulta tiedusteltiin, voisiko Linnanmaalle saada lisää parkkipaikkoja, majoitustilaa sekä sitä, voisiko maan alle rakentaa pysäköintitilaa keskustan Kivisydämen tapaan.

 

Pyöräilybaanalla pääsee keskustasta Linnanmaalle

Tuhansilla kasvava opiskelija- ja työntekijämäärä vaatii satsauksia joukkoliikenteeseen ja pyöräilymahdollisuuksiin.

Linnanmaan joukkoliikennettä koskevista tulevaisuudensuunnitelmista kertoi liikenneinsinööri Saija Räinä. 

Räinän mukaan Alakyläntielle Iskosta Linnanmaantielle asti rakennetaan kaksi kilometriä uutta joukkoliikennekaistaa. Molempiin suuntiin tulevien kaistojen rakentaminen ajoittuisi vuosiin 2019–2020.

Linnanmaalle on kaavailtu nopeampia yhteyksiä Oulun seudun eteläisistä kunnista. Nämä yhteydet eivät kulkisi Oulun keskustan kautta, vaan nopeasti moottoritietä pitkin. Myös Kontinkankaan ja Linnanmaan yhteyksiä pyritään parantamaan: välille on suunnitteilla nykyistä nopeampi bussiyhteys. Kontinkangasta ei siis ole unohdettu, vaan alue on tärkeä opiskelu- ja työskentelyalue, Räinä vakuutti.

Oulun keskustan ja Linnanmaan välille rakennetaan pyöräilybaana, pyöräilyn laatukäytävä. Baanaa rakennetaan kahdessa vaiheessa: väli Linnanmaalta Tervahovintielle rakennetaan tänä kesänä, toisessa vaiheessa vuonna 2019 rakennetaan yhteysväli Tervahovintieltä kauppatorille. Baanalla pyöräily ja jalankulku on erotettu toisistaan. Baanalla on Räinän mukaan myös parempi talvikunnossapito.

Vuonna 2019 tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka tuo pyöräilijöiden avuksi uusia pyöräilyn opastus- ja suunnistustauluja sekä paikannimikylttejä. Uusia opastustauluja tulee Oulun pyöräilyn pääreittien varrelle. Uusien opasteiden teettäminen maksaa 520 000 euron verran.

Pyöräteiden ja bussiyhteyksien lisäksi Linnanmaalla kehitetään myös kampusalueen brändiä. Sitä pohditaan omassa imagotyöryhmässä.

Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen kertoi, että työryhmän tehtävänä on parantaa alueen tunnettuutta ja laatia esitys Linnanmaan alueen ja yliopistokampuksen brändin parantamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee tuottaa kehittämissuunnitelma ja omaleimainen, visuaalinen brändi-ilme. Jokisen arvion mukaan työryhmän visio julkistetaan vuoden loppuun mennessä. Yhtenä toimenpiteenä Jokinen pohdiskeli, voisiko kampukselle saada nykyistä pidempää, näyttävämpää Yliopistokatua, oikeaa Yliopistobulevardia.

Brändiin liittyen OYY:n hallituksen jäsen David Delahunty kyseli yhteiskampuksen yhtenäisen englanninkielisen nimen perään. Jokisen mukaan yhteistä nimeä ei ole vielä päätetty.  

Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020. Sitä ennen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) remontoi Oamkille tulevat tilat.

 

Kirjoittajat: Marko Heikkinen ja Anni Hyypiö

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi valittiin Emmi-Kaisa Molkkari, Vuoden Alumniksi Hannu Huttunen

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi 2018 on valittu geotieteitä opiskeleva Emmi-Kaisa Molkkari. Valintaperusteiden mukaan hän on tehnyt suuren työn luottamustoimissa ja menestynyt opinnoissaan erinomaisesti. Molkkari on omalla aktiivisuudellaan vaikuttanut positiivisesti useiden Oulun yliopiston piirissä toimivien yhdistysten toimintaan ja tehnyt suuren työn opiskelijoiden viihtyvyyden parantamiseksi. Molkkari on toiminut alansa opiskelijajärjestöjen luottamustehtävissä ja tiedekuntansa hallinnon opiskelijaedustajana. Molkkari on Oulun […]

Oulun yliopiston Vuoden Opiskelijaksi 2018 on valittu geotieteitä opiskeleva Emmi-Kaisa Molkkari.

Valintaperusteiden mukaan hän on tehnyt suuren työn luottamustoimissa ja menestynyt opinnoissaan erinomaisesti. Molkkari on omalla aktiivisuudellaan vaikuttanut positiivisesti useiden Oulun yliopiston piirissä toimivien yhdistysten toimintaan ja tehnyt suuren työn opiskelijoiden viihtyvyyden parantamiseksi. Molkkari on toiminut alansa opiskelijajärjestöjen luottamustehtävissä ja tiedekuntansa hallinnon opiskelijaedustajana. Molkkari on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen ja toinen Tieteellisten ryhmänjohtajista.

Nimeämisen teki Oulun yliopistoseura Rauhala-klubi ry:n esityksestä. Vuoden Opiskelija palkitaan stipendillä.

Vuoden Alumniksi 2018 valittiin Bittiumin toimitusjohtaja Hannu Huttunen. Valinnan perusteena on Huttusen merkittävä työ Pohjois-Suomen ja koko Suomen talouselämän hyväksi sekä menestys yritysjohtajana.

Huttunen on kauppatieteiden maisteri ja yksi kolmesta ensimmäisestä Oulun yliopistosta valmistuneista talousekonomeista. Opiskeluvuosinaan Huttunen toimi opiskelijajäsenenä Oulun Ekonomit ry:n johtokunnassa ja hallituksen jäsenenä opiskelijajärjestö Finanssi ry:ssä. Huttunen työskenteli opiskeluaikanaan ja valmistumisensa jälkeen Oulun yliopistossa teknillisessä tiedekunnassa yrityksen taloustieteessä laskentatoimen assistenttina ja myöhemmin yliassistenttina. Työurallaan Huttunen on toiminut Nokia Mobile Phonesin, Nethawk Oyj:n ja Elektrobit Oyj:n johtotehtävissä.

Oulun yliopistoseura nimitti Vuoden Alumnin nyt 20. kertaa. Kunnia-alumnien vuosittaisesta nimeämisestä päätettiin yliopiston 40-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1998.

Vuoden Opiskelijan ja Vuoden Alumnin nimeämisten ohella Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki luovutti riemutohtorin diplomin 50 vuotta sitten Oulun yliopistossa väitelleille LT Juhani Kärjälle, LT Erkki S. Heikkiselle ja FT Tauno Piiraiselle.

Valinnat julkistettiin Oulun yliopiston alumnijuhlassa perjantaina 4.5.2018.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Wapun Tiedekysymys IV: Millainen maine vapulla on?

Vappu on kevään, työväen ja ylioppilaiden juhla. Oulussa erityisesti opiskelijat ovat ottaneet juhlan omakseen. Huhtikuussa haalarikansan ilmestyminen katukuvaan on yhtä varmaa kuin muuttolintujen ja moottoripyörien paluu. Vappujuhlijat, nämä riehakkaat paluumuuttajat, jakavat mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tiedekysymyksessä halutaan tietää, mistä opiskelijavapun maine syntyy.

TEKSTI Venla Tuohino

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen on tutkinut imagoiden ja brändien rakentamisen prosessia sekä mielikuvien ja maineen muodostumista. Karvonen lähtee hakemaan vapun merkitystä karnevaalista.

”Vappu on talven loppumisen ja kesän tulon karnevaali. Syyspuolella vastaava juhla on kesän lopettava kekri eli köyri, nykyisin pikkujoulu. Karnevaalissa normaali vakavahenkinen arki käännetään nurinpäin hullutteluksi ja ilonpidoksi.”

Karnevaaleilla on ikivanhat juuret. Antiikin Kreikassa karnevaalit olivat viinin jumala Dionysoksen ja hänen irstailevan seurueensa kunniaksi vietettyjä Dionysia-juhlia. Roomassa puolestaan juhlittiin Bacchusta esimerkiksi Saturnalia-juhlissa, joissa orjista tuli isäntiä ja isännistä orjia.

”Nykyäänkin viinin jumalille uhraaminen on keskeinen osa vappua ja sen mainetta. Normaali selväpäinen maailma saa väistyä ja siirrytään alkoholin avittamana hullunkuriseen maailmaan, jossa työläisistä voi tulla herroja ja herroista narreja.”

”Ehkä opiskelijoista sitten tulee yliopiston herroja vappuna”, Karvonen pohtii.

Karnevalistinen pukeutuminen kuuluu vappuun. Oppikirjat viskataan joka tapauksessa nurkkaan ja tartutaan mieluummin vaikkapa Ööpiseen. Karnevaali on myös lihan eli kehon juhla, jossa mässäillään, juopotellaan ja sekstaillaan villisti − ainakin mielikuvissa.

”Jos ihmiset pantaisiin piirtämään vappu, niin luultavasti siinä kuvassa juhlisi valkolakkinen ylioppilas tai teekkari, ”simapullo” kädessä, haalarit päällä, ilmapallo, serpentiiniä ja tekonenä päässä jossain puistossa. Wesibussi ja Ykänen liikennöisivät iloisesti taustalla”, Karvonen summaa stereotyyppistä oululaista opiskelijavappua.

Maineella tarkoitetaan muun muassa ”jotakin koskevaa ja kerrottuna leviävää tietoa, kulkupuhetta, huhua”. Sellainenkin sanonta tunnetaan kuin ”kunnia meni, mutta maine kasvaa”, ja eikö vain se kuvaa joidenkin vapunjuhlintaa osuvasti?

Silti suurimmalle osalle vappu on mainettaan rauhallisempi.

”Vapun maine tuottaa kuitenkin normatiivisia paineita juhlimiseen edes jossain määrin”, Karvonen tuumaa.

 

Lue muut wappuisat Tiedekysymykset täältä: I, II ja III.

Venla Tuohino

Tiedeviestinnän maisteriohjelman kasvatti, graduntekijä ja skeptikko.

Lue lisää:

Kuvagalleria: Franzén sai lakkinsa ja fuksit kasteensa auringonpaisteessa

Oululaisessa vappuaatossa toistuvat tutut ja rakkaat perinteet: ensin Oulun yliopiston Humanistinen Kilta lakittaa Frans Mikael Franzénin patsaan puolelta päivin, sen jälkeen teekkarikulkue kulkee läpi keskustan, ja kello kahdelta Åströmin puistossa oululaiset teekkarifuksit molskahtavat yksi kerrallaan raikkaaseen veteen. Koska tänä vuonna Lasaretinväylä ei ollut uittojen aikaan jäässä, väylän vesi virtasi vapaana ja tutun ruskeana.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oululaisia vappuaaton perinteitä juhlistettiin tänä vuonna lämpimässä poutasäässä. Franzénin lakitus, perinteinen vappukulkue ja teekkarifuksien uitot saivat oululaiset sankoin joukoin liikkeelle. Innokkaiden vappujuhlijoiden onneksi sääennusteen lupailemat synkeät sadekuurot toteutuivat vasta myöhemmin illalla, kun piknikpressut oli jo kääritty kasaan ja kannettu Åströmin puistosta turvaan sisätiloihin.

Oulun ylioppilaslehti kokosi vappuaaton aurinkoisesta juhlinnasta kuvagallerian. Klikkaa pikkukuvia nähdäksesi kuvat täysikokoisina.

 

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Wapun Tiedekysymys III: Millä eväillä selviät vapusta?

Opiskelijavappua juhlitaan pitkään ja hartaasti. Vapun riennot kruunaavat lukuvuoden ja tuovat erilaiset haalarit yhteen. Juhliminen voi kuitenkin käydä ennen pitkää kunnon päälle: vappupallokin alkaa näyttää nahistuneelta parin viikon karkeloinnin ehtoopuolella. Voisiko vapun ajasta selviämistä edistää jotenkin ravinnon avulla? Käykö munkki simasuun elvytysmuonaksi?

Vappu – tuo juhlista jaloin, siman ja munkin täyttämä kevään ylistys kestää pari viikkoa, jos opiskelijoilta kysytään. Vapun aika on lukuvuoden viimeinen koetus, ja tapahtumien sekä juhlien täyttämä kuukauden vaihde vaatii antaumuksellista asennetta ja vakaata tahtotilaa, jos on monessa menossa mukana.

Voiko optimaalisella ravitsemuksella edistää vapun ajasta selviämistä, ODL:n tutkija, ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Marjukka Nurkkala?

“Riippuu siitä, miten viettää vappua”, Nurkkala pohtii.

”Ravitsemuksen avulla ei voi selvitä paremmin krapulasta. Ainut keino on juoda alkoholia kohtuudella. Mitään pelastavaa ratkaisua ei ole.”

Auts. Kikkakolmosia ja mehukkaita vinkkejä ei siis ole luvassa. Oman käyttäytymisen hallinta ja järkevä alkoholinkäyttö on Nurkkalan mukaan ainoa tapa estää krapulaa. Perimätieto kertoo, että nesteytyksestä kannattaa pitää huolta juomalla vettä(kin).

Perimätieto kertoo myös, että jos nautittu sima on ollut aikuisten makuun eikä vapunviettäjä ole huolehtinut riittävästä syömisestä, alkaa keho huutaa pitsaa. Ravitsemustiede onneksi ymmärtää väsyneen juhlijan mielitekoja. Miksi kekkereiden jälkeen askel käy kohti nopeaa rasvanirvanaa?

Nurkkalan mukaan päihtyneenä tekee mieli syödä rasvaista ja runsasenergistä ruokaa, sillä alkoholi lisää ruokahalua ja sotkee normaalikäyttäytymistä. Alkoholissa on paljon energiaa, mutta se ei tuo kylläisyydentunnetta, selittää Nurkkala.

“Alkoholi saa syömään yli tarpeen, mikä voi aiheuttaa pöhöttyneen olon. Myös krapula vaikuttaa ruokahaluun”, Nurkkala tietää.

Tapahtumien temmellyksessä on tärkeää syödä järkevästi ja pitää kiinni ateriarytmistä. Nurkkala muistuttaa, että lautasmalli ja ravitsemussuositukset ovat päteviä ohjenuoria myös vappuna.

“Vappunakin on hyvä pitää mielessä säännöllisyys ja lautasmalli: lautaselle valitaan reilusti kasviksia sekä proteiinin ja hiilihydraattien lähde.”

Makeita herkkujakaan ei passaa nauttia mielin määrin. Tippaleipä tai munkki on hyvä jälkiruoka, mutta ateriaa se ei korvaa.

“Ei kannata tavoitella Suomen ennätystä munkkien syömisessä”, Nurkkala naurahtaa.

Totuus ei aina ole tarua ihmeellisempää. Vapun ajasta siis selviää parhaiten, kun muistaa syödä säännöllisesti, ja pitää herkut jälkiruokana. Ravitsemussuositukset eivät valitettavasti kumoudu vappumaljan mukana.

 

Lue lisää wappuisia Tiedekysymyksiä: III ja IV.

Heidi Niemi

Tiedeviestinnän ja kirjallisuuden opiskelija, joka ei tiedä, mutta ottaa selvää.

Lue lisää:

Wapun Tiedekysymys II: Onko vesi kylmää, kun fuksi Lasaretinväylään pulahtaa?

Teekkarifuksien vappu-uitto on varma vappuaaton merkki. Nyt Tiedekysymyksessä selvitetään, onko vesi Lasaretinväylässä tänä vappuna kylmää. Vaikka hyisimpinä huhtikuina uittoja varten on pitänyt tehdä avanto, Oulun ylioppilaslehti ei tyytynyt asiassa mutuiluun tai olettamuksiin.

TEKSTI Sampo Marski

KUVAT Anni Hyypiö

Kylmä on subjektiivinen käsite. Tämän vuoksi kysymykseen kylmyydestä parhaan vastauksen saa vappu-uiton kokeneilta subjekteilta eli teekkareilta.

Tätä juttua varten kerättiin laaja kyselyaineisto, johon otettiin mukaan kaikkien Oulun teekkarikiltojen jäseniä. Aineisto kerättiin kenttätutkimuksena kiertämällä kaikki teekkareiden kiltahuoneet ja haastattelemalla paikallaolijoita.

Vastaajilta tivattiin viisiportaisella asteikolla subjektiivista näkemystä veden kylmyydestä. Vastoin alkupremissejä, niukka enemmistö (43 %) piti vettä joko lämpimänä tai melko lämpimänä. Kylmänä tai melko kylmänä vettä piti 36 % ja asteikon puoliväliin (veden lämpötila haalea) asettui 21 % vastaajista.  

Tutkimuksessa ei havaittu teekkarikillan tai vastaajan sukupuolen vaikuttavan vastauksiin. Niin sanotun “pakkasnesteen” käytöllä näyttäisi kuitenkin olevan suora korrelaatio subjektiiviseen kylmän tunteeseen.

Usea vastaaja halusi kommentoida kantaansa numeraalisen arvion antamisen lisäksi. Huolellinen valmistautuminen pitkin vappua edeltävää viikkoa sekä adrenaliinin vaikutus kylmän kokemiseen nousivat esille toistuvasti.

Osa teekkareista oli päässyt pulikoimaan jäiden sekaan, ja toivoi yhtä virkistävää kokemusta tämänkin vapun fukseille. Tärkeimpänä valmistautumisvinkkinä mainittiin nestemäinen lämmike eli niin sanottu pakkasneste, jonka ansiosta vesi ei tunnu kylmältä.

 

Veden lämpötila seuraa ilman lämpötilaa viiveellä

Asiaa saatiin pohtimaan myös oikea ammattilainen, kun Oulun yliopiston vesitekniikan professori Bjørn Kløve kommentoi asiaa Oulun ylioppilaslehdelle.

“Veden lämpötila noudattaa viiveellä ilman lämpötilaa. Tosin, jos vedessä tai rannoilla on vielä jäätä, on veden lämpötila hyvin lähellä nollaa, oli ilman lämpötila mikä tahansa”, Kløve kertoo.

Veden lämpötilan suhteen ratkaisevassa asemassa näyttääkin olevan edeltävän viikon lämpötilat ja Lasaretinväylän jäätilanne.

“Jos jäät ovat lähteneet, veden lämpötila tulee olevan suhteellisen lähellä edellisen viikon ilman lämpötilojen liukuvaa keskiarvoa. Veikkaisin kuitenkin, että tuntuu kylmältä”, Kløve virnistää.

 

Rannalle uineiden vinkit teekkarifuksin vappuun

Kylmästä viis, Oulun ylioppilaslehti kokosi myös tärkeimmät vinkit teekkarifukseille uitosta selviämiseen. Haastattelimme teekkareiden kiltahuoneilla useita nimettömänä pysytteleviä fuksikasteesta selvinneitä, jotka neuvoivat seuraavanlaisesti:

“Ota mukaan lämmintä vaatetta ja sellaiset kengät, jotka voit polttaa kasteen jälkeen.”

“Lasaretinväylässä on mutapohja, joten laita sellaiset kengät, jotka pysyvät varmasti kiinni.”

“Suuntaa vedestä suoraan lämmittelemään ja vaihda kuivaa ylle.”

“Saunatakki mukaan!”

“Pidä suu kiinni! Älä missään nimessä niele vettä.”

“Pää veden alle! On noloa lähteä uusiksi kastautumaan, jos olet jo noussut vedestä.”

“Ei kannata ottaa vauhtia.”

“Pakkasneste lämmittää.”

“Pohja tulee nopeasti vastaan.”

 

Ja tärkeimpänä:

“Älä ajattele mitään. Mene vaan!”

 

Teksti: Sampo Marski ja Heidi Niemi

Haluatko fiilistellä vuoden 2017 vappuaaton tunnelmia? Kas tässä viime vuoden kuvagalleria.

Lue lisää wappuisia Tiedekysymyksiä: I,  III ja IV.

Sampo Marski

Kirjoittaja on tiedeviestinnän maisteriopiskelija, jolle tiede on asenne ennen kaikkea.

Lue lisää: