Kiltahuonekierros käynnistyy Blankon kiltahuoneelta – Katso myös video!

Printtilehdestä tuttu kiltahuonekierros palaa tauolta verkkolehdessä! Ensimmäisenä esittelyvuorossa on tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden kilta Blanko ry.

TEKSTI Tiina Strand

KUVAT Anni Hyypiö

Tervetuloa mukaan kiltiskierrokselle!

Oulun ylioppilaslehden Kiltahuonekierroksella vieraillaan yhden Oulun yliopiston ainejärjestön kiltahuoneella ja kurkistetaan kiltiksen arkeen.

Palsta on tuttu jo printtilehdestä. Uusi kiltahuonekierros ei kuitenkaan keskity vain kiltahuoneeseen, vaan tutustumme laajemmin killan kuulumisiin ja toimintaan.

Juttusarjaan haastateltu kilta saa haastaa haluamansa killan seuraavaksi haastateltavaksi.

 

Tälle kiltikselle laskeudutaan portaita pitkin. Tietä oikealle ovelle näyttää sinisenä säihkyvä valokyltti, jossa komeilee killan logo.

Kiltikseltä kantautuu puheensorinaa ja musiikkia. Sisään astuttaessa puheenjohtaja Joonas Tiala toivottaa tervetulleeksi Blanko ry:n kiltahuoneelle.

Istumme alas puheenjohtajan ja suhdevastaavan Sara Lindforsin kanssa juttelemaan killan kuulumisista. 

Aloitetaan aivan perusteista: Blanko ry on Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden kilta. Blanko taas on vanha tietojenkäsittelytermi, joka tarkoittaa välilyöntiä.

Joskus Blanko ry:n nimen voi kuitenkin nähdä kirjoitettavan C:llä, Blancona.

”Se on virheellinen tapa kirjoittaa meidän nimi”, Joonas Tiala nauraa. ”Saamme usein postia Blanco ry:lle.”

Suhdevastaavana toimiva Sara Lindfors komppaa puheenjohtajaa:

”Joo, ehkä se on hyvä nyt mainita tässä jutussa, että se vihdoin opitaan kirjoittamaan oikein!”

 

Videon kuvaus ja editointi: Tiina Strand.

 

Tekninen ala, muttei tekninen lähestymistapa

Tietojenkäsittelytieteiden laitos oli vuoteen 2014 asti osa luonnontieteellistä tiedekuntaa. 

Tiedekuntien uudelleenjärjestelyn yhteydessä tietojenkäsittelytieteet, tietotekniikka, tietoliikennetekniikka ja sähkötekniikka muodostivat uuden tiedekunnan, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan, tuttavallisemmin TST:n.

Uudistus on blankolaisten mukaan tuonut paljon hyvää mukanaan.

”Kursseja on yhdistetty ja myös killat tekevät enemmän yhteistyötä”, Joonas Tiala iloitsee.

Blankolaiset eivät kuitenkaan ole teekkareita, vaan valmistuvat luonnontieteiden kandidaatiksi ja filosofian maistereiksi.

”Tietojenkäsittelytieteilijät opiskelevat teknistä alaa, mutta lähestymistapa ei ole tekninen. Haalarivalassammekin sanomme tämän: Teekkareita emme ole, emmekä sellaisiksi halua”, Tiala selittää.

Yhteistyö on Blankolle tärkeä asia.

Yritysyhteistyökumppaneita killalla on noin 20, ja kesäinen kiltahuoneremonttikin toteutettiin yhteistyössä yritysten kanssa.

”Kilta budjetoi remonttiin rahaa, mutta yritysyhteistyökumppaneiden kanssa saimme budjetin kaksinkertaistettua. Olimme varautuneet ostamaan kalusteet käytettyinä, mutta pystyimmekin ostamaan kaiken uutena. Olihan se mukava mennä huonekalukauppaan ja pystyä vaan sanomaan mitä kaikkea otamme!”

Remontin yhteydessä myös kiltahuoneen pinnat uusittiin.

”Revimme vanhat akustiikkalevyt katosta. Sen urakan jälkeen yskittiin lasivillaa keuhkoista vielä viikkokausia”, Tiala tuskailee.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Blankon kiltahuone remontoitiin viime kesänä. Kaikki kiltahuoneen seinäpinnat ovat remontissa saaneet uuden maalikerroksen.

 

Kaikki kiltahuoneen seinäpinnat ovat saaneet uuden maalikerroksen, ja kiltahuone näyttääkin hyvin viihtyisältä.

Värit sointuvat hyvin yhteen ja tunnelma on rauhallinen, ja sisustus näyttää melkein ammattilaisen tekemältä. Tälle on syynsä:

“Kiltamme, sanotaanko, sisustusorientoituneet ihmiset suunnittelivat sisustuksen. Osa väreistä tuli sponsoreiden logoista, ja siitä sitten lähdettiin rakentamaan”, Joonas Tiala selittää.

Remontti toteutettiin suurilta osin vapaaehtoisvoimin.

”Perustimme kevätkokouksessa Kiltahuoneen uuden laminaatin ja listoituksen innovaatiotoimikunnan.”

Ehkäpä juuri siksi kiltahuoneen liitutaululla komeilee toimikunnan lyhenteen inspiroima piirustus.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Liitutaulutaidetta Blankon kiltikseltä.

 

”Laminaattia ja listoitusta ei kuitenkaan tullut. Kiltahuoneen betonilattia on valettu maata vasten. Jos sen päälle laitettaisiin hengittämätön laminaattilattia, homehtumisvaara olisi suuri”, Tiala kertoo.

Jäsenistön terveyden vuoksi piti siis tyytyä maalaamaan lattia.

Muuta yhteistyötä Blanko ry tekee ainakin Turun tietojenkäsittelytieteilijöiden, Asteriskin kanssa.

”Olemme hallitusporukalla jakaneet hyviä käytänteitä ja pyrkineet oppimaan toisiltamme. Heillä on mielenkiintoista toimintaa, jollaista Blankossa ei ole harrastettu. Halusimme saada ideoita varsinkin alkoholittomaan harrastepainotteiseen toimintaan. Meidän vahvuutemme taas on  yritysyhteistyö”,  Tiala kertoo tänä vuonna aloitetusta yhteistyöstä.

Oulussa yhteistyötä tehdään ainakin oman kattokillan Oulun Luonnontieteilijöiden (OLuT ry) kanssa.

Blankolla on myös pitkät perinteet teekkaripiireissä, ja he ovat myös yksi Teekkaritalon perustajakilloista.

“Järjestämme Talolla ainakin Wappu- sekä Laskiaissaunan, joihin pyrimme saamaan kumppaniksi pari pienempää ja yhden suuremman luonnontieteellisen tai humanistisen järjestön. Haluamme vaihdella yhteistyöjärjestöjä tasaisesti”, Tiala sanoo.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Blankon kiltikseltä löytyy yliopiston suurin nuija. Käyttöön nuija pääsee yhdistyksen kokouksissa, muttei hallituksen kokouksissa, koko on turhan suuri arkikäyttöön. Kuvassa Blankon hallituksen puheenjohtaja Joonas Tiala ja suhdevastaava Sara Lindfors.

 

Suuri, mutta epäkäytännöllinen nuija

Oulun yliopiston suurin nuija löytyy Blankon kiltikseltä.

”Saimme pari vuotta sitten viestin Facebookissa, että joku löysi Kaijonharjussa häkkivarastostaan puheenjohtajan nuijan, jossa lukee tietojenkäsittelytieteiden laitos. Kellään ei ollut tietoa, miltä vuodelta tuo nuija oli, mutta sovittiin että otetaan se meille takaisin häkkivarastosta kuljeksimasta. Kuvassa nuija näytti normaalikokoiselta, olihan se aikamoinen yllätys sitten kun nähtiin että tämä olikin tällainen järkäle”, Joonas Tiala nauraa.

Kuulostaa aika klassiselta jäynältä. Nykyään nuija majailee kiltiksellä, käyttöön se pääsee yhdistyksen kokouksissa, muttei hallituksen kokouksissa.

”Vähän epäkäytännöllinen tuo koko on.”

Mitä Blankon kiltahuoneelle tullaan tekemään?

”Hengaillaan, juodaan kahvia, kuunnellaan musiikkia. Ennen irkattiin, nykyään keskustellaan muissa kanavissa, mutta joka tapauksessa yhä sähköisesti. Valitetaan kursseista eli annetaan rakentavaa palautetta”, Joonas Tiala sanoo.

”Nuoremmat opiskelijat huokailevat kiltiksellä kursseista ja vanhemmat muistelevat että minä muistan, kuinka huono se kurssi oli minunkin aikanani”, suhdevastaava Sara Lindfors heittää.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Mitä Blankon kiltiksellä tehdään? Hallituksen puheenjohtajan mukaan kiltahuoneella ”hengaillaan, juodaan kahvia, kuunnellaan musiikkia. Ennen irkattiin, nykyään keskustellaan muissa kanavissa, mutta joka tapauksessa yhä sähköisesti. Valitetaan kursseista eli annetaan rakentavaa palautetta.” Aika kuluu rattoisasti myös Playstationia pelatessa.

 

Killan kopovastaava istuu usein kiltahuoneella ja on paikalla myös haastattelua tehtäessä. Hallituksen kopovastaava Janne Sipilä kertoo kuuntelevansa kiltahuoneen keskusteluja tarkalla korvalla.

”Jos jollakin kurssilla on ongelmia, pyrin viemään asiaa eteenpäin. Käyn Opettamisen kehittämistyöryhmän kokouksissa. Kopovastaavalla on myös kopokätyrit jokaisella vuosikurssilla fukseista kolmanteen vuosikurssiin sekä yksi maisterin kopokätyri.”

Kopokätyreiden tarkoitus on pienentä kynnystä ilmoittaa ongelmista ja saada kopovastaavan tietoon mahdollisimman kattavasti kaikkien vuosikurssien ongelmia. Blankossa kynnys antaa palautetta hallitukselle muutenkin on varsin matala.

”Pyrimme pitämään huolen, että hallituksen jäsenet ovat tuttuja kaikille”, Sara Lindfors kertoo.

Kiltiksen seinällä roikkuukin tyylikäs Stranger Things -sarjan innoittama hallitusposteri, joka on puheenjohtajan käsialaa.

”Naamastosta pyritän tekemään aina mahdollisimman hieno”, Tiala kertoo ylpeänä. 

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Kiltiksen seinältä löytyy kattava kokoelma eri järjestöjen hallitusjulisteita, vasemmalla ylänurkassa on Blankon oma.

 

Kukkahattuja ja propellihattuja

Vaikka blankolaiset opiskelevat samaa alaa, jäsenistöstä löytyy Tialan ja Lindforsin mukaan kaikenlaisia tyyppejä.

”Blankolaisia on aikalailla kaikennäköisiä. On tämmösiä webbiohjelmoija-hipstereitä ja on kovia alhaisen tason ohjelmoijia. Toisilla kiinnostaa enemmän käyttäjäkokemus, toisilla taas se rautapuoli”, Tiala selventää, ja jatkaa:

“Nämä heijastelevat niitä ihmisiä itsessään, semmonen jota kiinnostaa käyttäjäkokemus, on vähän humanistisempi ihminen ja kun jotkut taas ovat enemmän teekkareita.”

“Niin, meitä on kukkahattuja ja propellihattuja!” Sara Lindfors täydentää.

 

Oulun ylioppilaslehti 2017.
Blanko ry:n kiltikseltä löytyy monenlaista kulkijaa. Tästä kaverista Joonas Tiala kertoo seuraavaa: ”Nimeä hänellä ei ikävä kyllä ole. Tarina on sellainen, että muutama vuosi sitten abipäivillä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen ständillä oli kilpailu, jossa abit saivat mennä tuon ukkelin taakse seisomaan ja ottaa kuvan someen. Osallistujien kesken arvottiin vissiin iPad. Tarvetta tuolle ukkelille ei oikein ole, mutta ei raaskittu heittää sitä poiskaan remontin yhteydessä, vaikka vähän mieli teki.”

 

Blankon jäsenistö on aktiivista. Hallituksessa on kymmenen henkeä, jonka lisäksi toimihenkilöitä löytyy noin parikymmentä.

”Exculla käymme syksyllä ja keväällä. Syksyllä käymme mökillä ja jossain alueen yrityksessä. Tänä vuonna käymme yritysvierailulla Oulunsalossa, mökkireissu suuntautuu Rokualle. Keväällä käymme Tallinnassa ja Helsingin alueen yrityksissä”,  Joonas Tiala kertoo.

Blankolla on yritysyhteistyötä myös pääkaupunkiseudun yritysten kanssa. Monet pääkaupunkiseudun yritykset tulevat mielellään Ouluun asti tietojenkäsittelytieteiden osaamisen perässä. Excut ja yritysvierailut ovatkin suosittuja tapahtumia.

”Moni menee töihin jo ennen valmistumista, sillä työnsaanti on helppoa jos osaa koodata edes jonkin verran”,  Sara Lindfors selittää.

Tämän vuoksi alumniyhteistyö tuottaa Blankolle ongelmia: opiskelijat katoavat töihin kesken opintojen, eivätkä saa tutkintoa suoritettua.

Tällöin heistä ei jää merkintöjä myöskään yliopiston alumniverkostoon.

”Perinteisesti kuitenkin fuksisaunassa ja apinapatsaan lakituksessa joku alumni on käynyt pitämässä puheen. He ovat yleensä nuorempia alumneja, joihin on vielä yhteys.”

 

Kenen luona vieraillaan seuraavaksi?

Haastattelu alkaa olla päätöksessään. Vielä on aikaa yhdelle kysymykselle: Minkä killan Blanko haluaa seuraavaksi nähdä kiltahuonekierroksessa?

”Histonin kiltahuone Kontinkankaalla kiinnostaisi, koska sielläpäin ei yleensä tule käytyä”, puheenjohtaja Joonas Tiala linjaa.

Histoni ry, haaste on heitetty! Nähdään kiltiksellä!

 

Kilta pähkinänkuoressa

Nimi: Blanko ry

Perustettu: 1973

Jäseniä: noin 300 maksaa jäsenmaksun vuosittain

Hallituksen koko: 10 hallituslaista, toimareita 20

Kiltalehti: Blankki

Lempisitsilaulu: Janos Valmusen Bussipysäkillä

Tiina Strand

Tiina Strand maisterivaiheen biologian opiskelija, joka menetti sydämensä järjestötoiminnalle jo fuksina.

Lue lisää:

OYY:n Jenny Vaara valittiin SYL:n hallitukseen vuodelle 2018

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan Jenny Vaara on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2018. Kasvatustieteitä opiskeleva Vaara, 26, on toiminut tänä vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Hän on ollut vastuussa ylioppilaskunnan projektiorganisaatiomuutoksesta ja jäsenpalveluiden kehittämisestä. ”Mielestäni on älyttömän hienoa, että olen saanut luottamuksen tehdä opiskelijaliikettämme entistä paremmaksi. On hienoa päästä vaikuttamaan siihen, miten koulutusta voidaan kehittää ensi […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan Jenny Vaara on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäseneksi vuodelle 2018.

Kasvatustieteitä opiskeleva Vaara, 26, on toiminut tänä vuonna OYY:n hallituksen varapuheenjohtajana. Hän on ollut vastuussa ylioppilaskunnan projektiorganisaatiomuutoksesta ja jäsenpalveluiden kehittämisestä.

”Mielestäni on älyttömän hienoa, että olen saanut luottamuksen tehdä opiskelijaliikettämme entistä paremmaksi. On hienoa päästä vaikuttamaan siihen, miten koulutusta voidaan kehittää ensi vuoden aikana, ja miettimään sitä, miten voimme nostaa osaamistasoa korkeakouluvision mukaisesti. Ylipäänsä haluan olla rakentamassa yhteistä ylioppilasliikettä. Haluaisin, että kaikki korkeakouluopiskelijat kokisivat kuuluvansa yhteisöön”, Vaara kuvaili tunnelmiaan lauantai-iltana.

Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestettiin Tampereella 17.–18. marraskuuta. Liittokokouksessa valittiin SYL:n hallitus, ja päätettiin myös liiton ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja SYL:n uudesta linjapaperista.

Liittokokous valitsi SYL:n hallituksen puheenjohtajaksi Miika Tiaisen Turun yliopiston ylioppilaskunnasta.

Hallitukseen valittiin Jenny Vaaran lisäksi Teemu Vasama Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta, Joel Lindqvist ja Ada Saarinen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta, Petteri Heliste Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta ja Petra Laiti Svenska handelshögskolanin ylioppilaskunnasta.

Hallituksen puheenjohtajaksi hakivat myös Lauri Grünthal (Taideyliopiston ylioppilaskunta) ja Petteri Heliste. He vetäytyivät ehdokkuudestaan lauantaina.

Kuluvana vuonna Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa OYY:tä on edustanut Veera Alahuhta

Suomen ylioppilaskuntien liitto on opiskelijajärjestö, jonka jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. Liitto edustaa noin 132 000 yliopisto-opiskelijaa. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat opiskelijoiden sosiaalisen aseman ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Finnejä ja uurteita

Täytin hiljattain kolmekymmentä vuotta. Nyt koen olevani jonkinlaisessa nuoren aikuisuuden ja aikuisuuden välivaiheessa, kirjoittaa Janne Hakkarainen.

Täytin hiljattain kolmekymmentä vuotta. Minulle ei ole tullut kolmenkympin kriisiä, vaikka monet puhuvat sellaisesta. Sen sijaan olen viime aikoina tehnyt yksittäisiä ikääni liittyviä huomioita.

Eräät niistä ovat olleet hilpeitä. Luin hiljattain Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tiedotteesta, että pian aiotaan ottaa käyttöön mobiiliajokortti. Tämä tieto ilahdutti: ajattelin, että pian minun ei tarvitse pitää lompakossani ajokorttia siltä varalta, että joudun todistamaan henkilöllisyyteni baareissa.

Sitten muistin, että 30-vuotiaana joutuu todistamaan täysi-ikäisyytensä enää erittäin harvoin.

Kun ajattelin asiaa vielä tarkemmin, muistin, etten oikein enää edes käy baareissa – varsinkaan yökerhoissa – koska raskaan työviikon jälkeen minusta on mukavinta levätä, ladata akkuja ja lukea kirjoja.


Toiset tuntemukset ovat olleet haikeita.
Kolmenkympin tienoilla moni havahtuu siihen, että osa läheisistä alkaa osoittaa haurastumisen merkkejä.

Kun ylioppilaskunnan pääsihteeri kertoi, että ylioppilaskunnan työntekijät voivat halutessaan hakea työterveyshuollosta influenssarokotteen, varasin ajan heti. Ajattelin, että pian 70 vuotta täyttävän äitini terveydelle voisi olla hyväksi, jos lähipiiri suojaa itsensä mahdollisimman huolellisesti.

Ostin isälleni isänpäivälahjaksi Speden uuden elämäkerran, koska ajattelin, että hän saisi kirjasta mukavaa ajanvietettä.

Minulla oli kuitenkin myös taka-ajatus. Halusin innostaa isää lukemaan enemmän, koska nuoruusvuosien jälkeen horrokseen vaipuneen lukuharrastuksen virkoaminen voisi auttaa ennaltaehkäisemään muistisairauksia.

 

Kolmannet tunteet ovat liittyneet itsevarmuuteen.

Elämän rajallisuuteen ja ainutkertaisuuteen havahtuminen on auttanut minua ymmärtämään, että minun ei tarvitse miellyttää muita. Pystyn tekemään rohkeasti sellaisia valintoja, jotka miellyttävät minua ja jotka saattavat poiketa ennakko-oletuksista.

Tavallaan koen olevani jonkinlaisessa nuoren aikuisuuden ja aikuisuuden välivaiheessa. Kokemustani tukee havainto, että nykyään naamaani ilmestyy sekä finnejä että uurteita – yhtä aikaa.

Janne Hakkarainen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan entinen viestintäasiantuntija, jonka mielestä kaikkien tasa-arvoinen kohtelu on kaikkien etu. Twitter: @jannehak

Lue lisää:

Uudet dekaanit ja koulutusdekaanit valittu, kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin haku uudestaan auki

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaaniksi haki vain yksi ehdokas, sosiologian professori Vesa Puuronen. Häntä ei valittu, vaan tehtävä laitettiin uudelleen hakuun. "En tiedä, miksi minua ei ole valittu tehtävään. On sinänsä erikoista, että syytä ei ole minullekaan mainittu – en ymmärrä, miksei asioista voi keskustella", hän kommentoi.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston dekaanit ja koulutusdekaanit seuraavalle nelivuotiskaudelle (2018–2021) on valittu.

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan dekaanina jatkaa Jukka Riekki, uudeksi koulutusdekaaniksi valittiin Jari Iinatti. 

Lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi valittiin jo aiemmin Anne Remes, koulutusdekaanina jatkaa Jyrki Mäkelä. 

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa dekaanina jatkaa Peppi Karppinen ja koulutusdekaanina Tuomo Glumoff. 

Teknillisessä tiedekunnassa dekaanina jatkaa Riitta Keiski ja koulutusdekaanina Juha Tanskanen.

Luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina jatkaa Maarit Järvenpää, uudeksi koulutusdekaaniksi valittiin Saana-Maija Huttula. 

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa dekaanina jatkaa Mikko Puhakka, uudeksi koulutusdekaaniksi valittiin Janne Järvinen. 

Humanistisessa tiedekunnassa dekaanina jatkaa Paula Rossi ja koulutusdekaanina Harri Mantila. 

UNIOGS-tutkijakoulun uudeksi dekaaniksi valittiin Harri Oinas-Kukkonen ja uudeksi varadekaaniksi Jouko Miettunen. 

 

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaaniksi yksi hakija, ei valittu

Listasta puuttuu kasvatustieteiden tiedekunta, jossa dekaanin valintaprosessi on edelleen kesken.

Oulun ylioppilaslehden tietojen mukaan paikkaa haki vain yksi ehdokas, sosiologian professori Vesa Puuronen. Asiasta kirjoitti myös sanomalehti Kaleva.

Puuronen on esittänyt kritiikkiä Oulun yliopistoa kohtaan Kalevan mielipidepalstalla.

”Tiedekunnan dekaaniksi oli tosiaan yksi hakija, joka ei kuitenkaan tullut valituksi.  Vaikka hakijalla on omat vahvuutensa, KTK tarvitsisi nykytilanteessa toisenlaista johtajuutta. Tehtävä avataan hakuun uudestaan ensi viikon alussa. Valinta sekä uuden dekaanin aloitus menee todennäköisesti ensi vuoden puolelle”, kertoo Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen.

Puuronen kertoo, ettei itse tiedä syytä valitsematta jättämiseen. Hän ei halua spekuloida syillä, miksei tullut valituksi.

”En tiedä, miksi minua ei ole valittu tehtävään. On sinänsä erikoista, että syytä ei ole minullekaan mainittu – en ymmärrä, miksei asioista voi keskustella. Asioista pitäisi pystyä puhumaan. Päätös oli kuitenkin yllätys, sillä tiedekunnan henkilöstö oli yksimielisesti takanani.”

Kalevan mukaan yhteensä 70 kasvatustieteiden tiedekunnan työntekijää on allekirjoittanut Oulun yliopiston rehtorille Jouko Niinimäelle osoitetun kirjelmän, jossa otetaan kantaa Puurosen puolesta. Tämä kirjelmä on mennyt tiedoksi myös yliopiston vararehtoreille, henkilöstöjohtaja Jarmo Okkoselle ja hallintojohtajalle Essi Kiurulle.

Puuronen aikoo hakea dekaanin paikkaa uudestaan.

”Sittenhän näkee, kuinka asiassa menetellään sen jälkeen. Olen tutustunut syrjimättömyyttä koskevaan lainsäädäntöön, näen, että voi olla syytä jatkotoimenpiteisiin. En osaa vielä sanoa, ryhdynkö niihin vain en.”

Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusdekaanina jatkaa Sari Harmoinen. 

Oulun yliopiston johtosäännön mukaan yliopiston rehtori nimeää dekaanin ja koulutusdekaanin tehtäviin ilmoittautuneista henkilöistä tiedekuntaa kuultuaan.

Kaikissa tiedekunnissa järjestettiin ennen valintaa kuulemistilaisuus, josta tehdyssä muistiossa eriteltiin hakijoiden vahvuuksia. Rehtorit ja henkilöstöjohtaja ovat haastatelleet ne ehdokkaat, jotka eivät ole aiemmin toimineet hakemassaan tehtävässä.

Mikäli ehdolla oli useita henkilöitä, kustakin tiedekunnasta haastateltiin kaikki ehdokkaat.

 

Muokattu 17.11. kello 8.00: Lisätty Puurosen kommentit ja Kalevan linkki.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Arvio: Hyvän sään aikana on vuoden tärkein tietokirja

Kaikkien pitäisi lukea tämä kirja ilmastonmuutoksesta, sanoo Minna Koivunen.

Hanna Nikkanen ja työryhmä: Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken

 

Tieto ei pelkästään lisää tuskaa, vaan se myös antaa keinoja tehdä jotain asioiden hyväksi. Tämä on päällimmäinen tunne, joka jää mieleeni laittaessani Hyvän sään aikana -teoksen kiinni viimeisen luvun jälkeen.

Kirjan tärkein sanoma on, että vaikka maapallomme on huonossa jamassa, meillä on mahdollisuudet tilanteen parantamiseksi.

Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden kirjoittama ilmastokirja on todella ansiokas. Lukuvuonna 2016–2017 journalistiikan vierailijaprofessorina toimineen tutkivan toimittajan Hanna Nikkasen ohjauksessa syntyneessä kirjassa käsitellään ilmastonmuutosta monipuolisesti niin ajallisesti kuin teemallisesti. Aihetta käsitellään nimenomaan Suomen kannalta: mitä eri alojen ihmiset täällä ovat asialle tehneet ja mitä he aikovat vielä tehdä.

Kun vuosikymmeniä sitten puhuttiin kasvihuoneilmiöstä, moni ei ottanut uhkaa kovin tosissaan. Silloin asiantuntijat puhuivat vielä ilmiön ehkäisemisestä. Enää se ei ole mahdollista.

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää. Sitä voidaan hillitä ja siihen voidaan sopeutua.

 

Kirjaa varten on haastateltu muun muassa tutkijoita, politiikkoja, maanviljelijöitä, yrittäjiä ja ilmastotekoja elämässään tekeviä kansalaisia.

Mukana ovat muun muassa poliitikot Mauri Pekkarinen, Sirpa Pietikäinen, Oras Tynkkynen ja Erkki Tuomioja, ympäristöfilosofi Pentti Linkola ja ilmakehätieteen huippuyksikön johtaja Markku Kulmala – vain muutamia mainitakseni.

Haastatteluja on tehty lähes 200, minkä lisäksi lähteinä on käytetty runsaasti kirjallisuutta, lehti- ja tutkimusartikkeleita ja erilaisia verkkolähteitä kuten tilastoja, uutisia sekä raportteja. Kyseessä on lähteidenkin puolesta varsin kattava teos.

Mikäli on ympäröivästä maailmasta, luonnosta ja eliöstöstä huolissaan, Hyvän sään aikana on raskasta luettavaa. Vähän väliä itseäni puistatti, raivostutti, suretti ja huoletti se, ettei ilmastonmuutoksen eteen ole tehty vielä enemmän jo aiemmin ja ettei tilanteen korjaamiseksi laiteta vieläkään tarpeeksi rahaa ja vaivaa.

Raskaasta aiheesta huolimatta teosta on vaivatonta lukea, koska teksti on sujuvaa ja useista kirjoittajista huolimatta kohtuullisen samantyylistä. Tekijät ovat onnistuneet muotoilemaan vaikeatkin tiede- ja talousasiat ymmärrettäviksi.

Kirjan tärkeydestä kertoo sen vastikään voittama Kanava-tietokirjapalkinto sekä ehdokkuus Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi.

 

Johtava ilmastonmuutostutkija Markku Kulmala sanoo kirjassa osuvasti, että valtioiden, tieteen ja elinkeinoelämän rajat on ylitettävä, jotta oikea tiekartta ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen löytyy.

On selvää, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvitaan mukaan sekä yksilöt että valtiot. Kaikkien asenteen ja elämäntyylin on muututtava, ja valtioiden kehitettävä rakenteita, jotta ilmastonmuutos ei räjähdä käsiimme seuraavan viidenkymmenen vuoden kuluessa.

Tämän kirjan pitäisi mielestäni löytyä jokaisen suomalaisen kirjahyllystä. Vaikka ilmastonmuutoksesta tietäisi jo ennestään jotain, kirjan myötä aiheesta viisastuu urakalla.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Kuvagalleria: Tiistaina Linnanmaalla luonnontieteilijät kohtasivat työnantajat

Onpa keskusaulassa tänään ruuhkaa! Eivät kai Pestipäivät tähän aikaan vuodesta ole? Ei sentään, vaikkei temaattisesti niin kaukana ollakaan. Tiistaina 14.11 Linnanmaan kampuksella järjestettiin ensimmäistä kertaa oululaisille luonnontieteilijöille tarkoitettu messutapahtuma Natural Science Meets Business (NSMB). Tapahtuma sisälsi tekemistä ja näkemistä niin alan opiskelijoille kuin henkilökunnallekin. Työnantajien ja alan järjestöjen ständikylän lisäksi Telluksen Stagella ja salissa L2 […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Onpa keskusaulassa tänään ruuhkaa! Eivät kai Pestipäivät tähän aikaan vuodesta ole?

Ei sentään, vaikkei temaattisesti niin kaukana ollakaan.

Tiistaina 14.11 Linnanmaan kampuksella järjestettiin ensimmäistä kertaa oululaisille luonnontieteilijöille tarkoitettu messutapahtuma Natural Science Meets Business (NSMB). Tapahtuma sisälsi tekemistä ja näkemistä niin alan opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.

Työnantajien ja alan järjestöjen ständikylän lisäksi Telluksen Stagella ja salissa L2 järjestettiin lukuisia luentoja ja työpajoja, joiden aiheet vaihtelivat tutkimusaiheesta viestimisestä LinkedIn-vinkkeihin.

Jotta tapahtumaan osallistuminen olisi mahdollista myös Kontinkankaalla opiskeleville, kahden kampuksen välillä liikennöi tiistaina messubussi.

Tapahtuman järjestivät Oulun Biokemistiseura ja Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:n Oulun opiskelijayhdistys LuOpiO (Luonnontieteiden Opiskelijat Oulu).

Myös Oulun ylioppilaslehti piipahti tutustumassa tunnelmiin, ja vieraili ständikylän ohella neljällä eri luennolla. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: