Kokopäivätyössä käyvälle yliopisto-opiskelijalle ei vapaa-aikaa jää

Uusi juttusarja: Opiskelijaroolit-juttusarjassamme esittelemme erilaisia rooleja, joita opiskelijoillamme Oulun yliopistossa on. Ensimmäisenä vuorossa on kokopäiväisesti työskentelevä ja samalla opiskeleva Eero Kannisto.

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Laura Tauriainen

Eero Kannisto on hyvin ansaitulla lomalla. Hän teki koko viime syksyn 60-tuntisia työviikkoja samalla yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskellen. Vuonna 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan kokopäivätöitä opintojen kanssa yhtä aikaa tekee noin 24% opiskelijoista.

”En suosittele tätä kenellekään”, Kannisto nauraa.

Hän ei kuitenkaan myönnä olevansa työhullu, vaan oikeastaan aika laiska.

”Amk-aikoina tosin tein koko neljän vuoden ajan lähes täyspäiväistä työtä ravintolassa. Lomat makasin vain tyhjässä kämpässä ilmapatjalla, koska en jaksanut tehdä yhtään mitään. Mutta ammattikorkeassa riittää, että tunneilla vain käy. Yliopistossa se ei enää riitä.”

Syy siihen, miksi mies on halunnut tehdä saman uudestaan Oulun yliopistossa, on selvä.

”Haluan laajentaa ammattitaitoani. Haluaisin joku päivä olla opettajana ammattikorkeakoulussa ja siihen tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto. Olen työskennellyt opettajana ammattikoulussa ja tykkäsin siitä.”

Kannisto valitsi Oulun yliopiston siksi, että halusi muuttaa Jyväskylästä takaisin kotiseudulle. Myös Oulussa asuva tyttöystävä vaikutti valintaan.

”Yliopistomaailma muutenkin on kiehtonut. Olen syksyn aikana päässyt vain yhdelle luennolle, mutta siellä tuli olo, että tekisi mieli olla näillä enemmän.”

Kannisto on saanut suoritettua kiireisten työviikkojen ohella vasta yhden kurssin. Tavoitteena on kuitenkin vähentää työmäärää ja kiihdyttää opiskelutahtia. Alun perin ajatuksena olikin tehdä niin, mutta työpaikan tilanne ja työmäärä yllättivät täysin.

”Työkuormaa siunaantuikin sitten enemmän”, mies toteaa ykskantaan.

Kannisto ei kuitenkaan ole halunnut jäädä paitsi opiskelijatoiminnasta ja kävi alkusyksystä tutustumassa samaan aikaan aloittaneisiin fukseihin. Hän pääsi sisään Oulun yliopistoon yleisen haun kautta, mutta sai neuvoteltua itselleen paikan maisterivaiheeseen. Sen tiimoilta hän on käynyt myös pienryhmäohjauksissa, joissa on muita maisteriopiskelijoita.

”Oma status on kuitenkin tällä hetkellä enemmän työssäkäyvä, mutta pyrin saamaan sitä paremmin tasapainoon. Haluaisin tutustua paremmin opiskelukavereihinkin.”

Työ opiskeluaikana lisää osaamista

Tavoitteena Eero Kannistolla on saada opinnot purkkiin neljän ja kuuden vuoden välillä. Varsinainen opiskeluaika on neljä vuotta, mutta lisäaikaa voi neuvotella. Miehen mielessä siintää myös opintovapaa, jonka hän aikoo pitää jossain sopivassa välissä. Silloin opintoja saa suoritettua tiiviimmässä tahdissa. Diplomityön voi tehdä työpaikalle, ja se sopiikin erittäin hyvin hänen suuntautumisvaihtoehtoonsa.

”Rakennusautomaatiota ei oikein opeteta Suomen yliopistoissa. Tarkoitukseni onkin diplomityössä yhdistää rakennustekniikka ja automaatiotekniikka”, Kannisto kertoo.

Tulevaisuudessa hän voikin yhdistää niitä työssään, unelmatilanteessa juuri ammattikorkeakoulun opettajana.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan suurin osa työtä tekevistä opiskelijoista on sitä mieltä, että se on lisännyt ammattitaitoa ja osaamista. Työtä ei tehdä aina vain toimeentulon turvaamiseksi ja selvä enemmistö tutkimukseen vastanneista olisi saattanut tehdä töitä, vaikka se ei olisikaan ollut välttämätöntä. Työkokemuksen kartuttaminen koetaan investoinniksi tulevaisuuteen. Vain noin viidennen opinnot ovat viivästyneet.

Kuusikymmentuntisen työviikon ja opiskelun yhdistäminen on Kanniston mukaan lähes mahdotonta. Vapaa-aikaa ei ole, ja joskus on pakko käyttää yöt nukkumisen sijasta opiskeluun.

”Aikaa ei jää tällä hetkellä mihinkään muuhun. Mutta ihan sama olisiko opiskelut olleet rinnalla, töissä on silti ollut se tilanne, ettei aikaa ole muuhun.”

Onneksi hänen työnantajansa on ollut joustava ja on luvannut, että opintojen lisääminen ja työnteon vähentäminen on mahdollista järjestää.

”Kyllä minä aion valmistua. Haluan kehittää itseäni. Työuraa on kuitenkin vielä 40 vuotta jäljellä.”

Yliopisto on joustanut myös. Opintoneuvoja on korostanut sitä, että Kannisto voi tehdä opintoja sitä mukaa, kun pystyy. Kun koko ajan tulee edes vähän opintopisteitä sisään, on opintoaikaa mahdollista jatkaa.

”Yliopiston päästä tuli täysi tuki tälle ratkaisulle”, hän kiittelee.

Miten Eero Kannisto neuvoisi niitä, jotka suunnittelevat samaa ratkaisua?

”Älkää tehkö liikaa töitä. Vapaa-aikaa pitäisi aina pystyä järjestämään, että jaksaa touhuta. Olisin minä voinut kieltäytyäkin työkuormasta, sitä on tullut otettua vastaan mitä on annettu.”

Kannistoa ei kuitenkaan kaduta. Ja silloin kun on pieni hetki vapaa-aikaa, hän rentoutuu käymällä lenkillä.

”Jos energiaa riittää, pyrin liikkumaan jotenkin. Tai sitten juon rommia”, Eero Kannisto virnistää.

 

Kuka?
Eero Kannisto

» 31-vuotias.

» Aiemmalta koulutukseltaan ravintolakokki ja talotekniikan insinööri.

» Opiskelee ympäristötekniikkaa (automaatiotekniikan suuntautumisvaihtoehto).

» Töissä suunnittelutoimistossa.

» Perheeseen kuuluvat avovaimo, avovaimon kolme lasta, koira ja kaksi rottaa.

» Asuu Talvikankaalla.

 

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

OYY:n Siiri Nousiainen SYL:n varapuheenjohtajaksi

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) Siiri Nousiainen on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) uusi varapuheenjohtaja. SYL:n hallitus järjestäytyi torstaina 7. tammikuuta ja Nousiainen sai vastuualueekseen viestinnän. Toimintasuunnitelmaprojekteista Nousiainen sai vastuulleen liiton linjapaperin uudistamisen ja Opiskelijan oikea elämä -projektin, mihin hän on tyytyväinen. Lisäksi Nousiainen toimii OYY:n ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kummina. ”Tosi hyvä fiilis, koska hain liiton […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) Siiri Nousiainen on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) uusi varapuheenjohtaja. SYL:n hallitus järjestäytyi torstaina 7. tammikuuta ja Nousiainen sai vastuualueekseen viestinnän. Toimintasuunnitelmaprojekteista Nousiainen sai vastuulleen liiton linjapaperin uudistamisen ja Opiskelijan oikea elämä -projektin, mihin hän on tyytyväinen. Lisäksi Nousiainen toimii OYY:n ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kummina.

”Tosi hyvä fiilis, koska hain liiton johtoon, niin nyt varapuheenjohtajana pääsen sinne. En vielä edes kunnolla tajua, kuinka iso juttu tämä on ja mitä kaikkea varapuheenjohtajuus tuo. Innostunut ja odottavainen fiilis”, tuore varapuheenjohtaja kertoo.

Erityisesti linjapaperin uudistamisprojektista Nousiainen on innoissaan, koska hän pääsee työstämään sitä ylioppilaskuntien kanssa. Viestintä vastuualueena ja Opiskelijan oikea elämä -projekti sen viestinnällisen luonteen vuoksi puolestaan jännittävät.

”En ole varsinaisesti tehnyt viestintäjuttuja, mutta loppuen lopuksi tein aika paljon viestintää viime vuonna OYY:n puheenjohtajana. Se vaatii minulta harjoittelua ja perehtymistä.”

Vaikka tuleva vuosi juuri Helsinkiin muuttanutta oululaista jännittää, on hänellä luottavainen olo ainakin yhdestä asiasta.

”Olen jo nyt huomannut, että OYY:ssä loin laajat verkostot ylioppilaskunnissa. Minulle on tarjottu paljon apua ja minulla on luottavainen olo, että apua saa. Lisäksi SYL:ssä on hyvä asenne ja perehtyminen on hoidettu hienosti.”

Nousiainen opiskelee Oulun yliopistossa aate- ja oppihistoriaa ja on suorittanut siitä kandidaatin tutkinnon. SYL-vuoden jälkeen hän aikoo palata Ouluun tekemään maisteriopinnot.

”Pidän aate- ja oppihistoriayhteisöstä ja haluan muutenkin palata Ouluun, koska perheeni on siellä.”

Siiri Nousiaisen vuotta SYL:n varapuheenjohtajana voi seurata hänen blogistaan.

SYL:n hallituslaisten vastuualueet ja kummiylioppilaskunnat:

Heikki Koponen, puheenjohtaja

Siiri Nousiainen, varapuheenjohtaja, viestintä (OYY, VYY)

Alviina Alametsä, kansainvälinen koulutuspolitiikka, kehitysyhteistyö, työelämä (TYY, Snellman-korkeakoulu, ÅAS)

Ella Keski-Panula, sosiaalipolitiikka; opiskelijaterveydenhuolto, asuminen, kuntavaalit (HYY, LYY)

Annu Komulainen, sosiaalipolitiikka; toimeentulo, ympäristö, hyvinvointi, yhdenvertaisuus (JYY, ISYY)

Tuomas Kuoppala, koulutuspolitiikka; korkeakoulurakenteet, koulutusvienti (Tamy, TTYY, SHS)

Mia Lehto, koulutuspolitiikka; digitalisaatio ja ympärivuotinen opiskelu, opiskelukyky ja järjestösektori (AYY, LTKY, TaiYo)

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

OYY:n hallituksen jäsenet saivat sektorinsa

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on järjestäytynyt ensimäisessä kokouksessaan tänään perjantaina. Vuoden 2016 varapuheenjohtaja on Joonas Kivioja, joka sai vastuualueekseen sosiaalipolitiikan. Koulutuspolitiikasta vastaavat Jussi-Pekka Tolonen ja Maria Ronkainen, joka hoitaa myös työelämäsektoria. Viestinnästä vastaa Susa Vikeväkorva. Tiina Strandin vastuualueita ovat järjestöasiat ja kulttuuri. Veera Alahuhdan sektorit ovat kansainväliset asiat ja järjestöasiat. Terje Juutilainen sai vastuualueikseen kuntavaikuttamisen, […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus on järjestäytynyt ensimäisessä kokouksessaan tänään perjantaina. Vuoden 2016 varapuheenjohtaja on Joonas Kivioja, joka sai vastuualueekseen sosiaalipolitiikan. Koulutuspolitiikasta vastaavat Jussi-Pekka Tolonen ja Maria Ronkainen, joka hoitaa myös työelämäsektoria. Viestinnästä vastaa Susa Vikeväkorva. Tiina Strandin vastuualueita ovat järjestöasiat ja kulttuuri. Veera Alahuhdan sektorit ovat kansainväliset asiat ja järjestöasiat. Terje Juutilainen sai vastuualueikseen kuntavaikuttamisen, terveyden ja työelämän.

OYY:n edustajisto valitsi hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenet joulukuussa 2015. Edustajisto valitsi tuolloin hallituksen puheenjohtajaksi Kati Hannilan.

Lue lisää vuoden 2016 hallituksen jäsenistä heidän esittelystään.

Minna Koivunen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja, joka pyrkii ymmärtämään maailmaa pala palalta, oppii joka päivä jotain uutta ja rakastaa uimista. Twitter: @koominna

Lue lisää:

Tässä he ovat – OYY:n hallitus vuodelle 2016 esittäytyy

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto valitsi ylioppilaskunnalle uuden hallituksen 10. joulukuuta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Vuoden 2016 hallituksen kokoonpano heijastelee melko uskollisesti syksyn edarivaalitulosta. Vaikka TeTa veikin sekä edustajiston että hallituksen puheenjohtopaikat, hallitukseen HuKa sai kolme edustajaa, ja on nyt taustaryhmistä suurin.

Lääketieteen opiskelijat saivat poikkeuksellisesti OYY:n uuteen hallitukseen kaksi edustajaansa. Sen sijaan luonnontieteilijät menettivät viime vuodesta yhden paikan ja Kokoomus ainoan paikkansa. Vuoden 2016 hallituksesta poliittiset ovatkin kokonaan paitsiossa.

Vastavalitut ja vielä virkeät hallituslaiset järjestäytyvät ja jakavat hallituspestit vasta tammikuussa, mutta tiivis perehdytys OYY:n arkeen ja opiskelijavaikuttamisen ytimeen alkoi heti joulukuussa.

Oulun ylioppilaslehti kokosi toimistolle pysähtyneet tuoreet hallituslaiset saman pöydän ääreen ja kyseli tärkeimmät tuntemukset heti valituksi tulemisen jälkeen.

Lyhyen jutustelun perusteella selvisi muun muassa se, että vaikka hallituslaisilla opiskelijavaikutuskokemusta rutkasti onkin, kukaan ei myönnä vielä touhussa kyynistyneensä.

1. Millainen on aiempi taustasi opiskelijavaikuttajana?

2. Mitä asioita tulit tekemään ylioppilaskuntaan?

3. Mitkä ovat tavoitteesi OYY:n hallituksessa vuodelle 2016?

4. OYY:n hallitus järjestäytyy tammikuussa. Mistä sektoreista olet nyt kiinnostunut?

5. Opiskelijapolitiikassakin tehdään paljon kovia päätöksiä, joiden taustalla voi olla suhmurointia ja kompromisseja. Onko opiskelijapolitiikka kyynistänyt sinua?

Hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila, TeTa, 24

Prosessitekniikan opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Istuin OYY:n vuoden 2015 hallituksessa ja vastasin työelämästä, sosiaalipolitiikasta ja liikunnasta. Aiempaa kokemusta edustaa vuoden 2013 pesti Oulun yliopiston Prosessikillan hallituksessa suhdevastaavana, ja myöhemmin toimin samassa roolissa myös Oulun Teekkariyhdistyksessä. Kuulun myös oululaisen Teekkarilupin hallitukseen vastuualueenani Teekkaritalo.

2. Tavoitteenani on luoda avoimempaa ja helposti lähestyttävää ylioppilaskuntaa. Kun ihmiset pitävät meitä helposti lähestyttävänä, he haluavat myös kuulua ylioppilaskuntaan. Toinen tärkeä tavoitteeni on kuntavaikuttaminen, jotta Oulun kaupungissa tiedetään, mitä opiskelijan hyvä elämä oikeasti tarkoittaa.

3. Konkreettisina asioina haluaisin saada OYY:n hallituksen ja edustajiston vuorovaikutusta välittömämmäksi. Myös kuntavaikuttaminen ja linjapaperin suunnittelu kiinnostavat.

5. En ole kyynistynyt, mutta tiedän opiskelijapolitiikan vaikuttamisen rajoitteet. Silti uskon, että tässäkin työssä voi tapahtua asioita, jotka eivät ensin ole näyttäneet siltä, että ne ovat menossa läpi.

Veera Alahuhta, HuKa, 20

Kulttuuriantropologian opiskelija, aloitusvuosi 2013

1. Aloitin yliopisto-opiskeluni vuonna 2013, ja saman tien starttasin myös kulttuuritieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Kultun hallituksessa. Kuluneen vuoden olen toiminut Kultun puheenjohtajana, ja tänä syksynä minut valittiin myös OYY:n edustajistoon kaudelle 2015-2017. Ennen OYY:n hallitukseen hakemista pohdin myös lähtemistä Humanistiseen Kiltaan, kunnes hoksasin että OYY:ssä vaikuttamismahdollisuudet ovat laajemmat.

2. Kokemus pienen järjestön pyörittämisessä on opettanut minulle sen, että OYY:llä olisi hyvä paikka toimia resurssina pienille järjestöille. Monissa isoissa killoissa on todella paljon ihmisiä ja työvoimaa, mutta näitä ei humanistien ja kasvatustieteilijöiden pienistä järjestöistä löydy.

3. Olen tullut yksinkertaisesti vaikuttamaan opiskelijan asioihin. Järjestöt kiinnostavat kovasti, mutta olen avoin kaikille

4. Järjestötyö.

5. Tietyllä tapaa toivo on tässä suhteessa mennyttä. En ole kyyninen, mutta en halua olla sinisilmäinenkään. Ei vaikuttaminen aina suhmurointiakaan ole, mutta ei auta myöskään alistua siihen, että näin ne asiat vain on.

Terje Juutilainen, lääketiet., 36

Lääketieteen opiskelija, aloitusvuosi 2015

1. Lapin yliopistossa oikeustiedettä opiskellessani olin oikeustieteiden tiedekunnan suunnittelutoimikunnan jäsen. Nyt lääketiedettä opiskellessa olen jäsen yhdessä meidän curriculum -uudistusta suunnittelevassa työryhmässä. Muuta kokemusta opiskelijavaikuttamisesta ei ole, mutta kokemusta sen sijaan lisäksi on julkishallinnon luottamustehtävien hoitamisesta.

2. Tavoitteenani on päästä käyttämään osaamistani yhteisten asioiden hoitamisessa.

4. Osaamiseni on vahvinta talouden ja työelämän osa-alueilla ja niistä sektoreista olen kiinnostunut.

5. Ei tässä olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.

Joonas Kivioja, HuKa, 26

Aate-ja oppihistorian opiskelija, aloitusvuosi 2010

1. Ensimmäisenä minut huijattiin mukaan ilmaisen kaljan lupauksilla historian opiskelijoiden ainejärjestö Tiiman hallitukseen vuosiksi 2012-2013. Sen lisäksi toimin vuonna 2013 sekä Oulun yliopiston Humanistisen Killan varapuheenjohtajana että Suomen Humanistiopiskelijoiden puheenjohtajana. Edustajistossa istuin yhden kauden 2013-2015. Ylioppilaskunnan hallitukseen siirtyminen tuntuu loogiselta, onhan tänne pyydetty jo kolmen vuoden ajan.

2. Tavoitteenani on jatkaa samalla linjalla, mitä olen jo aiemmissa työryhmissä tehnyt. Tärkeimpänä tavoitteena on ajaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Tänä vuonna OYY:llä on muuten aivan loistava toimintasuunnitelma, joka oli yksi syy hallitukseen hakemiseen!

3. Olen tullut vaikuttamaan opiskelijan elämään ja edunvalvontaan. Sopoasiat ovat lähellä sydäntäni, ja toivottavasti se näkyy hallituksen muodostumisessakin. Opiskelu on harrastetasolla ensi vuonna.

4. Sosiaalipolitiikka.

5. En ole kyynistynyt, mutta tietyllä tavalla vaikuttamisen realismi on tullut vastaan. Asioihin vaikuttaminen ja yhteisen päätöksen luominen on suhmurointia ja kompromissien tekoa. Toisinaan kompromissi voi olla sellainenkin, johon kukaan ei lopulta ole tyytyväinen.

Maria Ronkainen, TeTa, 23

Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Olen ollut mukana Finanssin tapahtumatoimikunnassa vuonna 2013, seuraavana vuonna Finanssin hallituksessa projektivastaavana, tänä vuonna taas toimin Finanssin koulutuspoliittisessa toimikunnassa. Kaudella 2013-2015 vaikutin myös OYY:n edustajistossa. varsinaisena jäsenenä

2. Koen antaneeni jo ainejärjestötoiminnalle kaiken, mitä annettavaa vain on. Ylioppilaskuntaan olen tullut vaikuttamaan ja vähän uteliaisuudesta katsomaan toimintaa.

3. OYY:ssä haluaisin suuntautua esimerkiksi kopo- ja työelämäasioihin. Panostaminen opiskelutiloihin on yksi keihäänkärjistä. Haluaisin vaikuttaa esimerkiksi opiskeluympäristöön ja ryhmätyötilojen saatavuuteen.

4. Koulutuspolitiikka ja työelämä

5. Minulle käynyt päin vastoin: olen perimmiltäni kyyninen ihminen, ja luottamustoimissa se on vähentynyt. Jos valmistaudut ja perehdyt asioihin tarpeeksi hyvin, saat vietyä niitä myös eteenpäin. Ihmiset ovat kiireisiä eivätkä he ehdi aina lukea kaikkia kokousmateriaaleja, joten hyvin perusteleva ja lobbaava ihminen voi puskea mitä tahansa läpi.

Tiina Strand, Tieteelliset, 23

Biologian opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Ainejärjestöjen hallitustyöstä kokemusta on Oulun luonnontieteilijät ry:n OLutista, biokemian opiskelijoiden Histonista ja biologian opiskelijoiden ainejärjestö Syntaksista. Lisäksi olin OYY:n edustajistossa varajäsenenä kaudella 2013-2015. Nyt aika oli oikea ylioppilaskunnalle: olen aina tykännyt ainejärjestötyöstä, mutta sille olen antanut jo kaiken, mitä annettavaa on.

2. Haluaisin kehittää OYY:n näkyvyyttä ja kuulla laajasti jäsenistön kommentteja siitä, mitä ylioppilaskunnan kuuluisi tehdä tulevaisuudessa.

3. Olen tullut ylioppilaskuntaan tekemään opiskelijan hyvää elämää.

4. Tapahtumat, kulttuuri ja järjestö ja miksei työelämäasiatkin kiinnostavat.

5. Emme kai tänne olisi tulleet, jos olisimme kyynisiä! Vaikka takana onkin monella tapaa raskas syksy, sekään ei ole kyynistänyt. Sanotaan niin, että toimintaan on tullut pikemminkin realistisempi näkökulma.

Jussi-Pekka Tolonen, lääketiet., 27

Lääketieteen opiskelija, aloitusvuosi 2011

1. Olen ollut muun muassa lääketieteen koulutustoimikunnan ja tiedekuntahallituksen jäsen ja toiminut monella kurssilla opiskelijavastaavana.  Nyt aika on hyvä ylioppilaskunnalle, sillä vietän tällä hetkellä välivuotta väitöstutkimuksen parissa, ja TervaSpeksikään ei työllistä enää yhtä paljon kuin aiempina vuosina.

2. Olen huolestunut koulutukseen kohdistuvien leikkausten vaikutuksista. Esimerkiksi lääketieteen tiedekunnassa on tällä hetkellä tosi isot säästöpaineet, ja opiskelijamäärät vain nousevat. Olemme jo omalla pienellä porukalla yrittäneet selvittää, mitä asialle voitaisiin opiskelijoina tehdä.

3.  OYY:ssä haluan ajaa opiskelijan etua ja kiinnittää huomiota erityisesti opiskelujen sujuvuuteen ja koulutuksen laadun kehittämiseen.

4. Kansainvälisyys ja koulutuspolitiikka.

5. Vaikka lääkiksen viime vuosi onkin ollut raskas, edes se ei saanut minua kyynistymään. Siinä auttaa se, että hyväksyy monien asioiden tapahtuvan todella hitaasti. Pitää malttaa olla kärsivällinen.

Susa Vikeväkorva, HuKa, 23

Varhaiskasvatuksen opiskelija, aloitusvuosi 2012

1. Kokemusta on kertynyt ainejärjestöhommista varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Lastareista varapuheenjohtajana, kopona ja kulttuurivastaavana. Syksyllä minut valittiin varsinaiseksi jäseneksi OYY:n edustajistoon ja kasvatustieteen tiedekuntahallitukseen. Lisäksi olen toiminut muun muassa koulutusohjelman toimikunnassa ja pienryhmäohjaajana. Olen antanut ainejärjestötoiminnalle kaiken, nyt haluan oppia ja kehittää itseäni entisestään.

2. OYY:n viestintästrategia ja sen uudistaminen kiinnostaa kovasti, odotan sitä työtä innokkaasti. Lisäksi haluaisin kehittää ja monipuolistaa OYY:n viestintää. Pohdittavaa on erityisesti siinä, miten oikeasti tavoitetaan opiskelijat ja sidosryhmät.

3. Täällä ollaan tekemässä opiskelijan hyvää elämää ja vaikuttamassa koko yliopiston tasolla. Haluan jatkaa myös hyvää vakalaisten [varhaiskasvatuksen opiskelijoiden] aikaa OYY:ssä, viedä viestiä meidänkin päätyyn vielä entistä enemmän.

4. Viestintä.

5. Oma motivaatio vaikuttaa paljon. Jos itsellä vain on sinnikkyytä ja tahtoa, asioita saa vietyä eteenpäin. Jotkut asiat etenevät nopeammin, toiset hitaammin, ja tämä on vain pakko hyväksyä. Kärsimättömyys on ollut yksi omista paheistani, mutta onneksi luottamustoimet ovat auttaneet sen kehittämisessä. Yhdessä toimiessa on pakko oppia näkemään asioiden toiset laidat.

 

Antoivatko tuoreet hallituslaiset uutta intoa opiskelijavaikuttamiseen? Lue lisää kiinnostavista vaikutuspaikoista tai opiskelijoiden kokemuksista vallankahvassa. Mikäli OYY:n edustajistovaalien tulokset ovat unohtuneet, virkistä muistiasi täällä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Konsultti muuttuu toteuttajaksi

Porukka tuotantotalouden opiskelijoita kyllästyi suurten yritysten epäkohtiin. Kymmenpäinen joukko ratkaisee nyt ongelmia oman konsulttiyrityksensä nimissä. Sen toimitusjohtajuuteen keskittyy tuore diplomi-insinööri Mikko Kontio.

Eurot silmissään kiiluen konsultti puhuu henkilöstölle ympäripyöreitä ja lähettää tunnin tuokiosta nelinumeroisen laskun. Tämän stereotyyppisen kuvan vuoksi Mikko Kontio puhuu konsultin sijaan mieluummin toteuttajasta. X Heads Oy:n periaatteena on, että konsultit yrittävät ymmärtää asiakasyrityksen toimintamallin ja pohtivat, mitä juuri siellä voitaisiin tehdä toisin.

”Asiakkaan tavoitteena voi olla vaikka myydä yritys kalliilla hinnalla tai toisena ääripäänä halu kehittää kestävää liiketoimintaa. Meidän ideanamme on auttaa”, Kontio kertoo ja korostaa, että parannuksen he pyrkivät toteuttamaan yhteistyössä, jotta näkevät, kun toinen onnistuu.

Paremmin tekeminen yhdessä ajoi myös X Headsin perustamiseen. Firman visionääri ja sarjayrittäjä Jussi Auvinen halusi koota tiimin yrittäjähenkisistä ihmisistä, jotka ovat valmiita tekemään asioita omalla tavallaan ja kapinoimaan perinteistä teollisuusuraa vastaan.

Kontio näkee pelkkänä etuna sen, että aloittavan yrityksen riveissä on yhden tai kahden hengen sijasta molempien käsien sormilla laskettava määrä asiantuntijoita. Se laajentaa näkemystä.

”Meillä on kokemusta eri teollisuudenaloilta. On ongelmanratkaisijoita, kirjoittajia, web designer, prosessiosaajia ja yksi health tech -asiantuntija”, Kontio luettelee.

Kilpailija on yhteistyökumppani

Monipuolisen kokemuksen tuomasta verkostosta X Heads löysi ensimmäisen asiakkaansa kesällä, kun yritys noin puoli vuotta sitten perustettiin. Kontio muistelee, että projekti saatiin hoidettavaksi, koska asiakkaan ongelmasta otettiin selvää ja esitettiin muutama oikeanlainen kysymys.

”Meillä ei vielä ollut toimistoa, joten homma hoidettiin etänä Skypen ja Google Docsin avulla. Puolet ratkaisi materiaalivirtojen ohjaamista ja toinen puoli kirjoitti siitä raportin”, Kontio kuvailee kuuden hengen työnjakoa.
Kaikkia ei aina tarvita mukaan, ja kunkin panostus vaihtelee tilanteesta riippuen.

Kontio paljastaa, että osa saa jo elantonsa yrityksestä, osalle työ on sivutoimista. Voitonjaosta on tehty laskukaavat etukäteen.

Porukka on hajaantunut eri puolille maailmaa: Australiaan, Singaporeen, Espanjaan ja Vaasaan. Syyskuussa saadulle Oulun-toimistolle Njetwork Innin tiloihin mahtuu muutama henkilö.

Viimeiseen puolivuotiseen on Kontion sanoin kuulunut riittävästi uusia asiakkaita, tuotteistamista sekä vanhojen verkostojen herättelyä ja uusien kerryttämistä tapahtumissa.

”Totta kai asiakkaille esittäytyminen aina jännittää, mutta ei auta kuin uskoa omaan osaamiseensa, niin muutkin uskovat. On ollut innostavaa nähdä, kun ihmiset tajuavat, että voisimme yhdessä tehdä jotain paremmin”, nyökyttelee toimitusjohtaja.

X Heads on lyöttäytynyt yhteen toisen oululaisen konsulttifirman kanssa. Kontio ei näe kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita. Hänen mielestään Oulussa vallitsee ikävä asenne, että pienet firmat kilpailevat toisiaan vastaan, kun ne voisivat yhteistyöllä saada enemmän aikaan.

Konkurssi on mahdollisuus

Asioihin vaikuttaminen, haasteet ja vastuu houkuttelevat Mikko Kontiota yrittäjyyteen. Suurissa korporaatioissa työskennellessään X Headsin tekijät huomasivat, mikä työyhteisöjen ja teollisuuden prosessien toiminnassa hiersi, mutta nuorten ehdotuksia ei kuunneltu. Toisen leivissä oma into voi kuihtua.

”Kuukausipalkka on maailman vahvin huume. Kun on asuntolainaa, on riippuvainen vakituisesta työpaikasta”, Kontio perustelee sitä, miksi opiskelijana kannattaa uskaltaa toteuttaa ideansa.

Hänen mielestään yrittäjyydestä puhutaan turhaan mörkönä, koska nuori saa kokeilla ja epäonnistua. Amerikkalaismentaliteettia lainaten Kontio sanoo konkurssin olevan mahdollisuus – niin voi käydä ja firman kaatuminen taas tuo tullessaan jotain uutta.

”Ehkä X Headsiä ei parin vuoden päästä ole tai sitten on”, Kontio puntaroi, sillä startup-hengen mukaisesti uudet bisnekset kiinnostavat.

Vastikään diplomityönsä viimeistelleenä hän kokee, että yliopistosta yrittäjiksi ryhtyvät ovat tuoreen tiedon hyödyntäjiä. Toimitusjohtaja on hyvillään, että teekkarit tekevät diplomitöitään yhä useammin pienille yrityksille, ja yhden suuren Nokian valta-asema on murtunut. Työn henkinen palkitsevuus tuntuu houkuttelevan enemmän kuin jättiyrityksen palkkalistoille pääseminen.

Työkentän ja startup-maailman muovaaminen ei ole vain insinöörien ja kauppatieteilijöiden yksinoikeus. Kontio näkee, että X Heads voisi tarvita kulttuurien tuntijoina esimerkiksi historioitsijoista.

”Yliopistolla pitäisi päästä kuppikunnista eroon. Voisi syntyä vaikka mitä siistiä, kun teekkarit ja humanistit heitettäisiin yhdessä ideoimaan”, Kontio väläyttää.

 

Kuka?
Mikko Kontio 

» 25-vuotias.
» Kotoisin Maikkulasta, asuu Tuirassa.
» Valmistunut marraskuussa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi. Sivuaineena opiskellut tietotekniikkaa.
» Työskentelee X Heads Oy -nimisen konsulttiyrityksen toimitusjohtajana.
» Aiemmin töissä ICT-firma Exfossa, metallipaja Sah-Kolla ja kuljetusalalla. Reppureissaajana Australiassa teki töitä farmeilla.
» Toiminut tuotantotalousteekkareiden Optiem-ainejärjestön hallituksessa opintovastaavana ja kuulunut opiskelijajäsenenä tuotantotalouden osaston johtoryhmään.
» Vapaalla lumilautailee ja viihtyy luonnossa: kalastaa, pilkkii, metsästää, vaeltaa, mökkeilee.
» Lapsena pyöritteli uravaihtoehtoja eräoppaasta maatalousyrittäjään. Myöhemmin kiinnostus tekniikkaan ja bisnekseen ohjasi yliopistoon.
» Haaveilee, että voisi työssään tehdä sitä, mitä haluaa ja silloin kun haluaa sekä nähdä maailmaa. Näin aikaa jäisi myös lumilautailuun ja luonnossa oleiluun.
» Toivoo, että vanhemmat sukupolvet ymmärtäisivät nuorten voiman, unohtaisivat omat kuppikuntansa ja auttaisivat nuoria toteuttamaan itseään. ”Sillä olisi suuri vaikutus asioihin. Voisi vaikka syntyä se kliseinen maailmanrauha.”

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää:

Energiaekonomisti haaveilee lapsenkasvatusajasta

Antti Tumelius tarvitsee työssään controllerina ihmissuhdetaitoja ja vankkaa numeroiden tajua. Työura ei ole katkennut kertaakaan, sillä mieluisa ala löytyi jo lukiossa.

Urapolulle on helppoa astella, kun tie on selvillä. Antti Tumelius, 36, tiesi jo lukioikäisenä matkan jatkuvan seuraavaksi taloustieteiden opintoihin.

Aivan ensimmäisellä yrityksellä vuonna 2000 ovi aukeni tosin väärään tiedekuntaan. Matematiikan fuksi tiesi heti alan olevan hänelle sopimaton, muttei antanut sen häiritä työntekoa. Kahden ensimmäisen opiskeluviikon jälkeen hän hyppäsi tekemään matematiikan opettajan sijaisuuksia yläkoulussa ja lukiossa.

Vuonna 2008 kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Tumelius ei ole ollut valmistumispäivänsä jälkeen päivääkään työttömänä.

Siirtyminen opiskeluista työelämään kävi sujuvasti valtion Energiavirastolle tehdyn pro gradun -tutkielman ja sitä seuranneiden määräaikaisten työsopimusten vuoksi.
”Tutkintopapereiden saamista seuraavana aamuna minulle tarjottiin virkaa virastolla. Olin siis työttömänä nolla päivää.”

Tumeliuksen reittiä yliopistosta työelämään ei hidastanut edes hallituspaikka Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa. Vuoden 2007 hallituksen varapuheenjohtajana ja kv-vastaavana Tumelius viimeisteli kandintutkintonsa ja paiski töitä.

Työn riittämisen syyksi hän arvelee tuplarooliaan sekä rahaa että energiaa ymmärtävänä asiantuntijana. Laskentatoimen opinnot antoivat edellytykset taloushallintaan, työkokemus Energiavirastolla ja energia- ja ympäristöalan tutkimusyhtiö CLEEN Oy:llä taas antoivat avaimet energia-alalle.

”Varmasti löytyisi minua parempia talous- tai energiamiehiä, mutta kahden alan osaamisen yhdistelmä samassa ihmisessä on hyödyllinen. Oman pääaineen substanssiosaaminen ja toimialatuntemus ovat hyvä pari missä vain.”

Menestyminen uralla vaatii kaikesta muusta tinkimistä. Tumelius sanoo ajatelleensa vuodesta 2007 alkaen pelkästään töitä. Nyt miestä työllistää myös alle vuoden ikäinen poika, joten elämään on ollut pakko mahduttaa muutakin.

Kirjanpitoa ei auta skipata

Antti Tumelius palasi seitsemän vuotta kestäneeltä Helsingin komennukseltaan Ouluun viime vuoden tammikuussa. Nykyisessä työssä Oulun Energia -konsernin controllerina Tumelius sanoo tarvitsevansa eniten ihmissuhdetaitoja. Vaikka työ taloushallinnon pyörittäjänä sisältää tietysti paljon talousrutiinia ja numeroiden pyörittelyä, iso osa arjesta on kollegojen ja konsernin johdon kanssa työskentelyä.

”Minua harmittaa aivan sikana, etten hakenut kesätöihin kaikkiin Oulun tilitoimistoihin! En vain tajunnut, että niinkin voi tehdä. Olin Taivalkoskelta kotoisin ja arvelin, ettei niitä töitä vain ole.”

Tähän häntä valmensivat erilaiset pestit yliopiston vapaa-ajanjärjestöissä. Tumeliuksen mukaan yliopistovuosien konkreettisin hyöty on tullut järjestötoiminnan lisäksi Juha Huikarin kirjanpitokursseilta.

”Perusasiat eli kirjanpito on pakko osata, ja sen puutteeseen moni kauppatieteilijä kompastuu. Aivan vastikään olen työtehtävieni takia joutunut kaivamaan aiheen oppikirjoja esiin”, Tumelius muistuttaa.

KTM-tutkinto on Tumeliuksesta lähtökohtaisesti työelämärelevantti tutkinto, joten työllistymisvaihtoehdot ovat selkeämpiä kuin monella muulla alalla. Unelmien työpaikkaa on silti hyvä miettiä jo opiskeluaikana. Tumelius kannustaa fukseja kyselemään valmistuneilta taloustieteilijöiltä sitä, mitä kautta he ovat omat työpaikkansa löytäneet.

”Minua harmittaa aivan sikana, etten hakenut kesätöihin kaikkiin Oulun tilitoimistoihin! En vain tajunnut, että niinkin voi tehdä. Olin Taivalkoskelta kotoisin ja arvelin, ettei niitä töitä vain ole.”

 

Kuka?
Antti Tumelius
» Valmistunut vuonna 2008 kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan laskentatoimi. Sivuaineina johtaminen, yritysjuridiikka ja Aasia-opinnot.
» Yliopisto-opinnoissa parasta oli järjestötoiminta. Oli mukana opiskeluvuosinaan mm. Cryon, Finanssin, Sigman ja OYY:n toiminnassa. Valmistumisensa jälkeen mukana Energiaekonomistit-järjestön hallituksessa.
» Haastavinta opiskeluissa oli oman kiinnostuksen rajaaminen ja ajankäytön hallinta.
» Ensimmäinen oman alan työ oli Helsingissä Energiavirastossa vuonna 2007, jonne hän teki myös pro gradu -tutkielmansa. Energiavirastoa edelsivät kesätyöt oululaisessa Finnkarelco-perheyhtiössä ja harjoittelujakso Finprolla Kuala Lumpurissa.
» Töissä Oulun Energialla controllerina. Työssään hän vastaa kahden yrityksen taloushallinnosta.
» Unelmoi lapsenkasvatusajasta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: