Oulussa kehitetty pelillistetty sovellus sai nuoret miehet liikkumaan

Pokémon Go -mobiilipeli sai kesällä 2016 pelaajat liikkeelle ympäri maailmaa. Oulussa kehitettiin samantyyppinen mobiilisovellus muutamia vuosia aiemmin osana liikuntalääketieteellistä tutkimusta.   

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Fyysinen aktiivisuus voi jäädä luennoilla istumisen ja esseiden kirjoittamisen lomassa vähälle. Erilaiset aktiivisuusrannekkeet patistavat ajoittain nousemaan tuolista ja liikkumaan.

Aktiivisuuden seuraamisella on merkitystä: Oulun yliopistossa nuorille miehille tehdyssä tutkimuksessa huomattiin tällaisten sovellusten voivan todella lisätä fyysistä aktiivisuutta.

Oulun yliopiston tohtorikoulutettava Anna-Maiju Leinonen ja hänen tutkimusryhmänsä ovat tutkineet nuorten miesten fyysistä aktiivisuutta pelillistämisen keinoin.

Leinosen tutkimus oli osa vuonna 2009 aloitettua MOPO-hanketta. MOPO-hankkeessa toteutettiin tutkimusta muun muassa Oulun alueen kutsuntojen yhteydessä vuoteen 2013 saakka. Hankkeen päätoteuttajia olivat Oulun diakonissalaitoksen liikuntalääketieteellinen klinikka ja Oulun yliopisto, ja keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Oulun kaupungin liikuntapalvelut, Virpiniemen liikuntaopisto sekä Puolustusvoimat.

Pelillistetyn palvelun pilotti-interventio järjestettiin vuonna 2012, jolloin tutkimus kesti kolme kuukautta. Tuolloin mukana oli 280 kutsuntoihin osallistunutta nuorta miestä, joille tutkimusryhmä antoi aktiivisuusrannekkeet. Rannekkeiden avulla ryhmä sai positiivisia tuloksia fyysisen aktiivisuuden lisääntymisestä.

Leinosen ja tutkimusryhmän toteuttama laajempi kuuden kuukauden tutkimus aloitettiin vuoden 2013 syyskuussa kutsuntojen yhteydessä. Tutkimusryhmä järjesti kutsunnoissa kuntotestin, johon osallistuneilta kysyttiin halukkuutta osallistua tutkimukseen.

Tutkimusryhmä jakoi aktiivisuusrannekkeet kaikille tutkimukseen osallistuneille 496 nuorelle miehelle. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: kontrolliryhmään ja interventioryhmään.

Kontrolliryhmäläiset eivät saaneet palautetta aktiivisuudestaan, heidän ainoa tehtävänsä oli mitata omaa aktiivisuuttaan ja ladata se tutkimustietokantaan.

Interventioryhmä ei saanut ensimmäisen viikon aikana palautetta aktiivisuudesta. Tämän jälkeen he saivat ohjeet palautteen saamista varten mittarista sekä tutkimusta varten kehitetystä MOPOrtaali-mobiilisovelluksesta.

Anna-Maiju Leinosen mukaan MOPOrtaalin tavoitteena oli nuorten miesten aktivointi myös sosiaalisesti eikä vain fyysisesti.

”Syrjäytyminen on ongelma nuorten miesten keskuudessa, ja sovelluksella haluttiin rohkaista heitä myös sosiaalisuuteen.”

Sovelluksen avulla käyttäjä pystyi seuraamaan omaa fyysistä aktiivisuuttaan sekä kuntoaan. Käyttäjä sai palvelun kautta muun muassa päiväkohtaista minuuttitietoa omasta aktiivisuudesta.

Palvelussa toimi lisäksi chat, jonka kautta käyttäjät pystyivät keskustelemaan toistensa kanssa. Käyttäjät pystyivät myös jakamaan kuvia, saamaan tietoa liikunnasta ja ravitsemuksesta sekä Oulun kaupungin nuorille kohdennetuista palveluista.

 

Peli innosti liikkumaan

Interventioryhmän käyttäjät pääsivät pelaamaan Clans of Oulu -peliä, joka kehitettiin yhteistyössä tutkijoiden, nuorten sekä oululaisen Ludocraft-pelifirman kanssa. 

Pelissä Oulun kartta oli jaettu alueisiin, ja käyttäjät pystyivät valtamaan niitä menemällä fyysisesti paikan päälle ja maksamalla pelissä kerätyillä pisteillä. Pelissä oli viisi joukkuetta, kirjautuessa sisälle pelaaja sai valita joukkueen, jossa halusi pelata.

Pelissä sai lisäpisteitä muun muassa aktiivisuustiedon lataamisesta, fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä sekä istumisen vähentämisestä.

”Pelin tapahtumat näkyivät myös palvelun kautta eli ne integroitiin toisiinsa. Lisäksi pelissä ja palvelussa käytettiin yhteneväistä ulkonäköä.”

Leinosen mukaan palvelusta jaettu tieto oli räätälöityä kunkin käyttäjän aktiivisuustason ja elämäntapamuutoshalukkuuden perusteella.

Tutkimus jatkui vuoden 2014 maaliskuulle, jolloin tutkimukseen osallistuneille teetettiin sama kuntotesti kuin syksyllä 2013. Noin 70 prosenttia tutkimukseen mukaan lähtijöistä oli mukana loppuun saakka.

 

Aktiivisuus lisääntyi yksittäisillä käyttäjillä

Tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida sovelluksen soveltuvuutta nuorten miesten aktivointiin.

Palveluun kirjautui lopulta 60 prosenttia kaikista interventioryhmäläisistä ja nämä 161 käyttäjää kirjautuivat palveluun yhteensä hieman yli 1000 kertaa.

Kirjautumisia palveluun oli keskimäärin kolme yhdeltä henkilöltä.

Anna-Maiju Leinosen mukaan kirjautumismäärät olivat vähäisiä, vaikkakin osa käyttäjistä kirjautui palveluun jopa 200 kertaa. Peliä sen sijaan pelasi puolen vuoden aikana 56 käyttäjää, mikä on noin viidesosa interventioryhmäläiistä. Leinosen mukaan aktiivisia pelaajia oli vielä vähemmän.

Tutkimuksen toisena tavoitteena oli arvioida, voiko palvelun avulla saavuttaa positiivisia muutoksia fyysisessä aktiivisuudessa ja kunnossa. Aktiivisuustiedon vertailuun tutkimusryhmä käytti MVPA-aikaa. 

”MVPA-ajalla (Moderate to vigorous physical activity) tarkoitetaan fyysistä aktiivisuutta, joka sisältää kaiken liikunnan reippaasta intensiteetistä ylöspäin.”

MVPA-aikaan kuuluvat reippaaseen, tehokkaaseen ja erittäin tehokkaaseen liikuntaan käytetty aika. Tutkimusryhmä havaitsi interventioryhmällä viikoittaisen keskimääräisen fyysisen aktiivisuuden lisääntyvän ja kontrolliryhmällä laskevan.

Muutos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävä ennen kuin vasta yksittäisillä viikoilla tutkimuksen loppuvaiheilla.

Tutkimuksen alussa ja lopussa suoritetuissa kuntomittauksissa tapahtuneissa muutoksissa ei ryhmien välillä havaittu eroja.

Vaikka fyysinen aktiivisuus lisääntyi yksittäisillä käyttäjillä, fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ei näkynyt ryhmätasolla.

“Tuloksia voidaan siis pitää lupaavina, mutta jotta pääsisimme todellisiin muutoksiin nuorten miesten käyttäytymisessä, tulisi palvelua edelleen kehittää.”

Leinosen tutkimusryhmällä ei ollut sosiaalisen aktivoitumisen osalta käytössä mittareita, joilla muutosta olisi mitattu.  

Tutkimuksen avulla osa vähemmän liikkuvista nuorista miehistä saatiin aktivoitua.

 

Vähensikö tiedonsiirron vaikeus tiedonsaantia?

Leinosen mukaan tutkimuksen haasteena oli vähäinen aktiivisuustieto sekä palvelun käytön kiinnostuksen ylläpito. Tutkimuksen aikana käyttäjien piti itse huolehtia aktiivisuustiedon lataamisesta tutkimustietokantaan, mikä saattaa selittää tiedon vähäisyyttä.

Aktiivisuusmittarilla mitattu tieto siirrettiin tietokantaan heille annetun Flowlink-latausalustan avulla: Käyttäjät riisuivat rannekkeen ranteesta ja asettivat sen alustalle. Alusta itsessään oli kytketty tietokoneeseen.

Mittarin osalta tiedonsiirrossa ei hyödynnetty esimerkiksi Bluetooth-yhteyttä, jonka avulla tietojen lataaminen olisi ollut paljon helpompaa.

Käyttäjiltä kerätyn palautteen mukaan helpompi tiedonsiirto olisikin ollut paikallaan.

Anna-Maiju Leinonen pitää tutkimuksen vahvuuksina muun muassa laajaa väestöpohjaista tutkimusjoukkoa ja jatkuva-aikaista aktiivisuuden mittausta molemmissa tutkimusryhmissä. Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään tulevaisuudessa vaikuttavia ja nuoria kiinnostavia palveluja, jotka tukevat muun muassa fyysisen aktiivisuuden lisäämistä.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Linnanmaan kampukselle suunnitellaan yritysaluetta – havainnekuvassa alueelle on sijoitettu esimerkiksi liikuntatiloja, liiketiloja ja coworking-tila

Yritysaluetta suunnitellaan noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan. Suomen Yliopistokiinteistöjen havainnekuvassa yritysalueelle on sijoitettu muun muassa liikuntatiloja ja liiketiloja. Uutta paperikauppaa ei havainnekuvissa vielä näy, mutta kampuskehitys- ja markkinointijohtaja  Juha Uotila suhtautuu ajatukseen myöntyvästi. "Uskoisin, että varmasti voidaan löytää sopiva paikka, kun on nyt saatu Oamkinkin tila-asiat ratkottua."

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oamkin muuttoon valmistautuvan Linnanmaan kampuksen uudistaminen etenee.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), Oulun yliopisto ja Oamk tiedottivat torstaina 18.1. SYK:n ryhtyvän kehittämään Linnanmaalle yritysaluetta yliopistolta vapautuviin tiloihin.

Yritysaluetta suunnitellaan noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan kyseiset tilat ovat Suomen Yliopistokiinteistöjen omia alueita, joista yliopisto on vuokrannut osan arkkitehtien, kasvatustieteiden tiedekunnan musiikkiluokan ja prosessitekniikan väistötiloiksi.

Lisäksi alueella sijaitsee geolaboratorio, jossa sijaitsevat yksiköt jatkavat toimintaansa olemassa olevissa tiloissa. Niin sanotut kivipihan kivet joudutaan siirtämään hankealueelta muualle.

Kiurun mukaan yksiköt voivat käyttää väistötiloja siihen asti, kunnes heidän uudet tilansa ovat valmiit.

”Mikäli on erityisiä tarpeita, voidaan niistä neuvotella vielä erikseen.”

 

 

Havainnekuva: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. 

 

SYK:n havainnekuvassa yritysalueelle on sijoitettu liikuntatiloja ja liiketiloja. Tilaa on kartan mukaan varattu myös toimitiloille, start up -yrityksille ja coworking-tilalle.

Suomen Yliopistokiinteistöjen kampuskehitys- ja markkinointijohtajan Juha Uotilan mukaan käynnissä on kuitenkin vasta ”konsepti- ja esimarkkinointivaihe”.

Sopimuksia yritysten kanssa siis ei ole vielä tehty.

”Olemme kartoittaneet nyt kokonaisuutta. Nyt tunnustellaan markkinaa ja katsomme, mikä on alueen vetovoima. Riippuen siitä, miten neuvottelut etenevät, pyrimme siihen, että tämän vuoden puolella olisi jo jotain kerrottavaa.”

Tällöin yritysalueen remonttitöiden ensimmäisen vaiheen rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän keväällä 2018, ja ensimmäinen vaihe valmistuisi keväällä 2019.

Voiko esimerkiksi liikuntatiloiksi merkittyihin tiloihin tulla vielä jotain muuta kuin liikunta-alan yrityksiä?

”Sanotaan näin, että tällä hetkellä täytyy olla täysin avoimena: jollei liikuntayrittäjä ole alueesta kiinnostunut, paha sitä on yrittää myydäkään.”

Juha Uotilan mukaan kasvava Linnanmaan kampus kiinnostaa yrityksiä aiempaa enemmän.

”Oamkin tulo lisää Linnanmaan vetovoimaa, ja yritykset alkavat olla kiinnostuneita tästä nyt syntyvästä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kokonaisuudesta. Kun puhutaan 20 000 opiskelijan määrästä, se on jo tosi iso kiinnostuksen kohde monille yrityksille. Lisäksi korkeakoulujen yhteistyö tutkimuksessa, yritystoiminnassa ja opetuksessa luo ihan uudenlaisia mahdollisuuksia olla mukana.”

 

Saadaanko kampukselle uusi paperikauppa?

Oamkin tulevan muuton vuoksi Linnanmaalla on nähty monenlaisia muutoksia.

Keskusaulassa sijaitseva Campus Shop suljettiin lokakuussa, ja tilaan avataan alkuvuodesta kahvila-smoothiebaari.

Ennen joulua ovensa sulkeneen yliopiston eläinmuseon tiloihin suunnitellaan ravintolatilaa, jota voi käyttää myös opiskeluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Campus Shopin (ent. Paperikauppa) sulkemisen jälkeen kampuksella ei ole ollut enää omaa toimisto- ja paperitarvikkeita myyvää kauppaa.

Voisiko kampukselle tulla nyt muiden uusien yritysten vanavedessä uusi toimisto- ja paperitarvikkeita myyvä kauppa?

SYK:n Juha Uotila suhtautuu ajatukseen myöntyvästi.

”Uskoisin, että varmasti voidaan löytää sopiva paikka, kun on nyt saatu Oamkinkin tila-asiat ratkottua. Nyt alkaa hahmottua koko kokonaisuus paremmin.”

 

Yrityksissä mahtavia mahdollisuuksia

SYK:n mukaan yritykset lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja edistävät yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Juha Uotila pitääkin yritysten tuloa kampukselle todella positiivisena asiana.

Myös Essi Kiuru iloitsee yritysten tulosta, ja pitää kehitystä mahtavana mahdollisuutena sekä opiskelijoille että henkilöstölle.

”Tämä on todella positiivinen asia. Kaikki kampukselle tulevat palvelut ja yritykset paljon mahdollisuuksia hyvin monelta puolelta. Opiskelijoiden kannalta tämä mahdollistaa linkkejä erilaisiin yrityksiin, gradun tekemisestä kesätyöpaikkoihin. Tutkimuspuolella [yritysten läsnäolo] taas mahdollistaa tutkimusyhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa. ”

”En vielä tarkemmin tiedä, minkälaista yritystoimintaa on luvassa, mutta näyttää siltä, että kampus houkuttelee tänne hyvin erilaisia palveluita, esimerkkinä jo aiemmin avattu kampaamo. Se tekee tästä pienoiskaupunkimaisen miljöön.”

Linnanmaalla Oamkin tieltä muuttavien humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilojen rakennustyöt käynnistyivät viime syksynä.

Oamkin käyttöön tulevien tilojen rakentaminen käynnistyy kevättalvella 2018.

SYK allekirjoitti tilamuutoksia koskevan vuokrasopimuksen Oulun yliopiston kanssa syyskuussa ja Oamkin kanssa marraskuussa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Heikkoudet voimavaraksi – laiskuus on parhaimmillaan tehokkuutta

Olen vuosien ajan luonut erilaisia käytänteitä, jotka ovat auttaneet minua elämään laiskuuteni kanssa, kirjoittaa Janne Hakkarainen.

Kurt von Hammerstein-Equord (1878–1943) oli saksalainen kenraalieversti, joka jäi historiaan Adolf Hitlerin ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen vannoutuneena vastustajana. Sen lisäksi Hammerstein-Equoard muistetaan kriteeristöstä, jonka hän loi määrittelemään upseerien soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin.

Kenraalieversti jaotteli upseerit älykkäisiin, ahkeriin, tyhmiin ja laiskoihin. Älykkäät ja ahkerat kuuluivat hänen mukaansa pääesikuntaan, tyhmät ja laiskat rutiinitehtäviin ja älykkäät ja laiskat kaikista korkeimpiin johtotehtäviin.

Tyhmistä ja ahkerista hän varoitti, koska he aiheuttavat vain ikävyyksiä.

Älykkäät ja laiskat taas kuuluivat Hammerstein-Equordin kategorisoinnissa korkeimpiin johtotehtäviin, koska he eivät hermostu helposti ja he keksivät kustannustehokkaimmat ratkaisut erilaisiin ongelmiin.

 

Oman älykkyyteni arvioinnin haluan jättää muille, mutta laiskuuden tunnistan ominaisuudeksi, joka on lähtemätön osa minua. Olen vuosien ajan luonut erilaisia käytänteitä, jotka ovat auttaneet minua elämään tuon ominaisuuden kanssa.

Kuten useimmat laiskoiksi itsensä identifioivat, myös minä inhoan siivoamista. Sen vuoksi olen panostanut siihen, että siivoamisen tarvetta ei pääse edes syntymään. Kaikista helpointa on ollut luopua paperista ja sen kierrättämisestä. Kaikki sanomalehtitilaukseni ovat digitaalisia ja jokainen laskuni on joko suoraveloituksessa tai sähköisessä laskutuksessa. Automatisoitu laskutus auttaa myös rahan säästämisessä, kun laskut eivät huolimattomuuden vuoksi pääse perintävaiheeseen asti.

Jos käsiini päätyy paperia, joka sisältää tärkeää ja säilytettävää tietoa, digitalisoin paperin omaan sähköiseen arkistooni ja kierrätän sen mahdollisimman pian.

Aina kun voin, yritän iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Olen laskenut, että työmatkani kestää linja-autolla 25 minuuttia yhteen suuntaan. Viikossa siitä kertyy 250 minuuttia eli yli 4 tuntia. Matka kestää suunnilleen saman verran, jos ajan sen pyörällä.

Uusimpien suositusten mukaan terveyden ylläpitämiseksi jokaisen pitäisi liikkua vähintään 2,5 tuntia viikossa. Olen pohtinut, että pyöräilemällä joka arkipäivä ympäri vuoden saan vähimmäismäärän aerobista liikuntaa joka viikko, vaikka en erikseen lähtisikään lenkille.

Yhdistämällä työmatka-ajan liikunta-aikaan saan itselleni vapaa-aikaa, jonka voin käyttää esimerkiksi digitaalisten sanomalehtien lukemiseen.

Laiskuuteni koskee myös ruoanlaittoa ja syömistä. Minulle on usein käynyt niin, että kotiini ostamat raaka-aineet tai niistä valmistamani ruoat ovat päässeet pilaantumaan.

Osittain tästä ja osittain ekologisista syistä olen päätynyt suosimaan kasvispainotteista ruokaa, koska kasvisraaka-aineet tai niistä valmistetut ruoat eivät pilaannu yhtä nopeasti kuin eläinperäiset raaka-aineet tai niistä valmistetut ruoat.

 

Jos siis huomaa itsessään ominaisuuden, joka harmittaa tai häiritsee, mutta josta eroon pääsemisen kokee ylitsepääsemättömäksi, kannattaa kokeilla sen muuttamista voimavaraksi.

Samalla säästät aikaa ja vaivaa. Ja se on laiskalle mieleen.

 

Muokattu 19.1.2018 kello 16.34: Korjattu Saksan työväenpuolue muotoon Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue. 

Janne Hakkarainen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entinen viestintäasiantuntija, jonka mielestä kaikkien tasa-arvoinen kohtelu on kaikkien etu. Twitter: @jannehak

Lue lisää:

Entisen Campus Shopin tilaa remontoidaan – kahvila-smoothiebaari avataan helmi-maaliskuussa

Entisen Campus Shopin tiloihin avataan kahvila-smoothiebaari viimeistään maaliskuussa. Tilan remontointi on viivästynyt remontin hyväksymisen vuoksi.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Anni Hyypiö

Linnanmaan kampukselle entisen Campus Shopin tiloihin tulevan kahvila-smoothiebaarin remontti on viivästynyt aikataulusta. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan ovien piti aueta tammikuussa.

Juvenes-Yhtiöiden kampus- ja tapahtumapäällikön Katja Holmin mukaan remontti viivästyy tilaajasta, Oulun yliopistosta, johtuvista syistä.

Kahvila-smoothiebaarin tarkka avajaispäivä ei ole vielä Holmin tiedossa, mutta remontin pitäisi hänen mukaansa valmistua helmikuun ja maaliskuun taitteessa.

”Viimeistään maaliskuun alussa kaiken pitää olla valmista.”

Oulun yliopiston kiinteistöinsinööri Timo Haverinen sanoo, että viivästymisen syynä on kahvila-smoothiebaarin remontin hyväksymisen siirtyminen joulukuulle.

“Välittömästi hyväksymisen jälkeen on ryhdytty valmisteleviin töihin ja töiden valmistuminen on maaliskuun puolessavälissä.”

Koko kahvila-smoothiebaari tuotteineen on tarkoitus avata käyttöön heti avajaispäivänä. Tuolloin kahvila-smoothiebaarista saa kahvilatuotteiden, smoothieiden ja mehujen lisäksi myös alkoholittomia mocktaileja sekä alkoholia sisältäviä cocktaileja.

Kahvila-smoothiebaarin valikoimiin kynät, paperit ja vihkot eivät kuulu. Niitä saa jatkossakin Juveneksen Cafe Hubista, jonne on ne on Campus Shopin sulkemisen jälkeen keskitetty.

Linnanmaan ravintolakilpailutuksen tarjouspyynnön liitteessä olevassa ravintolakonseptisuunnitelmassa kahvila-smoothiebaariin kuului myös terassi, jonne kulku on suunniteltu J1-käytävän puolelta. 

Katja Holmin mukaan terassia ei ole tällä hetkellä tulossa.

”Terassi on optiona, eli se ei ollut kilpailutuksessa pakollisena toimintona. Tällä hetkellä kahvila-smoothiebaarin yhteyteen ei ole suunnitteilla terassia.”

Holm ei ole varma, onko terassille varatulla paikalla valmista alustaa terassin rakentamista varten.  

Oulun yliopisto irtisanoi Campus Shopin (ent. Paperikauppa) tiloja koskevan vuokrasopimuksen Unirestan kanssa viime vuoden huhtikuussa. Syynä Campus Shopin vuokrasopimuksen irtisanomiselle on tarve lisätä ravintolapaikkoja, kun Oulun ammattikorkeakoulu muuttaa Linnanmaan kampukselle.

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Tervetuloa taas talolle! – Teekkaritalo palaa remontista entistä ehompana

Teekkaritalon remontin aikana taloa uudistettiin huolella sisältä ja ulkoa. Vaikka varsinaisista rakennustöistä vastasivat ammattilaiset, teekkarilupilaiset osallistuivat talon remonttiin niin suunnittelussa, varainhankinnassa kuin purku- ja pintatöissäkin. Parhaimmillaan talkoolaisen päivät venyivät 17-tuntisiksi. "Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte", toteaa Teekkarilupi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oululaisopiskelijoille tuttu juhlapaikka Teekkaritalo on käynyt läpi perusteellisen remontin, jonka aikana on taloa korjattu huolella niin sisältä kuin ulkoakin.

Remontti käynnistyi viime toukokuussa, ja sen oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus valmistua syyskuun loppuun mennessä.

Toisin kuitenkin kävi, sillä uusi betonilattia kuivui oletettua hitaammin. Lopulta Teekkaritalon ovet avattiin kolme viikkoa suunniteltua myöhemmin.

Korjaus- ja viimeistelytöitä on nyt Teekkaritalolla tehty vielä tammikuun alussakin.

Viimeisinä viikkoina talolla on muun muassa viimeistelty keittiötä ja vaihdettu katto- ja seinäpaneeleja alakerran käytävältä sekä yläkerran pukuhuoneesta, kertoo Teekkaritaloa ylläpitävän Teekkarilupi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

”Töitä jatketaan talven ja kevään mittaan aina kun vuokraustilanne sallii. Pihalla työt jatkuvat taas lumien sulettua.”

Lokakuun lopussa talosta pääsi ensimmäisenä nauttimaan talon omistava Oulun Teekkariyhdistys, ja sittemmin syksyllä talolla on järjestetty niin pikkujouluja kuin sitsejäkin. Joulukuussa itsenäisyyspäivänä talolla vietettiin myös Linnanmaajuhlaa.

Virallisten avajaisten aika on lauantaina 13.1. Avajaisjuhliin on kutsuttu remontin varainhankintaan osallistuneet.

 

Mikä muuttui?

Teekkaritalon aulassa seisoessa remontin tuomia muutoksia on ensin vaikea nähdä, moni seikka vaikuttaa ensi vilkaisulta olevan aika lailla ennallaan: talon seinien maalaukset mukailevat entistä, siniset pystypalkit ovat edelleen samoilla paikoillaan, alakerran pöydätkin tuntuvat olevan järjestettynä aika lailla tuttuihin paikkoihin.

Tuttu ulkomuoto on kuitenkin vain hämäystä, sillä taloa on uusittu reilusti sisältä ja ulkoa.

Alakerran lattia on remontin aikana revitty auki ja valettu uudestaan, ja siihen on asennettu lattialämmitys. Lattiaa peittää nyt kumimatto.

Korkokenkien käyttäjät kiittelevät alakerran patterikouruja peittävien ritiliköiden hävittämistä.

Myös Teekkaritalon keittiö on pistetty kokonaan uusiksi, ja nyt keittiössä kiiltelevät uudet rosteripintaiset kodinkoneet ja keittiökaapistot.

Uutta on myös Oulun Teekkariyhdistyksen logolla varustettu komea baaritiski, jonka suunnittelusta ja hankinnasta on Tero Marinin mukaan ollut vastuussa joukko vanhempia teekkariaktiiveja.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
Tiskissä komeilee Oulun Teekkariyhdistyksen logo. Takana häämöttävät uudet rosteriset keittiökaapit.

 

Uudistukset eivät jää seinien sisälle.

Talon saunasiiven julkisivu on uusittu, ja sitä peittää patinoituva, punaruskea Cor-Ten-teräs. Metsän puolen ulkoverhous on puuta. Huopakatot revittiin auki ja vaurioituneita kattorakenteita uusittiin.

Yläkerran saunatiloista on pääsy uudelle isolle kattoterassille, josta löytyvät löylyjen väliseen lekotteluun sopivat, alasaunan entiset lauteet.

Uudet lauteet on asennettu talon molempiin saunoihin.

Talon remontin yhteydessä jopa maaperää on myllerretty uusiksi: vanhaa nurmikkoa kärrättiin kilokaupalla turvaan töiden tieltä, ja uuttakin tuotiin tilalle peräti 8880 kiloa.

Remontin myötä Teekkaritalon ympärys on routaeristetty, salaojitettu ja se on saanut sadevesiviemäröinnin. Myös paljulle on oma viemärinsä, ja Tero Marinin mukaan tavoitteena onkin hankkia myöhemmin myös oma palju.

Lisäksi vanha pottukellarina tunnettu ulkovarasto purettiin ja tilalle rakennettiin uusi isompi varasto.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
Remontin myötä Teekkaritalon saunasiiven julkisivu on uusittu, ja sitä peittää patinoituva, punaruskea Cor-Ten-teräs. Metsän puolen ulkoverhous on puuta.

 

Remontti edistyi talkoovoimin

Teekkarilupilaiset osallistuivat Teekkaritalon remonttiin talkootöillä, ollen mukana niin suunnittelussa, varainhankinnassa kuin purku- ja pintatöissäkin. Varsinaisista rakennustöistä vastasivat ammattilaiset.

Remontin pääurakoitsijana toimi oululainen Apsilon Oy. Myös arkkitehti, suunnittelijat sekä urakoitsijan käyttämät alihankkijat olivat kaikki Oulusta tai lähiseuduilta ja -maakunnista.

Teekkarilupilaisten ohella talkooporukkaan on kuulunut useita kymmeniä vapaaehtoisia. Yleensä kahdesti vuodessa tekniikan alan fukseille pidetyt talotalkoot järjestettiin syksyllä jokaiselle seitsemälle teekkarikillalle erikseen. Tero Marinin arvion mukaan talkoolaisia on ollut mukana yhteensä parisensataa.

Teekkarilupi keräsi remontin kulujen kattamiseksi rahalahjoituksia yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä talon perustajakilloilta.

Yksityishenkilöt saivat vähintään sadan euron lahjoitusta vastaan nimensä kaiverretuksi Teekkaritalon seinälle sijoitettavaan laattaan sekä kutsun tammikuun virallisiin avajaisiin.

”Kaiverrettavia nimiä kertyi lopulta yli kaksisataa. Mukana on myös useita ryhmätilauksia, joissa esimerkiksi ainejärjestön hallitus tai kyykkäjoukkue keräsi yhdessä kasaan kaiverrukseen oikeuttavan vähintään 100 euroa. Firmojen ja kiltojen lisäksi yksityislahjoittajia oli mukana yhteensä yli 300”, Marin kertoo.

Kuinka paljon remonttiin on oikein uponnut aikaa?

Sen arvioiminen ei ole helppoa, Tero Marin sanoo. Jo ennen remontin alkua oli edessä valtavasti valmistelua: piti etsiä rahoitusta ja urakoitsijoita, kommentoida remontin suunnitelmia ja piirustuksia.

”Varsinaisesti toukokuusta asti on porukalla touhuttu talolla. Välillä on käväisty pari tuntia, mutta parhaimmillaan päivät venyivät lokakuussa 17-tuntisiksi kun oli kiire saada paikka auki. Osa [talkoolaisista] on ollut siellä minuakin enemmän.”

Nyt on vielä pakko kysyä perinteinen urheilutoimittajan kysymys: miltä nyt tuntuu?

”Kun otettiin talon avauduttua ensimmäiset löylyt lokakuussa, istuttiin uusilla lauteilla ja mietittiin mitä saatiin aikaiseksi, se oli mahtava tunne ja todella helpottunut olo. Nyt avajaisten kynnyksellä olen ylpeä siitä kaikesta mitä meidän remppatiimi yhdessä talkooporukan kanssa on tehnyt, ja todella kiitollinen siitä miten paljon monet ovat uhranneet aikaansa tähän. Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
”Nyt avajaisten kynnyksellä olen ylpeä siitä kaikesta mitä meidän remppatiimi yhdessä talkooporukan kanssa on tehnyt, ja todella kiitollinen siitä miten paljon monet ovat uhranneet aikaansa tähän. Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte”, toteaa Teekkarilupin hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Ikä on mittareista epäluotettavin

Kolmikymppiset kokevat ylittäneensä juuri teini-iän, ja keski-ikäisyys venyy eläkkeelle jäämiseen. Vanhentuneet mielikuvat ikävaiheista joutavat romukoppaan, kirjoittaa Sanna Häyrynen.

Syntymäpäiväsankareilta tavataan kysyä, miltä nyt tuntuu. Elleivät he ole vajonneet ikäkriisin kurimukseen, vastaukseksi saa useimmiten saman toteamuksen: uudessa iässä tuntuu aivan samalta kuin ennenkin.

Kun näin tammikuussa mietin, montako vuotta täytänkään kuluvana vuonna, uusi lukema vaikuttaa aina aluksi vieraalta ja suurelta.

Sovinko uuden ikävuoden sisältämiin odotuksiin?

Jos jo vuoden harppaus ikävuosissa on vaikea hahmottaa, kauemmas katsominen on jo lähes mahdotonta.

Muistan 15-vuotiaana pohtineeni, että kymmenen vuoden kuluttua elämäni olisi jo vakavaa aikuisen elämää. Käsitykseni parikymppisyydestä oli kovin epärealistinen ja jähmeä.

Kun sitten täytin 25, huomasin olevani sama ihminen kuin 15-vuotiaana.

Vaikka oma parikymppisyyteni on nyt jo ehtoopuolellaan, kuvittelen edelleen, että olen juuri täyttänyt 20.

 

Käsitykset eri ikävaiheista ovat muuttuneet laajemminkin. Esimerkiksi nuoruus on verrattain tuore ilmiö.

Ei ole monta vuosikymmentä siitä, kun 15-vuotias valmistautui asettumaan perheen maatilan jatkajaksi. Nykyteini sen sijaan luovii digitaalisessa identiteetinrakennusprojektissaan ja saa rauhassa olla hukassa.

Tietä tälle etsikkovaiheelle raivasivat suuret ikäluokat, jotka karkasivat maalta kaupunkeihin ja julistivat seksuaalivallankumoustaan. Samalla mullat karisivat varpaiden väleistä. Ei ollutkaan pakko toteuttaa maatalousyhteiskunnan normia ja jäädä paikoilleen.

Viimeistään nuoruus pitkittyi nykymittaansa, kun 1980- ja 1990-luvulla aikuistunut X-sukupolvi päätti seikkailla ympäri maailmaa ja etsiä itseään.

Ensin julistettiin: kolmekymmentä on uusi kaksikymmentä! Nyt voi jo heittää, että neljäkymmentä on uusi kolmekymmentä.

Veljeni siirtyy tänä vuonna viidennelle kymmenelleen. Se, mitä ennen ajattelin nelikymppisyydeksi, on kaukana siitä, minkälaisena veljeni näen.

Keski-ikäisyys on käsityksissäni vaihtunut myöhäisnuoruudeksi.

 

Selittäjiä ikäkäsitysten mullistuksille lienevät kulttuuristen muutosten lisäksi lääketieteen ja elintapojen edistykset.

Terveystietoa on tarjolla rutkasti, ja osaamme valita raihnastuttavan läskisoosiaterian sijasta lounaaksi salaatin. Terveiden elintapojen voimalla kuusikymppinenkin painaa tietotyötä lähes vastavalmistuneen nuoren aikuisen tavoin.

Vähätellä ei sovi myöskään iän karttumisen tuomaa avarakatseisuutta. Myötätunto vanhenevaa minää kohtaan auttaa ymmärtämään toistenkin elämänkokemusta ja saa meidät kyseenalaistamaan ahtaita ikästereotypioita.

Emme ole yhtä kuin ikämme, vaan pysymme omana itsenämme.

Vanhempani ovat parin vuoden sisällä jääneet eläkkeelle. Ennen minulla tuli eläkeläisestä mieleeni bingossa käyvä, kaappikellon tikitystä kuunteleva Kansanradioon soittelija.

Mutta omat vanhempani ovat mielestäni vain tavallisia keski-ikäisiä.

 

Ikääntymisen tutkimuksessa puhutaan kolmannesta iästä, joka tarkoittaa työstä poisjäämisen ja varsinaisen vanhuuden välistä aikaa.

Kolmatta ikää elävät harrastavat mitä lystäävät ja nauttivat vapaudestaan.

Monettakohan ikää elää Aira Samulin, joka 90-vuotiaana pyyhältää menemään kuin hyväkuntoinen viisikymppinen?

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää: