OYY kutsuu kaikki Oulun yliopiston opiskelijat valtaamaan Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden alueen. Tiistaina 2.5. järjestettävä mielenosoitus on kannanotto nykyaikaisten ja laadukkaiden opetusympäristöjen puolesta.
Linnanmaan yleisopetustilojen (C-hankealue) remontointihanke on keskeytetty toistaiseksi.
Keskeytyspäätöksen ovat tehneet yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), rakennuttajakonsultit ja Oulun yliopisto.
C-hankealue sijoittuu Kauppakadun ja Prosessikadun välille. Siihen kuuluu tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentokäyttöön, itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja opetustiloja.
Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan syynä keskeytykselle on yliopiston halu ”suunnitella koko Linnanmaan kampukselle opetustilat, jotka parhaiten palvelevat nykyaikaista opettamista.”
”Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi remontoida uusiksi. Koska kyseessä on myös taloudellinen asia, pitää asia suunnitella huolellisesti. Remontteja ei pidä tehdä vain remontoinnin vuoksi.”
Essi Kiurun mukaan päätöksessä painoi myös se, että C-hankealueen remontointi ei olisi kasvattanut opetustilojen määrää aiemmasta: alueella olisi remontinkin jälkeen kymmenen opetustilaa. Tilat olisivat remontin jälkeen olleet kuitenkin aiempaa modernimmat ja laadukkaammat.
Maanantaina 24.4. Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän hankesuunnittelukokouksessa mukana olleen OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan keskeytykseen ilmoitettiin myös kaksi muuta syytä: C-hankealueen poikkeuksellisen korkeat vuokrakustannukset ja se, ettei Oamkin muutosta synny opetustilojen suhteen yhtä suurta synergiaetua kuin odotettiin.
Pitkiä päiviä, poikkeuksellisia tiloja
Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään huomattavasti. Haasteena on saada opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuttovaiheessa, eli vuosien 2018–2019 aikana.
Ratkaisuksi tälle on kaavailtu aiempaa pitempiä opetuspäiviä ja kaikkien opetukseen soveltuvien tilojen käyttöönottoa. Siksi esimerkiksi Linnanmaan hallintopäädyn Saalastinsalista ja ravintolakabineteista voisi siirreltävillä väliseinillä ja AV-laitteiston avulla tulla opetustiloja.
Yliopiston suunnitelmissa myös tilankäyttöprosenttia tulisi parantaa niin, että olemassa olevat opetustilat ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 8–16. Opetusta saatetaan siirtää myös ilta-ajalle.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää päätöstä hankesuunnittelun keskeytyksestä huonona. Ylioppilaskunta julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se esitti huolensa keskeytyspäätöksen vaikutuksista.
Ylioppilaskunta järjestää lisäksi tiistaina 2.5. mielenosoituksen. Mielenosoitus järjestetään Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 12–13.
Mielenosoitukselle on listattu liuta syitä: yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoidaan päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.
OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin mukaan mielenilmauksen tavoitteena on ”yliopiston johdon silmien aukaiseminen”.
”Haluamme että opiskelijat huomioitaisiin aidosti näissä kehitysprosesseissa, ja meidät pidettäisiin aikatauluissa ja viestinnässä mukana. Haluamme, että meitä kohdellaan näiden tilojen käyttäjänä. Opiskelijoita tulisi kuunnella esimerkiksi siinä, että molemmilla kampuksilla saataisiin tarpeeksi itseopiskelutiloja. Erityisesti Kontinkankaalla on niiden riittävyydestä iso huoli.”
Kronqvistin mukaan ylioppilaskunta on tyytymätön Oulun yliopiston viestintään.
”Toivomme, että viestintä olisi yhtenäistä ja johdonmukaista, ja päätöksiä valmisteltaisiin enemmän opiskelijoiden kanssa, ettei tulisi aina näitä yllätyksiä.”
Hallitus päättää asiasta ensi viikolla
Oulun yliopiston hallitus kokoontuu päättämään tila-asioista toukokuun alussa.
Esityslistan mukaan yliopiston hallituksen 3.–4.5. pidettävässä kokouksessa vahvistetaan päätökset vain humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden toteuttamisesta.
Tilahankkeissa aiemmin paljon vastustusta herättänyt kohde oli humanistien kiltahuoneiden ja Humus-kahvilan sijoittaminen. Sijoitukseensa tyytymättömät humanistit järjestivät aiheesta myös oman mielenilmauksensa.
Humanistien kiltahuoneiden sijoituksessa päästiin lopulta sopuratkaisuun: humanistien kolme kiltahuonetta sijoitetaan Geokadun sivukäytävälle ja itse Humus Geokadulla olevaan, käytävälle avautuvaan luokkatilaan.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oululaisteekkareiden Wesibussi on kuljettanut hilpeitä vapunviettäjiä jo kahdeksantoista vuoden ajan. Vaikka moni asia onkin riehakkaiden vuosien aikana muuttunut, yksi asia pysyy: jonottamatta ei bussiin pääse.
Mistä tuntee vapun lähestyvän? Ruokakauppoihin ilmestyneistä ylihinnoitelluista simapulloista ja tippaleivistä, lounasravintoloiden kaupittelemista munkeista, lapsiperheiden rattaisiin kiinnitetyistä hennoista folioilmapalloista?
Ei.
Varmin merkki vapusta ovat jonot, jotka muodostuvat 2T-ovelle ja Kiikelinrantaan – loputtomat, vienosti alkoholilta tuoksahtavista opiskelijoista muodostuvat jonot, joissa laulu raikaa ja tämän kevään kovimmat vappuhitit soivat.
Onnellisia ovat he, joiden odotus palkitaan pääsyllä Wesibussiin – pettyneitä taas he, joiden nenän edestä bussin ovet sulkeutuvat.
Tuntien odotuksen jälkeen ulkopuolelle jääminen riipii hyvin nesteytetyn opiskelijan mieltä.
“Pitkät jonot ovat ainainen ongelma. Sille ei kuitenkaan voi hirveästi tehdä mitään”, myöntää Meeri Sarajärvi, Wesibussi-aktiivi vuodesta 2009.
Nyt bussiin otetaan kerrallaan maksimissaan kahdeksankymmentä asiakasta. Määrässä on toki hieman vaihtelua, sillä “isot koneteekkarit vievät yleensä enemmän enemmän tilaa kuin pienemmät humanistit”, Sarajärvi nauraa.
Myös säällä on merkitystä. Mikäli vapusta tulee Suomen suvelle ominaiseen tapaan luminen ja kylmä, paksusti pukeutunut opiskelija vie enemmän tilaa kuin kesäkeliin varautunut.
Tätä käytännön näkemystä harva tulee ehkä ajatelleeksi, kun bussin ovi sihahtaa kiinni juuri oman nenän edestä.
Jonoille on vaikeaa löytää yksinkertaista ratkaisua. Mikäli bussin ovella seisova Staff-huppariin pukeutunut järjestäjä heltyisikin janoisten matkustajien toiveeseen päästää enemmän väkeä bussiin, olisi ylibuukkauksen lopputuloksena varsinainen ruuhkabussi helvetistä.
Siksi kiukuttelu ei auta. On vain otettava mukava asento, rentouduttava ja laitettava musiikki soimaan – kyllä bussi vielä kierrokseltaan palaa.
Wesibussin linjanumero on tuttu 69. Bussi lähdössä KotiLäänin Lyhyelle maanantaina 24.4.
Wesibussi tänä vappuna täysi-ikäiseksi
Pitkät jonot ovat merkki siitä, että tänä vappuna 18 vuotta täyttävä Wesibussi on edelleen oululaiselle vapunviettäjälle mieleen. Wesibussin perusidea ei ole vuosien aikana vanhentunut: tavallisesta paikallisbussista tehdään edelleen pienillä muutoksilla vapunviettoon sopiva bailubussi.
Sähköinsinööriopiskelijoista koostuvan kaveriporukan keväällä 1999 järjestämästä vapputempauksesta käynnistynyt hanke on vuosien aikana kasvanut ja sen järjestäminen ammattilaistunut.
Comitean perustaminen varmisti sen, että tieto ja taito Wesibussista on siirtynyt luontevasti järjestäjältä toiselle.
“Tällä takaamme toiminnan jatkuvuuden. Uusia hyviä, aktiivisia tyyppejä on otettu pikku hiljaa mukaan, jotta saamme porukkaa uudistettua ja saisimme toiminnan pidettyä hengissä toiset 18 vuotta”, sanoo Ville Peteri, wesibussiaktiivi jo kymmenettä vuotta.
Viime vuosien aikana Peteri on jättäytynyt aktiivisesta järjestämisestä hieman syrjemmälle, ja keskittyy koordinoimaan Wesibussin ja sen tuotot saavan OYSin yhteistyötä.
Nuorempaan järjestäjäpolveen kuuluu esimerkiksi prosessitekniikkaa opiskeleva Juha Parkkila, joka aloitti Wesibussicomiteassa viime vuoden vappuna.
“Nyt on ollut vielä opettelua, toimintatapoihin tutustumista, tapahtumien järjestämistä.”
Comitean jäsenille ei ole osoitettu erillisiä rooleja, vaan kaikki tekevät hieman kaikkea, kertoo sähkötekniikan opiskelija Lasse Järvelä.
Ei täällä voi olla miten vaan. Wesibussin säännöt löytyvät myös bussin ikkunasta.
Wesibussi tekee hyvää
Wesibussiin on aina kuulunut myös hyvän tekeminen. Bussimatkojen tuotot lahjoitetaan joka vuosi hyväntekeväisyyteen.
Bussin alkuvuosina lipputulojen lahjoituskohteena oli Unicefin Janopäiväkeräys. Tästä alkuperäisestä hyväntekeväisyyskohteesta tulee myös bussin nimi.
Viime vuosien ajan lahjoitusvarat on kohdennettu Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalle.
Lahjoitussumma on annettu yhteistyöyritykselle, josta OYS:in henkilökunta on voinut itse valita haluamansa tuotteita.
Wesibussin tuottojen vuosittainen lahjoitussumma on viime vuosien aikana ollut noin 8000-9000 euroa, Peteri kertoo. Vuodesta 2012 lähtien OYSille on lahjoitettu yhteensä 40 000 euroa.
“Usein lahjoitussummalla on ostettu osastoille leluja. Lelut ovat kovassa kulutuksessa, eikä niitä voi siirtää eri osastojen kesken.”
Täydessä bussissa on tiivis ja lämmin tunnelma.
Kuskista asiakkaaksi
Millä keinoin Wesibussi sitten saadaan liikenteeseen?
Comitealaisten mukaan hyvällä porukalla ja hyvissä ajoin aloitetuilla valmistetuilla. Tämän vuoden wapun Wesibussin järjestelyt ovat käynnistyneet jo lokakuussa.
“Rasittavin osuus järjestelyissä on oikeastaan se, että kaikki järjestelijät saisi vastaamaan viesteihin Doodlessa”, Meeri Sarajärvi toteaa kuivasti.
Esimerkiksi huhtikuun puolivälissä, vapun lähestyessä ei järjestäjien tarvitse juuri stressata: bussifirman kanssa on sovittu kuljetuksista, ajeluaikataulut on sovittu ja julkistettukin.
Hieman yllättävää kyllä, Wesibussin kuljettajien löytäminen ei koskaan tuota ongelmia.
Päinvastoin – kuskit ilmoittautuvat ajotuuriin oikein mielellään.
“Kuskin ei tarvitse ajon aikana huolehtia muusta kuin ajamisesta ja rahastamisesta. Me järjestäjät pidämme huoli kaikesta muusta, järjestyksestä ja siivoamisesta. Keula-apina [Wesibussin staffilainen] lisäksi neuvoo, minne pitäisi seuraavaksi ajaa”, Ville Peteri toteaa.
Jotkut kuskit eivät saa Wesibussista tarpeeksi edes omilla ajovuoroillaan – Meeri Sarajärven mukaan Wesibussin asiakkaana näkee välillä myös entisiä kuskeja.
Wesibussin koristeisiin kuuluu vappuhyrrä.
Kalentereita, serpentiiniä ja roudarinteippiä
Maanantaina 24.4. Wesibussin staffilaiset järjestelivät Oulun Taksipalvelun varikolla bussia kuntoon vapun ensimmäistä koeponnistusta, oululaisille teekkarihallituksille tarkoitettua KotiLäänin Lyhyttä varten.
Päivän aikana auto viilattiin bilekuntoon muutamalla yksinkertaisella korjauksella. Ikkunat peitetään sponsoreiden ja Wesibussin omilla mainoslakanoilla. Muutama takaosan penkeistä pyhitetään kokonaan poppivehkeille. Pulloille ja tölkeille varataan omat astiat. Lisätunnelmaa saadaan ilmapalloista, serpentiinistä ja Ympin tyttökalentereista.
Bussin sivupeileihin kiinnitetään iloisesti hulmuava vappuhuiska ja vappuhyrrä, jotka kuski Hanski Kakon mukaan lentävät tiehensä “luultavasti jo ensimmäiselle moottoritielle päästessä”.
Koristeluoperaatiota seurannut Kakko on Wesibussin kuskina nyt toista vuotta. Hän on tulevasta urakasta erittäin innoissaan.
“Ihan loistavaa päästä ajamaan. Vaatiihan tämä hyvähermoisen kaverin, mutta itse tykkään kovasti tästä, mukana on kuitenkin niin hyviä tyyppejä!”
On kuitenkin yksi asia, jota ilman Wesibussi-kuski ei pärjää.
“Korvatulpat, ne on aivan pakko olla. Yksi kuski kokeili kyllä yhden vuoron verran ajaa ilman korvatulppia, ennen kuin tuli pyytämään itsekin paria”, Kakko toteaa tyytyväisenä tulppia esitellessään.
Vuosien aikana Wesibussin käytössä on ollut monia eri busseja parilta eri bussifirmalta. Tänä ja viime vuonna bussifirmana on ollut Oulun Taksipalvelu.
Ville Peterin mukaan Wesibussikäyttöön tulevat bussit eivät ole kunnoltaan enää täysin priimaa. Usein bussi saattaa siirtyä Wesibussin käytöstä varaosiksi.
“Yleensä käytössämme on firman seuraavana poistoon menevä bussi.”
Hanski Kakon kokemuksen mukaan juhlijat ovat kuitenkin ällistyttävän siistejä.
“Se on niin, että kun viimeisen ajopäivän jälkeen bussin lattia pestään painepesurilla, se kelpaisi heti sen jälkeen taas ajoon.”
“Likaiseksihan bussi menee, mutta pesulla lähtee”, Lasse Järvelä tiivistää.
Meeri Sarajärven mukaan pahin käyttöjälki, mikä Wesibussireissusta on bussiin jäänyt, ovat roudarinteipistä jääneet liimajäljet.
“Niiden näkeminen joukkoliikennekäytössä olevissa bussissa on ärsyttänyt, joten olen yrittänyt rapsutella niitä pois”, hän nauraa. Tästäkään asiasta ei tarvitse enää stressata – nyt käytössä on teippi, josta ei jää jälkiä.
Yhteensä vapun aikana Wesibussilla kertyy ajotunteja 40 kappaletta. Viimeiset ajelut ajetaan tänä vuonna lauantaina 29.4.
Mutta hetkinen – miksi ihmeessä bussi kiertele kulmia myös aattona?
Järjestäjien mukaan Wesibussi ei halua kilpailla muiden Teekkariyhdistyksen järjestämien aattotapahtumien kanssa.
“Aatto olisi kuitenkin melko lyhyt päivä, joten teimme päätöksen jättää ajelut siltä päivältä pois”, Sarajärvi sanoo.
Wesibussi-kuskin ei kannata unohtaa korvatulppia, ohjeistaa Hanski Kakko.
Älä hakkaa lamppua irti!
Bussi täynnä liikuttunutta juhlakansaa. Jonkun kanssabailaajan kyynärpää painaa selkää, toisen olut roiskahtaa paidankauluksesta sisään, kolmannen tönäisy lennättää Petri Nygård-henkiset aurinkolasit otsalta bussin lattialle. Välillä bussi notkuu ja tanssii juhlijoiden “Kiertää, kiertää” huutojen tahdissa. Taustalla soi väsymätön, loputtomasti jatkuva ysäribiitti. Wesibussin omalaatuinen musamaailma koostuu yhdistelmästä kevään luukutetuimmista radiohiteistä, nostalgisista ikivihreistä, ja 2000- ja 2010-lukujen hirvittävimmistä kappaleista, joiden olisi luullut vaipuneen jo armolliseen unohdukseen.
Ja tietysti ysärihiteistä: junnaavista, naurettavista, korneista, uuvuttavista, päässä loputtomalla loopilla pyörivistä ysärihiteistä. 2 Unlimited – No limit. Captain Jack – Captain Jack. Rednex – Cotton Eye Joe. Imperio – Amor Infinitus.
Paperilla konsepti voi kuulostaa käsittämättömältä, mutta käytännössä bussin ja bailaamisen yhdistelmä toimii.
Bussissa ei vallitse anarkistinen ilonpito, sille riemulle asetetaan rajat Wesibussin säännöillä. Sikailla ei saa: eritteiden päästäminen valloilleen on ehdottomasti kiellettyä. Hätävasaroita ei varasteta, mitään ei saa rikkoa, selkänojien päälle ei kiipeillä. Pullot viskataan pullomereen, ei lattialle, kadulle tai kanssajuhlijan päälle. Ja niin edelleen.
Vaikka lista vaikuttaakin varsin kattavalta ja aiempien kokemusten perusteella laaditulta, järjestäjien mukaan asiakkaat käyttäytyvät pääasiassa nätisti.
Toki jos matkustaja on kovin liikuttuneessa tilassa, käytöskoodiston seuraaminen ei aina luonnistu yhtä hyvin kuin selvin päin.
Kyse voi olla yksinkertaisesti liiallisesta innostuksesta, Ville Peteri toteaa.
“Jos joku innostuu rummuttamaan kattoa musiikin tahtiin, pitää muistuttaa, että älä nyt hakkaa lamppua irti. Kieltävällä listalla ei kuitenkaan olla liikenteessä, ennemmin niin, että kaikilla on hyvä fiilis.”
“Opiskelijat on yllättävän fiksua porukkaa. Harvemmin tarvitsee säännöistä montakaan kertaa sanoa”, Sarajärvi toteaa.
Bussireissusta nauttivat myös järjestäjät itse. Heitä on jokaisella bussireissulla mukana 15-20.
Järjestäjille matkanteko Wesibussissa onkin aina yhtä mieluisaa. Huonoa bussimatkaa ei heidän mielestään olekaan.
Vaikka olo olisi edellisillan seikkailuista hieman väsynyt, bussiin ovesta sisään astuminen nostaa heti fiiliksiä.
“Vaikka bussissa istuisi ypöyksin, olisi silti aika mukavaa”, Juha Parkkila toteaa.
Järjestäjille matkanteko Wesibussissa on aina yhtä mieluisaa. Huonoa bussimatkaa ei heidän mielestään olekaan.
Miksi sun täytyy mennä?
Vaikka sitä ei mieluusti vielä vappuviikolla ajattelekaan, lopulta koittaa myös Wesibussin jälkeinen aika. Silloin bussi ajetaan varikolle, riisutaan serpentiineistä, ilmapalloista, lipuista koristeista ja poppivehkeistä ja pestään perusteellisesti.
Aika on rakentaa, aika on purkaa.
Millainen olo järjestäjillä on tuolloin?
“Hyvä mutta haikea”, he tiivistävät.
“Toisaalta on tyytyväinen siitä, että urakka on ohi, toisaalta samalla toivoo, että se vielä jatkuisi hetken aikaa”, sanoo Lasse Järvelä.
Mutta vielä nyt ei ole aika miettiä Wesibussin jälkeistä aikaa, aaton jälkeistä maanantaita, tulossa olevia tenttejä, opintotukikuukausien loppumista.
Nyt on hetki aikaa miettiä ainoastaan sitä, minkä kappaleen musiikkivastaava seuraavaksi valitsee.
Please, please don’t go, don’t tell me that it’s over…
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun kuntavaalitulos on selvinnyt. Läpimenijöitä OYY:n jäsenistöstä ovat vihreiden Jaana Isohätälä, Henna Määttä, Susa Vikeväkorva ja Janne Hakkarainen ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Isohätälä, Määttä ja Vikeväkorva ovat uusia valtuutettuja. Janne Hakkarainen uusi paikkansa, Tynkkynen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi. Varavaltuutetuiksi OYY:n jäsenistöstä ylsivät Anni Huovinen (vihr.), Krista Inkala (ps.) ja Susanna Kisner (kesk.). OYY:n jäsenistöstä suurimman äänipotin keräsi Isohätälä 757 äänellä. Hän tekee väitöstutkimusta oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä […]
Läpimenijöitä OYY:n jäsenistöstä ovat vihreiden Jaana Isohätälä, Henna Määttä, Susa Vikeväkorva ja Janne Hakkarainen ja perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Isohätälä, Määttä ja Vikeväkorva ovat uusia valtuutettuja. Janne Hakkarainen uusi paikkansa, Tynkkynen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi.
Varavaltuutetuiksi OYY:n jäsenistöstä ylsivät Anni Huovinen (vihr.), Krista Inkala (ps.) ja Susanna Kisner (kesk.).
OYY:n jäsenistöstä suurimman äänipotin keräsi Isohätälä 757 äänellä. Hän tekee väitöstutkimusta oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä Oulun yliopistossa.
Läpimenijöillä on vahva ylioppilaskuntatausta: Susa Vikeväkorva on OYY:n edustajiston puheenjohtaja, Henna Määttä on OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija ja Janne Hakkarainen OYY:n viestintäasiantuntija.
OYY:n pääsihteeri Aino-Kaisa Manninen (vihr.) sai 142 ääntä, muttei tullut valituksi. Myös OYY:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen (kesk.) oli ehdolla, mutta 81 ääntä ei riittänyt valtuustopaikkaan.
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoista valtuustoon nousee kokoomuksen Niilo Heinonen.
Valtuustoon nousi myös yliopiston henkilökuntaa. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen (kesk.) valittiin valtuustoon 954 äänellä. Yliopistonlehtori Jari Laru (kok.) valittiin 354 äänellä.
Oulun ylivoimainen ääniharava on Hanna Sarkkinen (vas.), joka keräsi peräti 3611 ääntä.
Oulun 67-henkisen kaupunginvaltuuston voimasuhteet pysyvät ennallaan.
Vaikka keskusta menetti kaksi paikkaa, jatkaa se edelleen suurimpana puolueena (17 paikkaa). Kokoomus on edelleen valtuuston toiseksi suurin ryhmä (13 paikkaa). Vasemmistoliitto saa yhden lisäpaikan ja jatkaa kolmanneksi suurimpana ryhmänä (11 paikkaa).
Vaalien suurin voittaja on vihreät, joka kasvattaa edellisvaaleista paikkamääräänsä seitsemästä kymmeneen. SDP menettää yhden paikan (8 paikkaa), perussuomalaiset kaksi (kuusi paikkaa). Kristillisdemokraatit säilyttää ainoan paikkansa. Uutena ryhmänä valtuustoon edustuksen saa Aito suomalainen yhteislista.
Linnanmaan äänestysalueella äänestysprosentti oli 53,1. Äänestysalueen suosituimmat puolueet olivat vihreät (27,6 %), kokoomus (19,6 %) ja keskusta (15,4 %).
Oulun äänestysprosentti on 55,9 prosenttia. Koko maan äänestysprosentti on 58,8.
Päivitetty 10.4.2017 kello 0.25: Päivitetty ääntenlaskennan lopullinen tulos Ylen tulospalvelusta.
Päivitetty 10.4.2017 kello 10.26: Lisätty Hanna Sarkkisen äänimäärä.
Päivitetty 10.4.2017 12:51: Lisätty tieto Sebastian Tynkkysen varavaltuutetun roolista ja Linnanmaan äänestysalueen tuloksista.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kerännyt listan kuntavaaleissa ehdolla olevista jäsenistään. Löydät heidän saamansa ennakkoäänensä alla olevansa listauksesta. Ennakkoäänet julkistettiin kello 20. Listaus ei kuitenkaan ole kattava, sillä lista sisältää vain ehdokkuudestaan OYY:lle itse ilmoittaneet ylioppilaskunnan jäsenet. Kaikki kuntavaalien tulostiedot löydät Ylen tulospalvelusta ja oikeusministeriön tulospalvelusta. Anni Huovinen 77 ääntä Vihreät Daisy Öster 18 ääntä Kristillisdemokraatit Ella Vuoti 31 […]
Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kerännyt listan kuntavaaleissa ehdolla olevista jäsenistään. Löydät heidän saamansa ennakkoäänensä alla olevansa listauksesta. Ennakkoäänet julkistettiin kello 20.
Listaus ei kuitenkaan ole kattava, sillä lista sisältää vain ehdokkuudestaan OYY:lle itse ilmoittaneet ylioppilaskunnan jäsenet.
Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyi keskiviikkona 29.3. Oulun ylioppilaslehti kokosi tietopaketin kaikesta, mitä äänestäjän tulee tietää ennen äänestyskoppiin astumista.
Hän on täällä tänään – hymyilevänä, helposti lähestyttävän ja empaattisen oloisena, valmiina ojentamaan toiseen käteesi höyryävän kahvimukin ja toiseen kiiltäväpintaisen esitteen.
Hän on kuntavaaliehdokas, yksi maamme 33 618:sta toiveikkaasta ehdokkaasta, jolla riittää loputtomasti aikaa, kärsivällisyyttä ja hyväntahtoista käytöstä ainakin vaalisunnuntaihin 9.4. asti.
Mutta mitä hän haluaa sinulle kertoa? Miksi hän haluaa sinun äänesi? Mitä hän sillä tekee?
Älä huolehdi: Oulun ylioppilaslehti tiivistää kevään kuntavaalien tärkeimmät asiat helposti ymmärrettävään muotoon.
Mistä näissä vaaleissa on kyse?
Joka neljäs vuosi järjestettävissä kuntavaaleissa valitaan uudet valtuutetut kunnanvaltuustoihin. Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Oulun kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua. Nykyisen valtuuston suurin ryhmä on keskusta, toiseksi suurin kokoomus ja kolmanneksi suurin ryhmä on vasemmistoliitto.
Jokaisella kunnalla on kuntavaaleissa omat ehdokkaansa. Vuoden 2017 kuntavaaleissa on koko maassa yhteensä 33 618 ehdokasta. Heistä 8 999 valitaan tulevalle valtuustokaudelle.
Oulussa ehdokkaana on yhteensä 619 henkilöä 12 eri listalta. Äänioikeutettuja oululaisia on 154 773.
Mistä asioista valtuusto päättää?
Kunnanvaltuustossa päätetään hyvin käytännönläheisistä asioista. Valtuusto päättää muun muassa koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, kirjastopalveluista, katujen ja teiden ylläpidosta, kaavoituksesta ja rakentamisesta. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle.
Ketä sitten kannattaisi äänestää?
Jokaisella äänioikeutetulla on vapaus äänestää ketä tahansa hyvänä ja kannatettavana pitämäänsä ehdokasta. Kuntavaaleissa tätä vapautta rajoittaa tosin se, että ehdokkaan on löydyttävä omasta kotikunnasta.
Ehdokkaat kertovat kuntapolitiikan kannoistaan nettisivuillaan, sosiaalisessa mediassa ja mielipidekirjoituksissa. Vaalien alla ehdokkaat kertovat mielipiteitään auliisti myös vaalipaneeleissa ja -kylissä. Oulussa ehdokkaat parveilevat vaalien alla Rotuaarin vaalikylässä.
Muista, että äänestät ehdokkaan lisäksi myös hänen puoluettaan! Siksi ehdokkaan omien mielipiteiden ohella kannattaa tutustua myös heidän edustamansa puolueeseen ja sen vaaliohjelmaan. Vaaliohjelmissa puoleet linjaavat sitä, mitä asioita he pitävät kannatettavina ja miksi, eli mihin kunnan tulisi käyttää rahaa ja mistä puolestaan taas tulisi leikata. Ovatko vaaliohjelmissa esitetyt tavoitteet yhteneväisiä omien arvojesi kanssa?
Kätevä tapa oman ehdokkaan löytämiseen on vaalikone. Vaalikoneessa vastaat valmiiksi laadittuihin kysymyksiin. Vastaustesi perusteella vaalikone näyttää, kuka ehdokkaista on kanssasi eniten samaa mieltä. Esimerkiksi Kalevalla, Ylellä ja Helsingin Sanomilla on omat vaalikoneensa.
Oulun ja koko maan ehdokkaat löydät oikeusministeriön nettisivuilta.
Haluaisin äänestää oululaista opiskelijaa. Mistä löydän opiskelijaehdokkaiden tiedot?
Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kerännyt listan ehdolla olevista jäsenistään. Voit tutustua siihen OYY:n nettisivuilla.
OYY:n jäsenistöä on listalla yhteensä 29 kappaletta. Listan mukaan vihreillä on yhdeksän opiskelijaehdokasta, SDP:llä viisi, keskustalla ja kokoomuksella neljä, kristillisdemokraateilla, vasemmistoliitolla ja perussuomalaisilla kullakin kaksi, liberaalipuolueella yksi. Tämä listaus ei kuitenkaan ole kattava, sillä lista sisältää vain ehdokkuudestaan OYY:lle itse ilmoittaneet ylioppilaskunnan jäsenet.
Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin keräämän listan mukaan Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevia ehdokkaita olisi kuusi kappaletta, joista neljä pyrkisi Oulun kaupunginvaltuustoon, yksi Sotkamon ja yksi Ylitornion valtuustoon. Samokin listaamista ehdokkaista kaksi on SDP:n ehdokasta, kaksi kokoomuksen, yksi vihreiden ja yksi keskustan ehdokas. Tämäkin listaus perustuu ehdokkaiden omiin ilmoituksiin.
Olen opiskelija, ja kotikuntani on eri kuin nykyinen asumiskuntani. Aiheuttaako tämä ongelmia?
Muistathan, että kuntavaaleissa voit äänestää vain oman kotikuntasi ehdokasta. Jos esimerkiksi asut opintojesi vuoksi Oulussa mutta kotikuntasi on Kuusamo, voit äänestää vain Kuusamon valtuuston ehdokkaita.
Yleisessä ennakkoäänestyspaikassa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu asumiskunnasta riippumatta.
Varsinaisena vaalipäivänä äänioikeutesi on vain siinä kunnassa, joka on ollut väestötietojärjestelmään merkitty kotikuntasi 17.2. 2017. Vaalipäivänä voit äänestää vain siinä paikassa, joka on ilmoitettu sinulle postitse saadussa, äänioikeudesta kertovassa ilmoituskortissa.
Milloin voin äänestää?
Voit äänestää joko varsinaisena vaalipäivänä tai ennakkoon. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.4., jolloin äänestysaikaa on aamuyhdeksästä kello 20 asti.
Voit myös äänestää ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa 29.3.–4.4., ulkomailla 29.3.–1.4.
Missä voin äänestää?
Äänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa vähintään yksi. Varsinaisena äänipäivänä saat äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja sinulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin. Oulun äänestyspaikat on listattu kaupungin nettisivuilla.
Ennakkoon voit äänestää haluamassasi ennakkoäänestyspaikassa. Niitä löytyy esimerkiksi kunnanvirastojen, postien, markettien, ruokakauppojen ja oppilaitosten yhteydestä.
Linnanmaalla on kaksi yleistä ennakkoäänestyspistettä. Toinen on Linnanmaan kampuksella, yliopiston keskusaulassa, toinen on Linnanmaan Prismassa.
Kastellin monitoimitalolla on ennakkoäänestyspiste, samoin Oamkin Kotkantien kampuksella.
Löydät Oulun ja koko maan ennakkoäänestyspaikat ja äänestyspaikkojen aukioloajat oikeusministeriön nettisivuilta.
Postissa tullut ilmoituskortti jäi kotiin. Onko se ongelma? Pääsenkö silti äänestämään?
Äänestämistä varten tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, joka on poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai muu vastaava kuvallinen asiakirja. Mikäli tällainen sinulta uupuu, voit hakea poliisilaitokselta äänestämistä varten annettavan maksuttoman väliaikaisen henkilökortin. Sitä hakiessasi tarvitset kaksi passikuvaa.
Vaikka äänioikeudesta kertova ilmoituskortti voi olla mukanasi, ilman sitäkin voit hyvin äänestää.
Pitääkö ehdokasnumero opetella ulkoa?
Ei sentään. Jokaisessa vaalipäivän äänestyspaikassa on nähtävillä kyseisen kunnan ehdokaslistojen yhdistelmä, ja jokaisessa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on nähtävillä kaikkien kuntien ehdokastiedot.
Mitäpä jos äänestän Mikki Hiirtä, Aku Ankkaa tai kirkkovenettä?
Alustava tulos selviää heti vaalipäivän iltana. Kun vaalihuoneistot sulkeutuvat sunnuntaina kello 20, vaalitietojärjestelmään siirretty ennakkoäänestyksen tulos julkistetaan.
Tämän jälkeen vaalitietojärjestelmään siirretään vaalilautakuntien alustavat laskelmat sitä mukaan kuin ne valmistuvat.
Yleensä vaalien alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä viimeistään vaalipäivän iltana kello 23. Isoimmissa kaupungeissa alustavaa tulosta voi joutua odottelemaan puoleenyöhön asti.
Moni äänestäjä seuraa vaalituloksen kehittymistä puolueiden ja järjestöjen järjestämissä vaalivalvojaisissa. OYY järjestää vaalipäivän iltana sunnuntaina 9.4. vaalivalvojaiset ravintola Caiossa. Valvojaiset käynnistyvät kello 18.
Vaalien lopullista tulosta edeltää äänestyslippujen tarkastuslaskenta. Keskusvaalilautakunnat aloittavat tarkastuslaskennan maanantaina 10.4. kello 9. Tarkastuslaskennan tulos on oltava valmis seuraavana keskiviikkona kello 18, jolloin keskusvaalilautakunnat vahvistavat vaalien lopullisen tuloksen. Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.2017.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) maanantaina 13.2. julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 kertoi karua kieltä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia. Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin […]
Vaikka opiskelijoiden fyysinen terveys on parantunut, psyykkinen terveys on puolestaan huonontunut. Tutkimukseen vastanneista opiskelijoista vain 66 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi, ja 30 prosenttia koki psyykkisiä vaikeuksia.
Opiskelijoilla diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden osuus on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt merkittävästi. Vastanneista 16 prosenttia kärsi päivittäin jostakin psyykkisestä oireesta, kuten uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta tai ahdistuneisuudesta.
Oulun ylioppilaslehti selvitti mistä oululainen yliopisto-opiskelija löytää apua pulmiinsa.
Opintoni eivät etene minnekään. Gradua pitäisi aloitella, mutta ajatuskin siitä ahdistaa. Mieluummin välttelen koko työn tekemistä. Kenelle voin puhua asiasta?
Omaopettajalta saa ohjausta opintojen suorittamiseen. Opiskelija voi hakeutua myös yliopiston ohjaus- ja uraohjauspalveluiden pariin. Apua saa muun muassa opintojen suunnittelua, aikataulutusta, opintoalan vaihtamista, jumiutuneiden opintojen edistämistä ja työnhakua koskeviin kysymyksiin. Opinnäytetöiden sisältöä koskevissa ongelmissa käänny opinnäytetyön ohjaajan puoleen.
Esimerkiksi jumiutuneisiin opintoihin, motivaatio-ongelmiin ja jaksamiseen liittyviin ongelmiin saa apua myös yliopiston opintopsykologilta. Opintopsykologilla on sekä päivystys- että ajanvarausaikoja.
Vertaistukea saa yliopiston järjestämistä opiskelua tukevista ryhmistä. Omia työryhmiään on esimerkiksi kandin- ja gradutyön kanssa painiskeleville. Lisätietoa ryhmistä saa Oulun yliopiston opiskelijauutiskirjeestä.
Esiintyminen jännittää ja kauhistuttaa, inhoan puheiden pitämistä ja seminaaritöiden esittelemistä. Kärsinkö vaivasta ikuisesti?
YTHS järjestää opiskelijoille jännittäjäryhmiä, joissa haetaan yhteisten keskustelujen, harjoitusten ja alustusten kautta uutta suhdetta jännittämiseen. Headsted järjestää jännittäjille tarkoitettua ilmaista verkkokurssia Jännä juttu.
Mikäli jännittäminen rajoittaa jo jokapäiväistä elämää ja estää esimerkiksi kursseille osallistumisen, on viisasta olla yhteydessä YTHS:n yleislääkäriin tai psykologiin.
En saa nukuttua jatkuvan ahdistuksen vuoksi. Elämäni vaikuttaa täysin toivottomalta, sängystä nouseminen aamuisin tuntuu turhalta. Mistä saan apua?
On syytä hakeutua YTHS:n mielenterveyspalveluiden piiriin. Psykologin ja psykiatrin vastaanotoille pääsemiseksi tarvitaan ajanvaraus. Ota yhteyttä YTHS:n terveydenhoitajaan (ma-to kello 8-15, perjantaisin kello 8-14, puhelinnumero 046 710 1063). Hän tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoito-ohjeita ja ohjaa sinut tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Akuuteissa tilanteissa hakeudu Oulun mielenterveystoimiston päivystykseen (ma-to 8-16, pe 8-15) tai Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian päivystykseen (ma-pe 8-18). Viikonloppuisin ja arki-iltaisin kello 18 jälkeen hakeudu Oulun seudun kuntien yhteispäivystykseen. Lisätietoa saat Oulun kaupungin nettisivuilta.
Tietoa mielenterveydestä ja tukea omahoitoon saa valtakunnallisesta nettipalvelusta Mielenterveystalosta.
Pelottaa, että alkoholinkäyttöni on jäämässä bileilloista pysyväksi tavaksi. Kuka auttaa katkaisemaan putken?
Ota yhteyttä YTHS:n jos koet hoitavasti erilaisia ongelmia, kuten unettomuutta, jännittämistä ja masennusta alkoholilla, et pysty vähentämään omatoimisesti tai koet alkoholin aiheuttaneen sinulle jo fyysisiä terveysongelmia.
Tuntuu, että arjen- ja elämänhallintani on hieman hukassa. Valvon yöt ja nukun päivät, enkä tunne kuuluvani opiskelijayhteisöön. Kaipaan keskusteluapua arjen pieniin asioihin. Kenen kanssa voin jutella?
Matalan kynnyksen keskusteluapua saa opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ltä. Nyyti järjestää erilaisia maksuttomia nettichatteja joka toinen torstai kello 18-20. Välillä chatissa on tietty teema, välillä keskustelun aihe on vapaa. Chatissa voi käyttää nimimerkkiä.
Nyyti järjestää myös pienemmälle porukalle tarkoitettuja maksuttomia keskusteluryhmiä. Maksuttomien nettiryhmien tarkoituksena on vertaistuen jakaminen sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen löytyminen.
YTHS tarjoaa vinkkejä arjen ongelmien päihittämiseksi verkkosivustollaan I love Arki. Sivustolta löytää apua esimerkiksi unettomuuteen, painonhallintaan ja sosiaalisten suhteiden rakentamiseen. Elämänhallintaa voi harjoitella myös YTHS:n kursseilla. Esimerkiksi keväällä 2017 Oulussa järjestetään elämäntaitokurssi.
Keskusteluapua saa myös yliopistopastori Ari Savuojalta. Hänen luokseen voi mennä aina kun työhuoneen TF101 ovi on avoinna. Muulloin voi sopia tapaamisajan sähköpostilla () tai puhelimitse (040 524 5919).
Asiantuntijana toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Hennamari Toiviainen.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
