Oululaiset jatko-opiskelijat uraohjauksen tarpeessa

Jatko-opiskelija Jaana Isohätälä tutki kollegoidensa kanssa, mitä kuuluu Oulun yliopiston jatko-opiskelijoille. Apurahaviidakon ja tohtoriunelmien keskeltä nousi esille kokonaiskuva tohtorikoulutettavista, nuoren tutkijan arjesta ja urasuunnitelmista, mutta myös selkeitä parantamisen paikkoja.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jatko-opiskelijajaoston puheenjohtajalla Jaana Isohätälällä on käsissään Oulun yliopiston Acta-kirjasarjan F-sarjan tuore tulokas “Towards the Doctoral Degree and Future Career Perceptions of Doctoral Studies at the University of Oulu”.

Raportti on ensimmäinen katsaus jatko-opiskelijoiden elämään Oulun yliopistossa. Sen ovat tehneet Isohätälän lisäksi Jean-Nicolas Louis, Kristina Mikkonen ja Kirsi Pyhältö.

Idea tutkimukseen syntyi käytännön tarpeista: Oulun yliopiston jatko-opiskelijoista ei tiedetty ennen tutkimusta käytännössä mitään. Viime vuonna Oulun yliopistossa oli tohtorikoulutettavia 1264 kappaletta.

“OYY:n jatko-opiskelijajaoston tulisi olla jatko-opiskelijoiden ääni ja edunvalvoja, mutta kellään ei ollut kokonaiskuvaa siitä, minkälainen joukko jatko-opiskelijat ovat”, Isohätälä huomauttaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Aalto-yliopiston koordinoimalla Postgraduate Studies in Finland -kyselyllä, jonka OYY:n jatko-opiskelijajaosto toteutti myös Oulun yliopiston jatko-opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 23 prosenttia jatko-opiskelijoista.

Pääosin tilastollisin menetelmin aineistosta ongittiin esille mielenkiintoisia seikkoja jatko-opiskelijan sielunmaisemasta.

“Yksi mielenkiintoisimpia seikkoja oli huomata, kuinka paljon eroja jatko-opiskelukokemuksissa oli eritaustaisten opiskelijoiden välillä”, Isohätälä toteaa.

 

Huolena työllistyminen

Tutkimuksen mukaan rahalla on iso rooli jatko-opiskelukokemuksessa. Esimerkiksi ihmistieteissä jatko-opiskelijat tekevät enemmän tutkimusta puolipäiväisesti ja ilman työsuhdetta yliopistoon. Nämä asiat vaikuttavat Isohätälän mukaan selvästi jatko-opiskelukokemukseen.

“Erityisen suuri merkitys tällä on tutkintojen suoritusaikoihin”, Isohätälä sanoo.

Tutkimus osoitti, että ihmistieteissä valmistumisajat ovat lähes puolet pidempiä kuin luonnontieteellisillä aloilla. Osittain tilanne on Isohätälän mukaan myös sukupuolikysymys, sillä naisvaltaisilla humanistisilla aloilla on enemmän apurahatutkijoita kuin muissa tiedekunnissa.

Tutkimuksen mukaan jatko-opiskeluihin vaikutti myös opiskelijan kansalaisuus. Kansainvälisten opiskelijoiden jatko-opiskelukokemukset erosivat selvästi suomalaisten vastaavista.

“Kansainväliset opiskelijat olivat suomalaisia opiskelijoita tyytymättömämpiä yliopiston ulkopuoliseen elämään, kuten sosiaalisiin suhteisiin ja asumiseen”, Isohätälä kertoo.

Kansainväliset opiskelijat näkivät myös suomalaisia enemmän tulevaisuutensa juuri tutkijana tai muuna akateemisen yhteisön toimijana. Myös suomalaisista iso joukko näki tulevaisuutensa tutkijana, mikä Isohätälän mielestä ei ole optimitilanne.

“Tässä on selkeä “mismatch”. Realiteetti on kuitenkin se, että työllistyäkseen tulevien tohtorien on yhä enemmän katsottava uravaihtoehtoja yliopistomaailman ulkopuolelta,” Isohätälä pohtii.

Tutkimuksessa jatko-opiskelijoiden osittain vääristyneille urasuunnitelmille löytyi myös selkeä syy. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista jatko-opiskelijoista koki, että uraohjaus on heikkoa tai sitä ei saa ollenkaan.

“Pitää muistaa, että väitöskirjaohjaajat eivät ole uraohjaajia. He valmistavat jatko-opiskelijoita tutkijan uraa varten, jolloin muut uravaihtoehdot saattavat jäädä vähälle huomiolle. Tässä olisi selkeä parantamisen paikka.”

 

Harmaalla alueella

Tutkimuksen pohjalta Isohätälällä on selkeä visio siitä, miten jatko-opiskelijoiden tilannetta tulisi yliopistolla parantaa. Tutkimus osoitti korrelaation työsuhteen ja valmistumisajan välillä.

Isohätälä ehdottaa, että myös apurahatutkijoilla tulisi olla työsuhde yliopistoon.

“Esimerkiksi osa-aikainen työsuhde yliopistoon toisi turvaa apurahatutkijoille ja sitoisi heidät paremmin osaksi yliopiston henkilökuntaa ja tiedeyhteisöä”, Isohätälä ehdottaa.

Myös jatko-opiskelijoiden määrän vähentäminen tutkimuksen laadun parantamiseksi on Isohätälän keinolistalla.

“Mieluummin näkisin enemmän rahoituksen saaneita jatko-opiskelijoita, vaikka se tarkoittaisi kokonaisjatko-opiskelijamäärän pienentämistä.”

Käytännön keinoina jatko-opiskelijoiden tilanteen parantamiseksi Isohätälä visioi jatko-opiskelijan opasta. Asia on UniOGS:in valmistelussa.

“Siitä voisi käydä ilmi vaikka miten ja milloin apurahoja haetaan, miten jatko-opiskelijan terveydenhuolto on järjestetty, mitä opiskelijaetuuksia saat ja niin edelleen. Näitä käytännön asioita ei ole koottu mihinkään.”

Jatkotutkimuksen kannalta tutkimus nostaa esille tärkeän seikan. Jatko-opiskelijoiden tilannetta tulisi seurata myös tulevaisuudessa, jotta heidän murheistaan ja tulevaisuuden näkymistään oltaisiin tietoisia.

“Tällöin myös toiminnan kehittäminen on mahdollista ja mielekästä”, Isohätälä pohtii.

Lopuksi Isohätälä muistuttaa jatko-opiskelijoiden operoivan harmaalla alueella perustutkinto-opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan välissä. He eivät ole opiskelijoita, mutta eivät aina pääse osaksi tutkijayhteisöäkään. Tähän Isohätälä toivoo muutosta.

“Jatko-opiskelijat ovat nuoria tutkijoita ja asiantuntijoita omalla alallaan. Heitä pitäisi myös kohdella sellaisina.”

Sampo Marski

Kirjoittaja on tiedeviestinnän maisteriopiskelija, jolle tiede on asenne ennen kaikkea.

Lue lisää:

Oodi virastomestareille

Vaikka opiskelijat yliopiston käytävillä vaihtuvat, onneksi virastomestarit pysyvät, kirjoittaa Asta Salomaa.

Kaltaiseni ännännen vuoden opiskelija ei enää juuri kohtaa tuttuja kasvoja yliopiston käytävillä. 

Joka syksy kampukset täyttyvät uusista opiskelijoista, joihin ei syystä tai toisesta pääse tutustumaan. Omat kurssikaverit taas ovat valmistuneet, töissä, kirjoittamassa gradua tai opiskelemassa muualla.

Yliopistolla saattaakin kulua monta päivää niin, ettei vastaan kävele yhtäkään tuttua opiskelijaa.

 

Vaikka yliopiston käytävillä kulkevat opiskelijat vaihtuvat, onneksi maailmassa on jotain pysyvää – yliopiston virastomestarit.

On upeaa, että vaikka ympärillä muutoin olisikin vain tuntemattomia, voin aina mennä juttelemaan vaksikopille vanhojen tuttujen luokse.

Sen lisäksi, että virastomestarimme toteuttavat työhönsä kuuluvaa asiakaspalvelua ja auttavat meitä ongelmiemme kanssa rautaisella ammattitaidolla ja hienolla palveluasenteella, he ovat myös todella hyviä tyyppejä, joiden kanssa on mukava höpistä.

Muutamien opiskelukavereideni kanssa olemme ystävystyneet erityisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan päädyn virastomestareiden kanssa.

Näillä virastomestareilla (Voitto, Aki ja kumppanit) on peräti poikkeuksellisen hyvä meininki, jota kannattaa mennä ihmettelemään, vaikka ei muuten olisi asiaa tuolle puolelle yliopistoa.

Kyseiset virastomestarit ovat myös Mela-bändini uskollisimpia faneja. He ovat tehneet toimistonsa viereen ilmoitustaulun yhtyeestämme, jota päivittävät säännöllisesti tulostaen uusia kuvia yhtyeestämme.

Hyvänä (ja huononakin) päivänä virastomestareilta saa karkkia ja sympatiaa: Voitto ja kumppanit ovat lähettäneet meille suklaata bändimme keikalle ja Italiaan vaihto-opiskeluun lähteneille bändin jäsenille.

 

Aloittaessani tänä syksynä työskentelyn OYY:n toimistolla olen samalla aloittanut tutustumisen keskusaulan virastomestareihin.

Vaikka ikävöinkin entisiä lähivirastomestareitani, tuskaa lievittää se, että myös keskusaulan virastomestarit ovat osoittautuneet huumorintajuiseksi ja mukavaksi porukaksi.

Nykyisessä työssäni olen päässyt tekemään yhteistyötä virastomestarien kanssa muun muassa Vulcanalian järjestömessujen järjestelyissä. Olen huomannut työasioiden hoitamisen virastomestarien kanssa olevan virtaviivaisen tehokasta ja helppoa. Tätä ominaisuutta kärsimättömän energinen tapahtumatuottaja arvostaa!

 

Kääntäessäni töissä virastomestareita koskevaa sähköpostiviestiä katsoin Google Kääntäjästä englanninkielistä vastinetta sanalle. Googlen kirjaimellisen käännöksen mukaan se on ”Office champion”.

Tämän voisi mielestäni vaihtaa viralliseksi titteliksi, sillä Oulun yliopiston virastomestarit ovat todellakin kampuksiemme Office championeja.

Käykää siis morjestamassa Voittoa ja sanokaa minulta terveisiä!

Asta Salomaa

Syntyjään helsinkiläinen, sittemmin oululaistunut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija. Muusikko ja ännännen vuoden musiikkikasvatuksen opiskelija.

Lue lisää:

Edustajistovaalien valtakunnallinen äänestysprosentti nousi, ehdokkaista eniten ääniä sai OYY:n edustajistoon valittu Eelis Palokangas

Edustajistovaaleissa äänioikeutettuja oli noin 130 000, ja heistä 41 400 äänesti.

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat 7.–8. marraskuuta äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin.

Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 13 ylioppilaskunnassa. Joukosta puuttuu Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), jossa vaalit käytiin syksyllä 2016.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 31,9 %.

Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi. Edellisissä edustajistovaaleissa vuonna 2015 valtakunnallinen äänestysprosentti jäi 29,4 %:iin, kun huomioidaan kaikkien 14 ylioppilaskunnan vaalien kokonaistulos. Mukana SYL:n tilastoinnissa ja laskennassa on siis myös HYY, vaikka sillä ei ole tänä vuonna vaaleja, vaan sen tulokset on huomioitu viime vuodelta.

Edustajistovaaleissa äänioikeutettuja oli noin 130 000, ja heistä 41 400 äänesti.

Myös tänä vuonna kaikista vilkkaimmin äänestettiin Turun yliopiston ylioppilaskunnassa (TYY), jossa äänestysprosentti oli 41,98 %.

“On tosi hienoa, että äänestysaktiivisuus on taas kerran noussut sekä valtakunnallisesti tarkastellen että suurimmassa osassa yksittäisiä ylioppilaskuntia. Sähköisen äänestyksen entistä laajempi käyttöönotto sekä opiskelijoita koskevien asioiden näkyminen mediassa ja poliittisessa keskustelussa ovat varmasti osaltaan innostaneet entistä enemmän opiskelijoita äänestämään”, SYL:n pääsihteeri Eero Manninen kommentoi SYL:n tiedotteessa.

Vaisuinta äänestysinto oli Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa äänestysprosentti oli 24,2 %. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan äänestysprosentti oli näissä vaaleissa 28, 4 %.

 

Vaalien ääniharava löytyy Oulusta

Vaikka Oulu jäikin hieman muiden ylioppilaskuntien äänestysinnosta, voi se ylpeillä kuitenkin ehdokkaan henkilökohtaisilla äänimäärillä.

SYL:n tilastojen mukaan vaaleissa eniten henkilökohtaisia ääniä sai OYY:n edustajistoon valittu Kontinkankaan vaaliliittoa edustava Eelis Palokangas (230 ääntä).

Kolmen kärkeen mahtuivat myös Tarik Ahsanullah Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta (kok., 155 ääntä) ja Olli Haapala Turun yliopiston ylioppilaskunnasta (TYTE, 146 ääntä). Kymmenen kärkeen sijoittui toinenkin OYY:n edustajistoon valittu, Kyltereiden vaaliliiton Sonja Mehtälä 98 äänellä.

 

Sitoutumattomat edelleen ylivoimaisia

Sitoutumattomat ryhmät rohmusivat suurimman osan edustajistopaikoista niin Oulussa kuin koko Suomessakin.

Edustajistovaaleissa oli ehdolla yhteensä 2 675 opiskelijaa. Koko maassa edustajistopaikkoja oli tarjolla 475.

Sitoutumattomat ryhmät saivat yhteensä 360 paikkaa, ja säilyttivät asemansa ylivoimaisesti suurimpana ryhmänä suhteessa puoluepoliittisesti sitoutuneisiin ryhmiin saaden noin 80 prosenttia valituista paikoista.

Oulussa poliittiset ryhmät saivat yhteensä viisi paikkaa (1 vihreille, kolme keskustalle, yksi perussuomalaisille) 37:stä.

Suurin OYY:n uuden edustajiston poliittisista ryhmistä on nyt keskustaopiskelijat, joka kasvatti paikkamääräänsä yhdestä kolmeen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) onnittelikin keskustaopiskelijoita ”selvästä vaalivoitosta”  heti vaali-iltana.

https://twitter.com/juhasipila/status/927962509272866817

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Arvio: Vauhdikas Saituri on Puntti Valtosen juhlaa

“Suloiset setelini, pennipienoiseni, kolikkoystävät rakkaani!” Saituri askeltaa omintakeisesti lavalle ja yleisö on myyty. Kari-Pekka Toivonen ohjasi Molièren klassikkonäytelmän Oulun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle. Puntti Valtonen tekee ikimuistoisen ja hersyvän roolityön.

Saituri. Alkuperäisteksti Molière, suomennos Elisa Salo. Ohjaus ja sovitus Kari-Pekka Toivonen. Lavastus ja valot Jukka Kyllönen, puvustus Tellervo Syrjäkari. Rooleissa Puntti Valtonen, Atte Antikainen, Sara-Maria Heinonen, Oliver Kollberg, Elina Saarela, Aki Pelkonen, Timo Pesonen, Janne Raudaskoski, Annina Rokka. Kesto noin 2 tuntia 40 minuuttia sisältäen väliajan. Ensi-ilta Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 28.10.

 

Pääsen viime hetkellä Oulun kaupunginteatterin katsomoon. Valot sammuvat armeliaasti juuri, kun olen löytänyt paikkani.

Alkamassa on Molièren luonnekomedian klassikko Saituri. Hengästyneenä ja räntää hiuksista tippuen katson, kun Nätyn nuoret näyttelijät tulittavat rakkauden sanomaa pieteetillä. Vimmaa, suuria elkeitä ja tunteita ei säästellä. Heti alkuun on selvää, että nyt mennään jalalla koreasti farssia.

En pääse alussa tunnelmaan kiinni ja pian alkaa jo puuduttaa. Juuri ennen kuin vaivun apatiaan, lavalle saapuu Harpagon – itse Saituri.

Yleisö miltei kohahtaa. Puntti Valtonen on roolissa sisällä. Askellus ja elekieli on vahvaa ja vakuuttavaa – karisma on valtava. Ehdin jo miettiä, että kaksi ja puoli tuntia on todella pitkä aika, mutta herään – Saiturin lumovoima on vastustamaton.

Molièren (oikealta nimeltään Jean-Baptiste Poquelin) näytelmät ovat tarinoiltaan hölmöjä, eikä Saituri ole poikkeus. Harpagon on rikas resuinen kitupiikki, jolle ainoastaan raha on merkityksellistä.

Tapahtumilla ei ole oikeastaan paljon merkitystä. Saiturissa nuoret etsivät rakkautta ja vanhemmilla ovat taloudelliset motiivinsa naimakaupoissa. Tämä on vain pintaa, sillä ihmisluonteen heikkoudet ja niiden naurettavuus ovat Molièren kohde ja terä. Aikanaan Ranskan hovissa monet pahoittivat mielensä piikikkäistä komedioista.

Miksi sitten nyt tuodaan näyttämölle 1600-luvun pukudraamaa ja farssia?

Molièren klassikot ovat kestäneet aikaa. Ihmisluonto ei ole muuttunut muutamassa sadassa vuodessa. Ehkäpä joku keksii nykyajastakin esimerkkejä ihmisistä, joille raha on ainoa itseisarvo. Miljardien omaisuuksia ei kukaan voi koskaan käyttää ja jonkun rikastuessa joku toinen usein kärsii. 

Palataanpa näyttämön tapahtumiin. Lavastus on suurelle näyttämölle hyvin vaatimaton. Siltarakenne pyörähtää ja muuttaa tilaa hieman, mutta näyttelijät ovat miltei naulittu sijoilleen. Suuren näyttämön valtavaa tilaa ei hyödynnetä. Väistämättä tulee mieleen, miten voimakas kokemus Saituri olisi ollut pienen näyttämön intiimissä tilassa.

Tilan täyttäminen ei onneksi jää ainoastaan Puntti Valtosen karisman varaan. Annina Rokka Frosinena on aivan valloittava. Naisellinen juonija punaisessa asussaan toimii vastaparina Saiturille. Aki Pelkonen Mestari Simonen omintakeisessa kaksoisroolissa luo hykerryttäviä tilanteita ja toimii koossa pitävänä voimana.

Ensimmäinen näytös loppuu uuden kohtauksen alkaessa. Yleisö vilkuilee hämillään ympärilleen, pian uskalletaan taputtaa.

On aika vetää henkeä. Lämpiössä vaihdetaan varovasti ajatuksia. Tunnelma on selkeästi odottava, yhtä mieltä ollaan siitä, että ihan alku ei oikein saanut mukaansa.

 

Toisessa näytöksessä tunnelma tiivistyy, mutta voittaako rakkaus?

Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen opiskelijat edustavat Saiturissa nuorta polvea. Sukupolvet kohtaavat näyttämöllä – niin näytelmän tapahtumissa kuin todellisuudessa.

Oliver Kollberg Cléantena ja Atte Antikainen Valérena ovat hyvin fyysisiä. Kosijat ovat väliin kirjaimellisesti jalat ilmassa. Sara-Maria Heinonen (Élise) ja Elina Saarela (Mariane) ovat viattomia kauniita neitoja. Perinteiset roolityypit sisältävät jo itsessään merkityksiä, joten irtiotoille ei jää sijaa. Näissä raameissa opiskelijat olivat vakuuttavia ja toivat raikasta ilmaa näyttämölle.

Saituri on Puntti Valtosen juhlaa. Yleisö on täysin maestron hyppysissä. Puntti selvästi nauttii roolistaan, ja se näkyy säteilynä. Tunnetilat vaihtuvat riemusta epätoivoon, valaistus ja ukkosen jyrähtely lisäävät dramaattista vaikutelmaa.

Toisen näytöksen puolivälissä Saituri on teatteria parhaimmillaan. Väliin heitellyt nykykielen sanonnat ja Saiturin suora kontakti yleisöön on riemastuttavaa.

Pienissä sivurooleissa Timo Pesonen Komisariona ja Janne Raudaskoski Anselmena täyttävät saappaansa ja lakerikenkänsä. Anselmen astellessa lopussa lavalle, puku välkkyy kultaa. Tellervo Syrjäkarin puvustus on kirjaimellisesti loistava. Kontrasti Saiturin rääsyjen ja kosijoiden koristeellisten pukujen välillä on erityisen onnistunut.

Loppu on Molièren tyyliin riemastuttavan älytön. Langat solmitaan yhteen kieli poskessa ja kaikilla on hauskaa. Suosionosoitukset ovat vilpittömät. Puntti Valtosen roolityö yksi vahvimmista, mitä olen nähnyt.

Myönnän, etten ollut ihan niin rakastunutta intoa täynnä, kuin suuri osa ensi-illan yleisöstä. Teatterista kuitenkin poistuin hymy huulilla.

Pete Huttunen

Humanistiopiskelija ja ite tehty kulttuuritoimittaja. Harrastuksena pahennuksen herättäminen kaiken maailman kulttuuririennoissa. Juttuja olen tehnyt metallifestareista oopperaan. Tarinoiden toimivuutta testaan lukemalla niitä ääneen kissalle.

Lue lisää:

Kontinkankaan vaaliliitto sai kaikki ehdokkaansa läpi, Oulun Akateemiset Perussuomalaiset uutena poliittisena ryhmänä edustajistoon

In English. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien tulos on ratkennut. Tulos julkistettiin vaalivalvojaisissa 7.11. Keskustaopiskelijat onnistui kasvattamaan paikkamääräänsä yhdestä kolmeen. Kokonaan uutena poliittisena ryhmänä edustajistoon valittiin Oulun Akateemiset Perussuomalaiset. Liitto sai yhden paikan. Eniten opiskelijoiden ääniä sai Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa), joka 1051 äänellä säilytti edustajistossa 13 paikkaansa. Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas HuKa sai yhdeksän […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

In English.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien tulos on ratkennut. Tulos julkistettiin vaalivalvojaisissa 7.11.

Keskustaopiskelijat onnistui kasvattamaan paikkamääräänsä yhdestä kolmeen.

Kokonaan uutena poliittisena ryhmänä edustajistoon valittiin Oulun Akateemiset Perussuomalaiset. Liitto sai yhden paikan.

Eniten opiskelijoiden ääniä sai Tekniikan ja talouden vaalirengas (TeTa), joka 1051 äänellä säilytti edustajistossa 13 paikkaansa.

Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas HuKa sai yhdeksän paikkaa, ja menetti siis yhden paikan edellisvaaleista.

Kontinkankaan vaaliliitto sai kaikki viisi ehdokastaan edustajistoon. Tieteelliset kasvatti paikkamääräänsä neljästä viiteen, ja Vihreä vaaliliitto säilytti yhden paikkansa.

Vaaleissa kokonaan ilman paikkoja jäivät Kokoomusopiskelijat ja Oulun Vihreän Vasemmiston vaaliliitto. Läpi eivät päässeet myöskään vaaliliittoihin ja -renkaisiin kuulumattomat ehdokkaat Joonas-Veikko Härmä ja Antero Metso.

Valitusta kokoonpanosta 27 ei ole aiemmin toiminut edustajiston varsinaisena tai varajäsenenä.

Yhteensä ääniä annettiin äänestyksen aikana 3191 kappaletta. Tyhjiä ääniä annettiin 15 kappaletta.

 

Kontinkankaan liitto sai kaikki ehdokkaansa edustajistoon

Vaalien eniten ääniä sai Kontinkankaan vaaliliiton Eelis Palokangas (230 ääntä), toiseksi eniten Kyltereiden vaaliliiton Sonja Mehtälä (98), ja kolmanneksi eniten Oulun Akateemisten Perussuomalaisten vaaliliiton Sebastian Tynkkynen (75 ääntä).

Illan äänikuningas, yleistä lääketiedettä kolmatta vuotta opiskeleva Eelis Palokangas oli silminnähden hyvin tyytyväinen tulokseen.

”Kaikki liittomme ehdokkaat pääsivät läpi. Se oli ehdottomasti isoin voittomme. Tähän tulokseen ei voi olla kuin tyytyväinen!”

Kaikki Kontinkankaan vaaliliiton jäsenet ovat ensikertalaisia edustajistossa. Palokankaan mukaan heidän tavoitteenaan edustajistossa on tuoda OYY:tä lähemmäs Kontinkangasta.

”Voimme tuoda hieman ulkopuolista näkökulmaa päätöksentekoon.”

Niinikään komean äänipotin koonnut Sebastian Tynkkynen kehui tuloksen julkistamisen jälkeen tunnelmiaan mahtaviksi. Myös tavoitteet olivat jo kirkkaana mielessä.

”Tietysti olen nyt valtavan onnellinen, edellisvaalien tuloksesta tuli jäätävä hyppäys! Nyt tavoitteenamme on nyt tuoda meidän silmissämme punavihreäksi arvoiltaan näyttäytynyttä ylioppilasliikettä kohti yleispoliittisesti neutraalia suuntaan, pakottaa keskittymään nimenomaan opiskelijoiden edunvalvontaan.”

Humanistisen vaaliliiton uunituore edaattori Silja Lahdenperä kertoi olevansa valinnastaan iloinen, mutta myös yllättynyt.

Neljättä vuotta informaatiotutkimusta opiskeleva Lahdenperä kertoi lähteneensä ehdolle halusta kerätä oman osuutensa ääniä HuKalle.

Suurempia tavoitteita tulevalle edustajistokaudelle hän ei vielä uskaltanut asettaa.

”Aluksi edustajistossa on varmaan paljon opettelua, mutta tulossa on hyvin mielenkiintoisia asioita, kuten Oamkin muutto.”

 

Äänestysprosentti jäi hieman edellisvaaleista

Vaalien äänestysprosentti jäi lopulta hitusen edellisvaaleista. Nyt äänestysprosentti oli 28,46, kun vuonna 2015 se oli 29,3.

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Liisa Komminaho sanoo toivoneensa äänestysprosentille nousua.

”Olisin toivonut, että äänestysprosentti olisi hieman korkeampi kuin viimeksi. Mutta ennakkoäänestysprosentin jälkeen (noin 21 %) olen tyytyväinen, sillä se vähän pelotti.”

Edustajistovaalien äänestys järjestettiin ensimmäistä kertaa pelkästään sähköisenä. Vielä vuonna 2015 järjestettiin sekä perinteinen uurnaäänestys että sähköinen äänestys.

Komminahon mukaan vaalien sähköiseen äänestykseen kuului ainoastaan ”hyvin pieniä ongelmia”.

”Sähköiseen järjestelmään ei kohdistunut hyökkäyksiä tai niiden yrityksiä. Äänestys oli tiistaina parin minuutin ajan poikki, muita katkoja ei ollut.”

Edustajistovaaleissa opiskelijat valitsevat edustajat ylioppilaskunnan 37-henkiseen edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat käytetään.

 

Uuden edustajiston varsinaiset jäsenet                              

Kontinkankaan vaaliliitto

Eelis Palokangas
Leo Jämsä
Pyry Pitkänen
Onni Kumpulainen
Heikki Eränen

 

Vihreä vaalilitto

Mirja Mustapirtti

 

Tieteellisten vaaliliitto

Anri Kinisjärvi
Emmi-Kaisa Molkkari
Teemu Virtanen
Toni Sandvik
Jussi Vaara

 

Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas:

Humanistinen vaaliliitto

Emilia Käsmä
Kalle Parviainen
Lauri Moilanen
Silja Lahdenperä

 

Kansankynttilät vaaliliitto

Bruno Gioia Sandler
Tino Nissinen
Reeta Mäki-Pollari
Mihaela Ivanova
Tuomas Soini

 

Tekniikan ja talouden vaalirengas:

Kyltereiden vaaliliitto

Sonja Mehtälä
Olli Joki
Oona Väärni
Lauri Piirainen

 

Prosessi-tuotannon vaaliliitto

Oula Virtanen
Sakari Huhtelin
Sallamari Tolonen

 

Sähkö-tiedon vaaliliitto

Zacharias Hellberg
Jori-Pekka Rautava

 

Ympäristö-kone-arkkitehtuurin vaaliliitto

Santeri Siira
Valtteri Johansson
Erno Oikarinen
Elisabet Shnoro

 

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto

Miriam Putula
Marjut Lehtonen
Eveliina Leskelä

 

Oulun Akateemiset Perussuomalaiset –vaaliliitto

Sebastian Tynkkynen

 

Lue lisää Oulun edustajistovaalien tuloksista OYY:n nettisivuilta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Kommentti: Ennakkoon äänesti lähes 21 prosenttia, moniko innostuu äänestämään vielä vaalipäivänä?

OYY:n edustajistovaalien ennakkoäänestysaikana (1.-6.11.) äänioikeuttaan käytti yhteensä 2348 oululaista yliopisto-opiskelijaa. Ennakkoon äänesti lähes 21 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. ”Olisi hyvä, jos pääsisimme viime vaalien lukemaan”, kommentoi OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen ylioppilaskunnan tavoitteita vaalien äänestysprosentille. Varsinaiselle vaalipäivälle 7.11. jäi siis vielä tehtävää: edellisvaaleissa vuonna 2015 äänestysprosentti oli 29,3.   Nyt verkkoaikana edarivaaleissa äänestämisen tulisi olla helpompaa kuin koskaan. Enää […]

OYY:n edustajistovaalien ennakkoäänestysaikana (1.-6.11.) äänioikeuttaan käytti yhteensä 2348 oululaista yliopisto-opiskelijaa. Ennakkoon äänesti lähes 21 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

”Olisi hyvä, jos pääsisimme viime vaalien lukemaan”, kommentoi OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen ylioppilaskunnan tavoitteita vaalien äänestysprosentille.

Varsinaiselle vaalipäivälle 7.11. jäi siis vielä tehtävää: edellisvaaleissa vuonna 2015 äänestysprosentti oli 29,3.

 

Nyt verkkoaikana edarivaaleissa äänestämisen tulisi olla helpompaa kuin koskaan.

Enää ei tarvitse fyysisesti vaivautua vaaliuurnalle, senkun tunnistautuu, klikkaa muutamaan otteeseen, ja kas, ääni on näin näpsäkästi annettu haluamalleen ehdokkaalle. Nyt kelpaa juoda vaalikahvit!

Ja kuten OYY:n keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Liisa Komminaho haastattelussamme totesi, ” Jos sinä et päätä, muut päättävät sinun puolestasi.”

Niin niin, äänestämiselle on monia hyviä syitä. Silti äänestysprosenttien lukemat osoittavat, että suurin osa opiskelijoista ohittaa vaalit käyttämättä ääntään.

Kokonaan toinen kysymys onkin se, tietävätkö äänioikeutetut sitä, mistä vaaleissa on kyse – tai että edustajistovaalit ylipäänsä ovat nyt käynnissä.

Edustajistovaalien vaalipaneelissa ja Oulun ylioppilaslehden kyselyssä selvisi, että ehdokkaita asettaneet ryhmät pitävät melko yksimielisesti ylioppilaskunnan tärkeimpänä tehtävänä opiskelijoiden edunvalvontaa.

Mutta edunvalvontakin on hieman abstrakti termi, eikä sen merkitys ehkä aukene kaikille, varsinkin jos kokee asioidensa olevan tällä hetkellä varsin hyvin. Miksi ihmeessä äänestäisin edunvalvonnan puolesta, mikäli se ei merkitse minulle mitään?

Toki osa ehdokkaista on kampanjoinut myös ylioppilaskunnan jäsenmaksun alentamisen puolesta. Se, jos mikä on konkreettinen lupaus – jää nähtäväksi, kuinka monta paikkaa sillä lunastetaan. (Ja pystyvätkö valitut lunastamaan lupaustaan.)

 

Oulun ylioppilaslehti on saanut palautetta siitä, ettei lehden olemassaoloa tahdo enää muista printtilehden puuttumisen vuoksi. Kenties sama vaivaa osittain myös edustajistovaaleja – kun kampuksilla ei törmää enää äänestyskoppeihin, äänestäminen unohtuu?

Linnanmaan kampuksella vaalijulisteetkin olivat Abipäivien vuoksi pari päivää syrjässä sivukäytävillä. Moniko vaelteli sinne asti tutustumaan kandidaatteihin?

Mutta en vielä menetä toivorikkauttani – oululaisopiskelijoiden into voi vielä yllättää. Ehdokkaiden määräkin nousi edellisvaaleista, vain himpun verran, mutta kuitenkin.

Nähdään siis vaalivalvojaisissa!

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: