SYK on avoin vuokralaisille – ”Olisi mahtavaa, jos Linnanmaalla olisi oma panimo”

Oulun yliopisto on avannut ovensa Subwaylle ja Terveystalolle. Uusien vuokralaisten hankinta on tällä hetkellä jäässä Oulun ammattikorkeakoulun muuttosuunnitelmien vuoksi. Tilat omistava Suomen Yliopistokiinteistöt suhtautuu vuokralaisiin varsin vapaamielisesti: tulevaisuudessa Linnanmaalla voi toimia vaikka oma kampusbaari.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Joel Karppanen

Tänä syksynä moni Oulun yliopiston opiskelija on yliopistolle tullessaan hätkähtänyt edessään siintävää näkyä. Hetkinen –  humanistisen tiedekunnan vaaleaa kiviseinää koristavatkin Subwayn ja Terveystalon logot!

Yritysmaailma logoineen, brändiväreineen ja mainoslakanoineen onkin yhä näyttävämmin esillä kaikissa maan yliopistoissa. Yksi tuore esimerkki yritysten ja yliopistojen välien lämpenemisestä on Tampereen teknillisen yliopiston kampuksen keskelle rakennettu Kampusareena.

Yli 16 000 neliön uudisrakennusta kuvataan yliopiston sivuilla ”tieteen, tutkimuksen ja teknologian keskipisteeksi”, jonka tiloista irrotetaan yrityksille noin 40 prosenttia, liiketiloiksi 10 prosenttia ja yliopistolle loput 50 prosenttia. Viime syksynä avatun Kampusareenan vuokralaisia ovat muun muassa Nokia Technologies ja Huawei.

Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) rakennuttama ja omistama Kampusareena antaa osviittaa siitä, miltä Oulun yliopisto voi tulevaisuudessa näyttää.

”Kampusareena on hyvä testiympäristö, josta voimme katsoa mallia. Tarkoitus ei ole tehdä siitä yksi yhteen -kopiota, vaan jatkojalostaa sitä eri kampuksille sopivaksi”, sanoo Seppo Wiik, SYKin Oulun kampusmanageri.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy perustettiin vuonna 2009 yliopistouudistuksen yhteydessä. Aiemmin Senaatti-kiinteistöjen omistamat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan, Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle.

SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.

Oulun yliopistonkin tilojen omistaja on SYK, ei yliopisto. Seppo Wiikin mukaan oikeus SYKin kiinteistöjen vuokralaisista päättämiseen on yhtiöllä itsellään.

”Asiasta keskustellaan tietysti myös yliopiston johdon kanssa, mutta SYKillä on täysi vapaus valita kampukselle tulevat yritykset.”

 

Oamk täyttää tyhjiä neliöitä

Neliöiden puolesta Linnanmaalle mahtuisi monta uutta vuokralaista. Kampuksella on tyhjää tilaa tällä hetkellä noin 5000 neliötä. Vuodenvaihteessa Linnanmaan lounaiskulmasta vapautuu vielä 10 000 neliötä tilojen tehostamistoimenpiteiden seurauksena.

Osan tyhjistä neliöistä haukkaa Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), jonka Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kampukset muuttavat Linnanmaalle vuonna 2019. Oamk vuokraa toiminnalleen SYKiltä noin 23 000 neliön tilat.

Seppo Wiikin mukaan SYKin linjana on, ettei uusia yritysneuvotteluita Linnanmaalla aloiteta, ennen kuin Oamkin tarvitsema tilakokonaisuus on selvillä.

”Tilatarve on selvillä kuitenkin pian, joten neuvotteluja voidaan jatkaa jo ennen vuodenvaihdetta.”

Seppo Wiik uskoo kahden korkeakoulun kampuksen olevan yrityksen näkökulmasta houkutteleva.

”Kyse on kuitenkin yhteensä 20 000 opiskelijasta, joka on jo pienen kaupungin verran.”

SYK ei sanele yritysvuokralaisille erityisiä ennakkoehtoja. Wiikin mukaan Linnanmaalle ovat tervetulleita hyvin monenlaiset yritykset pienistä kampaamoista isoihin teknologiajätteihin.

Ilmeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat ne firmat, jotka hyödyntävät yliopistoa tutkimus- ja kehitystyössään.

Suunnitelmissa on tarjota lisää työhuoneita myös paikallisille start up -yrityksille. Työtiloja kaavailtiin ensin vanhoihin biologian laitoksen tiloihin, mutta etsintä pistettiin hetkeksi tauolle Oamkin muuttoilmoituksen myötä­­.

”Tilaa start up -yrityksille löytyy kyllä. Lisäksi lounaiskulmasta on vapautumassa iso alue, johon voidaan ottaa isojakin toimijoita.”

Yliopiston ovat avoinna myös tavallisille palveluyrityksille, kuten parturi-kampaamoille ja hierojille.

”Ajatuksena olisi se, että Linnanmaasta muodostuisi opiskelijalle niin hyvä kokonaisuus, ettei sieltä palveluiden perässä tarvitsisi lähteä keskustaan”, Wiik visioi.

 

Panimokaan ei olisi pahitteeksi

Tähän asti Linnanmaalla toimineet ravintolat ovat olleet pääasiassa yhden omistajan hallussa.

Nyt kampuksella toimii kolme ravintola-alan yritystä: Uniresta, Fazer Food Services ja Subway.

Toisin kuin Fazer, Subway ei tullut yliopistolle kilpailutuksen kautta.

”Yliopisto halusi, että Linnanmaalle tulisi yrityksiä muutenkin kuin kilpailutuksen kautta. Tällä haluttiin antaa vähän erilaista tarjontaa”, Seppo Wiik perustelee.

Onko tässä maailmassa mikään bisnes yliopistolle täysin sopimaton? Sopisiko keskusaulan kupeeseen esimerkiksi tupakkakauppa, peliluola tai strippibaari?

Wiik ei tyrmää mitään bisnesideaa ennakkoon.

”Edellä mainittujen sijoittumisesta yliopistoalueelle kuitenkin käydään perinpohjainen keskustelu ensin yliopiston kanssa”, hän jatkaa.

Esimerkiksi kampusbaaria hän pitää vain mainiona ideana, mikäli oikea toimija löytyy. Asiasta on jo keskusteltu hallintojohtaja Essi Kiurun kanssa.

”Minusta olisi oikein mahtavaa, jos Linnanmaalle saataisiin oma panimo, joka tekisi opiskelijoille olutta mieltymysten mukaan. Se olisi loistava idea.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Miksi Oulun Teekkariyhdistys käyttää edelleen n-sanaa Teekkarihymnissä?

Oulun Teekkariyhdistyksen jäsenistö ei halua poistaa n-sanaa Teekkarihymnistä. Hymni on tärkeä osa teekkareiden laulukulttuuria, ja siihen kajoaminen herättää tunteita.

TEKSTI Eleonoora Riihinen

KUVAT Minna Koivunen

Tekniikan akateemisten (TEK) teekkarivaliokunta antoi syyskuussa 2015 suosituksen, että Teekkarihymnissä ei käytettäisi neekeri-sanaa. Valiokunta suositteli, että laulun ensimmäisen säkeen n-sana korvattaisiin sanalla ”teekkari.”

Näin ollen laulun alku kuuluisi uusien suositusten mukaan: ”Yö kuin sielu teekkarin on pimiä”.

Oulun Teekkariyhdistys ry (OTY) ei ole kuitenkaan laittanut suositusta käytäntöön. OTY toimii tietoisesti Teekkarivaliokunnan suositusta vastaan, sillä n-sanan säilyttämisestä päätettiin OTY:n vaalikokouksessa 16. marraskuuta 2015 äänin 48–12. Teekkariyhdistyksellä on vajaat 4000 varsinaista ja noin 1500 valmistunutta jäsentä.

Ennen virallista päätöstä asian tiimoilta järjestettiin anonyymi kysely jäsenten kesken, jossa selvä enemmistö puolsi n-sanan säilyttämistä.

Hallituksen puheenjohtajan mukaan myös ulkomaalaisten vastaajien osuus kyselyssä oli ”selkeä”, ja että n-sanan säilyttäminen ei häirinnyt ulkomaalaisia vastaajia.

Haastattelun jälkeen OTY:n hallituksen puheenjohtaja Visa Seppänen otti yhteyttä ja kertoi, että oli muistanut väärin: vastaajien etnisyyttä  ei oltukaan erikseen kysytty anonyymissä kyselyssä.

Hallituksen puheenjohtajan mukaan asiasta on kuitenkin käyty ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa keskusteluja kasvotusten, eivätkä he ole kokeneet sanaa loukkaavaksi. Hän ei osaa arvioida, kuinka monen ihmisen kanssa asiasta on keskusteltu.

Oulun ylioppilaslehti 2016
Laulukalun vuoden 2014 painoksessa Teekkarihymni on n-sanan kanssa takakannessa.

 

OTY:n Puheenjohtaja Visa Seppänen, miksi käytätte edelleen n-sanaa Teekkarihymnissä?

”Poliittisin ja selvin vastaus on se, että siitä äänestettiin vaalikokouksessa, jossa kuultiin mielipiteitä molemmin puolin. Jäsenistö äänesti ylivoimaisesti, että sana säilytetään. Tulos ei ollut edes tiukka.”

Minkälaisia argumentteja sanan säilyttämisen puolesta kokouksessa esitettiin?

”Tosi vaikea sanoa muistin pohjalta – voin sanoa nyt väärin. No siellä on tullut nämä perinteikkäät, että ’se on perinne.’ Argumentti on vähän ihmeellinen minunkin mielestä, koska Teekkarihymniä on muutettu aiemminkin. Omasta mielestäni ehkä se tärkein [argumentti] oli siinä, että tätä ei kohdisteta ketään kohtaan, tällä ei hyökätä kenenkään kimppuun. Se on sana muiden sanojen joukossa tässä laulussa.”

Sanotte, että sana on sana muiden sanojen joukossa. Oletteko tietoisia niistä rasistisista merkityksistä, joita n-sanalla on?

”Sillä sanalla on historia, ja kaikki tietävät ja ymmärtävät, että sen käyttö on ollut väärin. Mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että sana on saanut stigman ja että nykypäivänä kyseistä sanaa ei kehdata käyttää edes keskustelussa, jossa keskustellaan siitä sanasta, vaikka kukaan ei käytä sanaa loukatakseen.”

”Tässäkään keskustelussa ei ole käytetty sitä sanaa, ja minusta neekeri-sanan sanominen on hyväksyttyä, kun sillä ei tarkoiteta mitään [pahaa].”

”Kyllä minuunkin sattuu se, kun vaikka kadulla kuulen sitä käytettävän hyökkäävästi. Opiskelijapiirissäni en ole tällaiseen kuitenkaan törmännyt.”

”Minusta se konteksti pitää ottaa huomioon tässäkin asiassa. Sana ei yksinään voi olla sellainen, että tätä ei voi käyttää, koska tällä on historia.”

Laulussa lauletaan, että neekerin sielu on pimiä. Eikö sana ole tässä kontekstissa juuri rasistinen? 

”Kyllä minäkin olen tätä mieltä, että se vivahtaa siltä. Tätä ei kuitenkaan kohdisteta kehenkään. Mutta kun tästä tuli puhetta – no jaa kyllä tästä joku voisi pahoittaa mielensä. Mutta minusta tärkeintä on se, että tätä ei ole kehenkään kohdistettu.”

”Meillä piirin sisällä on keskustelu paljon ulkomaalaisten ja ei-valkoisten kanssa, että haittaako tämä, niin ei ole tullut vastaan ketään, jota se haittaisi. Kyllä olen kuullut, että on henkilöitä, joita se haittaa, mutta meidän jäsenistön sisällä hyvin harvaa tuntuu haittaavan.”

Kyseessä on siis rasistinen sana rasistisessa kontekstissa, mutta sitä ei ole tarkoitettu rasistiseksi loukkaukseksi. Pyhittääkö tarkoitus sanan käytön?

”En sano, että pyhittää, mutta sillä ei pitäisi olla stigmaa, että sitä sanaa ei saisi sanoa. Mitä tahansa sanaa pystyy käyttämään toisia kohtaan väkivaltaisesti ja loukkaavasti, vaikka ei tietenkään saisi käyttää.”

”Olen kuullut, että piirissämme sitä [n-sanaa] on käytetty joskus loukkaavasti, mutta siihen on puututtu heti.”

Eikö laulu madalla kynnystä käyttää sanaa loukkaavassa merkityksessä?

”Näen tämän siinä valossa, että pyritään viestittämään, että kyllä tästä saa keskustella. Emme pelkää käyttää tätä sanaa vain, koska joku sanoo, että sitä ei saa käyttää. Pystymme keskustelemaan siitä ja olemaan aikuisia sen asian kanssa.”

Onko se mahdollista, että ulkomaalaiset opiskelijat eivät olisi uskaltaneet sanoa kokevansa n-sanan loukkaavana, jos he tiesivät, että enemmistö Teekkariyhdistyksen jäsenistä puoltaa n-sanan säilyttämistä?

”Ei minusta. Olen kysynyt tätä suoraan parilta henkilöltä, ja sain vastaukseksi naurunpyrähdyksen ja että ei missään nimessä loukkaa.”

Kuinka kattavasti mielestäsi nämä pari ulkomaalaista edustavat kokonaista ihmisryhmää?

”Vaikea sanoa. Jokainen edustaa täällä itseään. Totta kai toiminnalla pyritään siihen, että kaikilla olisi hyvä olla.”

Yhdistyksen hallituksessa tai toimihenkilöstössä ei ole tummaihoisia. Ettekö näe ongelmallisena sitä asetelmaa, että päätätte valkoisena enemmistönä, että vähemmistöjen nimittämiseen käytetty n-sana ei ole loukkaava?

”Äänestyksessä päätettiin, mitä päätettiin. Jos olisi äänestetty vastaan, olisi muutettu totta kai. Edustamme jäsenistöä. Hallitus olisi tehnyt väärin, jos se olisi kuunnellut niitä yhtä tai kahta henkilöä, jotka ilmoittivat, että tämä on väärin. Demokraattinen tasa-arvo menisi rikki.”

”Mutta kuten sanottua tummaihoiset eivät ole tulleet sanomaan meille, että tämä on väärin, että tässä valkoihoiset päättää myös, että onko tämä rasistinen vai ei. Molemmissa leireissä tapahtuu näin.”

Jos teidän tietoonne tulisi, että joku ei-valkoinen jäsen kokisi n-sanan rasistisesti loukkaavana, mitä sitten tapahtuisi?

”Keskustellaan sen tilanteen mukaan. Se olisi yksilöllinen tilanne, josta käytäisiin keskustelua hallituksen kanssa. Vaikea sanoa, mitä sitten tapahtuisi.”

 

”Meillä on paljon isompia ongelmia”

N-sana on esillä muun muassa tämän vuoden fukseille jaetuissa laulukirjoissa.

”Laulukaluja ei hankita kerran vuodessa. Laulukirjat on hankittu ennen kuin tämä asia nostettiin pöydälle, ja jos ne heitettäisiin roviolle, niin tulisi pahasti takkiin.”

Mutta ettekö joka tapauksessa päättäneet säilyttää n-sanan. Eikö se olisikaan uudessa painoksessakin mukana?

”Uusi painos tulee joskus hamassa tulevaisuudessa ja siitä päättää sitten silloinen hallitus. En osaa sanoa miten päättävät.”

Teekkarivaliokunta vetosi suosituksessaan siihen, että tutkimusten mukaan 90 prosenttia suomalaisista pitää ilmausta neekeri yhtenä kaikkein loukkaavimpana vähemmistöjen nimityksistä, ja että sen käyttäminen asettaa teekkarit negatiiviseen valoon. Eikö OTY:n jäsenistössä olla huolissaan siitä, minkälaisen maineen Oulun teekkarit saavat n-sanan käytöstä?

”Sanotaanko, että meillä on paljon isompia ongelmia, missä meidän maine on huono. Meillä on tärkeämpiäkin asioita, mihin pitää keskittyä. Esimerkiksi tämä on etelää myöten tuttu lausahdus, että kun opiskelija tekee jotain hyvää, se on opiskelija, mutta kun opiskelija tekee jotain pahaa, se on teekkari.”

”En tiedä, onko tällä sanalla vaikutusta siihen, mutta minusta se on pieni osa sitä. En sano, että rasismi olisi pieni juttu, mutta meidän jäsenistössä se ei ole sellainen asia, joka rehottaa.”

”Vaihtarit ovat kiinnostuneita meidän kulttuuristamme ja haluavat olla meidän jäseniämme enenevissä määrin.”

Poliittinen korrektius ei tunnetusti kuulu teekkarihenkeen. Teekkarivaliokunnan mukaan n-sanan käyttö ei kuitenkaan ilmennä rohkeutta auktoriteetteja vastaan vaan pikemminkin konservatiivisuutta. Onko Oulun teekkareista tullut konservatiivisia?

”En sanoisi, että oltaisiin konservatiiveja. Oulussa halutaan tehdä asiat, miten halutaan tehdä, eikä silleen, että etelästä määrätään näin. Me teemme asiat omalla tyylillämme. Kaikkia ei voi mitenkään miellyttää.”

Miten Teekkarihymniä lauletaan tilaisuuksissanne? Laulavatko opiskelijat hymniä n-sanalla vai teekkari-sanalla?

”Kukin laulaa sellaisen version hymnistä kuin haluaa. Meillä ei ketään pakoteta laulamaan hymniä tietyllä tavalla, vaan kukin saa laulaa sen niin kuin huvittaa. Se lukee vain meidän laulukirjassa, miten se lukee. Kun johdan kappaletta, lopetan johtamisen ennen tuota sanaa ja jokainen saa laulaa siinä kohdassa mitä haluaa.”

 

OYY:n hallituksen puheenjohtaja: ”Ei ole meidän linjamme mukaista”

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila ja pääsihteeri Eero Manninen julkaisivat kuluvan vuoden helmikuussa rasisminvastaisen kannanoton, joka liittyi saamelaisten kokemaan syrjintään yliopiston opiskelijatapahtumissa. Kannanotossa ylioppilaskunta ”tuomitsee kaiken rasismin jyrkästi.”

OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kati Hannila, millä mielin olette seurannut Teekkarihymni-keskustelua?

”Voin sanoa OYY:n puolesta, että kyseessä on OTY:n oma asia. He ovat vaalikokouksessa päättäneet, että tämä juttu vielä jatkuu. Päätös ei ole linjassa OYY:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa.”

Mitä mieltä olette siitä, että OTY on päättänyt toimia vastoin valtakunnallista suositusta tässä asiassa?

”Se on ollut jäsenistön tahto, niin siksi he ovat päätyneet tähän linjaan.”

Otitte alkuvuodesta kantaa rasismia vastaan. Voiko yksittäisen kattokillan toimintaan puuttua, jos se tulkitaan vähemmistöjä syrjiväksi?

”Heille on jaettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tästä asiasta olemme lausuneet jo tänä keväänä, eli tuomitsemme rasismin linjapaperin mukaisesti.”

 

Eleonoora Riihinen

Maailmantuskaa poteva toimittaja ja kirjallisuuden opiskelija. Twitter: @EleonooraRiihin

Lue lisää:

Häirintä ei mene huumorista, vaikka raja voi olla häilyvä

Ronski huumori ja opiskelijakulttuuri liitetään usein yhteen. Huumorin venymisen ja häirinnän rajan välinen raja voi tuntua häilyvältä, mutta sen ei tarvitse olla sitä, muistuttaa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Liisa Väisänen.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Minna Koivunen

Huumori kuuluu olennaisena osana opiskelijakulttuuriin, mutta minkäänlainen häirintä ei. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) järjestöille tarkoitetussa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaassa häirinnän tunnusmerkit kirjoitetaan auki seuraavasti: häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilönarvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Viimeksi häirinnän tunnusmerkistö nousi keskustelunaiheeksi oululaisessa opiskelijayhteisössä, kun taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Finanssi ry:n järjestämän tapahtuman Facebook-sivulla julkaistiin ilmoitus, jossa toivottiin ”reippaita, rohkeita ja elämänjanoisia naisenalkuja” sulostuttamaan neljän atleettisen pojan matkaa kyseiseen tapahtumaan. Yksityishenkilön omissa ja kavereidensa nimissä kirjoittama viesti sisälsi useita seksistisiä sanaleikkejä.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Liisa Väisänen muistuttaa, että häirintä ei muutu hyväksyttävämmäksi, vaikka sen tarkoitus ei olisi olla loukkaava vaan esimerkiksi humoristinen.

”Hyvä lähtökohta on, että opiskelijakulttuuriin liittyvän huumorin varjolla ei hyväksytä asioita, joita ei hyväksyttäisi muuten. Se on ongelmallista, jos häirintä kuitataan osana opiskelijakulttuuria”, Väisänen sanoo.

Väisänen on työnsä puolesta mukana OYY:n häirintäyhdyshenkilöiden toiminnassa.

Häirintä ei kohdistu aina yksilöön

OYY:n tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely paljastaa, että yliopistolla havaittu häirintä on erittäin usein miehen naiseen kohdistamaa ahdistelua. Kuten yllä kuvatussa tapauksessa, se ei välttämättä kohdistu keneenkään yksilöön, mutta moni kokee sen halventavana tai nöyryyttävänä. Yksilöön kohdistumatonta häirintää saattaa esiintyä esimerkiksi bilemainoksissa.

Häirinnän kokeminen on aina enemmän tai vähemmän subjektiivista, joten Väisänen muistuttaa, että tunteensa kannattaa ilmaista jotain kautta.

”Huumorin rajojen määritteleminen on tietysti vaikeaa, koska huumori on niin kontekstisidonnaista. On ymmärrettävää, että aina ei ole mahdollista sanoa suoraan, jos kokee häirintää. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä häirintäyhdyshenkilöihin.”

Finanssi otti kantaa

Finanssi ry julkaisi maanantaina tiedotteen, jossa se lupaa nyt ja jatkossakin pyrkiä edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjintää kaikkien opiskelijoidensa kesken.

Finanssi ry:n puheenjohtaja Niklas Alho toivoo, että tällainen yksittäinen tapaus ei vaikuttaisi ihmisten mielikuviin kauppatieteilijöistä.

”Olemme vuosikaudet pyrkineet omassa toiminnassamme parantamaan yhdenvertaisuutta ja voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että meidän yhteisömme on yhdenvertaisin johon olen koskaan törmännyt. Sovinistisuus, rasismi ja diskriminointi ovat asioita, joita emme omassa toiminnassamme halua edistää”, Alho toteaa.

Seksistisesti muotoiltu viesti poistui Finanssi ry:n tapahtuman Facebook-sivuilta, mutta keskustelu jatkui. Toiset kommentoijat pitivät selvyytenä, että viesti oli tarkoitettu ronskiksi huumoriksi, toiset pitivät sitä rimanalituksena, jollaista ei pitäisi opiskelijayhteisössä sallia.

Ennakkosensuuri mahdotonta

Alhon mukaan Finanssi ry:llä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia aukottomasti estää vastaavanlaisen viestin pääsyä julkiseksi jatkossakaan.

”Olemme hallituksen kesken läpikäyneet tapahtumankulun, ja tulleet siihen tulokseen, ettemme pysty monitoroimaan saati rajoittamaan kaikkea mitä jäsenistömme julkaisee”, Alho muistuttaa.

”Emmekä myöskään koe esimerkiksi jatkossa tarkoituksenmukaiseksi rajoittaa julkaisuja sosiaalisen median kanavissamme, ainakaan ilman hyvää syytä.”

Liisa Väisäsenkään mielestä ennakkosensuuri ei ole järkevä tie ylilyöntien estämiselle. Tärkeää on sen sijaan, että yliopistoyhteisö ruokkii kulttuuria, jossa kuka tahansa voi ja uskaltaa huomauttaa, jos kokee jonkin asian sopimattomana.

”Olisi hyvä, että asioista puhuttaisiin mahdollisimman avoimesti järjestöjen sisällä, ja toimintatavoista kerrottaisiin uusille opiskelijoille”, Väisänen toteaa.

”OYY tekee osansa esimerkiksi kouluttamalla järjestöjä ja pienryhmänohjaajia. OYY on myös julkaissut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaan, jossa on konkreettisia ohjeita järjestöjen toimijoille.”

Oppaan ja koulutusten lisäksi tiedekunnilla on yhteiset tasa-arvo ja yhdenvertaisuusryhmät ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta on nimennyt viisi häirintäyhdyshenkilöä.

Lisätietoa OYY:n sivuilta.

EDIT: Kuva vaihdettu 21.9. klo 18:45. 

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää:

Linnanmaan kampuksen uudet ravintolat – parempaako kuin Uniresta? (VIDEO)

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella vaihtui vuodenvaihteessa ravintoloitsija. Entinen ravintoloitsija Uniresta vaihtui Fazer Amicaan ja samalla ravintoloiden nimet muuttuivat. Toimittajamme Laura selvitti, mitä mieltä opiskelijat ovat uusista ravintoloista. Onko ruoka hyvää?

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Laura Tauriainen

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Harrastejärjestöistä uutta sisältöä elämään (VIDEO)

Oulun yliopistossa on runsaasti järjestäytynyttä harrastustoimintaa ja vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun. Toimittajamme Laura tutustui harrastejärjestöihin ja kävi vierailemassa kyykkästadionilla sekä roolipelaajien peli-illassa. Katso videolta, miksi kannattaa harrastaa roolipelaamista ja mistä kyykkästadion löytyy.

TEKSTI Laura Tauriainen

KUVAT Laura Tauriainen

Laura Tauriainen

34-vuotias tiedeviestinnän maisteri ja copywriter. Löydät hänet Instagramista nimellä @lauratau. Lisäksi hän harrastaa laulamista, koiran rapsuttelua ja lukemista.

Lue lisää:

Halpoja asuntoja ja hyvää elämää: millä Oulua myydään maailmalla?

Oulun yliopisto ottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut käyttöön ensi vuonna. Maksu asettuu 10 000–20 000 euron välille koulutusohjelmasta riippuen. Suunnitelmat Oulun markkinoimiseksi ovat vasta alussa. Yksi asia on selvää: koulutusta ei saa myydä katteettomilla lupauksilla.

EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille Suomi on reilun vuoden päästä maksullinen maa. Eduskunta päätti lukuvuosimaksujen käyttöönotosta Suomen korkeakouluissa viime vuoden loppupuolella. Maksut astuvat voimaan syksyllä 2017 vieraskielisissä koulutuksessa aloittavilla opiskelijoilla.

Maksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa, mutta siitä ylöspäin korkeakoulut voivat määritellä maksun suuruuden itse. Osa korkeakouluista on julkistanut lukuvuosimaksujensa suuruuden.

Pelin avasi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka ilmoitti lukuvuosimaksuksi 10 000 euroa. Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksuhaitari taas on koulutusohjelmasta riippuen 10 000–25 000 euroa. Tampereella opetus on hieman Helsinkiä halvempaa: Tampereen yliopiston hintahaarukka on noin 10 000–15 000 euroa, ja Tampereen teknillisen yliopiston 12 000–16 000 euroa.

Oulussa lukuvuosimaksut ovat asettumassa 10 000–20 000 euroon koulutusohjelmasta riippuen. Tarkkaa euromäärää ei ole vielä päätetty, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo.

”Seuraamme muita yliopistoja ja asetumme kaltaistemme yliopistojen joukkoon. Emme halua olla muita olennaisesti kalliimpia tai halvempia.”

Oulun ylioppilaslehti 2016
”Seuraamme muita yliopistoja ja asetumme kaltaistemme yliopistojen joukkoon. Emme halua olla muita olennaisesti kalliimpia tai halvempia”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki lukukausimaksujen määristä. KUVA: Oulun ylioppilaslehden arkisto/ Ville Koivuniemi

 

Maksullisuus tiputtaa opiskelijamääriä

Hintalappu aiemmin maksuttomissa opinnoissa tulee karsimaan ison osan kv-opiskelijoista. Esimerkki löytyy Ruotsista, jossa otettiin vuonna 2011 käyttöön lukuvuosimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville. Tuloksena opiskelijoiden määrä putosi puoleen, eikä ole vieläkään noussut ennalleen.

Näin tulee todennäköisesti käymään myös Suomessa. Suomessa opiskelee tällä hetkellä noin 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa on kotoisin EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.

”Asiakaskunta, joka on tullut ilmaisuuden perässä, ei pysty tulemaan enää tilanteessa, jossa opetus on muuttunut maksulliseksi. Tämä asiakaskunta loppuu heti kun maksut tulevat. Meillä on monta laihaa vuotta edessä, ennen kuin sana meistä leviää uuteen asiakaskuntaan, joka on valmis maksamaan koulutuksesta”, Jouko Niinimäki arvelee.

Oulun yliopistossa on yhteensä 18 kansainvälistä maisteriohjelmaa, ja niitä  on kaikissa tiedekunnissa humanistista tiedekuntaa lukuun ottamatta.

Viime vuosina maisteriohjelmien opiskelijoista 80-90 prosenttia on ollut EU/Eta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisia.

Viimeisin haku Oulun yliopiston kv-maisteriohjelmiin päättyi tammikuun lopussa. Syksyllä 2016 alkaviin opintoihin hakeneiden yleisimmät kotimaat olivat Bangladesh (276 hakijaa), Pakistan (207), Nigeria (138), Vietnam (121), Ghana (121), ja Kiina (119).

Oulun yliopiston koulutuspalveluiden palvelupäällikkö Kimmo Kuortti huomauttaa, etteivät kaikki EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat joudu tulevaisuudessakaan maksumiehiksi.

”Vaikka henkilö ei olisikaan EU/Eta-maan kansalainen, mutta hänellä on EU:n sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, ei häneltä peritä lukuvuosimaksua.”

Oulusta Suomen Reykjavik

Jotta kv-opiskelijoiden tulo ei täysin tyrehtyisi maksumuuriin, Oulun mainetta maailmalla täytyy kasvattaa. Yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokisen mukaan suunnitelmat Oulun tuomisesta koulutusmarkkinoille ovat silti vielä alkumetreillä.

Töitä oman osaamisen ja vahvuuksien brändäämisessä riittää. Koulutuksen ja sen pohjana olevan tutkimuksen erinomaisuus ei riitä, sillä opiskelija pitää saada vakuuttuneeksi myös Oulusta hyvänä asuinpaikkana.

Siinä työssä auttavat Jokisen mukaan mielikuvat pohjoisesta ja sen eksotiikasta. Oulusta voisi tulla Suomen Reykjavik, viileä ja siisti kaupunki, jossa start up –yrittäjät pulahtavat avantoon ja ilmakitaristit rokkaavat maailmanrauhan puolesta.

”Eihän me sitä Oulun pohjoisuutta ja eksotiikkaa ruveta peittelemään, vaan me teemme siitä meille edun!”

Samoilla linjoilla on rehtori Niinimäki. Hän myisi Oulua opetuksen laadukkuuden lisäksi hyvänä opiskelijan elinympäristönä.

”Oulua voisi markkinoida tavallaan ainutlaatuisena kokemuksena, lämpimänä työ- ja opiskeluyhteisönä, edullisen asumisen ja kohtuullisten asumiskustannusten paikkana.”

Oulun ylioppilaslehti 2016
”Eihän me sitä Oulun pohjoisuutta ja eksotiikkaa ruveta peittelemään, vaan me teemme siitä meille edun!” sanoo Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen. KUVA: Minna Koivunen

Markkinoinnille oltava katetta

Vaikka Oulun tunnettuus on vielä alkutekijöissään, tilanne ei ole Marja Jokisen mukaan toivoton.

”Tärkeää on varmistaa, että tuote eli kansainväliset maisteriohjelmamme ovat laadultaan kunnossa. Opiskelijoille ei voisi markkinoinnilla antaa katteettomia lupauksia.”

Samaa mieltä on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) kansainvälisten asioiden ja järjestöasioiden asiantuntija Juuli Juntura. Hänen mukaansa koulutuksen laatu on kv-opiskelijalle pääsyy Suomen tuloon.

”Moni toki pitää meidän talvesta ja siihen liittyvistä eksoottisista asioista. Mutta pääsyitä opiskelemaan lähtemiselle ulkomaille ovat laatu ja huippukoulutus, niiden takia sitä tullaan.”

OYY on muiden opiskelijajärjestöjen tapaan vastustanut ankarasti maksujen tuloa. Järjestöt pelkäävät, että maksut karkottavat kv-opiskelijat Suomesta, jonka seurauksena korkeakoulujen kansainvälistyminen kärsii.

Nyt kun maksut tulevat, opiskelijalla on ehdottomasti oikeus saada rahalleen vastinetta.

”Koulutuksesta maksavalla opiskelijalla on voitava luottaa siihen, että kansainväliset koulutusohjelmat ovat laadukkaita.”

Oulua ei vielä tunneta

Kansainvälisille koulutusmarkkinoille ei auta astella takki auki, sillä alalla on kova kilpailu. Suuret maat kahmaisevat itselleen valtaosan kv-opiskelijoista. OECD:n tilastojen mukaan Australia, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat ottavat vastaan puolet kaikista kansainvälisistä opiskelijoista.

Koulutuksen muuttuminen maksulliseksi pakottaa Suomen yliopistot nyt luomaan koulutusohjelmistaan houkuttelevia, innovatiivisia ja kiinnostavia. Myyntityön kannalta nykytilanne on karu: pientä Oulua ei suuressa maailmassa juuri tunneta.

”Ollakseni realisti: Oulua ei tunneta siellä, missä päämarkkinat ovat, eli Aasiassa. Emme ole olleet koulutusmarkkinoilla mikään suuri toimija, koska emme ole hirveästi edes markkinoineet itseämme”, Jouko Niinimäki arvioi.

Totta on, että tuntematon Oulu on koulutusmarkkinoilla orvossa asemassa verrattuna Shangai-listan ensimmäiset sijat valloittaneisiin angloamerikkalaisiin huippuyliopistoihin. Suomi on vielä kaukana kärjestä: Helsingin yliopisto oli viime vuonna listalla sijalla 67, Oulu sijoittui välille 301-400. Mutta eipäs vielä masennuta. Yhtenä hyvänä Oulun markkinoinnin lähtökohtana Jokinen pitää tieteellistä erityisosaamista.

”Yliopiston profiloituminen tiettyihin tutkimusaloihin, joita voi huipputasolla opiskella nimenomaan Oulussa, voi houkutella näistä aloista erityisen kiinnostuneita päämäärätietoisia opiskelijoita. Näitä vahvuuksia voi markkinoinnissa hyödyntää myös opiskelijoille. Saamme Ouluun tutkijoita ja tohtoriopiskelijoitakin, jotka ovat tulleet tänne sen tietyn osaamisen takia”, Marja Jokinen pohtii. Tällaisena erityisalana Jokinen mainitsee Konenäön tutkimuskeskuksen.

Jouko Niinimäki hakee Oululle vertailukohtaa Uudesta-Seelannista, joka pienestä koostaan huolimatta on koulutusmarkkinoiden jättiläinen. Korkeakoulutus on maalle tärkeä vientituote.

”Maan yliopistot tekevät suurta bisnestä, koulutusmarkkinat ovat 2,5 miljardin liepeillä, ja ulkomaisten opiskelijoiden sisäänotot ovat suuria. Silti maan yliopistot ovat noin Oulun kokoisia, ja rankingeissa samoilla nurkilla kuin me. Samaten Uuden-Seelannin yliopistot ovat yhtä kaukana Aasian markkinoilta kuin Suomi. ”

”Eli numeroita, yliopiston kokoa, etäisyyttä ja kansainvälistä menestystä katsoessa emme ole merkittävästi huonommassa asemassa.”

Oulun ylioppilaslehti 2016
”Uuden-Seelannin yliopistot tekevät suurta bisnestä, koulutusmarkkinat ovat 2,5 miljardin liepeillä, ja ulkomaisten opiskelijoiden sisäänotot ovat suuria. Silti maan yliopistot ovat noin Oulun kokoisia, ja rankingeissa samoilla nurkilla kuin me. Samaten Uuden-Seelannin yliopistot ovat yhtä kaukana Aasian markkinoilta kuin Suomi”, sanoo Jouko Niinimäki. Kuva: Oulun ylioppilaslehden arkisto/Anni Hyypiö

Mistä rahat stipendeihin?

Lukuvuosimaksujen mukana tulevat myös stipendit. Uudistetussa yliopistolaissa edellytetään, että korkeakouluilla on stipendiohjelma maksulliseen tutkinto-ohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi. Stipendien rahoittaminen käytännössä on vielä auki.

Jouko Niinimäki ehdotti 10.1. Kalevassa lukuvuosimaksujen apurahajärjestelmän rahoittamista niin, että osan stipendeistä voisi rahoittaa kehitysyhteistyövaroista. Tätä ehdotusta Juuli Juntura pitää kummallisena.

”Kehitysyhteistyövarat on tarkoitettu infrastruktuurin rakentamiseen kehittyvissä maissa. On aika erikoista, jos raha käytetään yksittäisten opiskelijoiden opiskelumaksuihin. Eihän se kehitä lähtömaata millään tavalla!”

Oulun yliopisto ei ole vielä virallisesti päättänyt sitä, mistä rahoista stipendirahoitus lopulta otetaan. Lopullisia päätöksiä tehdään Niinimäen arvion mukaan kesään mennessä.

Miltä näyttää kymmenen vuoden päästä?

Kun Jouko Niinimäen mainitsemista laihoista vuosista on selvitty, miltä näyttää Oulun yliopistossa vuonna 2026 – olivatko pelot turhia?

Juuli Juntura on huolissaan maksujen vaikutuksesta opiskelijarekrytointiin. Hänen pelkonsa on, että kun hakijamäärät laskevat, myös opiskelija-aineksen laatu kärsii.

”Meillä pitäisi olla koulutusohjelmiin paljon hakijoita, joista voimme valita parhaimmat. Miten voidaan varmistua siitä, että laadukkaita hakijoita on tulevaisuudessa edelleenkin tarpeeksi? Tuleeko maksukyvystä opiskelijavalinnan uusi mittari?”

Joidenkin lukuvuosimaksujen kannattajien mukaan maksut voisivat itse asiassa kasvattaa Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrää, sillä erityisesti Aasiassa koulutuksen laatu on yhdistetty maksullisuuteen.

Avaako 10 000 euron hintalappu koulutusohjelmassa nyt portin Aasian markkinoille?

Marja Jokinen ei ota kantaa sille, saako Suomi maksuilla uudet markkinat auki.

”Hyvä, jos näin tulee käymään. Mutta tästä asiasta keskustelu on jo myöhäistä. Nyt kun maksut ovat joka tapauksessa tulossa, pitää tästä tilanteesta tehdä meille mahdollisimman hyvä.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: