55 opintopistettä suorittaneiden osuus nousi Oulun yliopistossa puoleen opiskelijoista

Tasan 50 prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoista kerrytti lukuvuonna 2016–2017 vähintään 55 opintopistettä. Oulun yliopiston mukaan se on on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Suomen yliopisto, joka on rikkonut 50 prosentin rajan 55 opintopistettä suorittaneiden osuudessa. Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan suoritus on seurausta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta kehittämistyöstä. Yliopiston sijoitus 55 opintopistettä suorittaneiden osuudessa on ollut aiempina vuosina […]

Tasan 50 prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoista kerrytti lukuvuonna 2016–2017 vähintään 55 opintopistettä.

Oulun yliopiston mukaan se on on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Suomen yliopisto, joka on rikkonut 50 prosentin rajan 55 opintopistettä suorittaneiden osuudessa.

Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan suoritus on seurausta pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta kehittämistyöstä.

Yliopiston sijoitus 55 opintopistettä suorittaneiden osuudessa on ollut aiempina vuosina kuudes, viides ja neljäs.

”Olemme kehittäneet rakenteita, joiden avulla tämä opintopistemäärä on lukuvuoden aikana ylipäänsä mahdollista suorittaa. Se on tarkoittanut kehittämistyötä esimerkiksi opetussuunnitelmissa ja lukujärjestyksissä. Olemme kehittäneet myös tukea ohjaukseen, esimerkiksi omaopettajatoiminnan kautta.”

Hentilä mainitsee yhtenä vaikuttavana asiana myös Pauli Väisäsen ideoiman Opintopistetalkoot-kampanjan. Kampanja on konkretisoinut 55 opintopisteen kerryttämisen hyötyjä opiskelijalle ja aktivoinut opiskelijoita ahkeroimaan yhteisen hyvän vuoksi.

Nyt jokainen 55 opintopistettä lukuvuoden aikana suorittanut Oulun yliopiston opiskelija saa yliopistolta kiitoskirjeen, haalarimerkin ja lounaslippuja kiitokseksi saavutuksestaan.

”On oikein, että tehdystä työstä voidaan palkita, ja tehdä sitä työtä myös näkyväksi. Ja näyttäisi siltä, että haalarimerkille on edelleen hyvin käyttöä”, Helka-Liisa Hentilä sanoo.

Yliopistolla on syytä iloita opintopisteiden terhakasta kertymisestä, sillä rahoitusmallin vuoksi opiskelijoiden opintotahti vaikuttaa korkeakoulun rahatilanteeseen. Vuoden 2017 alusta 10 prosenttia yliopistojen saamasta perusrahoituksesta tulee 55 opintopistettä tai enemmän suorittavien opiskelijoiden määrästä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä pitää uutista 55 opintopistettä suorittaneiden määrästä erinomaisena.

”Sijoituksen jatkuva parantuminen kertoo määrätietoisesta työstä opintojen sujuvuuden eteen. On hienoa nähdä, ettei 55 opintopistettä suorittaneiden osuutta nähty pelkästään määrällisenä mittarina, vaan asioihin on oikeasti tartuttu kehittävällä ja tarmokkaalla otteella. Lukumäärä kun ei voi nousta pelkästään opiskelijoiden toimesta, vaan kehittämistä tulee tapahtua nimenomaan yliopiston toiminnoissa. ”

Määtän mukaan suuri merkitys opintopisteiden ahkeraan kertymiseen on ollut myös opiskelijoiden oman tietoisuuden kasvamisella. Myös hän mainitsee Opintopistetalkoot-kampanjan.

”On ollut hienoa, että Oulussa on tartuttu opiskelijoiden antamiin ideoihin. Yliopiston uusi palautejärjestelmä voi tuoda uusia näkemyksiä siitä, miten opintopolkuja voisi sujuvoittaa entisestään. Vielä on kuitenkin parannettavaa esimerkiksi siinä, kuinka aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan.”

Myös Helka-Liisa Hentilän mukaan prosenttia voidaan vielä entisestään parantaa.

”50 prosenttia on jo hieno suoritus, mutta tavoite on saada sitä vielä suuremmaksi. Sataan prosenttiin on vielä matkaa!” hän naurahtaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Edunvalvonnan tärkeyden allekirjoittavat kaikki, automaatiojäsenyys ja arvokysymykset jakavat kantoja

Edarivaalikampanjointi käynnistyi toden teolla tiistaina 31.10. Oulun yliopistolla. Ravintola Napassa tiistai-iltapäivänä järjestetyssä vaalipaneelissa ehdokkaat pääsivät kertomaan kannoistaan koskien ylioppilaskunnan tehtäviä ja sen tarjoamia palveluita. OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kaksitoista ehdokasta. Paikalla olivat Tomi Nissinen (Vihreä vaaliliitto), Marjut Lehtonen (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Juho Kupiainen (Kokoomusopiskelijoiden vaaliliitto), Teemu Tuovinen (Tieteellisten vaaliliitto), […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Edarivaalikampanjointi käynnistyi toden teolla tiistaina 31.10. Oulun yliopistolla. Ravintola Napassa tiistai-iltapäivänä järjestetyssä vaalipaneelissa ehdokkaat pääsivät kertomaan kannoistaan koskien ylioppilaskunnan tehtäviä ja sen tarjoamia palveluita.

OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin juontamaan paneeliin osallistui yhteensä kaksitoista ehdokasta.

Paikalla olivat Tomi Nissinen (Vihreä vaaliliitto), Marjut Lehtonen (Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto), Juho Kupiainen (Kokoomusopiskelijoiden vaaliliitto), Teemu Tuovinen (Tieteellisten vaaliliitto), Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto), Sonja Mehtälä (Kylterien vaaliliitto), Ville Mukka (Prosessi-tuotannon vaaliliitto), Zacharias Hellberg (Sähkö-tiedon vaaliliitto), Elisabet Shnoro (Ympäristö-kone-arkkitehtuurin vaaliliitto), Sebastian Tynkkynen (Oulun Akateemiset Perussuomalaiset vaaliliitto), Veera Alahuhta (Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas) ja Antero Metso (ei kuulu vaalirenkaaseen tai -liittoon).

 

Edunvalvonta keskiössä

Vaikka paneelissa olikin kattava edustus eri vaaliliitoista, keskustelu sujui varsin sopuisasti, eivätkä kysymykset innostaneet ehdokkaita tekemään valtavan suuria irtiottoja suuntaan tai toiseen. Yhtä mieltä oltiin erityisesti ylioppilaskunnan tärkeimmästä tehtävästä, opiskelijoiden edunvalvonnasta.

Moni ehdokas mainitsi tärkeänä edunvalvonnallisena kysymyksenä yliopiston tila-asiat. Kun Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) muuttaa Linnanmaan kampukselle, tarkoittaa se suuria myllerryksiä erityisesti humanistisessa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa opiskeleville.

Esimerkiksi Teemu Tuovisen mukaan tulevalla edustajistokaudella merkittävimpiä edunvalvonnallisia asioita tulevat Oamkin muuton vuoksi olemaan sosiaalipoliittiset kysymykset: kaikilla on oltava riittävästi tilaa niin opiskelulle kuin ruokailulle.

Tilat mainitsi myös Marjut Lehtonen: ”On äärimmäisen tärkeää, että jatkossakin meillä on turvalliset, terveet ja toimivat tilat.”

Mutta kuinka edunvalvontaa sitten tulisi tehdä?

Vaikuttamistyössä yliopiston suuntaan tärkeäksi kanavaksi nähtiin hallinnon opiskelijaedustajat, eli hallopedit. Toisaalta vaikuttamistyössä auttavat myös hyvät suhteet yliopiston johtoon, Veera Alahuhta totesi.

”Henkilökohtaiset suhteet ovat vaikuttamistyössä erittäin isossa roolissa”, Sonja Mehtälä komppasi.

Vaikka aiheesta ei erikseen kysytty, esille nousi odotetusti ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys. Käytäntöä kritisoivat puheenvuoroissaan Juho Kupiainen, Sebastian Tynkkynen, Tomi Nissinen ja Zacharias Hellberg.

Odotetusti keskustelua herätti myös se, saako OYY ottaa kantaa arvokeskusteluun. Esimerkiksi vuonna 2013 OYY asettui tukemaan Tahdon 2013 -kampanjaa. Vuonna 2016 Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) taas julistautui feministiseksi järjestöksi.

Esimerkiksi Sonja Mehtälän mukaan OYY ei saisi ottaa kantaa ideologisiin kysymyksiin. Samaa mieltä on myös Marjut Lehtonen: ”keskitytään edunvalvontaan, arvokysymyksiin ei tule ottaa kantaa”, hän ohjeisti.

Jyrkästi eri mieltä tässä oli Veera Alahuhta. Hänen mukaansa ylioppilaskunnan yhtenä tehtävänä on kasvattaa jäseniään aktiiviseen ja valveutuneeseen kansalaisuuteen. Tätä kasvatusnäkökulmaa vastusti taas Sebastian Tynkkynen.

Ville Mukka esitti asiaan kompromissia: ylioppilaskunta voi kyllä kommentoida myös arvopoliittisia kysymyksiä, kunhan ne vain koskettavat opiskelijan elämää.

 

OSAKO toisi voimaa poliittiseen vaikuttamiseen

Edunvalvonnan ohella OYY tarjoaa jäsenilleen myös erilaisia jäsenpalveluja. Ne eivät tuntuneet herättävän panelisteissa järin suuria intohimoja suuntaan tai toiseen.

Yhdeksi keskeisimmäksi jäsenpalveluksi koettiin jäsenistölle ja järjestöille tarkoitetut koulutukset, sen mainitsivat erikseen Marjut Lehtonen, Veera Alahuhta, Antero Metso ja Sonja Mehtälä.

Tomi Nissinen piti vippikassaa ja lakineuvontaa hyvinä palveluina. Hänen mukaansa hyvä uusi jäsenpalvelu voisi olla se, että opiskelija voisi aina ongelman kohdatessaan suunnata OYY:n toimistolle apua saamaan.

Sebastian Tynkkynen ei pitänyt jäsenpalveluja ylipäänsä tärkeinä, Elisabet Shnoro taas kehotti tuomaan nykyisiä, olemassaolevia jäsenpalveluita paremmin esille jäsenistölle.

Lähempi yhteistyö oululaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan OSAKOn kanssa nähtiin lähtökohtaisesti hyvänä asiana.

Moni ehdokas näki opiskelijakunnan kanssa tehtävän yhteistyön tarkoittavan esimerkiksi yhteisiä tapahtumia, kuten lukuvuoden starttaavan Vulcanalian ja Preludin yhdistämisenä.

Mahdollisuuksia nähtiin myös yhdistää OYY:n ja OSAKOn ”hallinnollisia rakenteita”. Kun molemmat järjestöt työskentelevät samalla kampuksella, voisiko se tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä työntekijöitä, Tomi Nissinen kysyi.

Myös poliittisessa vaikuttamisessa OYY:n ja OSAKOn katsottiin hyötyvän yhteistyöstä. Veera Alahuhta nosti esille Oulun nuorisotyöttömyyden tilanteen, johon molempien opiskelijajärjestöjen tulisi kaupunkivaikuttamisessa yhdessä puuttua.

”OYY:llä ja Osakolla on paljon yhteisiä tavoitteita koulutuspolitiikassa. Näitä tulisi käsitellä yhdessä, ennen kuin ne ne viedään eteenpäin. Näin saadaan huomattavasti enemmän populaa mielipiteen taakse”, Eelis Palokangas totesi.

Yleisöllä oli mahdollista esittää panelisteille kysymyksiä. Mikrofonin ääreen pääsi OYY:n hallituksen jäsen Jenny Vaara, joka tiedusteli ehdokkailta sitä, miten he edistäisivät edaattoreina yhdenvertaisuutta yliopistolla.

Moni ehdokas mainitsi tähän tavaksi esteettömät tilat. ”Tämäkin tila on portaiden vuoksi vaikea liikkumisen kannalta”, Tomi Nissinen huomautti.

Eelis Palokankaan mukaan opiskelijoiden olisi syytä olla aktiivisesti mukana tilasuunnittelussa. Myös häirintäyhdyshenkilöiden toimintaa olisi hyvä markkinoida aiempaa tehokkaammin molemmilla kampuksilla.

Juho Kupiainen kehui häirintäyhdyshenkilöiden työtä, ja esitti esimerkiksi kerran vuodessa järjestettävää häirintäaiheista kyselyä, jolla voitaisiin selvittää, kuinka isosta ongelmasta on kyse.

Opiskelijoiden yhdenvertaisuutta lisää myös 24/7 -kampuksen tulo, esitti Zacharias Hellberg. Tätä kantaa komppasi myös Ville Mukka: ”Meidän pitää pystyä pääsemään opiskelutiloihin myös jatkossa, se on opiskelijoidemme hyvinvointia edistävä asia.”

 

Saako olla jotain mieltä?

Koska panelistit olivat lähes kaikissa kannoissa kovin yksimielisiä, haettiin kysymyksissä myös eroja: kuinka ehdokkaan edustama ryhmä eroaa muista?

Sebastian Tynkkynen arveli Oulun Akateemisten Perussuomalaisten erottuvan muista sillä, että he asettuvat kärkkäimmin ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyttä vastaan. He myös ajavat sitä, että opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa opintoja suomen kielellä.

Kylterien vaaliliitto, Prosessi-tuotannon vaaliliitto, Sähkö-tiedon vaaliliitto ja Ympäristö-kone-arkkitehtuurin vaaliliitto kuuluvat kaikki Tekniikan ja talouden vaalirenkaaseen (TeTa). Sonja Mehtälä arveli TeTan eroavan muista siinä, että ryhmässä saa olla reilusti omaa mieltä, eikä ketään pakoteta tiettyyn muottiin. Zacharias Hellberg piti TeTan vahvuutena sitä, että ryhmä ei syrji muita, vaan on aina yliopiston puolella. Lisäksi poliittinen sitoutumattomuus varmistaa sen, että kandidaatit voivat olla eri mieltä keskenään, ja silti puhaltaa yhteen hiileen. Samoilla linjoilla olivat myös Ville Mukka ja Elisabet Shnoro.

Teemu Tuovinen arvioi myös Tieteellisten olevan omaa mieltä, mutta kertoi ryhmän myös edustavan järjen ääntä edarissa.

Marjut Lehdon mukaan Keskustan ja sitoutumattomien liitto on ”oikeasti jotain mieltä”, vaaliliitolla on hyvin selkät linjat sille, millaista OYY:n toiminta tulisi olla.

Veera Alahuhta kertoi HuKan vahvuuksiksi sen, että ryhmä on lähellä opiskelijaa ja järjestöjä. Tärkeitä arvoja ovat myös kansainvälisyys, hyvinvointi ja tasa-arvo.

Tomi Nissinen luonnehti Vihreää vaaliliittoa monitieteiseksi ryhmäksi, joka ajaa ympäristö- ja ihmisystävällistä linjaa.

Eelis Palokankaan mukaan Kontinkankaan vaaliliitolla on visio siitä, mitä OYY:n pitäisi Kontinkankaalla tehdä, ja kuinka OYY voisi toimia siellä paremmin.

Juha Kupiainen kertoi Kokoomusopiskelijoiden erottautuvan tarkalla taloudenpidollaan ja konkreettisilla uudistusehdotuksillaan. Esimerkiksi hän esitti Oulun ylioppilaslehden korvaamista valtakunnallisella, Suomen ylioppilaskuntien liiton tuottamalla lehdellä.

Antero Metso taas arveli erottuvansa joukosta sillä, että hänellä on ehdokkaista kovin kokemus ja asiantuntemus vaikuttamistyöstä.

Lue lisää ryhmien kannoista tästä jutusta.

 

SYL: Kyllä vai ei?

Paneelin viimeisenä, hieman jo kiihtynyttä keskustelua herättäneenä kysymyksenä käsiteltiin suhdetta Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL). Punaisen lipun ylös SYL-kysymyksen kohdalla nostivat Marjut Lehtonen, Sebastian Tynkkynen ja Sonja Mehtälä.

Ei-lipun nostaneista Sebastian Tynkkysen mukaan SYL ei ole taho, joka voisi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon tarpeeksi vaikuttavasti. Esimerkiksi tästä hän nosti SYL:n ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) Koulutuslupaus-kampanjan, jonka jälkeen ilmoitettiin erittäin raskaista koulutusleikkauksista.

SYL:n hallituksen jäsen Veera Alahuhta puolusti SYL:n kuulumista sillä, että siihen kuulumisen kautta ylioppilaskunnat voivat vaikuttaa kansallisen tason opiskelijapolitiikan tekemiseen. Koulutuslupaus-kampanjaa hän piti onnistuneena, vaikka vaalien jälkeen poliitikkojen kanta muuttuikin radikaalisti: ”Kenelläkään meistä ei ole taikasauvaa, jolla voisi kaiken pahan voisi taikoa pois. Se on esimerkki siitä, miten lupaukset voi pettää.”

Marjut Lehtonen perusteli ei-lappuaan SYL:n feministikannalla: ”Kaikki eivät ole tätä mieltä, mutta joutuvat silti tämän jäsenmaksun maksamaan.” Paneelin viimeisen puheenvuoron piti Ville Mukka, joka piti SYL:n kuulumista loppujen lopuksi kannatettavana. ”OYY voi tehdä paljon asioita Oulun alueella, mutta kuinka paljon se voi tehdä kansallisella tasolla?”

 

Edustajistovaalien äänestysaika on 1.–7.11. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet. Ehdokaslista löytyy tästä linkistä. Sähköiseen äänestykseen pääset tästä linkistä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY lähemmäksi opiskelijoita, Preludi ja Vulcanalia yhteen, jäsenmaksua alemmas – näin ryhmät vastasivat Oulun ylioppilaslehden kysymyksiin

Mikä on ylioppilaskunnan tärkein tehtävä, saako ylioppilaskunta ottaa kantaa arvokysymyksiin, tarvitseeko talous tasapainotusta, leikataanko jostain, kenties ylioppilaslehdestä? Tässäpä varma vaalisyksyn merkki – ylioppilaskunnan toiminta puhututtaa opiskelijoita! Syksyn edustajistovaaleissa (1.–7.11.) opiskelijat valitsevat edustajat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan 37-henkiseen edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat oikein käytetään. […]

Mikä on ylioppilaskunnan tärkein tehtävä, saako ylioppilaskunta ottaa kantaa arvokysymyksiin, tarvitseeko talous tasapainotusta, leikataanko jostain, kenties ylioppilaslehdestä?

Tässäpä varma vaalisyksyn merkki – ylioppilaskunnan toiminta puhututtaa opiskelijoita!

Syksyn edustajistovaaleissa (1.–7.11.) opiskelijat valitsevat edustajat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan 37-henkiseen edustajistoon. Edustajisto on OYY:n ylin päättävä elin, joka linjaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun suuruudesta ja siitä, miten rahat oikein käytetään.

Oulun ylioppilaslehti tiedusteli edustajistovaaleissa ehdokkaita asettaneilta ryhmiltä kantoja kymmeneen ajankohtaiseen kysymykseen.

Ryhmien toimittamia vastauksia ei ole muokattu muutamaa kirjoitusvirheen korjaamista lukuun ottamatta.

 

Tiedustelimme ryhmiltä seuraavaa:

1. Esitelkää ryhmänne lyhyesti. Keitä olette, kenen asiaa ajatte, kuinka paljon ehdokkaita on, kuinka montaa paikkaa haette vaaleissa?

2. Mitkä ovat vaaliteemanne?

3. Mikä on mielestänne ylioppilaskunnan tärkein tehtävä?

4. Pitääkö OYY:n jäsenmaksua (109 euroa, sis. YTHS:n osuus 54 euroa) nostaa, laskea vai pitää samana? Perustelkaa vastauksenne.

5. Voiko OYY ottaa kantaa myös muihin kuin opiskelijoita koskettaviin asioihin? Miksi voi/miksi ei voi?

6. Millaista yhteistyötä OYY:n tulisi tehdä ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan OSAKOn kanssa?

7. Miten muuttaisitte OYY:n nykyistä toimintaa? Antakaa vähintään yksi konkreettinen esimerkki.

8. Edustajistovaalien suosio on perinteisesti ollut laimeaa, ja harvoin kokouksissakaan istuu muita kuin edaattoreita. Miten te saisitte kaikki opiskelijat kiinnostumaan ja tietoisiksi edustajistosta, sen toiminnasta ja edustajistossa tehdyistä päätöksistä?

9. Edustajistossa on väännetty viime vuosina järjestöjen erityistoiminta-avustuksista. Tulisiko niiden määrää nostaa, laskea vai pitää samana?

10. Oulun ylioppilaslehdestä on viime vuosina leikattu sekä printtilehti että toimitusapulaisen paikka. Joko leikkaukset riittävät, vai vaaditteko vielä muutoksia?

 

 

”Pelkät sähköpostilistat eivät riitä. Viestinnän täytyy olla monipuolista ja monimuotoista.”

Kokoomusopiskelijoiden vaaliliitto

1. Olemme Kokoomusopiskelijoiden vaaliliitto. Vaaliliittomme koostuu Kokoomusnuorista ja Kokoomusopiskelijoista. Edustamme kokoomuslaisittain ajattelevia Oulun yliopistossa. Tänä vuonna meillä on 6 ehdokasta ja tavoitteenamme on että säilytämme 1 paikan edustajistossa.

2. Kolme teemaa:

1. 24h campus. Kurssien ja tenttien suoritusmahdollisuus tulee taata paikkakunnasta riippumatta, myös virastoajan ulkopuolella.

2. Ei pakkojäsenyydelle. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu on pakollinen mikäli haluaa opiskella ja ilmoittautua läsnäolevaksi. Tuskin kukaan voi väittää että vuosittain nouseva ylioppilaskunnan jäsenmaksu olisi köyhän opiskelijan etu. Pitkän ajan tähtäimenä Oulun yliopiston ylioppilaskunnalla tulee olla jäsenyyden muuttaminen vapaaehtoiseksi eli itse opiskelun täytyy olla ilmaista.

3. Sähköiset palvelut kaikille. Tiedekuntien on jatkettava digitalisaatiota ja kurssikirjoja on saatava myös sähköisesti. Tuudo älypuhelinsovellus sekä digitaalinen sporttipassi on ollut hyvä alku opiskelujen sähköistämisessä, mutta myös muut palvelut kuten kirjastokortti on saatava sähköiseksi kaikille opiskelijoille.

3. Opiskelijan edunvalvonta. Se ei ole itsestäänselvyys. Muun muassa opintopsykologin palveluja on karsittu kun pitäisi tehdä päinvastoin ja palkata yksi kokoaikainen opintopsykologi ja opintoneuvojia.

4. Vähintään euromääräinen katto jäsenmaksulle. Se ei saa nousta vuosittain. Pitkän ajan tähtäimenä täytyy olla ylioppilaskunnan jäsenyyden muuttaminen vapaaehtoiseksi ja silloin varmasti myös jäsenmaksua voidaan alentaa.

5. Voi mikäli edustajisto niin yhdessä päättää. Pääasia että ylioppilaskunnan hallitus ei lähde ottamaan kantaa yleisiin asioihin omin päin.

6. Vulcanalia ja Preludi voidaan järjestää yhteisenä tapahtumana. Näin saadaan synergiahyötyjä ja säästöjä. Myös tiedottaminen, muun muassa YTHS:n ja Oulun korkeakoululiikunnan osalta voidaan tehdä yhteisesti kaikkia korkeakouluopiskelijoita hyödyttävällä tavalla.

7. Oulun ylioppilaslehti pitäisi yhdistää kaikkien Suomen yliopistojen ylioppilaskuntien yhteiseksi lehdeksi. Lehti voisi säilyä sähköisenä mutta esimerkiksi muutama painettu erikoispainos vuodessa olisi mahdollista, koska lehdellä olisi suuremmat resurssit. Näin säästettäisiin myös ylioppilaskunnan varoja. Myös kehitysyhteistyöviikon järjestämistä yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa pitäisi arvioida.

8. Viestintä, viestintä, viestintä. Ei ole salaisuus että OYY on osin epäonnistunut viestinnässään niin edustajiston kuin yliopiston ja tiedekuntien opiskelijaedustajienkin kohdalla. Kuinka moni opiskelija esimerkiksi tietää mitä Oulun yliopiston hallituksessa tapahtuu? Mitä opiskelijoita koskevia ajankohtaisia asioita hallituksessa käsitellään? Pelkät sähköpostilistat eivät riitä. Viestinnän täytyy olla monipuolista ja monimuotoista, muun muassa blogit ja videot.

9. Laskea. Oulun yliopiston ylioppilaskunta ei saa olla suuri rahanjakoautomaatti muutamille valituille yhdistyksille. Tarkastelisin kriittisesti myös projektiavustuksia ja järjestöavustuksia.

10. Oulun ylioppilaslehti voidaan yhdistää Suomen ylioppilaskuntien yhteiseksi lehdeksi. Paikallistoimitus säilyisi. Näin saataisiin lukea mielenkiintoisia juttuja myös muiden yliopistojen opiskelijaelämästä.

 

”Tarkistamista olisi esimerkiksi OYY:n avustuksenjakoperusteissa.”

Kontinkankaan vaaliliitto

1. Kontinkankaan Vaaliliitolla on viisi ehdokasta: kolme hammaslääkäriopiskelijaa ja kaksi yleisen puolen opiskelijaa. Äänestysaktiivisuudesta riippuen 3-5 edustajaa on meille hyvä tulos.

2. Tarkoituksemme on tuoda Kontinkankaan opiskelijoiden ääntä ja näkökulmia OYY:n päätöksentekoon, mutta myös OYY:aa lähemmäs meidän opiskelijoita. Kontinkankaan tila-asiat ovat myös lähellä sydäntämme.

3. Mielestämme ylioppilaskunnan tulee olla ennen kaikkea opiskelijoiden paikallinen edunvalvoja sekä linkki yliopiston ja opiskelijoiden välillä.

4. Oleelliset palvelut saadaan varmasti tuotettua nykyisellä jäsenmaksulla, joten ei ainakaan nostaa.

5. Historiallisesti yliopistoyhteisö on ollut aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. OYY voi ottaa harkitusti kantaa asioihin, jos opiskelijayhteisöstä löytyy riittävä konsensus, esimerkkinä vaikkapa Tahdon2013.

6. Yhteisten tapahtumien saralla olisi varmasti paljon hyvää saavutettavissa. Vaikuttamisyhteistyötä voisi löytyä ainakin Linnanmaalla vaikkapa tila-asioissa. Suuremmassa joukossa on enemmän voimaa, kunhan opiskelijajärjestöt soutavat samaan suuntaan.

7. Tarkistamista olisi esimerkiksi OYY:n avustuksenjakoperusteissa. Tällä hetkellä lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöt ja harrasteryhmät jäävät käytännössä kokonaan paitsioon tukia jaettaessa. OLK ja OHLK pyörittävät nyt itse yli kymmentä harrasteryhmää.

8. Edustajiston päätökset konkretisoituvat riviopiskelijalle lähes aina jotenkin, ja se konkretia pitää saada mukaan tiedotukseen. Edarin toiminnasta tiedottamisessa päävastuu on edaattoreilla, ja tiedotuksen tulee olla aktiivista niin omalle ainejärjestölle kuin suoraan opiskelijoille.

9.Aktiivisten kulttuuri- ja harrasteryhmien tukeminen on lähtökohtaisesti tosi hyvä asia. Tukien tarve tulee arvioida tapauskohtaisesti ja OYY:n talouteen peilaten ja harrasteryhmiä on kannustettava omavaraisuuteen. Tälle vuodelle tehtiin jo isot leikkaukset, joten emme kannata lisäleikkauksia ilman kunnollista selvitystä edellisten vaikutuksista.

10. Ihmettelemme melko hyökkäävää kysymystä. Ylioppilaslehdestä ei liene henkilöstöresurssien osalta paljon leikattavaa, jos tasainen julkaisutahti halutaan säilyttää. Nettisivujen osalta tulisi pyrkiä kannattavuuden parantamiseen ja mainosmyynnin lisäämiseen.

 

”Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja tulla mukaan yhteisöön tulisi edistää muun muassa tulkkauksen avulla.”

Solidaarinen vaalirengas

1. Solidaariseen vaalirenkaaseen kuuluvat Oulun Vihreän Vasemmiston kaksi ehdokasta ja Vihreän vaaliliiton neljä ehdokasta. Olemme joukko vihreästi ajattelevia opiskelijoita ja ajamme opiskelijoiden asioita tiedekunnista ja oppiaineista riippumatta. Tavoittelemme Vasemmistolle ja Vihreille yhteensä kahta paikkaa.

2. Keskeinen vaaliteemamme on opiskelijoiden hyvinvointi. Erityisesti tahdomme kehittää opiskelijoiden mielenterveyteen ja motivaatioon liittyviä palveluita. OYY:n tulisi olla opiskelijoiden yhteinen voimavara. AMK:n muuton tuomat haasteet, kuten muutokset opiskelutiloihin ja Linnanmaan kampuksen palveluiden käyttöasteeseen, ovat keskeisiä asioita, joihin haluamme tarjota luovia ratkaisuja.

3. Yhteisöllisyys ja edunvalvonta. Kuka ajaa opiskelijoiden asiaa jos emme me itse? OYY voi olla kenelle tahansa hyvä koulu vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja ihmisyhteisönä toimimiseen. Nämä taidot ovat myös työelämässä arvokkaita.

4. Ryhmällä ei ole jäsenmaksuasiaan yhteistä linjaa. Suuri osa ehdokkaistamme on automaatiojäsenyyden puolella, ja jos se säilyy niin nykyisen suuruinen maksu on toimintojen takaamisen kannalta välttämätön.

5. On todella vaikea rajata, mitkä asiat ovat opiskelijoita koskettavia. Ylioppilaskunta koostuu jäsenistöstään ja heidät tulisi ottaa mahdollisimman laajasti huomioon. Opiskelijoita koskettavat myös esimerkiksi yhdenvertaisuus ja kaupunkipolitiikka, ja siksi ylioppilaskunnan tulisi olla aktiivinen keskustelija monilla yhteiskunnan osa-alueilla.

6. Tiivistyvä yhteistyö on luonnollista kun tulemme olemaan suurimmaksi osaksi samalla kampuksella. Voimme järjestää yhteisiä tapahtumia ja tehdä yhteistyötä vaikuttamisessa korkeakoulujen johtoportaisiin ja Oulun kaupungin suuntaan. Yhdessä saamme opiskelijoiden asioille enemmän näkyvyyttä.

7. OYY:n ja ainejärjestöjen yhteistyön tulisi olla tiiviimpää ja säännöllisiä yhteydenpitokeinoja tulisi luoda, jotta tieto huolista ja päätöksistä kulkisi molempiin suuntiin. Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja tulla mukaan yhteisöön tulisi edistää muun muassa tulkkauksen avulla.

8. Edustajiston päätöksistä voisi lukea mieluummin blogimuodossa kuin pöytäkirjoista. Blogia voisi pyörittää joku aktiivinen vapaaehtoinen tai vuorotellen joku jokaisesta edustajistoryhmästä. Päätökset voisi koota lyhyesti myös esimerkiksi OYY:n Facebook-sivulle.

9. Avustuksien määrää ei missään tapauksessa pidä laskea vaan päin vastoin niitä voisi nostaa. Harraste-, kulttuuri- ja liikuntajärjestöt parantavat opiskelijoiden hyvinvointia ja antavat työelämätaitoja. Ne ovat näkyvä osa yliopistoyhteisöä myös sen ulkopuolelle.

10. Ylioppilaslehti on viime vuoden aikana kehittynyt hyvään suuntaan näkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta, ja mielestämme päätoimittajan pesti on välttämätön.

 

”Opintotukipalveluja, häirintäyhdyshenkilöitä, vippikassaa ja muita sopo-palveluita lähemmäksi tuomalla jäsenille voisi konkretisoitua jäsenmaksuun liitettävät erittäin tärkeät seikat, jotka jäävät usein huomiotta.”

Tieteellisten vaaliliitto

1. Me olemme Tieteelliset. Edustamme luonnontieteiden opiskelijoita. Näissä vaaleissa melkein tuplasimme ehdokasmäärämme ja saimme 19 ehdokasta. Kaikki ehdokkaamme ovat sitoutuneita toimintaamme ja haluavat päästä aktiivisiksi toimijoiksi edustajistoon. Paras mahdollinen tilannehan olisi että kaikki pääsisivät läpi.

2.  Pyrimme saamaan OLuTin alaisten kiltojen jäsenten äänen paremmin kuuluviin ylioppilaskunnan päätöksenteossa, edustamme kuitenkin 22 %:a OYY:n jäsenistöstä. Meille on tärkeää, että yliopistojen asema säilyy Suomessa. Me haluamme, että Oulun yliopistossa pystytään jatkamaan maailmanluokan tieteen ja tutkimuksen tekemistä. Luonnontieteiden tutkimus on luonteeltaan perustutkimusta, joka antaa pohjan soveltavalle tutkimukselle. Sen tuottamaa hyötyä ei aina näe yhtä suoraan, joten perustutkimus on yleensä ensimmäisenä leikkauslistalla, joten on tärkeä pitää meidän puoliamme.

3. Ylioppilaskunnan on pidettävä huolta siitä, että mahdollisuudet opiskeluun ovat jo peruslähtökohtien osalta laadukkaat, esimerkiksi tilojen ja välineiden osalta. Opiskelijoiden hyvinvoinnista on myös pidettävä huolta edunvalvonnan kautta, esimerkiksi mielenterveyspalveluja lobbaamalla.

Ylioppilaskuntien on työskenneltävä yhdessä yliopistojen puolesta, ja sen puolesta että tutkijoita ei kutsuta kaiken maailman dosenteiksi tai opiskelijoita nähdä pelkästään valtion talouden kuormittajina.

4. OYY:n vuosittainen jäsenmaksu on 55 euroa ja sen suuruutta tulisi laskea mahdollisuuksien mukaan. Tärkeämpää olisi kuitenkin keskittyä tehokkaaseen ja järkevään rahankäyttöön, jolloin opiskelijoiden saama hyöty jäsenmaksulle olisi suurin mahdollinen.

5. Voi ottaa, jos kannanotto on linjassa edustajiston mielipiteen ja toimintaa ohjaavien asiakirjojen kanssa. Näissä kannanotoissa tulee kuitenkin käyttää harkintaa, jotta ne eivät leimaa jäsenistöä poliittisesti tai aatteellisesti.

6. OYY:llä ja OSAKO:lla on varmasti yhteisiä toimintamalleja sekä näkemyksiä, minkä osalta voitaisiin löytää mahdollisuuksia yhteistyölle, hyvänä esimerkkinä vaikkapa sopo-asiat. Molemmat OSAKO sekä OYY ovat kuitenkin lähtökohdiltaan opiskelijoiden edun ja hyvinvoinnin asialla. Yhteistyö voisi lähteä ihan ruohonjuuritasolta, esimerkiksi yhteisen lukuvuosikalenterin tai tapahtumien muodossa. Ehkäpä Vulcanalia ja Preludikin voitaisiin järjestää mahdollisuuksien mukaan yhteistyönä. Yhteistyön tärkeimpinä perusteluina tulisi kuitenkin olla opiskelijayhteisöjen integroiminen yhteen ja kaikille yhtenäisen kampuksen rakentaminen.

7. OYY:n toiminnasta olisi viestittävä paremmin. Konkreettisena esimerkkinä viikkokirjeessä voisi esimerkiksi olla enemmän OYY:n toiminnasta, vaikkapa hallituksen ja edustajiston kokouksen päätöksistä. Parempi viestintä toisi OYY:n läheisemmäksi opiskelijoille ja näin ollen edistäisi opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Sosiaalipoliittiset palvelut ovat hyvin eritasoisesti omaksuttuja, joka näkyy myös palvelujen hyödyntämisessä. Pienryhmäohjaus on ainejärjestöjä ja jäseniä lähimpiä palveluja, mutta esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöiden palvelut voidaan kokea etäisiksi syyttä. Nämä palvelut ovat jo OYY:n toimesta ns. “matalan kynnyksen palveluita”, mutta tietoisuus ja halu käyttää näitä palveluja saadaan aikaan OYY:n ja jäsenten sekä ainejärjestöjen yhteistyön kautta. Opintotukipalveluja, häirintäyhdyshenkilöitä, vippikassaa ja muita sopo-palveluita lähemmäksi tuomalla jäsenille voisi konkretisoitua jäsenmaksuun liitettävät erittäin tärkeät seikat, jotka jäävät usein huomiotta. Konkreettisena esimerkkinä palvelujen parantamiseksi olisi esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö ainejärjestöjen ja OYY:n yhteisissä tapaamisissa tai koulutuksissa, jolloin tietoisuus palveluista paranisi ja niitä uskallettaisiin rohkeammin hyödyntää. Ainejärjestöjen kautta tietoa voitaisiin levittää myös ainejärjestöjen jäsenistöille ja tätä kautta koko ylioppilaskunnan jäsenistölle.

8. Vaaliliittojen tulisi mainostaa tehtyjä päätöksiä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai sähköpostitse. Samalla vaaliliitot lisäisivät tietoisuutta itsestään sen ohessa. Kokouskutsujen avoimempi mainostus (kuten yleisille sähköpostilistoille jakaminen tai välillä viikkokirjeeseen yhdistettynä) voisi kasvattaa kiinnostusta ja tietoisuutta edustajiston toiminnasta sekä päätöksistä.

9. Erityistoiminta-avustusten sekä erityisesti projektiavustusten määrää tulisi nostaa taloudellisten puitteiden sallimissa rajoissa, kunhan se ei nosta jäsenmaksua. Erityistoiminta-avustuksia saavat järjestöt, kuten Teekkaritorvet, ylläpitävät tai parantavat OYY:n identiteettiä ja edistävät jäsenistön viihtymistä Oulun yliopistossa. Projektiavustukset mahdollistavat uuden luomisen, joka palvelee useita opiskelijoita koulutusalasta riippumatta. Uusien tietokonekalusteiden hankintaprojekti kiltakompleksille on hyvä esimerkki projektista, joka hyödyttää useiden ainejärjestöjen jäseniä. Tässä tapauksessa ainakin kaikkia kuutta kiltakompleksilla toimivaa ainejärjestöä. Avustusten määrän kasvattamisella voidaan rohkaista opiskelijoita ja kiltoja hakemaan avustusta isompiin muutoksiin. Harvalla järjestöllä on mahdollisuus luoda omavaraisesti uutta.

10. Oulun ylioppilaslehteen viime vuosina kohdistetut leikkaukset ovat olleet riittäviä ja siksi emme näe, että lisäleikkauksia olisi tarpeen tehdä. Ylioppilaskunnan oma lehti on kuitenkin tärkeä osa yhteisömme identiteettiä ja sen lakkauttamista tulee välttää kaikin mahdollisin keinoin. Ylioppilaslehden omavaraisuusastetta on kuitenkin aina hyvä nostaa ja mainostulojen kasvattaminen olisi tärkeää.

 

”Ylioppilaskunnan on kuunneltava riviopiskelijan ääntä ja vietävä se hallinnon norsunluutorniin! ”

Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas

1. Olemme HuKa, humanistien ja kasvatustieteilijöiden ehdokaslista, ja ajamme kaikkien opiskelijoiden asiaa! Meillä on 29 erinomaista ehdokasta, ja haemme realistisesti ottaen vaaleista neljäätoista paikkaa.

2. Vaaliteemoinamme ovat kolmena pääpointtina tila-asiat, opintojen järjestäminen sujuvasti ja mielenterveyspalvelujen riittävyys. Ammattikorkeakoulun muuttaessa Linnanmaalle tila-asiat, sekä opiskelujen sujuvuus ovat ajankohtaisia aiheita, jotka koskettavat jokaista opiskelijaa, ja joissa on paljon parannettavaa.

3. Opiskelijoiden edunvalvonta, erityisesti yliopiston sisällä ja kaupungin tasolla. Opiskelijajärjestöt järkkäävät bileitä ja vapaa-ajan toimintaa OYY:tä paremmin ja innokkaammin, eikä OYY myöskään ole yliopiston markkinointiosasto. Sen sijaan opintojen sujuvuus ja esimerkiksi joukkoliikenteen riittävyys kampusalueelle ovat asioita, joista on hyvä pitää ääntä.

4. Pitää samana, tai nostaa erittäin maltillisesti. Ylioppilasterveydenhuollon tulee olla korkeatasoista, OYY:n palvelujen tason täytyy olla riittävä ja täysipäiväisille työntekijöille tulee maksaa palkkaa. Viime vuosina opiskelijoiden taloudellinen tilanne on kuitenkin kurjistunut säännöllisesti, eikä ylioppilaskunnan kulurakenteessa olevia ongelmia voi ratkaista ensisijaisesti käymällä opiskelijan kukkarolla.

5. Voi. Opiskelijoiden elämään vaikuttaa myös muihin kuin ainoastaan opiskelijoihin suoraan kohdistuvat asiat. Täytyy kuitenkin pitää huoli, että ylioppilaskunta ei ole puoluepolitiikan välikappale, ja tärkeintä on opiskelijoiden asioiden ajaminen.

6. Ylioppilaskuntien haluamat asiat ovat hyvin samanlaisia – opiskelijoiden päivittäisen työn sujuvuus, ja riittävät edellytykset tehokkaaseen opiskeluun. Korkeakoulujemme hallinto-organisaatioiden välillä on aikamoinen kuilu, mutta jo tietoisuus toisen kollegoiden tekemisestä antaa perspektiiviä. Lisäksi tapahtumia voi luonnollisesti järjestää yhteistyönä, seinänaapureita kun ollaan.

7. Ylioppilaskunnan on kuunneltava riviopiskelijan ääntä ja vietävä se hallinnon norsunluutorniin! Säännöllinen yhteydenpito jäsenistön kanssa auttaa suuntaamaan ylioppilaskunnan vaikutustyötä. Vähemmän valiokuntia ja työryhmiä, enemmän vierailuja opiskelijajärjestöjen kokouksiin ja sieltä yliopiston jokaiseen hallintoportaaseen.

8. Ylioppilaskunnan toimintaan on hankala houkutella ihmisiä siksi, että jokaista opiskelijaa kiinnostaa ensisijaisesti oma alansa ja sen harjoittaminen, ja edunvalvonta ja poliittinen häslääminen tulee kaukana perässä. Merkittävät onnistumiset vaikutustyössä varmasti nostaisivat ylioppilaskunnan profiilia, ja vakuuttaisivat ihmisiä siihen että vaikuttaminen on mahdollista. Myös ihmisten auttaminen ongelmia kohdatessa on parasta mainosta. Halpa huomiomarkkinointi on tehotonta ja valheellista, todellinen arvostus tulee hyvin tehdystä työstä.

9. Nostaa. HuKa on ollut säännönmukaisesti ja yksimielisesti viime vuosien rajua järjestöjen leikkaamispolitiikkaa vastaan. Järjestöt tekevät valtavasti työtä ihmisten elämän parantamiseksi, ja niille annetut avustukset ovat sijoitus tulevaisuuteen.

10. Riittää. Oulun ylioppilaslehti on yksi harvoista paikoista joissa kerrotaan mitä yliopistolla tapahtuu. Yliopiston tiedotus on surkeaa, ja oma lehti antaa opiskelijoille ja tieteentekijöille korvaamattoman mahdollisuuden kirjoittaa tärkeistä asioista.

 

”OYY:n tulisi olla kattojärjestöjen tapaan näkyvä toimija, johon kuulumisesta voi olla aidosti ylpeä.”

Tekniikan ja talouden vaalirengas

1. TeTa on tekniikan ja kauppatieteellisen alan edustajistoryhmä. Olemme poliittisesti sitoutumaton, heterogeeninen ryhmä, joka ajaa kaikkien opiskelijoiden etua. Olemme olleet jo vuosia, ja haluamme olla myös jatkossa edustajiston suurin ja vaikutusvaltaisin ryhmä. Tavoite on pitää vähintään nykyinen 14 edustajan paikkamäärä edustajistossa.

2. Vaaliteemamme ovat seuraavat: opiskelijoiden edunvalvonnan kehittäminen ja siihen keskittyminen, jäsenmaksurahojen perusteltu ja järkevä käyttö, kaikille riittävien ja toimivien opintotilojen turvaaminen, Oamkin muuton yhdessä huomioitava Linnanmaan ja Kaijonharjun alueen kokonaiskehitys sekä uutena asiana majoitustilan hankkiminen kampuksen läheisyydestä ulkopaikkakuntalaisille vieraille.

3. Opiskelijoiden edunvalvonta sekä yliopiston sisäisissä asioissa ja myös valtakunnallisella tasolla. OYY on opiskelijoiden äänitorvi!

4. Tavoitteemme on pitkällä aikavälillä laskea jäsenmaksun suuruutta, mutta tämänhetkisen taloustilanteen vallitessa säilyttäisimme jäsenmaksun samana. Tämä mm. passiivirekisterin käyttöönoton ja SYL:in jäsenmaksun todennäköisen korottumisen johdosta.

5. OYY voi ottaa kantaa myös opiskelijoita läheisesti koskettaviin asioihin kuten vastavalmistuneiden työllistymiseen, mutta harkinnanvaraisesti ja niin, että kannanotot noudattavat OYY:n linjapaperia joka on edustajiston demokraattisesti säätämä toimintaa ohjaava asiakirja. OYY:n tulee keskittyä ydintehtäväänsä eli opiskelijoiden edunvalvontaan!

6. Päällekkäiset toiminnot on yhdistettävä, ja korkeakouluopiskelijoiden edunvalvontatyössä on tehtävä yhteistyötä esim. Oulun kaupungin suuntaan. Avajaistapahtumat on myös yhdistettävä.

7. OYY näyttäytyy riviopiskelijalle liian kaukaisena organisaationa, ja sitä tulisi tuoda lähemmäs opiskelijan arkea. OYY:n tulisi olla kattojärjestöjen tapaan näkyvä toimija, johon kuulumisesta voi olla aidosti ylpeä. Ydintapahtumien (Vulcanalia, Soihtukulkue, Vuosijuhlat ja niin edelleen) profiilia voidaan nostaa ja uudelleenbrändätä, jolloin niistä saataisiin opiskelijoita aidosti houkuttelevia tapahtumia, jotka kokoaisivat opiskeljat poikkitieteellisesti yhteen.

8. Kokouskutsut eivät todennäköisesti saavuta jäsenistöä tarpeeksi tehokkaasti, ja edustajiston kokousten sisältöä voisi myös pureskella valmiimmaksi ja markkinoida paremmin, esimerkiksi käytäväscreenien avulla, jolloin riviopiskelijat tietäisivät paremmin miten tärkeistä asioista kokouksissa päätetään. Myös edustajistoryhmät voisivat markkinoida kokouksia omille jäsenilleen tehokkaammin. OYY voisi myös järjestää “tutustu edariin”-tyyppisen tapahtuman, joka voisi sijoittua myös edustajiston kokouksen ulkopuolelle. Edustajiston kokousten videointia tulee kehittää.

9. Erityistoiminta-avustuksia on leikattu, ja tasoa voidaan tilanteen vaatiessa nostaa. Keskittyisimme nyt kehittämään jakamisen kriteerejä ja olemaan entistä tarkempi keille ja millä syillä rahaa jaetaan. Ongelma ei ole niinkään rahan absoluuttinen määrä vaan jakotapa, ja jatkossa edustajiston tulisikin määritellä tietty kehyssumma, jonka jakamisesta OYYH päättää kokouksissaan. Erityistoiminta-avustuksen tulisi tukea uusien projektien syntymistä entistäkin tehokkaammin, eikä se saa olla ainoa yhdistyksen tulonlähde.

10. Olipas hauskasti aseteltu kysymys. 😀 OYY:n toimintaa tulisi jatkuvasti tarkastella kriittisesti, erityisesti jos on kohteita jotka syövät useita kymmeniä tuhansia euroja opiskelijoiden varoja vuodessa. Leikkaukset eivät itsessään ole mikään itseisarvo vaan se että niillä saadaan kehitettyä tuotetta ja pienennettyjä kuluja! Ylkkäri on onnistunut nykyisen päätoimittajan aikana hyvin tasapainottamaan toimintojaan (= lehden tuottamia tappiot ovat laskeneet) ja saanut runsaasti lisää lukijoita digiversiona sekä yhteistyössä Kalevan kanssa. Tuota kehitystyötä tulee jatkaa, eikä jatkossakaan pidä kangistua vanhoihin toimintamalleihin, vaan on jatkuvasti etsittävä uusia moderneja tapoja kehittää lehden toimintaa. Mielestämme nykyinen toiminta on lupaavaa ja pitäisimme budjetin lehden kohdalta samana.

 

Talous tulee saada kuriin ja meidän tulee selvittää millaiset palvelut ovat opiskelijoille keskeisiä ja hyödyllisiä.”

Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto

1. Olemme Oulun Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien ryhmä. Meillä on 18 ehdokasta viidestä eri tiedekunnasta. Ajamme kaikkien opiskelijoiden asiaa, emme vain yhden tietyn ainejärjestön. Haemme vaaleissa neljää paikkaa.  

2. Vaaliteemamme ovat: Jäsenmaksua tulee kohtuullistaa, turvalliset, terveelliset ja toimivat työtilat, lisää pyöräparkkeja yliopistolle ja moniäänistä edunvalvontaa. 

3. Edunvalvonta ja sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeisintä ylioppilaskunnan tehtäviä. Meidän tulee kehittää edunvalvontaamme entistä enemmän sekä kouluttaa eri järjestötoimijoita, jotta hekin voisivat toteuttaa laadukasta edunvalvontaa. 

4. Opiskelijan tilipussia on viime aikoina syöty mielestämme liikaa. Me näemme koulutuksen tasa-arvon tärkeäksi, jonka vuoksi meidän mielestämme lukukausimaksua tulee laskea. Pienentämällä lukukausimaksua jäisi opiskelijalle enemmän euroja esimerkiksi ruokaan. Taloudellinen epävarmuus ei lisää opiskelijoiden hyvinvointia. 

5OYY on saanut ensisijaisesti mandaatin koko jäsenistönsä edunvalvontaan. Mielestämme näin suuri ja monimuotoinen järjestö ei voi ottaa kantaa erilaisiin arvokysymyksiin, sillä jokainen jäsen tulisi pyrkiä ottamaan huomioon. Ylioppilaskunta ei voi puhua kaikkien opiskelijoiden äänellä, jos se linjaa selkeitä poliittisia näkökulmia. 

6. Yhteistyötä tulee kehittää ja mielestämme tulee luoda yhteinen linja edunvalvonnalle. Lisäksi erilaisia tapahtumia voisi mielestämme yhdistää. 

7. Mielestämme toimintaa tulee kehittää niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Talous tulee saada kuriin ja meidän tulee selvittää millaiset palvelut ovat opiskelijoille keskeisiä ja hyödyllisiä. 

8. Tekemällä opiskelijavaikuttamisen näkyvämmäksi ja kuuluvammaksi. Sosiaalista mediaa tulisi hyödyntää entistä enemmän ja tietoa opiskelijoille tulee pyrkiä jakamaan mahdollisimman monikanavaisesti. Jokaisella ainejärjestöllä on oma spesiaali osaamisensa, joten joissain tapauksissa voisi olla suotavaa kutsua ainejärjestöjen edustajat kokouksiin kertomaan oman näkemyksensä asiaan. 

9. Erityistoiminta-avustukset ovat erittäin tärkeitä opiskelijajärjestöiden aktiivisen toiminnan ylläpitämiseen. Toiminta-avustuksia tulee mielestämme jakaa edelleen, mutta niiden määrä tulee sitoa ylioppilaskunnan sen aikaiseen taloustilanteeseen. 

10.  Mielestämme ylioppilaslehti on tuottanut erittäin laadukasta materiaalia viime aikoina. Mielestämme ylioppilaslehden tilanne on tällä hetkellä juuri sopiva.  

 

”Aloittaisimme säästökuurin, jossa olennaisena osana tarkasteltaisiin henkilöstöresursseja, tila-asioita sekä avustuksia.”

Oulun Akateemiset Perussuomalaiset -vaaliliitto

1. Oulun Akateemisilla Perussuomalaisilla on kuusi ehdokasta, jotka kaikki haluavat OYY:stä ensimmäisen ylioppilaskunnan, joka ottaa kantaa pakkojäsenyydestä luopumisen puolesta. Lisäksi haluamme ylioppilaskunnan pistämään kaikki panoksensa edunvalvontaan palveluiden ja järjestöavustusten sijaan – varsinkin niin kauan, kuin jäsenyys on pakollista.

2. Ajamme vapautta pakkojäsenyydestä ja jäsenmaksun laskemista, tiukempaa budjettia, opintojen joustavampia suorittamismahdollisuuksia sekä yliopiston ja yritysten välistä yhteistyötä.

3. Ylioppilaskunnan tulee keskittyä edunvalvontaan yleispolitikoinnin sijaan. Tämä tarkoittaa keskittymistä sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät jaa jäsenistöä, vaan jotka tiedetään koettavan yhteisiksi.

4. Niin kauan jäsenyys on pakollista, maksu täytyy pudottaa aivan minimiin. On moraalisesti väärin kerätä jäsenmaksua opiskelijoilta, jotka eivät edes haluaisi olla jäseniä.

5. Ei tietenkään voi, sillä OYY:n teho opiskelijoiden edunvalvonnassa heikkenee heti, jos teemarepertuaari repeää. Yleispolitiikan puolella toimii jo valtavasti toimijoita, toisin kuin opiskelijaa puolustamassa.

6. Jättikampuksen synnyttyä OYY:n ja OSAKO:n tulee ennakkoon ja uudistuksen jälkeen lobata voimakkaasti molempien korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa mahdollisimman laajasti kursseja kummastakin koulusta.

7. Aloittaisimme säästökuurin, jossa olennaisena osana tarkasteltaisiin henkilöstöresursseja, tila-asioita sekä avustuksia.

8. Ylioppilaskunta ei ole dynaaminen muutosvoima eikä keskity ydintehtäväänsä tarpeeksi voimakkaasti. Kun ylioppilaskunta koetaan yhteiseksi, myös opiskelijoiden osallisuus saadaan nousemaan.

9. Niin kauan kuin jäsenyys on pakollista, kaikki avustuksen tulee laskea minimiin, jotta opiskelijoiden jäsenyysmaksua saadaan laskettua mahdollisimman alas.

10. Emme ole kokeneet, että [Oulun] ylioppilaslehti olisi edustanut vuosien varrella tasapuolisesti opiskelijakenttää, emmekä halua ylioppilaskunnan varoja käytettävän puolueelliseen valistukseen tai yksipuoliseen näkökulmakirjoitusten, kuten kolumnien julkaisemiseen. Opiskelijoiden koko laajuudeltaan tulisi kokea myös ylioppilaslehti omakseen.

 

”Suuntaisin ylioppilaskunnan toimintaa opiskelijan mielipiteen selvittäjän ja esille tuojan roolia kohti, esimerkiksi juuri sähköisten kyselyjen kautta.”

Vaalirenkaiden ja vaaliliittojen ulkopuoliset ehdokkaat: Antero Metso

1. Toiset lääkiksen edaattorit erosivat kesken kauden, joten olen nyt lääkiksen ainoa istuva edustaja. Kokosin listaa vaaleihin, kunnes tuli syytös vihamielisyydestä teekkareita ja hukaa vastaan,  esittäjän ”eroaminen” ehdokkuudesta ja kehoitus muillekin tekemään niin. Tästäpä se yksin ehdolle päätyminen sitten lähti. Olen muuten kaksinkertainen diplomi-insinööri, suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja noin 120 op HuTK:n opettamia aineita. SOOLin jäsenmaksu on saattanut jäädä maksamatta tänä vuonna, mutta kyseessä ei toki ole vihamielinen kannanotto.

Minun yksi ääneni voisi toimia edustajiston äänestyksissä yhteistä etua ajamaan pyrkivänä järjen äänenä.  Olen pystynyt vaikuttamaan oikein hyvin yhden hengen ryhmässä. Yhteistyökyky toisten ryhmien kanssa on ehdoton edellytys ja tämä saattaa onnistua yhden hengen ryhmässä vaihtoehtoa paremminkin. Voin helpommin muodostaa puoluekannasta ja kiltatoiminnasta riippumattomia kantoja. Ja kun istun nyt OLK:n hallituksessa ja lääkiksen edariryhmässä, niin tuskin se minulle annettu ääni on lääkisläisillekään hukkaan heitetty ääni.

2. Kollegiaalisuus ja yhteishenki, totta kai! Joitain ryhmiä kaltoin kohtelevat OYY:n avustuskriteerit tulisi korjata. OYY:n yhtenäisyyttä ja samalla voimaa kaikkia opiskelijoita edustavana tahona pitäisi vahvistaa. Tulevat muutokset yliopistolla vaativat vahvaa ja yhtenäistä, rakentavaan yhteistyöhön ja huumoriinkin kykenevää ylioppilaskuntaa, ettei opiskelijasta tule muutosten maksuhenkilöä. Haluan nostaa esille YTHS:n mielenterveyspalveluiden rahoituksen, opintopsykologin resurssien riittämättömyyden ja aikuisten erityisopetuksen osaamisen puutteen Oulun yliopistossa.  Sisäilmaongelmiakin voisi nostaa vähän enemmän esille ja sisäilman laatua eri luentosaleissa ja muissa paikoissa pitäisi mitata jatkuvasti. Mielestäni opiskelijoiden kuuluisi vähintäänkin saada tietää jos opiskelevat tiloissa joiden sisäilman laatu on huono, jotta voivat itse päättää haluavatko ottaa riskin terveydellisistä seuraamuksista.

3. Oulun yliopiston opiskelijoiden edustajana toimiminen ja yhteistyön kehittäminen yliopiston hallinnon suuntaan. Ilman hallinnon opiskelijaedustajien toiminnan koordinoimista ja kokonaiskuvan muodostamista opiskelijan ääni ei kuulu hallinnossa.

4. Tässä on helppoa olla optimistinen. Eiköhän 109 euroa tule tuosta maksusta vielä lähes puolittumaan, jos YTHS:n rahoitus tullaan joskus tulevaisuudessa hoitamaan kaikille opiskelijoille pakollisella veroluonteisella terveydenhuoltomaksulla.

5. Siksi voi, että ylioppilaskunnassa korkeita valtaa käyttää vaaleilla valittu ylioppilaskunnan edustajisto. Jos edustajisto joko suoran tai valintojensa kautta päättää ottaa kantaa johonkin asiaan, se voi käytännössä tehdä niin. Toisaalta, jos edustajistoon valitaan vain ihmisiä, jotka eivät halua olla eri mieltä kenenkään kanssa tai käyttää rahaa mihinkään, miten niillä eväillä sitten ajetaan opiskelijan etua tai kehitytään? Kyllä äänestäjiään edustava edaattori voi käyttää sitä yhtä ääntään sen puolesta, minkä kokee oikeaksi. Sen ihmisen arvoilla ketä äänestää on siksi merkitystä. Muita asioita koskevien kannanottojen olisi mielestäni hyvä perustua esimerkiksi mitattuun opiskelijoiden mielipiteeseen tai selkeään opiskelijoille kannanotosta seuraavaan hyötyyn.

6. Tulevalla kaudella yhteistyötä voisi olla esimerkiksi opiskelijatapahtumien järjestämisessä ja korkeakouluopiskelijoiden yhtenäisen mielipiteen muodostamisessa kaikkia Oulun opiskelijoita koskevissa asioissa. Voitaisiin järjestää kaikille korkeakouluopiskelijoille suunnattuja sähköisiä kyselyjä opiskelijoita koskettavissa asioissa. Myöhemmin, muuton jälkeen yhteistyötä tulee varmasti ainakin tila-asiossa

7. Hajauttaisin jonkin verran jaostotoimintaa ja antaisin näin kaikille ylioppilaskuntatoiminnasta kiinnostuneille paremmat mahdollisuudet kehittyä. Nykyisellä keskitetyllä mallilla on vaikeaa kasvaa asiantuntijaksi opiskelijaa koskevissa koulutuspoliittisissa tai sosiaalipoliittissa asioissa istumatta ylioppilaskunnan hallituksessa. Suuntaisin ylioppilaskunnan toimintaa opiskelijan mielipiteen selvittäjän ja esille tuojan roolia kohti, esimerkiksi juuri sähköisten kyselyjen kautta.

8. Asia johtuu luottamuksen puutteesta demokraattiseen päätöksentekoon. Sen tuottamia ratkaisuja pidetään lähtökohtaisesti huonoina. Ei uskota, että osallistuminen on vaivan arvoista ja asioista eri mieltä oleminen koetaan vihamielisyytenä ja riitelynä, josta on parasta pitää hajurakoa ettei vain tule sotketuksi mukaan. Tämä opiskelijasukupolvi esiintyy mielellään tasa-arvoisempana kuin ikinä. Samaan aikaan se uskoo käytännössä demokratiaan vähemmän kuin ikinä. Miten kukaan voi olla tasa-arvoinen, jos ei usko äänestäjien tasaveroisiin vaikutusmahdollisuuksiin? Kaikki demokratialle löydetyt vaihtoehdot ovat merkittävästi huonompia. Ehkä tarvitaan kriisi, ylioppilaskunnan ajautuminen ajamaan ulkopuolisia tavoitteita kassan joka sentillä, eeppinen epäonnistuminen opiskelijoiden edunvalvonnassa tai siirtyminen pikkudiktaattorien autoritääriseen päätöksentekoon, ennen kuin demokraattisen päätöksenteon edut löydetään uudelleen?

9.  Avustuksia laskettiin rankasti tämän vuoden budjettiin, koska osa koki ettei hyödy avustuksista. Myöntämiskriteerejä voitaisiin tasa-arvoistaa ja kokonaispottia sillä ehdolla nostaa ainakin aikaisemmalle tasolle. OLK:n jäsenet maksavat 30€/vuosi kiltamaksua ja uudet jäsenet vielä 20€ liittymismaksua (2017). Nykyiset erityistoiminta-avustusten jakokriteerit eivät salli OLK:n alla olevan harrastustoiminnan rahoittamista, joten OLK tukee niitä sitten kiltamaksusta. Kyllä lääkiksen opiskelijoiden pitäisi saada samaa katetta OYY:n jäsenmaksulleen kuin muidenkin.

10. En ole ilmeisesti vielä edennyt riittävän pitkälle lääketieteen opinnoissa, kun en ole vielä oppinut leikkaamaan samalla innolla kuin vanhemmat tieteenharjoittajat viime vuonna. Olisiko jo aika antaa lehdelle työrauha ja jatkaa tästä perustellun ja suunnitelmallisen kehittämisen tietä eteenpäin?

 

Vaaliliittoihin ja vaalirenkaisiin kuulumaton ehdokas Joonas-Veikko Härmä ei vastannut Oulun ylioppilaslehden yhteydenottoon.

 

Edustajistovaalien äänestysaika on 1.–7.11. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat Oulun yliopistoon läsnäoleviksi kirjoittautuneet, henkilökohtaisesti läsnäolevat ylioppilaskunnan jäsenet. Ehdokaslista löytyy tästä linkistä. Sähköiseen äänestykseen pääset tästä linkistä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY: Osa-asunnon normia ei tule ottaa käyttöön

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) vetoaa kannanotossaan alueensa kansanedustajiin, että osa-asunnon normia ei oteta käyttöön yleisessä asumistuessa. Ylioppilaskunnan mukaan osa-asunnon normin käyttöönotto tekisi yleisestä asumistuesta monimutkaisemman ja kannustaisi opiskelijoita asumisratkaisuihin, jotka vesittäisivät normille asetetut säästötavoitteet. Hallitus esittää niin kutsutun osa-asunnon normin käyttöönottoa yleisessä asumistuessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos tuen hakija asuu kimppa- tai solu-asunnossa tai […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) vetoaa kannanotossaan alueensa kansanedustajiin, että osa-asunnon normia ei oteta käyttöön yleisessä asumistuessa.

Ylioppilaskunnan mukaan osa-asunnon normin käyttöönotto tekisi yleisestä asumistuesta monimutkaisemman ja kannustaisi opiskelijoita asumisratkaisuihin, jotka vesittäisivät normille asetetut säästötavoitteet.

Hallitus esittää niin kutsutun osa-asunnon normin käyttöönottoa yleisessä asumistuessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että jos tuen hakija asuu kimppa- tai solu-asunnossa tai asunnon koko on alle 20 neliömetriä, hän saa vähemmän yleistä asumistukea kuin asuessaan yksin yli 20 neliön yksiössä. Kalliimmassa yksiössä asuminen olisi siis kimppa-asumista kannattavampaa.

Osa-asunnon normi poistettiin yleisestä asumistuesta vuoden 2015 alussa. Vuodesta 2015 yleisen asumistuen määrään on vaikuttanut vain asunnon sijainti ja ruokakunnan koko.

Opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017, ja osa-asunnon normin olisi tarkoitus tulla käyttöön ensi vuoden alussa. Opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin ei siis ole ehditty edes arvioida ennen kuin tukijärjestelmään tehdään jo uusia, erityisesti juuri opiskelijoita koskevia, muutoksia, OYY toteaa.

OYY ihmettelee pyrkimyksiä leikata jälleen opiskelijoiden sosiaaliturvasta. Yleisen asumistuen ruokakunta- ja avoliittotulkintojen vuoksi yhteisasuminen aiheuttaa opiskelijoille huolta jo entuudestaan.

”Uudet lakimuutokset eivät ehdi edes tulla voimaan, kun opiskelijoiden toimeentuloon suunnitellaan uusia heikennyksiä. Toimeentulo-ongelmat aiheuttavat opiskelijoille epävarmuutta tulevaisuudesta sekä lisäävät elämänhallinnallisia ja mielenterveyden ongelmia”, ylioppilaskunta toteaa tiedotteessaan.

OYY ihmettelee, miksi opiskelijoiden suosiman kimppa- ja soluasumisen suosiota halutaan vähentää ja ohjata opiskelijoita asumaan suuriin yksiöihin. Sosiaalisen asumisen väheneminen vähentää myös opiskelukykyä tukevaa yhteisöllisyyttä.

Hallituksen esityksen mukaan osa-asunnon normin oletetaan tuottavan valtiolle noin neljän miljoonan euron vuosittaiset säästöt. OYY kuitenkin uskoo opiskelijoiden käyttäytymismuutosten vuoksi vaikutusten olevan päinvastoin asumistukimenoja lisääviä.

Osa-asuntonormia vastustavat myös muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen opiskelija-asunnot SOA.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Anne Remes lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Professori Anne Remes on nimitetty Oulun yliopiston lääketietieteellisen tiedekunnan dekaaniksi. Hän aloittaa dekaanina 1.11.2017 ja nelivuotiskausi kestää vuoden 2021 loppuun. Tiedekunnan edellinen dekaani Kyösti Oikarinen jäi eläkkeelle lokakuun lopussa. Anne Remes on neurologian professori ja Medical Research Center Oulun johtaja.

Professori Anne Remes on nimitetty Oulun yliopiston lääketietieteellisen tiedekunnan dekaaniksi.

Hän aloittaa dekaanina 1.11.2017 ja nelivuotiskausi kestää vuoden 2021 loppuun. Tiedekunnan edellinen dekaani Kyösti Oikarinen jäi eläkkeelle lokakuun lopussa.

Anne Remes on neurologian professori ja Medical Research Center Oulun johtaja.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Jonne Kettunen ja Miina-Anniina Heiskanen hallituksen opiskelijajäseniksi, Puistomanne myyntiin

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto valitsi 31. lokakuuta 2017 pidetyssä kokouksessaan Oulun yliopiston hallituksen uudet opiskelijajäsenet. Kaudelle 2018–2019 hallitukseen valittiin Jonne Kettunen ja Miina-Anniina Heiskanen. Kettunen on 28-vuotias kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen opiskelija ja Heiskanen on 31-vuotias markkinoinnin opiskelija. Kettunen uusi toista kertaa pestinsä, sillä hän toimi toisena opiskelijajäsenenä nyt päättyvällä kaudella ja myös sitä edeltäneellä kaudella. […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto valitsi 31. lokakuuta 2017 pidetyssä kokouksessaan Oulun yliopiston hallituksen uudet opiskelijajäsenet.

Kaudelle 2018–2019 hallitukseen valittiin Jonne Kettunen ja Miina-Anniina Heiskanen.

Kettunen on 28-vuotias kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen opiskelija ja Heiskanen on 31-vuotias markkinoinnin opiskelija. Kettunen uusi toista kertaa pestinsä, sillä hän toimi toisena opiskelijajäsenenä nyt päättyvällä kaudella ja myös sitä edeltäneellä kaudella.

Yliopiston hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Yliopiston hallitus päättää muun muassa yliopiston strategiasta, budjetista sekä periaatteista, joilla rahaa jaetaan tiedekunnille. Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäseneksi kaudelle 2018–2019 haki seitsemän henkilöä.

Lisäksi samassa kokouksessa edustajisto valtuutti ylioppilaskunnan hallituksen myymään ylioppilaskunnan omistamat kiinteistöosakeyhtiö Puistomannen osakkeet. OYY:n edustajisto päättää erikseen, mihin kaupasta saatu tuotto sijoitetaan.

Ylioppilaskunnan toimisto on aiemmin sijainnut Puistomannessa. OYY:n entisen toimiston lisäksi kiinteistössä toimii Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) ja Uniresta Oy.

Samassa kokouksessa edustajisto päätti muuttaa Oulun ylioppilaslehden päätoimittajan työsuhteen määräaikaisesta vakinaiseksi. Oulun ylioppilaslehden nykyinen päätoimittaja on Anni Hyypiö.

 

Muokattu 1.11. kello 14:25: Tarkennettu kohtaa Jonne Kettusen aiemmasta kaudesta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: