Kela: Opintojen edistymisen seuranta muuttuu

Korkeakouluopintojen edistymisen seuranta muuttuu, tiedottaa Kela. Jatkossa seuranta koskee koko opiskeluaikaa, ja siinä huomioidaan kaikki korkeakouluopinnot. Lisäksi seurannan piiriin tulevat myös keskeytyneiden opintojen suoritukset ja tukikuukaudet. Kela tarkistaa vuosittain lokakuussa, ovatko korkeakouluopiskelijan opinnot edistyneet riittävästi. Ensi lokakuussa tehtävä seuranta koskee lukuvuotta 1.8.2017–31.7.2018 ja koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa. Kelan seurannassa tarkastellaan edeltävän […]

Korkeakouluopintojen edistymisen seuranta muuttuu, tiedottaa Kela.

Jatkossa seuranta koskee koko opiskeluaikaa, ja siinä huomioidaan kaikki korkeakouluopinnot. Lisäksi seurannan piiriin tulevat myös keskeytyneiden opintojen suoritukset ja tukikuukaudet.

Kela tarkistaa vuosittain lokakuussa, ovatko korkeakouluopiskelijan opinnot edistyneet riittävästi. Ensi lokakuussa tehtävä seuranta koskee lukuvuotta 1.8.2017–31.7.2018 ja koko sitä aikaa, jonka opiskelija on opiskellut korkeakoulussa Suomessa.

Kelan seurannassa tarkastellaan edeltävän lukuvuoden tai tarvittaessa koko opiskeluajan keskimääräistä opintopistemäärää. Opinnot ovat edenneet tarpeeksi vauhdikkaasti, mikäli opintopisteitä on keskimäärin vähintään viisi per tukikuukausi.

Jotta opiskelija saisi opintotuen, hänen pitää suorittaa jokaisen lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. Uutta on se, että tämä vaatimus ei koske lukuvuotta, jonka kevätlukukauden aikana opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon. Se ei myöskään koske kevätlukukaudella alkavan koulutuksen ensimmäistä lukuvuotta.

Jos suorituksia ei ole tullut riittävästi, Kela lähettää opiskelijalle selvityspyynnön. Tällöin opiskelija voi kertoa syyt sille, ettei suorituksia ole kertynyt riittävästi. Opintotuen maksaminen voi jatkua, jos opinnot ovat hidastuneet tilapäisesti ja hyväksyttävästä syystä. Mikäli opiskelija tietää, ettei opintosuorituksia kerry riittävästi, hän voi myös perua tai palauttaa opintotukea.

Opiskelijan on oltava tarkkana myös siinä, ettei hänen vuositulorajansa ylity.

Tämän vuoden helmikuussa 34 800 opiskelijaa sai Kelalta päätösehdotuksen vuoden 2016 opintotuen tulovalvonnan takaisinperinnästä. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen ehdotukseen, pyyntö opintotuen takaisinperinnän tarkistamisesta on jätettävä Kelalle viimeistään torstaina 22.3.2018.

Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija antaa selvityksen opinnoistaan ja siitä, milloin vuoden 2016 tulot on saatu. Selvitys on tarpeen, jos opiskelija on vuoden aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun.

Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, esimerkiksi valmistumisen jälkeisistä tuloista, maksettava määrä voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Haluan tuhota kaikki paperini – paitsi kirjani

Joskus Janne Hakkaraisesta tuntuu, että hän suhtautuu kirjoihin liian intohimoisesti. Toisaalta halu omistaa ja järjestellä kirjoja ei ole päähänpistoista vahingollisimmasta päästä, hän kirjoittaa.

Olen hävittänyt kaikki cd-levyni, joihin minulla ei ole tunnesidettä. Olen säilyttänyt vain ystäviltäni lahjoiksi saamani levyt ja Leevi and the Leavingsin albumit, joita kuuntelin teini-ikäisenä.

Elokuvia en ole ostanut vuosiin. Viime vuoden toukokuussa ostin Manchesterista Kyllä, herra ministeri -boksin, mutta vain siksi, että sarjaa ei löydy mistään suoratoistopalvelusta. En tosin edes omista minkäänlaista levysoitinta, joten sarjan katsominen ei toistaiseksi onnistu – eikä musiikin kuuntelu.

Ajattelen, etten tarvitse cd-levyjä tai elokuvia, koska voin milloin vain ja missä vain päästä niihin käsiksi puhelimella tai tabletilla. Samalla säästän tilaa ja tarvetta pyyhkiä pölyä.

Lisäksi olen digitalisaation vannoutunut kannattaja: jos sanomalehden tai aikakauslehden voi tilata sähköisenä, en edes harkitse vanhanaikaista paperiversiota. Jos minun pitää säilyttää jokin paperi, otan siitä kuvan ja kierrätän sen heti. Melkein kaikki laskuni ovat sähköisiä.

 

En kuitenkaan ole toiminnassani johdonmukainen. Rakastan kirjojen omistamista. Suhtaudun niihin antaumuksellisesti, melkein fetissinomaisesti. Ne tuottavat minulle voimakasta mielihyvää.

Intohimoni kirjoihin on kokonaisvaltaista. En ole kiinnostunut ainoastaan niiden sisällöstä, vaan myös kansilehtien taitosta, niiden kirjoittajista ja ajasta, jolloin ne on kirjoitettu.

Kun luin Thomas Mannin Taikavuorta, kuuntelin Spotifysta samoja kappaleita, joiden tahtiin 1900-luvun alkuun sijoittuvan romaanin hahmot tanssivat. Google Earthin avulla tutustuin kirjan alppimiljööseen.

Erityisen nautinnollisena pidän kirjahyllyjeni järjestelyä. Keskeinen jakolinja järjestelyssä on erottelu luettujen ja lukemattomien kirjojen välillä. Yritin pitkään välttää tilannetta, että kodissani on useita lukemattomia kirjoja, mutta sitten luovutin. Ostin pienen hyllyn, jonka olen varannut vain sellaisille kirjoille, joita en ole vielä lukenut.

Pieni lukemattomien kirjojen hyllyni on osoittautunut onnistuneeksi hankinnaksi. Kun olen lopettanut edellisen kirjan lukemisen, minulla on jo valmiiksi paljon valinnanvaraa seuraavaksi kirjaksi. Tunnetilan mukaan voin valita paksun romaanin, mielenkiintoisen tietokirjan tai kepeän sarjakuvan seuraavaksi lukunautinnoksi.

Tämän keskeisen jakolinjan lisäksi minusta on mukavaa järjestellä tietokirjoja aihealueiden ja romaaneja kirjailijoiden ja julkaisumaiden mukaan. Silloin tällöin olen jopa pohtinut, että voisin järjestellä kirjani kirjastojen luokitusjärjestelmän mukaisesti.

 

Joskus minusta tuntuu, että suhtaudun kirjoihini hiukan liian intohimoisesti.

Toisinaan suhtaudun hiukan nihkeästi ystävieni lainauspyyntöihin. Minulla ei ole mitään periaatteellista kirjojen lainaamista vastaan – pikemminkin päinvastoin – mutta olen huolissani, käsittelevätkö ystäväni kirjojani yhtä hellävaraisesti ja huolellisesti kuin minä.

Jos olen lainannut ystävilleni kirjoja, olen ottanut niiden kansilehdet säilytykseen ja muutaman kuukauden päästä tiedustellut, onko kirjaa vielä luettu ja milloin olen saamassa sen takaisin.

Edellä mainittu mustasukkaisuus ja ylenpalttinen huoli kirjoista on asia, jota aion vielä työstää pääni sisällä. Tuntuu omituiselta omistaa kirjoja, mutta suhtautua pidättyvästi niiden lainaamiseen.

Olen silloin tällöin yrittänyt pohtia, miksi suhtautumiseni kirjoihin on niin intohimoinen. Arvelen, että vastaus löytyy ainakin osittain kotikasvatukseni. Muistan, miten olen jo aivan pienestä pitäen kuullut fyysistä ulkotyötä tekevältä isältäni, että lukeminen kannattaa, jotta saa aikuisena siistin sisätyön.

Lisäksi Oulun yliopiston kirjaston aiemmat lainauskäytännöt saattoivat osaltaan vaikuttaa asiaan. Ennen lainauskielto astui voimaan heti eräpäivää seuraavana päivänä, ja sen purkaminen maksoi vähintään kahdeksan euroa. Oma lainauskäyttäytymiseni oli niihin aikoihin sellaista, että koin käytännöllisimmäksi ostaa itselleni sellaiset kirjat, joiden hinta oli samaa suuruusluokkaa kuin lainauskiellon purkumaksu.

En ole kuitenkaan vaivannut itseäni ajatuksella liikaa, koska halu omistaa ja järjestellä kirjoja ei ole päähänpistoista vahingollisimmasta päästä. Enhän sentään keräile esimerkiksi Sami Hedbergin keikkataltiointeja.

Janne Hakkarainen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entinen viestintäasiantuntija, jonka mielestä kaikkien tasa-arvoinen kohtelu on kaikkien etu. Twitter: @jannehak

Lue lisää:

Sulava arktinen ikirouta kätkee taudinaiheuttajia ja ympäristömyrkkyjä

Pohjoisen jäämeren rannikoita asuttaa noin neljä miljoonaa ihmistä, joiden arkeen ja tulevaisuuteen ilmaston lämpenemisellä on radikaaleja vaikutuksia. Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio tutkimusryhmineen viettää seuraavat viisi vuotta ikiroudan sulamisen aiheuttamien terveysriskien tutkimuksen parissa. Nunataryuk-tutkimushanke auttaa arktisten rannikkoalueiden asukkaita sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

Arktisten rannikkoalueiden muutosten tutkimiseen keskittyvä Nunataryuk-projekti on EU-tasollakin suurimittainen hanke 11,5 miljoonan euron rahoituksella. Viime vuoden lopulla alkaneessa hankkeessa pyritään muodostamaan kokonaiskuva ikiroudan sulamisen vaikutuksista arktisen rannikkoalueen infrastruktuuriin, talouteen ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Projektia johtaa saksalainen Alfred Wegener -instituutti ja siinä on mukana tutkimusorganisaatioita kahdestatoista eri maasta. Kymmenen työryhmää tutkii sekä luonnon ilmiöitä että ihmisen toimintaa sulavan ikiroudan alueilla. Mukana tutkimuksessa on myös Oulun yliopisto. 

Arktisen tutkimuksen professorin Arja Raution johtaman Health and Pollution -ryhmän tavoitteena on tarkastella ikiroudan sulamisen aiheuttamia terveysriskejä ja luoda kokonaiskäsitys arktisten rannikkoalueiden tilanteesta.

Ryhmän mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti ikiroutaan varastoituneiden ympäristökemikaalien pitoisuuksien ja infektiotautien aiheuttamien riskien selvittäminen ja leviämisen mallintaminen.

”Luotan, että tässä tutkimuksessa saamme selville todella tärkeitä asioita. Laajan projektin myötä voimme havaita riskejä, joita ei ole huomattu ennen”, Rautio sanoo.

Asutus Jäämerta ympäröivillä arktisilla alueilla on keskittynyt rannikolle, jonka maaperä on jäässä kesät talvet. Ilmastonmuutoksen seurauksena ikirouta sulaa, liikkuu ja muuttaa muotoaan.

Erityisesti Siperian ja Pohjois-Kanadan rannat ovat alttiita eroosiolle, kun sulana pidempään pysyvän meren aallot syövät maa-ainesta.

 

Sulavassa ikiroudassa piilee monenlaisia terveysriskejä

Alueen asukkaiden ja luonnossa liikkuvien eläinten terveydelle ikiroudan sulamisella on ikäviä yllätyksiä. Jäätyneeseen maaperään on vuosien saatossa varastoitunut ympäristökemikaaleja ja ikijäässä muhivat myös monet infektiotaudit.

Ikiroudan sulamisvesien muodostamien lammikoiden turvallisuutta ei tiedetä. Vesi saattaa sisältää erilaisia myrkkyjäämiä ja vaarantaa näin sekä ihmisten että esimerkiksi laiduntavien porojen ja muiden eläinten terveyden.

”Ikiroudan kemikaalipitoisuuksia on mitattu vain vähän. Tällä hetkellä ei tiedetä, kuinka paljon ikiroutaan on varastoituneena näitä aineita, esimerkiksi elohopeaa ja dioksiineja.”

Arktisilla alueilla kemikaalien pitoisuuksien mallintaminen ei ole ihan yksinkertaista. Esimerkiksi elohopea muuttaa olomuotoaan ilman lämpötilan mukaan ollen välillä vapaana ilmassa, varastoituneena lumeen ja taas sataen maahan.

Pelottavan uhkakuvan muodostaa myös ikiroudassa mahdollisesti vaaniva pernarutto, jonka tutkiminen ja leviämisen mallintaminen on yksi tutkimushankkeen tavoitteista.

 

Usko tulevaisuuteen koetuksella

Huoli olosuhteiden muutoksessa on näkynyt viime vuosina arktisten alueiden itsemurhatilastoissa.

Arja Rautio nostaa esille, kuinka elinolosuhteiden nopea muutos on vaikuttanut etenkin nuorten miesten mielenterveyteen.

”Nopeiden muutosten edessä usko tulevaisuuteen saattaa kadota, kun tutut elinkeinot eivät yhtäkkiä enää kannatakaan. Elämästä tulee epävarmaa.”

Edellytykset alueen asukkaiden elinkeinoille, kuten kalastukselle ja poronhoidolle, muuttuvat. Ilmaston lämpeneminen tuo pohjoiseen uusia lajeja samalla hävittäen vanhoja.

Myös uudet elinkeinot tietävät ongelmia perinteisille tavoille elää. Arktisille alueille laajeneva öljyteollisuus vaikeuttaa poronhoitoa, kun öljyputket katkaisevat porojen kulkureittejä.

”Ongelmallista on muutoksen nopeus, kun uuteen tilanteeseen ei ehdi sopeutua.”

Raution mukaan pohjoisten alueiden asukkaiden hyvinvointi on mukana yhtenä tärkeänä aiheena Suomen puheenjohtajakaudella (2017–2019) Arktisessa neuvostossa.

 

Osallistavalla tutkimusotteella luotettavampia tuloksia

Nunataryuk-projektissa korostetaan asennetta, jolla paikallisiin yhteisöihin suhtaudutaan. Ihmisille kerrotaan, mitä ollaan tekemässä, ja heidän ehdotuksiaan kuunnellaan.

Paikallisilla on paljon sellaista tietoa ympäristöstään, mistä tutkijoille voi olla hyötyä.

”Osallistava tutkimustapa antaa äänen myös tutkimuksen kohteena oleville. Ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita, mitä heidän ikkunoidensa takana tundralla liikkuvat tutkijat oikein tekevät”, Rautio sanoo.

Osallistavaan tutkimusotteeseen sopii hyvin, että alueella jo aiemmin ollut tutkija tekee haastattelut ja kyselyt, eikä uusia ihmisiä tarvitse lähettää paikalle.

”Projektiin valituilla alueilla on jo pitkään tehty tutkimustyötä, joten näillä alueilla oli luonteva jatkaa uuden hankkeen parissa.”

 

Arktinen alue

Arktisella alueella on useita määrittelyjä. Se voi viitata esimerkiksi

– pohjoisen napapiirin (66°33’N) sisälle jäävän alueeseen

– jatkuvan ikiroudan peittämään alueeseen

– alueeseen, jolla keskilämpötila ei nouse kesällä yli + 10°C

– metsän ja puuttoman tundran vaihettumisvyöhykkeen pohjoispuolisiin alueisiin.

Arktisella alueella asuvista noin neljästä miljoonasta ihmisestä 10 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin, joita on yli 40. Alueen väestö keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, mutta alkuperäisväestöä asuu edelleen perinteiseen tapaan pienissä yhteisöissä etäällä toisistaan.

Lähde: Arktinen keskus

Terhi Suominen

Tiedeviestinnän maisteriopiskelija, joka haluaa selvittää, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. 

Lue lisää:

Kansainväliset opiskelijat, keynote-puhujat ja Oulun alueen yritykset menevät saunaan

Löyly 2018 yhdistää kv-opiskelijat ja oululaisen työelämän. Tapahtumaa järjestävät Asta Salomaa ja Jenna Suorsa kertovat, miksi tänä keväänä rekrytointikiukaat sihisevät kuumana.

TEKSTI Marko Heikkinen

KUVAT Marko Heikkinen

In English.

 

Suomalainen on perinteisesti säikytellyt kansainvälisiä vieraita käskemällä ottaa vaatteet pois ja viemällä saunaan. Löylyttäminen on kuitenkin vieraanvaraisuuden merkki, ja kertoo halusta integroida uusi tuttava koivuvastan tuoksuiseen yhteiskuntaan.  

Tilastot kertovat molemminpuolisesta lämmöstä.

”Suuri osa oululaisista yrityksistä haluaisi ottaa kansainvälisen opiskelijan harjoitteluun tai töihin”, lataa Asta Salomaa, OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija.

”Ja ISB 2010-kyselyn mukaan 70 prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista piti mahdollisuutta työskennellä Suomessa tärkeänä tekijänä valitessaan maata, jossa opiskelevat tutkintonsa.”

Linnanmaan kampuksella 6.4. järjestettävä Löyly 2018 vastaa tähän kohtaamisen tarpeeseen. Tapahtuman ideana on tuoda yhteen paikalliset työnantajat ja kansainväliset opiskelijat. Tavoitteena on, että opiskelijat löytäisivät töitä Oulusta, ja haluaisivat jäädä Ouluun.

”Yksi poismuuttava opiskelija merkitsee 50 000 euron koulutusinvestoinnin menetystä”, Salomaa huolestuu. Väite on helppo uskoa: hän jatkaa, että tänä lukuvuonna vain yksi Oulun yliopiston tutkinto-opiskelija maksaa lukukausimaksun ilman stipendiä.

 

Suomikulttuurin saunasopimukset selviksi

Paikalle toivotaan sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Paikallisten yritysten ja muiden työnantajien lisäksi Löylyssä nähdään keynote-puhujia ja alumneja. Työpajoissa koulitaan suomalaisia työelämätaitoja. Puhujat esiintyvät Arkkitehtuurin tiedekunnan uudessa Agora-tilassa (2T-sisäänkäynnin vieressä), työpajat ja uramarkkinat järjestetään Telluksen ja Business Kitchenin tiloissa Linnanmaan kampuksella.

Ohjelmassa pyritään ottamaan huomioon se, kuinka yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on kansainvälisiä opiskelijoita erittäin laaja-alaisesti kasvatustieteestä arkkitehtuuriin.

OYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Jenna Suorsa painottaa, että Löylyssä on normaalia hieman hikoilla: ”Tarvitaan avointa mieltä, halua oppia ja verkostoitua. Työpajoihin pitää myös ilmoittautua etukäteen.”

Mukaan kannattaa ottaa myös käyntikortteja, CV ja mahdollinen portfolio. Tapahtumassa voi otattaa itsestään täydellisen CV-kuvan, ja saa paikan päältä myös vinkkejä siihen, millainen ansioluettelo vetoaa suomalaisiin yrityksiin.

 

Kansainvälisen opiskelijan synkkä todellisuus

Salomaa uskoo kansainvälisten opiskelijoiden arvoon ja painottaa heidän kulttuuritietoaan. Kv-opiskelijat tarvitsevat oman tapahtuman, koska työn saaminen Oulun alueelta on haastavaa, ja aikaraja on armoton.

”Opiskelijat saavat oleskeluluvan työnhakua varten valmistumisen jälkeen korkeintaan vuodeksi”, Salomaa kertoo. ”Aika saattaa olla lyhyempi kuin vuosi, mikäli työnhakijalla ei ole tarpeeksi varallisuutta. Paine saada töitä on kova.”

Oman alan paikkaa ei välttämättä löydy, vaan työksi on kelvattava mikä tahansa.

Onnistumisen ei tarvitsisi olla näin vaikeaa, sillä houkuttelemiseen ei tarvita ihmetemppuja. ”Yritykset voisivat joustaa työ- ja harjoittelupaikkojen kielivaatimuksissa ja tehdä työpaikkailmoituksia myös englanniksi”, Salomaa vinkkaa.

”Avasimme hiljattain Vulcanalian harjoitteluhaun myös suomea osaamattomille. Harjoitteluhakemuksia tuli kolme kertaa aiempaa enemmän, ja myös Oulun ulkopuolelta.”

 

Tavoitteena Oulun Slush?

Oulun alueella Löyly 2018 on ainutlaatuinen tapahtuma, josta järjestäjät toivovat kasvavaa ja joka vuosi jatkuvaa. Salomaa ja Suorsa aikovat laittaa kaiken osaamisensa ja kontaktinsa likoon, jotta tapahtumasta tulisi mahdollisimman vaikuttava. Salomaa kertoo suunnitelleensa tapahtumaa jo viime vuodesta lähtien, ja Suorsalla on yrittäjäkokemusta Oulu Entrepreunership Society -verkostosta.

Tapahtumalla on annettavaa sekä kokeneemmille että uusille opiskelijoille, koska tuttavien suositukset ovat kansainvälisille opiskelijoille yleisin tapa löytää töitä.

”Jo ensimmäisenä vuotena on tärkeä rakentaa verkostoja”, Suorsa neuvoo. ”Ei kannata ajautua siihen tilanteeseen, että opintojen loppuessa tuntee Oulusta vain lähimmät opiskelukaverinsa.”

Luultavasti jokainen tietää liian elävän esimerkin siitä, kuinka näin voi käydä kenelle tahansa opiskelijalle.

 

Löyly 2018 järjestetään Oulussa 6.4. Puhujat esiintyvät Arkkitehtuurin tiedekunnan uudessa Agora-tilassa (2T-sisäänkäynnin vieressä), työpajat ja uramarkkinat järjestetään Café Telluksen ja Business Kitchenin tiloissa Linnanmaan kampuksella. Päivätapahtuma kestää kello 9–16, jonka jälkeen ilta jatkuu keskustassa After Löylyssä kello 18–21. Tilaisuuden järjestää OYY yhteistyössä BusinessOulun, Business Kitchenin, Oulun yliopiston ja Oulu Entrepreunership Societyn kanssa.

 

Lisätty 27.3.2018 kello 13.38: puhujaohjelma siirtyy Agoraan.

Marko Heikkinen

Äärimmäisen vakava kirjallisuuden pääaineopiskelija, joka kutsuu itseään "muoti & lifestyle" -toimittajaksi.

Lue lisää:

Pelkkä opiskelu ei riitä – Maria Melnikova neuvoo olemaan aktiivinen yliopiston ulkopuolella

Maria Melnikova on oppinut asenteen, että pystyy tekemään melkein mitä tahansa, kun vain ryhtyy hommiin. Melnikova haaveili Oulun-opintojensa jälkeen lähtevänsä töihin Shanghaihin tai Hongkongiin, mutta toisin kävi.

Oli kiireinen kesäpäivä vuonna 2013.

Vapaaehtoistyöntekijä Maria Melnikova huolehti, että ensimmäisen Midnight Pitch Festin osallistujilla oli kaikki hyvin ja ohjelma eteni suunnitelmien mukaan.

Päälavan takahuoneessa häntä lähestyi Juha Ala-Mursula, BusinessOulun johtaja.

”Olin niin adrenaliinissa ja stressaantunut, että meinasin sanoa hänelle, etten ehdi nyt puhua. Vastailin kuitenkin, kun hän kysyi, kuka olen, mistä olen kotoisin ja mitä teen”, Melnikova muistelee.

Kun päivän hektisin osuus oli ohi, Ala-Mursula palasi juttusille.

”Hän jatkoi kysymyksiään ja uteli, missä näen itseni viiden vuoden päästä. Perinteisiä työhaastattelukysymyksiä siis. Hän sanoi, että he tarvitsevat BusinessOulussa minunkaltaistani tyyppiä.”

Takahuonekeskustelujen jälkeen Melnikova kävi virallisessa työhaastattelussa ja sai BusinessOulusta paikan kansainvälisten asioiden koordinaattorina vastuualueinaan Venäjä ja Itä-Eurooppa.

Työssään hän auttaa Oulun alueen yritysten vientiä ja koordinoi myös vastuualuemaidensa yritysten tuontia Ouluun. Melnikova organisoi kansainvälisten delegaatioiden vierailuja Oulussa ja kierrättää vieraita ympäri kaupunkia. Työhön kuuluu myös viestintää ja markkinointia sekä matkailun kehittämistä.

Pestiä ei aiemmin ollut olemassa, hän kertoo.

”Aloitin tyhjästä ja loin työnkuvani itse.”

 

Tärkeät käytännön opit

Kun Maria Melnikova aloitti kansainvälisen liiketoiminnan tutkinto-opiskelijana Oulun yliopistossa vuonna 2010, englanninkielistä järjestötoimintaa oli vain Erasmus-vaihto-opiskelijoille – ja meno oli pääasiassa kosteaa.

Melnikova opiskelukavereineen päätti perustaa NISO-järjestön, joka tarjoaa vapaa-ajan toimintaa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille.

”Halusimme, että toiminta on hyödyllistä. Oli urheilua, kalastusretkiä, melkein mitä tahansa harrastuksia paitsi juhlimista”, Melnikova kuvailee.

Hän osallistui innokkaasti kaikenlaisiin seminaareihin ja tapahtumiin, joita yliopistolla oli.

Melnikova hyppäsi mukaan myös AIESECin vapaaehtoistoimintaan ja opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluSES:iin, joka tunnetaan nykyisin nimellä OuluES.

AIESECin varapuheenjohtajana hän vastasi monenlaisista tapahtumista, esimerkiksi Saalastinsalissa pidetyn kansainvälisen konferenssin toteuttamisesta.

”Järjestöissä opin asenteen, että osaan tehdä mitä tahansa, jos vain ryhdyn hommiin. Aina tuli ongelmia, oli kiirettä ja konflikteja. Nyt tiedän, miten vaikeissa tilanteissa kannattaa toimia”, Melnikova analysoi.

 

Eläimistä ihmisiin

Neuvostoliitossa syntynyt Maria Melnikova ehti lapsena ja nuorena asua useassa eri maassa. Suurimman osan elämästään hän on viettänyt Moskovassa.

Lukioiässä Melnikova haaveili eläinlääkärin ammatista.

”Luin kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa. Vanhempani kuitenkin vastustivat eläinlääkärisuunnitelmiani. Edelleen ajattelen, että eläinlääkäreiden työ on hienoa, kun he saavat auttaa kaikenlaisia eläimiä”, sanoo Melnikova, joka omassa työssään päätyikin auttamaan ihmisiä.

Venäjällä Melnikova haki opiskelemaan maantiedettä ja taloustiedettä Moskovan valtionyliopistoon.

Kansainvälinen liiketoiminta alkoi kiinnostaa entistä enemmän.

Vuosi valmistumisensa jälkeen kesällä 2009 hän kiersi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa opiskelijoiden kesäkurssien tuutorina.

Pohjoismainen koulutusjärjestelmä teki vaikutuksen Melnikovaan.

”Opiskelutyyli vaikutti käytännönläheisemmältä kuin Venäjällä. Siellä painotettiin teoriaa”, hän vertaa.

Melnikova haki yliopistoihin Ruotsiin ja Suomeen opiskelemaan kansainvälistä liiketoimintaa. Hyväksymiskirje saapui Tukholmasta ja Oulusta, joista jälkimmäisen Melnikova valitsi.

Suomen-opintojen aikana hän kävi Vietnamissa työjakson ja Yhdysvalloissa vaihto-opiskelemassa.

”Kun palasin Ouluun, menin mukaan OuluSES:iin ja tapasin nykyisen avomieheni.”

Oulu alkoi tuntua hyvältä paikalta asettua.

 

Ulos mukavuuskuplasta

Maria Melnikova sanoo, ettei hän ole joutunut hakemaan töitä. Omalla asenteellaan ja ahkeruudellaan hän on saanut työnantajat kiinnostumaan itsestään.

Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille Melnikova antaa kokemuksiinsa perustuvia vinkkejä.

”Kulttuurišokkia ei pidä pelätä, vaan tulee mennä rohkeasti oman kuplan ulkopuolelle. On harmillista, että monet kansainväliset opiskelijat jumahtavat yliopistolle ja saattavat viettää aikaa vain omasta maastaan tulevien opiskelijoiden kanssa.”

Jos opintojen loppuvaiheessa tuleekin tunne, että haluaisi jäädä Suomeen, saattaa olla liian myöhäistä, Melnikova varoittaa.

”Ellei ole kokemusta paikallisesta työkulttuurista eikä tunne ihmisiä, on vaikea vakuuttaa työnantaja siitä, että olisi osaava tyyppi palkattavaksi.”

Melnikovalla on nyt Oulussa täysipäiväinen työ ja elämä tuntuu mukavalta. Hän ei ainakaan näillä näkymin suunnittele lähtöä muualle.

”Tällä hetkellä olen tyytyväinen, että työni on sekä haastavaa että henkisesti palkitsevaa. Elämänrytmi Oulussa sopii minulle.”

 

Kuka?

Maria Melnikova.

>> Työskentelee kansainvälisten asioiden koordinaattorina BusinessOulussa vastuualueinaan Venäjä ja Itä-Eurooppa.

>> Valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta 2015 pääaineenaan kansainvälinen liiketoiminta. Pro gradu -työ käsitteli älykkäitä ja luovia kaupunkeja.

>> Aiempi tutkinto Moskovan valtionyliopistosta, jossa opiskeli maantiedettä ja taloustiedettä.

>> Yliopisto-opinnoissa Oulussa parasta oli vapaus suunnitella omat aikataulut, opintojen suunta ja se, kuinka paljon halusi opiskella.

>> Haastavinta opiskelussa olivat aluksi ryhmätyöt. ”Introverttinä ihmisenä tykkään työskennellä itsenäisesti. Tulen toimeen muiden kanssa, mutta yksin työskennellessäni saan varmistaa työnlaadun. Totuin kuitenkin ryhmätyöskentelyyn.”

>> Ensimmäinen oman alan työ oli Melnikovan perheyrityksessä, joka tekee energiantuotannon ratkaisuja.

>> Unelmoi, että saa jatkossakin työssään auttaa ihmisiä ja toisaalta myös työskennellä itsenäisesti.

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää:

Yliopistojen lakot peruuntuvat, henkilöstöjärjestöt hyväksyivät sovintoesityksen

Yliopistojen henkilöstöjärjestöt JUKO, JHL ja Pardia sekä työnantajaa edustava Sivistystyönantajat ovat hyväksyneet sovittelija Janne Metsämäen toisen sovintoehdotuksen yliopistojen työehtosopimusta koskevasta työriidasta. Järjestöt siis peruvat työtaistelutoimet, joita oli suunniteltu pidettäväksi kuudessa yliopistossa 7.3. ja seitsemässä yliopistossa 14.3. Jälkimmäisenä päivänä lakko olisi koskenut myös Oulun yliopistoa. Myös JHL:n tavaraliikenteeseen 7.3. kaavailemat mittavat tukilakot peruuntuvat. ”Neuvottelu-urakka oli todella […]

Yliopistojen henkilöstöjärjestöt JUKO, JHL ja Pardia sekä työnantajaa edustava Sivistystyönantajat ovat hyväksyneet sovittelija Janne Metsämäen toisen sovintoehdotuksen yliopistojen työehtosopimusta koskevasta työriidasta.

Järjestöt siis peruvat työtaistelutoimet, joita oli suunniteltu pidettäväksi kuudessa yliopistossa 7.3. ja seitsemässä yliopistossa 14.3. Jälkimmäisenä päivänä lakko olisi koskenut myös Oulun yliopistoa.

Myös JHL:n tavaraliikenteeseen 7.3. kaavailemat mittavat tukilakot peruuntuvat.

”Neuvottelu-urakka oli todella vaikea, ja ratkaisua voi pitää henkilöstön kannalta tyydyttävänä. Yliopistoalan järjestöjen jäsenkunnan tuella ja valmiudella painostustoimiin oli erittäin suuri merkitys. Lämmin kiitos siitä”, henkilöstöä edustavat JUKO, JHL ja Pardia sanovat tiedotteessaan.

”Sovittelijan tekemä sovintoesitys on tasapainoinen kokonaisuus, joka muodostuu palkankorotusten lisäksi työehtosopimuksen sisällöllisestä kehittämisestä”, kommentoi puolestaan Sivistystyönantajien työmarkkinajohtaja Anne Somer.

 

Hyväksytyn sovintoehdotuksen mukaan yliopistojen työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018–31.3.2020. Palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana yhteensä 3,45 prosenttia.

Sivistystyönantajien ajama palkkausjärjestelmän uudistaminen siirretään työryhmän valmisteltavaksi.

”Työnantajan alun perin ehdottamat muutokset olivat liian suuria ja henkilöstölle epäreiluja kerralla toteutettavaksi, joten niitä oli mahdoton hyväksyä. Nyt palkkausjärjestelmän uudistamista pystytään valmistelemaan huolellisesti, ja myös henkilöstö pääsee vaikuttamaan lopputulokseen. Palkkausjärjestelmä voidaan uudistaa vain sopien ja neuvotellen”, henkilöstöjärjestöjen edustajat kommentoivat.

Työryhmä perustetaan pohtimaan myös määräaikaisten työsuhteiden suuren osuuden vähentämistä. Lisäksi määräaikaiset työntekijät otetaan huomioon palkkausjärjestelmän uudistamisessa. Koko sovintoehdotuksen sisältöön voi tutustua täällä.

Yliopistojen työehtosopimusneuvottelut ovat olleet vaikeat. Sopimista on vauhditettu työtaistelutoimilla. Helsingin yliopiston henkilöstö oli lakossa Kalevalan päivänä keskiviikkona 28.2.

Mikäli sopua ei olisi syntynyt, keskiviikkona 7.3. lakossa olisi oltu Aalto-yliopistossa, Hankenissa, Taideyliopistossa, Vaasan yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Viikkoa myöhemmin 14.3. vuorossa olisivat olleet Oulun lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Kolmas lakko olisi vaikuttanut lisäksi näiden yliopistojen harjoittelukouluissa järjestettyihin ylioppilaskirjoituksiin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: