Oulun yliopistosta tulossa Oamkin enemmistöomistaja

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajakunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulainen, Oulu, Raahe ja Tyrnävä esittävät valtuustoilleen, että kunnat hyväksyisivät Oulun yliopiston 14.2. tekemän esityksen Oulun ammattikorkeakoulua koskevasta osakekaupasta. Esityksen mukaan omistajakuntien ja Oulun yliopiston välillä tehtäisiin osakekauppa, jolla kunnat myisivät osan osakkeistaan Oulun yliopistolle. Yliopistosta tulisi kaupan myötä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja 50,5 prosentin […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajakunnat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulainen, Oulu, Raahe ja Tyrnävä esittävät valtuustoilleen, että kunnat hyväksyisivät Oulun yliopiston 14.2. tekemän esityksen Oulun ammattikorkeakoulua koskevasta osakekaupasta.

Esityksen mukaan omistajakuntien ja Oulun yliopiston välillä tehtäisiin osakekauppa, jolla kunnat myisivät osan osakkeistaan Oulun yliopistolle. Yliopistosta tulisi kaupan myötä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja 50,5 prosentin omistusosuudella.

Oulun yliopiston omistuksen kokonais­kauppahinta on 5,151 miljoonaa euroa.

Asiasta tiedottivat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Iin kunta torstaina 5.4.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muilla omistajakunnilla osuudet ovat huomattavasti pienempiä.

 

Kauppa hallituksen käsittelyyn toukokuussa

Osakekauppa etenee ensin omistajakuntien päätöksentekoon ja sen jälkeen yliopiston hallituksen käsittelyyn. 

Omistajakunnat käsittelevät asian valtuustoissaan toukokuun puoliväliin mennessä ja Oulun yliopiston hallitus kokouksessaan toukokuun lopulla.

Osakekaupan tavoitteeksi on kerrottu yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminnallisen ja taloudellisen yhteistyön syventäminen. Omistusjärjestely helpottaisi esimerkiksi yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä, yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä.

Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten Oulun yliopistolla ja Oamkilla olisi jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottaisivat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja.

Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä. Myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

PSOAS osti toimistorakennuksen Tutkijantieltä ja remontoi sen vaihto-opiskelijoiden asunnoiksi

Pohjois-Suomen asuntosäätiö PSOAS tiedottaa ostaneensa Technopoliksen toimistorakennuksen osoitteesta Tutkijantie 2. Rakennukseen remontoidaan asuntoja vaihto-opiskelijoille, kertoo PSOASin toimitusjohtaja Juha Aitamurto. Aitamurron mukaan asunnot ovat niin sanottuja yksilöllisiä soluasuntoja: asukkailla on oma huoneensa, pieni wc ja suihkutila ja pieni minikeittiö. Ruokailutilat ovat yhteiset. Juha Aitamurron mukaan remontointi tehdään vaihto-opiskelijoiden tarpeet huomioiden. ”Selvitimme viime keväänä vaihto-opiskelijoiden [asumista koskevia] toiveita, ja selvityksen […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Pohjois-Suomen asuntosäätiö PSOAS tiedottaa ostaneensa Technopoliksen toimistorakennuksen osoitteesta Tutkijantie 2.

Rakennukseen remontoidaan asuntoja vaihto-opiskelijoille, kertoo PSOASin toimitusjohtaja Juha Aitamurto.

Aitamurron mukaan asunnot ovat niin sanottuja yksilöllisiä soluasuntoja: asukkailla on oma huoneensa, pieni wc ja suihkutila ja pieni minikeittiö. Ruokailutilat ovat yhteiset.

Juha Aitamurron mukaan remontointi tehdään vaihto-opiskelijoiden tarpeet huomioiden.

”Selvitimme viime keväänä vaihto-opiskelijoiden [asumista koskevia] toiveita, ja selvityksen tulokset on huomioitu suunnittelussa. Vaihto-opiskelijoille yhteiset tilat ovat tärkeitä, ja esimerkiksi mahdollisuus syödä yhdessä on tärkeää. Myös sauna on vaihto-opiskelijalle tärkeä: saunakin on tapaamispaikka.”

Urakoitsijana hankkeessa toimii rakennusliikekonserni PEAB.

Kaupan taustalla on Oulun ammattikorkeakoulun muutto, jonka seurauksena iso osa oululaisista korkeakouluopiskelijoista ja PSOASin asukkaista joko asuu tai opiskelee Linnanmaalla. PSOAS kertoo haluavansa olla aktiivisesti mukana Linnanmaan alueen kehityksessä ja tukea paikallisia korkeakouluja entisestään kiristyvässä kilpailussa opiskelijoista.

Oulun ylioppilaslehti kertoi jo aiemmin PSOASin avaavan Linnanmaan kampukselle uuden toimipisteen. Toimipisteen yhteyteen rakennetaan kaikille opiskelijoille avointa oleskelutilaa. Tilaan suunnitellaan lisäksi kahvilaa.

 

Hylätyt pyörät palaavat käyttöön

PSOAS kertoo myös aloittaneensa kierrätyspyörien tarjoamisen yhteiskäyttöön.

Opiskelija-asuntojen varastotiloihin kertyy vuosittain suuria määriä hylättyjä polkupyöriä, joita kerätään ajoittain pois yhdessä asukastoimikuntien kanssa.

Jotta hylätyt pyörät pääsisivät varastojen uumenista takaisin käyttöön, PSOAS on tehnyt yhteistyösopimuksen työpaja Cykkelin kanssa. Cykkeli kunnostaa ja maalaa pyörät yhtenäisiksi PSOASin väreillä, minkä jälkeen ne toimitetaan talojen lukittuihin varastotiloihin asukkaiden käytettäväksi. Kierrätyspyörän käyttö on PSOASin asukkaille ilmaista.

Kierrätyspyöriä on toimitettu aluksi PSOASin vaihto-opiskelijataloihin, mutta Aitamurron mukaan toimintaa on tarkoitus laajentaa myös muihin taloihin.

”Palvelu on saanut erinomaisen hyvän vastaanoton. Vaikka pyörän hankkiminen ei maksa välttämättä kuin muutaman kympin, on vaihto-opiskelijalle sen hankinnassa oma vaivansa, kun Oulussa ollaan vain muutama kuukausi.”

Oulussa pyöräilijöiden riesana ovat pyörävarkaudet. Aitamurron mukaan PSOASilla ei ole ainakaan vielä havaintoja pyörävoroista.

”Pyörissä on koodi, josta se tunnistetaan, ja jonka perusteella se voidaan palauttaa oikeaan paikkaansa. Toki väreistäkin tunnistaa PSOASin pyöräksi. Itsekin ajoin eräänä päivänä tällaisella pyörällä Rotuaaria pitkin, ja porukkaa kääntyi katsomaan, että onpas siinä värikäs menopeli.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaaniksi valittiin Kati Mäkitalo

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin haku laitettiin viime marraskuussa uudelleen auki, kun ainoaa ehdokasta ei valittu tehtävään.

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaaniksi on hakemusten, haastattelujen sekä tiedekunnan kuulemisen perusteella valittu Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Kati Mäkitalo, yliopisto tiedottaa.

Mäkitalo aloittaa tehtävässä 16.4.2018.

Tiedotteen mukaan Kati Mäkitalo arvioitiin hakijoista vahvimmaksi menestyksekkään tieteellisen toiminnan näyttöjen, aktiivisen ja uudistavan otteen sekä tiedekunnan vahvuuksien hyödyntämisen osalta. Hän täytti hyvin myös valintakriteerin vahvasta ja monipuolisesta johtamiskokemuksesta. Tehtävään haki jatketun hakuajan aikana yhteensä yhdeksän henkilöä.

Mäkitalo työskentelee tällä hetkellä kasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Hän on aiemmin toiminut professorina Itä-Suomen yliopistossa, post doc-tutkijana Saksassa sekä Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.

Muut Oulun yliopiston tiedekuntien dekaanit valittiin nelivuotiskaudelle (2018–2021) jo viime syksynä. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin haku laitettiin viime marraskussa uudelleen auki, kun ainoaa ehdokasta, sosiologian professori Vesa Puurosta ei valittu tehtävään. Uudessa haussa mukaan tulivat myös headhunterit.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopistoon kevään yhteishaussa ennätyssuuri hakijamäärä

Oulun kandiohjelmissa hakijamäärä kasvoi erityisesti lääketieteen, hammaslääketieteen, logopedian sekä terveyshallintotieteen ja hoitotieteen tutkinto-ohjelmissa.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto sai korkeakoulujen kevään yhteishaussa enemmän hakijoita kuin koskaan aiemmin. Hakijoita oli yhteensä 15 378, sisältäen sekä kandiohjelmiin että kotimaisiin maisteriohjelmiin hakeneet.

Oulun hakijamäärä kasvoi edellisvuodesta 46 prosenttia.

Hakijoista Oulun ykkösvaihtoehdokseen laittaneita on 5 837. Määrä on viisi prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Oulun kandiohjelmissa hakijamäärä kasvoi erityisesti lääketieteen, hammaslääketieteen, logopedian sekä terveyshallintotieteen ja hoitotieteen tutkinto-ohjelmissa.

Lääketieteissä on nyt ensimmäistä kertaa käytössä valtakunnallinen yhteisvalinta. Oulun yliopiston lääketieteen hakukohteeseen oli valtakunnallisesti toiseksi eniten hakijoita, 4 560. Heistä 1 087 hakijaa asetti Oulun ensimmäiselle hakutoivesijalle. Hammaslääketieteeseen hakijoita on 997, joista ensisijaisia hakijoita 340.

Informaatiotutkimuksen hakukohteeseen haki tänä keväänä 73 prosenttia enemmän hakijoita kuin edellisessä haussa, kirjallisuudessa ja suomen kielessä kasvua on 53 prosenttia. Logopediassa hakijamäärä kasvoi 56 prosenttia. Terveyshallintotieteen hakijamäärä kasvoi yli puolella, hoitotieteessä kasvua oli yli 40 prosenttia.

Hakijamäärissä oli nousua myös tekniikan alalla: esimerkiksi tietotekniikan hakukohteessa määrät kasvoivat 32 prosenttia, konetekniikassa 26 prosenttia ja tuotantotaloudessa 24 prosenttia. Uuteen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan maisteriohjelmaan haki 71 henkilöä.

Oulussa aloituspaikkoja kotimaisiin kandidaatti- ja maisterikoulutuksiin on tarjolla yhteensä 2 116. Opiskelupaikan saa siis keskimäärin 14 prosenttia Oulun yliopistoon hakeneista.

 

KV-ohjelmissa hakijaennätys

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin haki kahtena hakuaikana niin ikään ennätykselliset 3 475 hakijaa. Yliopiston mukaan kyseessä on peräti kaikkien aikojen Suomen ennätys.

Oulussa kansainvälisissä maisteriohjelmissa on yhteensä 330 aloituspaikkaa.

Kv-ohjelmista hakijamääriltään suosituimpia olivat International Business Management, Computer Science and Engineering, Environmental Engineering, Wireless Communications Engineering ja Marketing.

 

Helsingin yliopisto Suomen suosituin kohde

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 28.3.  Tämän kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki yhteensä 153 000 hakijaa.

Yliopistoista suosituin hakukohde oli Helsingin yliopisto (28 788 hakijaa), ammattikorkeakouluista hakusuosikki oli Metropolia ammattikorkeakoulu (23 830 hakijaa).

Tänä keväänä kaikista korkeakouluhakijoista 80 prosenttia oli ensikertalaisia. Kaikista aloituspaikoista 63 prosenttia eli yhteensä 24 300 paikkaa on varattu ensikertalaisille. Viime vuonna ensikertalaisia hakijoita oli 82 prosenttia ja heille oli varattu 59 prosenttia aloituspaikoista.

Kotimaisen opiskelijavalinnan tulokset myös monivaiheisista valinnoista ovat selvillä viimeistään 28.6. Jotta paikka ei mene sivu suun, opiskelupaikka on otettava vastaan 10.7.2018 kello 15 mennessä Opintopolussa.

Kv-ohjelmien opiskelijavalinnat julkaistaan kaikkien ohjelmien osalta huhtikuun loppuun mennessä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Bisnes voi olla nopeampi tapa muuttaa maailmaa kuin politiikka 

Start-up-maailma edustaa näkökulmasta riippuen joko tyhjää pöhinää tai yritysmaailman hyperkiihdyttämöä. Mia Kemppaala on nähnyt liiketoiminnan molemmat puolet.

Paperinkeräykseen heitetyn Tellus-kirjaston tilalle nousi vuonna 2016 Tellus Innovation Arena, jossa Linnanmaan kahvinjanoiset opiskelijat yrittävät turhaan etsiä istumapaikkaa.

Työtilojen ja lasikuutioiden viereen kasvoi rehevä innovaatioviidakko, jossa Business Kitchenin ja Tellus Innovation Arenan henkilökunta tarkkailee Nestissä lepääviä, potentiaalisia yrittäjiä.

Kun tuntee bisnesenkelin siiven kosketuksen, tietää olevansa mennyttä. Tällä dynaamisella savannilla sinnittelee harva. Yksi selviytyjistä on Mia Kemppaala.

Kemppaala on ammattijärjestö Specian valitsema vuoden kasvatustieteilijä. Tällä hetkellä hän työskentelee Oulun yliopistolla Tellus Innovation Arenalla yhteisökehittäjänä. Työssään hän yhdistää yrityksiä, opiskelijoita, työntekijöitä ja tutkijoita erilaisissa vaihtelevissa hankkeissa.

”Minulla ei ole normaalia työpäivää”, Kemppaala kertoo. ”Mutta sen voin sanoa, että improvisointi on tärkeää.”

Kasvatustieteilijälle Kemppalaan työnkuva ei ole tyypillinen, sillä hän kertoo jo Demola Oulussa ”myyneensä keissejä”, joka ei kuulu pedagogisiin metodeihin.

Business Kitchenin toiminnassa Kemppaala oli mukana jo sen syntymästä keväällä 2012. Työnteko alkoi ruohonjuuritasolta.

Kemppaala kertoo, kuinka Tellus Innovation Arenan nykyinen kehittämispäällikkö Johanna Bluemink istui Nokialta jääneiden huonekalujen ja kahvinkeittimien keskellä ja unelmoi vuorovaikutteisesta tilasta.

”Sanoin olevani kiinnostunut visuaalisuudesta ja esteettisistä jutuista, joten pääsin maalaamaan seiniä.”

Ei kestänyt pitkään, kun hän jo siirtyi asiantuntijatehtäviin.

 

Oulu oli yksi suuri kaupunki etelässä 

Kemppaala valmistui Oulun yliopistosta 2002 maantieteen ja biologian aineopettajaksi. Oulu oli hänelle alun perin varasuunnitelma: ”Lukiossa opinto-ohjaaja rajasi, että opiskeluun on kolme vaihtoehtoa: lääkis, oikis, ja kauppis. Näistä kolmesta hain Lapin yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä. Maantiedettä luin varalle, koska pääsykoekirjat olivat niin ohuita.”

Vaikka maantieteen opiskelu oli antoisaa, aineenopettajan todellisuus ei mairitellut: ”Nuori, vastavalmistunut naisopettaja sai vaikeasti töitä. Tarjolla oli vain sijaisuuksia yhä kauempana Oulusta, mikä ei ollut enää realistista lasten ja perheen tullessa mukaan.”

TE-palveluissa Kemppaala kertoi haluavansa järjestää tapahtumia, mutta häntä ei osattu ohjata oikeaan suuntaan. Oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelma herätti kiinnostuksen, ja hän pääsi sisään varasijalta.

”Maisteriohjelmassa luova yhteistyö, leikillisyys ja huumori olivat mukana oppimisessa ja ongelmanratkaisussa”, Kemppaala summaa.

Lisäkoulutus oli avain Business Kitcheniin, johon tie kävi työelämälähtöisen projektin kautta. Kasvatustieteellinen kokemus yhdistyi lopulta sulavasti yrittäjämaailmaan.

Yrityspuolelle Kemppaala vinkkaa opettajakoulutuksen myyntiaspektia: ”Opettajat myyvät joka ikinen tunti tunnin aiheen vaihtuvalle yleisölle. Jos ei vakuuta, niin peli on menetetty. Tämän takia opettajista voisi löytyä hyviä myyjiä.”

 

Ennakkoluulot vaivaavat 

Tellus Innovation Arenan yhteisökehittäjänä Kemppaala auttaa ihmisiä ja yrityksiä tuotteistamaan osaamista ja kehittämään palveluja. Kasvatustieteilijälle yritysmaailmaan siirtyminen ei kuitenkaan ollut yksinkertaista: ”Kun olin aineenopettaja, yrittäjyyskasvatuksesta puhuminen nosti karvat pystyyn”, Kemppaala miettii.

”Ehkä omat ennakkoasenteet kumpusivat 90-luvun lamasta ja siitä, kuinka liiketoimintaan yhdistettiin niin paljon negatiivista uutisointia. En ollut todellakaan ainoa, jolla oli ennakkoluuloja.”

Omaksi yllätyksekseen Kemppaala löysi kasvatuksen ja liiketoiminnan väliltä yhtäläisyyksiä: ”Jatkuva kasvu, sisäinen motivaatio ja elinikäinen oppiminen ovat yhteistä kasvatukselle ja liiketoiminnalle. Täytyy kehittää omia valmiuksia, eikä jäädä ajattelemaan, että on täydellinen sellaisena kuin on.”

 

Marko Paananen inspiraationa 

Kemppaalan ideasta syntynyt Polar Bear Pitching on yksi hänen suosikkiprojekteistaan. Jääkarhu-pitchauksessa aikaa on rajattomasti, mutta myynti suoritetaan kylmässä avannossa.

”Nokiataustaiset yrittäjät tulivat Business Kitcheniin kertomaan kansainvälisistä ideoista, mutta eivät ymmärrettävästi. Ratkaisuna oli kehittää pitchauskulttuuria”, Kemppaala muistelee ja jatkaa neuvoilla: ”Hyvässä pitchissä on alussa koukku, se ratkaisee ongelman ja kertoo, miten yrityksen tuote eroaa kilpailijoista.”

Lopullinen inspiraatio Polar Bear Pitchingiin tuli Inno-ohjelmasta. Yltiöpositiivinen sisustusarkkitehti Marko Paananen kertoi televisiossa, kuinka suomalaisten synti sisustamisessa on peittää rumana pidetyt pylväät. ”Meille arkipäiväinen ja hyljeksitty voi olla muille eksoottinen katseenvangitsija”, Kemppaala toteaa.

Tapahtuman tuotannossa investoitiin näyttävään visuaaliseen markkinointiin, kuten kameranosturin päässä olevaan kameraan, jotta kilpailu näyttäisi kansainväliseltä. ”Minua ärsytti lehdistön antama kuva Oulusta pohjoisen sammuvana valona”, Kemppaala perustelee. ”Ja jos joku sanoo, että ei tule  onnistumaan, tulee sisureaktio. Minähän osoitan vääräksi.”

 

Lokerointi kahlitsee luovuuden

Liiketalouteen liittyy aina raha, ja rahasta puhuminen voi saada ihmisen kuulostamaan kylmän laskelmoivalta. Omassa työssään Kemppaala arvostaa kuitenkin ihmiskeskeisyyttä.

”Alalla puhutaan ihmisten potentiaalin louhimisesta. Luonnonvarat loppuvat, ihmisten potentiaali ei koskaan.”

Tästä potentiaalista Kemppaalaa muistutti opiskeluaika, jolloin yksikin auktoriteetin lause saattoi muuttaa käsitystä itsestä.

”En ajatellut olevani luova, koska en osannut kirjoittaa otsikkoaineita. Vasta työelämässä tajusin, että muutenkin voi olla luova. Kun kollegat kannustivat ja minulle kertyi sanottavaa, osasin yhtäkkiä kirjoittaa.”

Syntyi hoksaus: luovuutta on monenlaista. Moni tarvitsee vain vetoapua.

”Ihmisten lokerointi on väärin. Meissä kaikissa on huikea määrä potentiaalia, joita me emme itse huomaa. Tarvitsemme ulkopuolisen, joka auttaa näkemään.”

Tämä jos mikä, kuulostaa kasvatustieteilijän puheelta.

 

Kuka?

Mia Kemppaala

>> Työskentelee Oulun yliopistossa yhteisökehittäjänä.

>> Ammattijärjestö Specian valitsema vuoden kasvatustieteilijä.

>> Tuli Oulun yliopiston palvelukseen vuonna 2012.

>> Valmistunut Oulun yliopistosta maantieteen ja biologian aineenopettajaksi vuonna 2002.

>> Opiskellut myös oppimisen ja koulutusteknologian maisteriohjelmassa (LET).

>> Ollut kehittämässä korkeakoulujen yrittäjyysyhteisöjä kuten Oulun Business Kitcheniä ja Demola Oulua.

>> Ideoinut kansainvälisen avantopitchauskilpailun Polar Bear Pitchingin.

>> Lempilainaus: Anna hyvän kiertää.

 

Anna kun mestari neuvoo 

Olivat tavoitteet sitten unelmatyöpaikassa tai siinä seuraavassa viidessä opintopisteessä, on mielenkiintoista kuulla vuoden kasvatustieteilijän huippuvinkkejä.

”Uskalla hypätä oman mukavuusalueesi ulkopuolelle, sillä oma juttusi voi löytyä yllättävistä paikoista. Kehitä esiintymistä ja tarinankerronnan taitoja. Kirjoita oman alan asiantuntijatekstejä portfolioksi. Yritykset eivät etsi tietyntaustaisia vaan tietyn taitoisia työntekijöitä”, Mia Kemppaala neuvoo ja ohjaa lisäksi lähettämään avoimia työhakemuksia.

Kasvatustieteilijän näkökulmasta juuri tarinankerronta on erinomainen opettamisen väline. Kemppaalan oppimista kiihdytti lahjakkaiden tarinankertojien seuraaminen. Hyvässä tarinassa on tunnetta, joka auttaa samastumisessa, ja fakta tulee pieninä paloina mielenkiintoisen tarinan seassa.

”Jo Aristoteleen retorinen kolmiyhteys oli ethos-pathos-logos, eikä vain järki-järki-järki”, Kemppaala muistuttaa.

Työnteon lisäksi on tärkeää muistaa palautuminen. Aktiivinen opiskelija saattaa unohtaa pitää itsestään huolta. ”On tosi tärkeä taito löytää kultainen keskitie ja aikaa rauhoittumiselle”, Kemppaala toteaa.

Levoksi käy mikä tahansa vaihtelu työlle ja opiskelulle.

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Suomi, tulevaisuuden Pääsiäissaari

Ihminen on keksinyt kokonaisen liudan termejä ja sanontoja, joilla elinympäristöjen tuhoaminen saadaan kuulostamaan siedettävämmältä, kirjoittaa Iikka Kivi.

Pääsiäissaari on lähes puuton saari.

Alun perin puita riitti suuriksi metsiksi asti, mutta sitten saarelle tuli ihmisiä – ja tarinan loppu on ennalta-arvattava itsestäänselvyys.

Daniel Rydén pitää kirjassaan Maailmassa on virhe Pääsiäissaaren metsien katoamista tyyppiesimerkkinä siitä, miten luonto tuhoutuu ihmisen toimesta: pikku hiljaa ja sen ajatuksen varjolla, että kyllähän näitä puita riittää. Kunnes viimeinen on kaadettu.

Pääsiäissaaren metsien tuho on palannut toistuvasti mieleeni, kun olen katsellut päättäjien suunnitelmia suomalaisen luonnon varalle. Hyvän esimerkin tarjoaa Liminganlahdelle suunniteltu massiivinen luontomatkailuprojekti, jossa alueen yhteyteen on suunniteltu jopa lasten seikkailupuistoa ja sataa (!) kosteikkoon rakennettavaa merimökkiä.

Liminganlahti on yksi Suomen ja koko Euroopan arvokkaimmista lintuvesistä. Se tarjoaa elinmahdollisuudet häkellyttävän rikkaalle lajimäärälle. Trendipöhinän keskellä on unohtunut se, että Liminganlahti on niin arvokas siksi, että se on käytännössä kokonaan luonnontilassa. Jokainen kosteikkoon rakennettava rahantekoväline vähentää eliöiden menestymismahdollisuuksia.

 

Liminganlahden suunnitelmassa tiivistyy se, mikä sinänsä kannatettavassa luontomatkailun buumissa on ongelmallista: siinä on ensisijaisesti kyse siitä, miten luonnolla voidaan tehdä rahaa. Liminganlahdella pesivät superharvinaiset mustapyrstökuirit eivät merimökkejä tarvitse, Limingan talouselämä tarvitsee.

Sama pätee Sipilän hallituksen suunnittelemaan Jäämeren rataan: sitäkin perustellaan osin sillä, että se toisi entistä enemmän matkailijoita vaikeasti saavutettaville seuduille. Mutta juuri vaikea saavutettavuus on pitänyt Lapin erämaat koskemattomina – kun rata on valmis, alueen luonnonvaroja voidaan alkaa kaivaa ylös.

Ihminen on keksinyt kokonaisen liudan termejä ja sanontoja, joilla elinympäristöjen tuhoaminen saadaan kuulostamaan siedettävämmältä. ”Hoidettu metsä kasvaa parhaiten”, kuuluu viisaus, vaikka tosiasiassa metsät menestyivät ja kasvoivat miljoonia ja miljoonia vuosia ilman homo sapiensin apua.

”Kyllähän sitä risukkoa pitäisi johonkin suuntaan kehittää”, on sanottu Oulun Hietasaaresta. Ei tarvitse, sillä luonnolle alue on aivan erinomaisen hyvä suojaisuutensa ja biodiversiteettinsä takia. ”Kehitys” ja ”hoitaminen” kuulostavat positiivisilta, mutta luonnolle ne tarkoittavat lajiston köyhtymistä ja kuolemaa.

 

”Mutta kyllähän meillä metsää riittää”, kuuluu aina se viimeinen argumentti. Niin riitti Pääsiäissaarellakin. Kunnes se oli kadonnut kokonaan.

Niin tulee tapahtumaan myös kaikille niille suomalaisen luonnon elinympäristöille, joista emme pidä huolta.

Iikka Kivi

Oululainen stand up-koomikko, joka tekee mahdollisimman vähän työtä jotta voisi viettää mahdollisimman paljon aikaa lintutornissa. Twitter: @KoomikkoKivi

Lue lisää: