Yliopistoilla on päätehtävänsä: tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus sekä opiskelijoiden kasvattaminen palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.
Yliopistoilla on myös tapansa varmistaa, että nuo tehtävät toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla – juuri sitä kutsutaan laatujärjestelmäksi.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan auditoinnissa tarkastellaan Oulun yliopiston laatujärjestelmää ja sitä, miten yliopistoamme systemaattisesti kehitetään. Yliopistoa syynätään perin pohjin ja arvostelun läpäistyään palkitaan laatuleimalla.
Auditoinnin suorittaa Karvi, kansallinen koulutuksen arviointikeskus, joka nimeää erityisestä korkeakoulujen arviointipoolista viisihenkisen auditointiryhmän tekemään tarvittavat haastattelut ja laatimaan varsinaisen auditoinnin. Tämä ryhmä koostuu niin opiskelijoista kuin opettajista ja tutkijoista ja voi olla myös kansainvälinen.
Mikä valikoituu jokerikohteeksi?
Auditoinnissa yliopistomme omat käytänteet pistetään testiin. Syksyllä 2015 yliopisto perusti Quality Assurance Project Group (QAP) -työryhmän, johon kuuluu henkilökuntaa eri yliopiston sektoreilta.
Opiskelijoiden ääntä työryhmässä käyttää OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Henna Määttä, ja työryhmän tarkoituksena on valmistautua auditointiin. Oulussa auditointi on kansainvälinen, eli materiaalit laaditaan ja haastattelut käydään englanniksi.
Työryhmä laatii muun muassa yliopiston laatukäsikirjan ja muut tarvittavat auditointimateriaalit, joiden avulla itse auditoijat voivat tarkastella yliopistomme toimintaa.
Auditoitavan korkeakoulun perustehtävien ja tukitoimintojen arvioinnin lisäksi myös tutkinto-ohjelmia arvioidaan. Yliopisto saa itse esittää näistä tutkinto-ohjelmista kahta, ja kolmas on auditointiryhmän vapaavalintainen jokeri-kohde.
Oulun yliopistossa auditoitavat tutkinto-ohjelmat ovat upouusi opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tohtoriohjelma. Jokerikohde voi olla mikä vain, minkä auditoijat valitsevat — esimerkiksi juuri sinun oppiaineesi.
Takana loistava tulevaisuus
Tällä hetkellä Suomen korkeakoulut käyvät läpi toista auditointiaan.
Oulun yliopisto auditoitiin vuonna 2010, ja sai kuusivuotisen laatuleimansa varsin hyvin arvosanoin.
Itse asiassa kansallisessa arvioinnissa Oulun yliopistolla on takanaan komea putki.
Ennen Karvia auditoinnit hoitanut KKA (korkeakoulujen arviointineuvosto) nimitti tutkimuksen ja koulutuksen huippuyksiköitä. Nämä olivat kaksivuotisia ”laatuleimoja”, joiden mukana tuli myös rahallinen tukiainen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Vuosina 1999–2012 käytössä olleen hankkeen aikana Oulun yliopisto sai peräti 13 koulutuksen huippuyksikkö-palkintoa, ja edellä oli vain Helsingin yliopisto (17 huippuyksikköä). Koska kukin huippuyksikkö toi rahallista tukea noin miljoona euroa yliopistolle, eli kyse ei ollut mistään nappikaupasta.
Käynnissä oleva auditointi ei moista rahallista tunnustusta sisällä, vaikka syyni on kova.
Taustalla on yliopistolain kirjaus, jossa korkeakouluja velvoitetaan osallistumaan ulkoisen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Toki korkeakoulut voivat toteuttaa tämän velvoitteen muutenkin kuin Karvin auditointiin osallistumalla, mutta käytännössä se olisi korkeakoulun maineen kannalta arveluttavaa, sekä hyvän mahdollisuuden hukkaamista.
Sillä mahdollisuus auditointi nimenomaan on. Se on ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella yliopistoa kokonaisuutena ja vieläpä ulkopuolisen silmin. Aivan kuin kysyisi rehelliseltä kaverilta, että näyttääkö peppu isolta uusissa farkuissa.
Mistä laadun tunnistaa?
Suuri auditointipäivä koittaa syksyllä. Auditointi käsittää oikeastaan kolme päivää, 17.–19.10., joiden aikana yliopiston käytävillä liikkuu auditoijien ryhmä tarkkailemassa ja pistämässä huomiolle, kuinka asiat toimivat.
Metodeihin kuuluvat haastattelut, asiakirjoihin ja tuloksiin tutustuminen sekä vaikkapa pistokyselyt vastaantulevilta opiskelijoilta.
Auditoinnin tarkoitus ei kuitenkaan ole vikojen osoittelu, vaan pikemminkin hyvien käytänteiden tunnistaminen sekä kehityskohteiden löytäminen. Koko yliopistoyhteisö pääsee seuraamaan kuinka hyvin täällä oikeasti asioita tehdään.
Kyseessä ei ole tenteistä tuttu 1–5 -arvostelu, vaan kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunhallinnan luonnehdinnat kaikista auditointikohteista.
Jos tilille napsuu ”puuttuvia” kohteita, voi korkeakoulu saada hylätyn, ja sen täytyy 2–3:n vuoden päästä käydä uusinta-auditointi. Varsinaista rahallista sanktiota ei ”hylsystä” tule, mutta itse auditoinnin uusiminen on raskas prosessi ja totta kai vie paljon työaikaa.
Ehkä kuuluisin auditoinnin epäonnistuja on Tampereen yliopisto, jonka laatujärjestelmissä oli niin pahoja puutteita, ettei se päässyt auditointia läpi vuonna 2008 ja epäonnistui uusinnassaan vielä vuonna 2012. Uusinnan uusinnassa vuonna 2015 Tamperekin pääsi laatuleimattujen joukkoon.
Oulun yliopistolla tulee myös olemaan haasteita auditoinnissa. Vuoden 2010 jälkeen on tapahtunut paljon ja välillä laadunvalvonta on kaikessa muutoskiimassa tuntunut jääneen jalkoihin.
Auditoinnissa yliopistot voivat ehdottaa myös erillistä auditoitavaa kohdetta, joka ei vaikuta varsinaiseen arvosanaan. Varsin osuvasti yliopistomme on valinnut kohteeksi ”henkilöstön hyvinvoinnin johtaminen muutoksessa”.
Pian saamme tietää, mikä asian laita on.
Kirjoittaja Juho Karjalainen on työskennellyt ylioppilaskunnan koulutuspoliittisena sihteerinä sekä suunnittelijana humanistisessa tiedekunnassa.
Tehtävärastilta toiselle suunnistaessa ainoa sallittu kulkuväline on polkupyörä. Mikäli joukkue kiertää kaikki rastit, päivän aikana kilometrejä kertyy lähes neljäkymmentä. Tänä vuonna kisan voiton nappasi joukkue Hyvinvoivat.
Kyykkää kalauteltiin keskiviikkona 10.5. kaupunkisuunnistuskisa Amazing Ouluun kuuluneella Oulun Akateemisen Mölökky- ja Kyykkäseuran pitämällä rastilla.
Rastitehtävänä oli pienten kyykkien kalauttaminen pois pelineliöstä puista kyykkämailaa eli karttua heittämällä. Jokaisella kilpailijalla oli käytettävänään kaksi heittoa.
Vaikka kaikki heitot eivät osuneet kohdalleen, Tasteless Gentlemen pärjäsi lopulta kahdeksan pisteen arvoisesti – ei siis ollenkaan huonosti, sillä rastin maksimipistemäärä oli 10.
Kyykkärasti oli Tasteless Gentlemenille jo päivän kolmas rasti.
”Kivahan se on kokeilla kaikkea hauskaa, eipä näitä lajeja ei tulisi muuten harrastettua”, Juho Saari summasi päivän annin.
Erityistä treeniä kisaan varten he eivät olleet harjoittaneet.
”Mitä nyt pumpattiin pyörien kumit täyteen. Ja saunomista on toki jo harjoiteltu”, Markus Stöckell nauroi.
Kisa kannustaa liikunnallisuuteen
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä Amazing Oulu –kaupunkisuunnistuksessa nelihenkiset joukkueet suunnistavat ristiin rastiin Oulua tehtäviä suorittamassa. Tänä vuonna kaupunkisuunnistukseen osallistui 26 joukkuetta.
Televisio-ohjelma Amazing Racen inspiroima kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo yhdettätoista kertaa. Reipashenkinen ja päihteetön tapahtuma kannustaa liikunnallisuuteen ja Ouluun tutustumiseen. Ympäri kaupunkia sirotellut tehtävärastit esittelevät oululaisten harrastejärjestöjen toimintaa: kolmentoista eri rastin tehtävät vaihtelivat miekkailusta roller derbyyn ja keilauksesta kiipeilyyn.
Amazing Oulussa rastilta rastille suunnistaessa autot, taksit ja bussit ovat kiellettyjä, ja matkaa on taitettava pyörillä. Päivän aikana kilpailijat pyöräilevätkin lähemmäs 40 kilometriä.
Kilpailupäivä käynnistyi kauppatorilla aamuyhdeksältä aurinkoisessa säässä. Päivän aikana kilpailijat saivat kuitenkin yllättävää lisähaastetta erityisen oikuttelevasta säästä: rasteilla nautittiin auringonpaisteesta, rankasta lumisateesta ja välillä myös molemmista yhtä aikaa.
Oulu Roller Derbyn rastilla kilpailijat pääsivät testaamaan nelirenkaisia quad-rullaluistimia. Oikealla ohjaamassa Pinja Korpi, vasemmalla kilpailija Virpi Kostama.
Tavoitteena 110-prosenttinen suoritus
Kyykkäurakasta alle vartissa selvinnyt Tasteless Gentlemen sai kyykän päälle myös vihjeen seuraavasta rastista. Vihjeet sisältävät erilaisia pulmia, sanaleikkeitä tai muita ovelia vinkkauksia seuraavan rastin olosijasta.
Tällä kertaa rastilta toiselle siirtyminen ei vaatinut mahdottoman pitkää matkustusta, sillä seuraava rasti odotteli jo humanistipallolla, humanistisen tiedekunnan sisäpihalla.
Siellä rastia piti Oulu Roller Derby, jonka antama tehtävä oli kaksivaiheinen.
Ensimmäisenä tehtävänä oli pareittain suoritettu kontaktiharjoitus, jossa tarkoituksena oli puskea kisakaveri pois kehästä. Ensimmäisen tehtäväosuuden sai suorittaa ilman rullaluistimia, sillä tehtävä ei ole helppo edes kengänpohjat tiukasti maanpinnalla.
Seuraavana tehtävänä oli luistella rastivahtien laatima rata, joka sisälsi muun muassa sirklausta ja takaperin luistelua.
Kesken keskiviikkoiltapäivän pahimman lumimyrskyn derbyrastille osunut Cykkeliryhmä suoritui varsin nopeasti molemmissa osuuksista – eniten aikaa joukkueella kului sopivien rullaluistimien ja ranne- ja polvisuojien löytämiseen ja pukemiseen.
Joukkueessa rullailivat matematiikkaa ja fysiikkaa opiskelevat Janne Klemola, Heikki Huhtamäki, Ahti Kemppainen ja Virpi Kostama.
Luistelu- ja tasapainokykyjä haastava derbyrasti oli heille jo kisapäivän seitsemäs.
Humanistipallolle tultaessa rastikokemusta oli muun muassa kiipeilystä, miekkailusta ja pakohuoneen ongelmanratkaisusta.
”Tavoitteenamme on tietenkin kaikkien rastien suorittaminen, satakymmenprosenttisesti. Puolethan tässä on jo käyty, joten tilanne näyttää hyvältä!” Janne Klemola vakuutti rullaluistimia riisuessaan.
Kuusituntisen suunnistuskisan päätteeksi joukkueet kokoontuivat maalipaikalle ravintola Rauhalaan syömään ja saunomaan. Kisan nopeimmat, innostavimmat ja eniten pisteitä keränneet joukkueet myös palkittiin. Kisan pääpalkintona oli lahjakortti Skydive Oulun järjestämälle laskuvarjohypyn alkeiskurssille.
Komeimman pistesaaliin päivän suunnistusurakasta nappasi lopulta joukkue numero 13, Hyvinvoivat. Neljän parhaan joukkoon ylsivät myös joukkueet Swift gang, Pedakokikset ja Pepsi ja Ei kaikki muumit laaksossa.
Vapunaaton viettäminen käynnistyi perinteisillä ohjelmanumeroilla. Oulun yliopiston Humanistinen Kilta lakitti Frans Michael Franzénin patsaan puolelta päivin. Kello kahdelta Åströmin puistossa käynnistyivät puolestaan oululaisten teekkarifuksien fuksiuitot. Vaikka Lasaretinväylä olikin vielä pääosin jäässä, jäähän sahattu avanto mahdollisti fuksien uimaretken. Tuttuun tapaan uittojen pukukoodi oli vapaa: veteen molskahdettiin niin puvussa, uimahousuissa kuin täysin alastomanakin.
Harmaa, sateinen ja tuulinen sää ei suosinut oululaisia vapunviettäjiä. Piknikpeiton (tai -pressun) levittäminen Ainolan puistoon vaati tänä vappuaattona tavallista enemmän intoa ja omistautumista, olihan maa vielä useassa kohdassa lumen ja jään peittämä.
Ankea sää ei kuitenkaan vähentänyt perinteisten vapunaaton tapahtumien viehätystä: Sekä Franzénin patsaan lakitusta, kaupungin läpi kulkenutta vappukulkuetta ja Åströmin puistossa teekkarifuksien lakitusta seuraamassa oli tuttuun tapaan iso joukko opiskelijoita.
Oulun ylioppilaslehti kokosi vapunaaton alkuhulinoista kuvagallerian.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
OYY kutsuu kaikki Oulun yliopiston opiskelijat valtaamaan Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden alueen. Tiistaina 2.5. järjestettävä mielenosoitus on kannanotto nykyaikaisten ja laadukkaiden opetusympäristöjen puolesta.
Linnanmaan yleisopetustilojen (C-hankealue) remontointihanke on keskeytetty toistaiseksi.
Keskeytyspäätöksen ovat tehneet yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), rakennuttajakonsultit ja Oulun yliopisto.
C-hankealue sijoittuu Kauppakadun ja Prosessikadun välille. Siihen kuuluu tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentokäyttöön, itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja opetustiloja.
Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan syynä keskeytykselle on yliopiston halu ”suunnitella koko Linnanmaan kampukselle opetustilat, jotka parhaiten palvelevat nykyaikaista opettamista.”
”Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi remontoida uusiksi. Koska kyseessä on myös taloudellinen asia, pitää asia suunnitella huolellisesti. Remontteja ei pidä tehdä vain remontoinnin vuoksi.”
Essi Kiurun mukaan päätöksessä painoi myös se, että C-hankealueen remontointi ei olisi kasvattanut opetustilojen määrää aiemmasta: alueella olisi remontinkin jälkeen kymmenen opetustilaa. Tilat olisivat remontin jälkeen olleet kuitenkin aiempaa modernimmat ja laadukkaammat.
Maanantaina 24.4. Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän hankesuunnittelukokouksessa mukana olleen OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan keskeytykseen ilmoitettiin myös kaksi muuta syytä: C-hankealueen poikkeuksellisen korkeat vuokrakustannukset ja se, ettei Oamkin muutosta synny opetustilojen suhteen yhtä suurta synergiaetua kuin odotettiin.
Pitkiä päiviä, poikkeuksellisia tiloja
Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään huomattavasti. Haasteena on saada opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuttovaiheessa, eli vuosien 2018–2019 aikana.
Ratkaisuksi tälle on kaavailtu aiempaa pitempiä opetuspäiviä ja kaikkien opetukseen soveltuvien tilojen käyttöönottoa. Siksi esimerkiksi Linnanmaan hallintopäädyn Saalastinsalista ja ravintolakabineteista voisi siirreltävillä väliseinillä ja AV-laitteiston avulla tulla opetustiloja.
Yliopiston suunnitelmissa myös tilankäyttöprosenttia tulisi parantaa niin, että olemassa olevat opetustilat ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 8–16. Opetusta saatetaan siirtää myös ilta-ajalle.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää päätöstä hankesuunnittelun keskeytyksestä huonona. Ylioppilaskunta julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se esitti huolensa keskeytyspäätöksen vaikutuksista.
Ylioppilaskunta järjestää lisäksi tiistaina 2.5. mielenosoituksen. Mielenosoitus järjestetään Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 12–13.
Mielenosoitukselle on listattu liuta syitä: yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoidaan päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.
OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin mukaan mielenilmauksen tavoitteena on ”yliopiston johdon silmien aukaiseminen”.
”Haluamme että opiskelijat huomioitaisiin aidosti näissä kehitysprosesseissa, ja meidät pidettäisiin aikatauluissa ja viestinnässä mukana. Haluamme, että meitä kohdellaan näiden tilojen käyttäjänä. Opiskelijoita tulisi kuunnella esimerkiksi siinä, että molemmilla kampuksilla saataisiin tarpeeksi itseopiskelutiloja. Erityisesti Kontinkankaalla on niiden riittävyydestä iso huoli.”
Kronqvistin mukaan ylioppilaskunta on tyytymätön Oulun yliopiston viestintään.
”Toivomme, että viestintä olisi yhtenäistä ja johdonmukaista, ja päätöksiä valmisteltaisiin enemmän opiskelijoiden kanssa, ettei tulisi aina näitä yllätyksiä.”
Hallitus päättää asiasta ensi viikolla
Oulun yliopiston hallitus kokoontuu päättämään tila-asioista toukokuun alussa.
Esityslistan mukaan yliopiston hallituksen 3.–4.5. pidettävässä kokouksessa vahvistetaan päätökset vain humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden toteuttamisesta.
Tilahankkeissa aiemmin paljon vastustusta herättänyt kohde oli humanistien kiltahuoneiden ja Humus-kahvilan sijoittaminen. Sijoitukseensa tyytymättömät humanistit järjestivät aiheesta myös oman mielenilmauksensa.
Humanistien kiltahuoneiden sijoituksessa päästiin lopulta sopuratkaisuun: humanistien kolme kiltahuonetta sijoitetaan Geokadun sivukäytävälle ja itse Humus Geokadulla olevaan, käytävälle avautuvaan luokkatilaan.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oululaisteekkareiden Wesibussi on kuljettanut hilpeitä vapunviettäjiä jo kahdeksantoista vuoden ajan. Vaikka moni asia onkin riehakkaiden vuosien aikana muuttunut, yksi asia pysyy: jonottamatta ei bussiin pääse.
Mistä tuntee vapun lähestyvän? Ruokakauppoihin ilmestyneistä ylihinnoitelluista simapulloista ja tippaleivistä, lounasravintoloiden kaupittelemista munkeista, lapsiperheiden rattaisiin kiinnitetyistä hennoista folioilmapalloista?
Ei.
Varmin merkki vapusta ovat jonot, jotka muodostuvat 2T-ovelle ja Kiikelinrantaan – loputtomat, vienosti alkoholilta tuoksahtavista opiskelijoista muodostuvat jonot, joissa laulu raikaa ja tämän kevään kovimmat vappuhitit soivat.
Onnellisia ovat he, joiden odotus palkitaan pääsyllä Wesibussiin – pettyneitä taas he, joiden nenän edestä bussin ovet sulkeutuvat.
Tuntien odotuksen jälkeen ulkopuolelle jääminen riipii hyvin nesteytetyn opiskelijan mieltä.
“Pitkät jonot ovat ainainen ongelma. Sille ei kuitenkaan voi hirveästi tehdä mitään”, myöntää Meeri Sarajärvi, Wesibussi-aktiivi vuodesta 2009.
Nyt bussiin otetaan kerrallaan maksimissaan kahdeksankymmentä asiakasta. Määrässä on toki hieman vaihtelua, sillä “isot koneteekkarit vievät yleensä enemmän enemmän tilaa kuin pienemmät humanistit”, Sarajärvi nauraa.
Myös säällä on merkitystä. Mikäli vapusta tulee Suomen suvelle ominaiseen tapaan luminen ja kylmä, paksusti pukeutunut opiskelija vie enemmän tilaa kuin kesäkeliin varautunut.
Tätä käytännön näkemystä harva tulee ehkä ajatelleeksi, kun bussin ovi sihahtaa kiinni juuri oman nenän edestä.
Jonoille on vaikeaa löytää yksinkertaista ratkaisua. Mikäli bussin ovella seisova Staff-huppariin pukeutunut järjestäjä heltyisikin janoisten matkustajien toiveeseen päästää enemmän väkeä bussiin, olisi ylibuukkauksen lopputuloksena varsinainen ruuhkabussi helvetistä.
Siksi kiukuttelu ei auta. On vain otettava mukava asento, rentouduttava ja laitettava musiikki soimaan – kyllä bussi vielä kierrokseltaan palaa.
Wesibussin linjanumero on tuttu 69. Bussi lähdössä KotiLäänin Lyhyelle maanantaina 24.4.
Wesibussi tänä vappuna täysi-ikäiseksi
Pitkät jonot ovat merkki siitä, että tänä vappuna 18 vuotta täyttävä Wesibussi on edelleen oululaiselle vapunviettäjälle mieleen. Wesibussin perusidea ei ole vuosien aikana vanhentunut: tavallisesta paikallisbussista tehdään edelleen pienillä muutoksilla vapunviettoon sopiva bailubussi.
Sähköinsinööriopiskelijoista koostuvan kaveriporukan keväällä 1999 järjestämästä vapputempauksesta käynnistynyt hanke on vuosien aikana kasvanut ja sen järjestäminen ammattilaistunut.
Comitean perustaminen varmisti sen, että tieto ja taito Wesibussista on siirtynyt luontevasti järjestäjältä toiselle.
“Tällä takaamme toiminnan jatkuvuuden. Uusia hyviä, aktiivisia tyyppejä on otettu pikku hiljaa mukaan, jotta saamme porukkaa uudistettua ja saisimme toiminnan pidettyä hengissä toiset 18 vuotta”, sanoo Ville Peteri, wesibussiaktiivi jo kymmenettä vuotta.
Viime vuosien aikana Peteri on jättäytynyt aktiivisesta järjestämisestä hieman syrjemmälle, ja keskittyy koordinoimaan Wesibussin ja sen tuotot saavan OYSin yhteistyötä.
Nuorempaan järjestäjäpolveen kuuluu esimerkiksi prosessitekniikkaa opiskeleva Juha Parkkila, joka aloitti Wesibussicomiteassa viime vuoden vappuna.
“Nyt on ollut vielä opettelua, toimintatapoihin tutustumista, tapahtumien järjestämistä.”
Comitean jäsenille ei ole osoitettu erillisiä rooleja, vaan kaikki tekevät hieman kaikkea, kertoo sähkötekniikan opiskelija Lasse Järvelä.
Ei täällä voi olla miten vaan. Wesibussin säännöt löytyvät myös bussin ikkunasta.
Wesibussi tekee hyvää
Wesibussiin on aina kuulunut myös hyvän tekeminen. Bussimatkojen tuotot lahjoitetaan joka vuosi hyväntekeväisyyteen.
Bussin alkuvuosina lipputulojen lahjoituskohteena oli Unicefin Janopäiväkeräys. Tästä alkuperäisestä hyväntekeväisyyskohteesta tulee myös bussin nimi.
Viime vuosien ajan lahjoitusvarat on kohdennettu Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.
Lahjoitussumma on annettu yhteistyöyritykselle, josta OYS:in henkilökunta on voinut itse valita haluamansa tuotteita.
Wesibussin tuottojen vuosittainen lahjoitussumma on viime vuosien aikana ollut noin 8000-9000 euroa, Peteri kertoo. Vuodesta 2012 lähtien OYSille on lahjoitettu yhteensä 40 000 euroa.
“Usein lahjoitussummalla on ostettu osastoille leluja. Lelut ovat kovassa kulutuksessa, eikä niitä voi siirtää eri osastojen kesken.”
Täydessä bussissa on tiivis ja lämmin tunnelma.
Kuskista asiakkaaksi
Millä keinoin Wesibussi sitten saadaan liikenteeseen?
Comitealaisten mukaan hyvällä porukalla ja hyvissä ajoin aloitetuilla valmistetuilla. Tämän vuoden wapun Wesibussin järjestelyt ovat käynnistyneet jo lokakuussa.
“Rasittavin osuus järjestelyissä on oikeastaan se, että kaikki järjestelijät saisi vastaamaan viesteihin Doodlessa”, Meeri Sarajärvi toteaa kuivasti.
Esimerkiksi huhtikuun puolivälissä, vapun lähestyessä ei järjestäjien tarvitse juuri stressata: bussifirman kanssa on sovittu kuljetuksista, ajeluaikataulut on sovittu ja julkistettukin.
Hieman yllättävää kyllä, Wesibussin kuljettajien löytäminen ei koskaan tuota ongelmia.
Päinvastoin – kuskit ilmoittautuvat ajotuuriin oikein mielellään.
“Kuskin ei tarvitse ajon aikana huolehtia muusta kuin ajamisesta ja rahastamisesta. Me järjestäjät pidämme huoli kaikesta muusta, järjestyksestä ja siivoamisesta. Keula-apina [Wesibussin staffilainen] lisäksi neuvoo, minne pitäisi seuraavaksi ajaa”, Ville Peteri toteaa.
Jotkut kuskit eivät saa Wesibussista tarpeeksi edes omilla ajovuoroillaan – Meeri Sarajärven mukaan Wesibussin asiakkaana näkee välillä myös entisiä kuskeja.
Wesibussin koristeisiin kuuluu vappuhyrrä.
Kalentereita, serpentiiniä ja roudarinteippiä
Maanantaina 24.4. Wesibussin staffilaiset järjestelivät Oulun Taksipalvelun varikolla bussia kuntoon vapun ensimmäistä koeponnistusta, oululaisille teekkarihallituksille tarkoitettua KotiLäänin Lyhyttä varten.
Päivän aikana auto viilattiin bilekuntoon muutamalla yksinkertaisella korjauksella. Ikkunat peitetään sponsoreiden ja Wesibussin omilla mainoslakanoilla. Muutama takaosan penkeistä pyhitetään kokonaan poppivehkeille. Pulloille ja tölkeille varataan omat astiat. Lisätunnelmaa saadaan ilmapalloista, serpentiinistä ja Ympin tyttökalentereista.
Bussin sivupeileihin kiinnitetään iloisesti hulmuava vappuhuiska ja vappuhyrrä, jotka kuski Hanski Kakon mukaan lentävät tiehensä “luultavasti jo ensimmäiselle moottoritielle päästessä”.
Koristeluoperaatiota seurannut Kakko on Wesibussin kuskina nyt toista vuotta. Hän on tulevasta urakasta erittäin innoissaan.
“Ihan loistavaa päästä ajamaan. Vaatiihan tämä hyvähermoisen kaverin, mutta itse tykkään kovasti tästä, mukana on kuitenkin niin hyviä tyyppejä!”
On kuitenkin yksi asia, jota ilman Wesibussi-kuski ei pärjää.
“Korvatulpat, ne on aivan pakko olla. Yksi kuski kokeili kyllä yhden vuoron verran ajaa ilman korvatulppia, ennen kuin tuli pyytämään itsekin paria”, Kakko toteaa tyytyväisenä tulppia esitellessään.
Vuosien aikana Wesibussin käytössä on ollut monia eri busseja parilta eri bussifirmalta. Tänä ja viime vuonna bussifirmana on ollut Oulun Taksipalvelu.
Ville Peterin mukaan Wesibussikäyttöön tulevat bussit eivät ole kunnoltaan enää täysin priimaa. Usein bussi saattaa siirtyä Wesibussin käytöstä varaosiksi.
“Yleensä käytössämme on firman seuraavana poistoon menevä bussi.”
Hanski Kakon kokemuksen mukaan juhlijat ovat kuitenkin ällistyttävän siistejä.
“Se on niin, että kun viimeisen ajopäivän jälkeen bussin lattia pestään painepesurilla, se kelpaisi heti sen jälkeen taas ajoon.”
“Likaiseksihan bussi menee, mutta pesulla lähtee”, Lasse Järvelä tiivistää.
Meeri Sarajärven mukaan pahin käyttöjälki, mikä Wesibussireissusta on bussiin jäänyt, ovat roudarinteipistä jääneet liimajäljet.
“Niiden näkeminen joukkoliikennekäytössä olevissa bussissa on ärsyttänyt, joten olen yrittänyt rapsutella niitä pois”, hän nauraa. Tästäkään asiasta ei tarvitse enää stressata – nyt käytössä on teippi, josta ei jää jälkiä.
Yhteensä vapun aikana Wesibussilla kertyy ajotunteja 40 kappaletta. Viimeiset ajelut ajetaan tänä vuonna lauantaina 29.4.
Mutta hetkinen – miksi ihmeessä bussi kiertele kulmia myös aattona?
Järjestäjien mukaan Wesibussi ei halua kilpailla muiden Teekkariyhdistyksen järjestämien aattotapahtumien kanssa.
“Aatto olisi kuitenkin melko lyhyt päivä, joten teimme päätöksen jättää ajelut siltä päivältä pois”, Sarajärvi sanoo.
Wesibussi-kuskin ei kannata unohtaa korvatulppia, ohjeistaa Hanski Kakko.
Älä hakkaa lamppua irti!
Bussi täynnä liikuttunutta juhlakansaa. Jonkun kanssabailaajan kyynärpää painaa selkää, toisen olut roiskahtaa paidankauluksesta sisään, kolmannen tönäisy lennättää Petri Nygård-henkiset aurinkolasit otsalta bussin lattialle. Välillä bussi notkuu ja tanssii juhlijoiden “Kiertää, kiertää” huutojen tahdissa. Taustalla soi väsymätön, loputtomasti jatkuva ysäribiitti. Wesibussin omalaatuinen musamaailma koostuu yhdistelmästä kevään luukutetuimmista radiohiteistä, nostalgisista ikivihreistä, ja 2000- ja 2010-lukujen hirvittävimmistä kappaleista, joiden olisi luullut vaipuneen jo armolliseen unohdukseen.
Ja tietysti ysärihiteistä: junnaavista, naurettavista, korneista, uuvuttavista, päässä loputtomalla loopilla pyörivistä ysärihiteistä. 2 Unlimited – No limit. Captain Jack – Captain Jack. Rednex – Cotton Eye Joe. Imperio – Amor Infinitus.
Paperilla konsepti voi kuulostaa käsittämättömältä, mutta käytännössä bussin ja bailaamisen yhdistelmä toimii.
Bussissa ei vallitse anarkistinen ilonpito, sille riemulle asetetaan rajat Wesibussin säännöillä. Sikailla ei saa: eritteiden päästäminen valloilleen on ehdottomasti kiellettyä. Hätävasaroita ei varasteta, mitään ei saa rikkoa, selkänojien päälle ei kiipeillä. Pullot viskataan pullomereen, ei lattialle, kadulle tai kanssajuhlijan päälle. Ja niin edelleen.
Vaikka lista vaikuttaakin varsin kattavalta ja aiempien kokemusten perusteella laaditulta, järjestäjien mukaan asiakkaat käyttäytyvät pääasiassa nätisti.
Toki jos matkustaja on kovin liikuttuneessa tilassa, käytöskoodiston seuraaminen ei aina luonnistu yhtä hyvin kuin selvin päin.
Kyse voi olla yksinkertaisesti liiallisesta innostuksesta, Ville Peteri toteaa.
“Jos joku innostuu rummuttamaan kattoa musiikin tahtiin, pitää muistuttaa, että älä nyt hakkaa lamppua irti. Kieltävällä listalla ei kuitenkaan olla liikenteessä, ennemmin niin, että kaikilla on hyvä fiilis.”
“Opiskelijat on yllättävän fiksua porukkaa. Harvemmin tarvitsee säännöistä montakaan kertaa sanoa”, Sarajärvi toteaa.
Bussireissusta nauttivat myös järjestäjät itse. Heitä on jokaisella bussireissulla mukana 15-20.
Järjestäjille matkanteko Wesibussissa onkin aina yhtä mieluisaa. Huonoa bussimatkaa ei heidän mielestään olekaan.
Vaikka olo olisi edellisillan seikkailuista hieman väsynyt, bussiin ovesta sisään astuminen nostaa heti fiiliksiä.
“Vaikka bussissa istuisi ypöyksin, olisi silti aika mukavaa”, Juha Parkkila toteaa.
Järjestäjille matkanteko Wesibussissa on aina yhtä mieluisaa. Huonoa bussimatkaa ei heidän mielestään olekaan.
Miksi sun täytyy mennä?
Vaikka sitä ei mieluusti vielä vappuviikolla ajattelekaan, lopulta koittaa myös Wesibussin jälkeinen aika. Silloin bussi ajetaan varikolle, riisutaan serpentiineistä, ilmapalloista, lipuista koristeista ja poppivehkeistä ja pestään perusteellisesti.
Aika on rakentaa, aika on purkaa.
Millainen olo järjestäjillä on tuolloin?
“Hyvä mutta haikea”, he tiivistävät.
“Toisaalta on tyytyväinen siitä, että urakka on ohi, toisaalta samalla toivoo, että se vielä jatkuisi hetken aikaa”, sanoo Lasse Järvelä.
Mutta vielä nyt ei ole aika miettiä Wesibussin jälkeistä aikaa, aaton jälkeistä maanantaita, tulossa olevia tenttejä, opintotukikuukausien loppumista.
Nyt on hetki aikaa miettiä ainoastaan sitä, minkä kappaleen musiikkivastaava seuraavaksi valitsee.
Please, please don’t go, don’t tell me that it’s over…
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun kuntavaalitulos on selvinnyt. Läpimenijöitä OYY:n jäsenistöstä ovat vihreiden Jaana Isohätälä, Henna Määttä, Susa Vikeväkorva ja Janne Hakkarainen ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Isohätälä, Määttä ja Vikeväkorva ovat uusia valtuutettuja. Janne Hakkarainen uusi paikkansa, Tynkkynen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi. Varavaltuutetuiksi OYY:n jäsenistöstä ylsivät Anni Huovinen (vihr.), Krista Inkala (ps.) ja Susanna Kisner (kesk.). OYY:n jäsenistöstä suurimman äänipotin keräsi Isohätälä 757 äänellä. Hän tekee väitöstutkimusta oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä […]
Läpimenijöitä OYY:n jäsenistöstä ovat vihreiden Jaana Isohätälä, Henna Määttä, Susa Vikeväkorva ja Janne Hakkarainen ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Isohätälä, Määttä ja Vikeväkorva ovat uusia valtuutettuja. Janne Hakkarainen uusi paikkansa, Tynkkynen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi.
Varavaltuutetuiksi OYY:n jäsenistöstä ylsivät Anni Huovinen (vihr.), Krista Inkala (ps.) ja Susanna Kisner (kesk.).
OYY:n jäsenistöstä suurimman äänipotin keräsi Isohätälä 757 äänellä. Hän tekee väitöstutkimusta oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä Oulun yliopistossa.
Läpimenijöillä on vahva ylioppilaskuntatausta: Susa Vikeväkorva on OYY:n edustajiston puheenjohtaja, Henna Määttä on OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija ja Janne Hakkarainen OYY:n viestintäasiantuntija.
OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen (vihr.) sai 142 ääntä, muttei tullut valituksi. Myös OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen (kesk.) oli ehdolla, mutta 81 ääntä ei riittänyt valtuustopaikkaan.
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoista valtuustoon nousee kokoomuksen Niilo Heinonen.
Valtuustoon nousi myös yliopiston henkilökuntaa. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen (kesk.) valittiin valtuustoon 954 äänellä. Yliopistonlehtori Jari Laru (kok.) valittiin 354 äänellä.
Oulun ylivoimainen ääniharava on Hanna Sarkkinen (vas.), joka keräsi peräti 3611 ääntä.
Oulun 67-henkisen kaupunginvaltuuston voimasuhteet pysyvät ennallaan.
Vaikka keskusta menetti kaksi paikkaa, jatkaa se edelleen suurimpana puolueena (17 paikkaa). Kokoomus on edelleen valtuuston toiseksi suurin ryhmä (13 paikkaa). Vasemmistoliitto saa yhden lisäpaikan ja jatkaa kolmanneksi suurimpana ryhmänä (11 paikkaa).
Vaalien suurin voittaja on vihreät, joka kasvattaa edellisvaaleista paikkamääräänsä seitsemästä kymmeneen. SDP menettää yhden paikan (8 paikkaa), perussuomalaiset kaksi (kuusi paikkaa). Kristillisdemokraatit säilyttää ainoan paikkansa. Uutena ryhmänä valtuustoon edustuksen saa Aito suomalainen yhteislista.
Linnanmaan äänestysalueella äänestysprosentti oli 53,1. Äänestysalueen suosituimmat puolueet olivat vihreät (27,6 %), kokoomus (19,6 %) ja keskusta (15,4 %).
Oulun äänestysprosentti on 55,9 prosenttia. Koko maan äänestysprosentti on 58,8.
Päivitetty 10.4.2017 kello 0.25: Päivitetty ääntenlaskennan lopullinen tulos Ylen tulospalvelusta.
Päivitetty 10.4.2017 kello 10.26: Lisätty Hanna Sarkkisen äänimäärä.
Päivitetty 10.4.2017 12:51: Lisätty tieto Sebastian Tynkkysen varavaltuutetun roolista ja Linnanmaan äänestysalueen tuloksista.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
