Zoom on uusi normaali – niin on myös valvova katse

Etätyöskentely ei pelkästään tee kodista työpaikkaa, se pyytää sinua myös jakamaan kotisi yksityisimmän nurkan muiden nähtäväksi, Juhani Kenttä kirjoittaa.

Opiskelujen ja töiden suorittamisesta etäyhteyksien välityksellä on tullut tavanomaista. Vaikka emme ole fyysisesti läsnä, olemme saattaneet kuitenkin joutua paljastamaan itsestämme enemmän kuin mihin olimme tottuneet. Meihin kohdistuva katse on muuttanut muotoaan.

Jo keväällä kirjoitettiin uudesta ilmiöstä nimeltä Zoom-uupumus kun videoyhteydet Zoomin kautta loivat uusia paineita kurssiosallistumiseen. Kun opiskelija osallistuu videoyhteydellään luennolle, hänen kasvoihin kiinnittyy pitkittynyttä ja tarkentunutta huomiota. Tämän huomattiin nostavan ahdistusta esimerkiksi siitä, että täytyy ikään kuin esittää läsnäoloa sen sijaan, että voisi luottaa luontaisen kehonkielensä viestivän sen samassa tilassa oleville. Samalla kun itse ylianalysoi omaa elehdintään Zoom-näkymästä, videokuvan kautta tulee paljastaneeksi myös pienen osan kodistaan. Itsestäänselvyydeltä tuntunut rajaus kodin piiristä yksityiseksi asiaksi on kadonnut. 

Monen kurssin suoritustapaan sisältyy myös oman esityksen pitäminen, jolloin meitä pyydetään jakamaan tietokoneen näyttömme kaikille muille osallistujille. Emmehän muutenkaan voi esitellä materiaalimme muille. Näyttö ei kuitenkaan ole yhtään sen vähemmän henkilökohtainen asia.

Kannettava tietokoneeni on irrottamaton osa elämääni. Sen kautta hallinnoin lähes kaikkia elämäni osa-alueita, niin opintoihin ja työhön liittyviä tehtäviä kuin myös arjen pyörittämistä, yhteydenpitoa ystäviin ja kaikkea muuta vapaa-aikaani liittyvää, myös niitä salaisimpia mielihalujani. Mitä enemmän minulla on rautoja tulessa, sitä luultavammin läppärin näyttöni heijastaa tätä tilannetta avonaisten projektien ja selaimen välilehtien määrässään. Katso näyttöäni ja näet koko sekavan elämäni pienoiskoossa. 

Etätyöskentely ei pelkästään tee kodista työpaikkaa, se pyytää sinua myös jakamaan kotisi yksityisimmän nurkan muiden nähtäväksi. Muistithan varmasti siivota sen ennen vieraiden tuloa.

Kun pidän esitelmää, ahdistun nyt siitä, että enhän vain poikkea jaetun näytön tilassa esitelmästäni mihinkään. Mitä jos unohdin lisätä esitelmään jotain ja joudun nyt kaivamaan sen esiin koneeltani. Yksityiselämästäni on lukuisia vihjeitä niin työpöydällä, välilehdissä kuin resurssienhallinnan sivusarakkeessa, jossa näkyy viimeisimpänä avatut kansiot. Olen suhteellisen avoin elämästäni, mutta sille avoimuudelle on elinehtona, että voi itse hallita sitä, kuinka paljon antaa itsestään. Moni tunnistanee sen hätääntyneen reaktion, kun näyttää kaverille kuvaa puhelimestaan ja hän alkaa yllättäen selata kuvahistoriaa taaksepäin. Ei kai sinne jäänyt jotain intiimiä, jotain vain harvojen valittujen silmille sallittua.

Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, voisi joku tokaista.

Periaatteen vuoksi voi silti kavahtaa, kun tunnistaa hierarkioiden näkyvän myös tässä tilanteessa. Lehtoreilla tai esimiehillä on työpaikkojensa tarjoamat toimistot ja työkoneet merkittävästi useimmin kuin alaisillaan tai oppilailla. Työ- ja siviiliminä on siis paljon helpompaa pitää erillään toisistaan. Totta kai hekin pyrkivät vain parhaansa mukaan mukautumaan vaikeaan tilanteeseen. Hyvä olisi silti tunnistaa, ettei työhuoneen suojasta luennointi ole samalla viivalla kuin toisen kotiin ulottuva katse.

Poikkeustilan aiheuttamassa vauhtisokeudessa voi syntyä virhearviointeja itse kullekin. Toukokuussa Oulun poliisille tehtiin jopa tutkintapyyntö teknillisen tiedekunnan etätenttien järjestelyistä. Poliisi joutui tutkimaan, voisiko kotonaan tenttineiden opiskelijoiden videovalvontaa tulkita kotirauhan rikkomisen rikosnimikkeen alle. Kesäkuussa Oulun yliopisto päivitti ohjeistukseensa, ettei sen tule jatkossa hyödyntää videovalvontaa usean opiskelijan tenteissään ja esitutkintaa ei lopulta tehty.

Tenttiohjeistusta lukuun ottamatta opiskelu jatkui kuitenkin sellaisenaan, Zoom ja Teams uusina luentosaleina. Jos varjelee yksityisyyttään, voinee kai rimpuilla oletettua jakamista vastaan kurssin sisällä tai valita suosiolla kurssista itsenäisen suoritusmuodon.

Mitä jos kuitenkin automaattisen avoimuuden sijaan lähdettäisiin siitä, että kotirauhastaan saa yhä pitää kiinni myös etätyön aikana ilman että saa vaikean ihmisen leimaa?

Juhani Kenttä

Englantilaisen filologian opiskelija, joka intoilee kulttuurista ja miettii ammatinvalintaa sitten myöhemmin.

Lue lisää:

Psykologian koulutusohjelman valmistelut etenevät

Uusi psykologian koulutusohjelma aloittaa Oulun yliopistossa syksyllä 2021. Ensimmäiset pääsykokeet psykologian yhdistettyyn kandidaatin- ja maisterintutkintoon järjestetään tulevana keväänä. Koulutusohjelma sijoittuu kasvatustieteiden tiedekuntaan ja hakijoista 40 hyväksytään.

Oulun yliopisto tarjoaa jatkossa koulutusmahdollisuuden niin kandidaatin, maisterin kuin tohtoriasteen psykologian tutkintoihin. 

Uusi koulutustarjonta juontaa juurensa valtioneuvoston heinäkuiseen päätökseen. Tällöin valtioneuvosto antoi päätöksensä psykologian koulutusalan koulutusvastuun myöntämisestä Oulun yliopistolle. 

Psykologian maisterivaiheen opinnot alkavat todennäköisesti ensi syksynä aloittavien kandiopiskelijoiden edettyä maisterivaiheeseen. Tohtorikoulutus on näillä näkymin tarkoitus aloittaa jo ensi syksynä. 

Psykologian professori, koulutusohjelman yhtenä suunnittelijana toimiva, Mirka Hintsanen, on myönteisestä koulutusvastuupäätöksestä innoissaan. 

“On kiva lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan uutta koulutusohjelmaa. Uuden tekeminen tarjoaa tietyllä tapaa enemmänkin mahdollisuuksia kuin valmiin tutkinto-ohjelman muuttaminen.” 

Uuden koulutusvastuun taustalla on pitkä vaikuttamistyö: kasvatustieteiden tiedekunnassa psykologian tutkinto-ohjelmaa alettiin ensimmäisen kerran suunnittelemaan jo 1990-luvun loppupuolella. Tuolloin hankkeen suunnittelemista käynnistettiin Psykonet-yliopistoverkoston kanssa ja koulutusvastuun mahdollisuudesta ehdittiin myöhemmin neuvotella myös opetusministeriön kanssa. 

Psykonet keskittyi tuolloin kuitenkin psykologikoulutuksen säilyttämiseen Joensuun yliopistossa. Oulun kasvatustieteiden tiedekunnassa suunniteltiin samanaikaisesti myös erityisopettajakoulutusta, ja lopulta uuden koulutusohjelman valinnassa päädyttiinkin psykologikoulutuksen sijaan erityisopettajakoulutukseen. Tämän myötä hankkeen suunnittelu hiljeni pitkäksi aikaa, kunnes edellinen koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä alkoi ajamaan asiaa uudelleen omalla kaudellaan. 

Uudella psykologien koulutuksella pyritään helpottamaan Pohjois-Suomen psykologipulaa. Esimerkiksi dosentti Pentti Rauhalan tekemästä selvityksestä, ”Psykologitarve Pohjois-Suomessa” ilmenee, että Oulun yliopiston omalla koulutusvastuulla pystyttäisiin parhaiten ratkaisemaan alueellista psykologitarvetta; Oulun yliopistosta valmistuvista 64 prosenttia sijoittuu työhön Pohjois-Suomeen. 

“On hienoa, että vihdoin pääsemme vastaamaan psykologipulaan, vaikka tietysti jonkin aikaa kestääkin, että valmistuneita saadaan”, Hintsanen sanoo. 

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on jo aiemmin voinut opiskella psykologiaa sivuaineena. Jatkossa, kun psykologiaa voi opiskella pääaineena, kurssimäärä tulee kasvamaan ja myös uusia opettajia tarvitaan paljon lisää. Opettajien saatavuuteen Hintsanen suhtautuu luottavaisesti, vaikka aloittavaan koulutusohjelmaan on rekrytoitava väkeä muualta Suomesta. 

“Yliopistoilla on aika valtaisa tohtorituotanto ja psykologiastakin valmistuu tohtoreita paljon eri yliopistoista. Saattaa olla ennemminkin niin, että toimista on pulaa, kuin työntekijöistä.” 

Uuden tutkinto-ohjelman järjestämisessä riittää vielä paljon tehtävää. Yksi seuraavista askeleista on Psykonet-yhteistyön käynnistäminen. Psykonet on psykologian koulutuksen yliopistoverkosto, joka organisoi eri yliopistojen välistä psykologian tutkinto-ohjelmiin liittyvää opetusta. 

Jotta valmistuva psykologi voi toimia kaikissa psykologian tehtävissä, psykologikoulutuksen on oltava laaja-alainen. Tästä syystä yliopistot eivät järjestä rajaavia suuntautumisvaihtoehtoja kandi- ja maisterivaiheen opinnoissa. Yliopistoilla on kuitenkin erilaisia profiloitumisia ja painotuksia, ja näitä on suunnitteilla myös Ouluun. 

Oulun psykologian laitoksella tulevan profiloitumisen on suunniteltu liittyvän työhyvinvointiin sekä lasten sosioemotionaalisten ongelmien ja niiden hoitomenetelmien tutkimukseen. Myös teknologisten näkökulmien hyödyntämiseen Hintsanen uskoo olevan Oulussa hyvää pohjaa. 

“Teknologia on Oulussa vahva, joten sitähän kannattaa tietenkin hyödyntää. Esimerkiksi, mitä on ihmisen ja teknologian vuorovaikutus ja miten se työelämässä voi näkyä?” 

Hintsanen iloitsee myös uusista tiedekuntien rajat ylittävistä tutkimusyhteistyön mahdollisuuksista. 

“Kun saamme lisää henkilökuntaa, monitieteistä tutkimustyötä pystytään tekemään laajemmin.” 

Oulun yliopiston hallitus päätti lokakuussa sijoittaa koulutusohjelman kasvatustieteiden tiedekuntaan. 

Suomessa kaikki psykologian tutkinto-ohjelmat kuuluvat valtakunnalliseen yhteisvalintaan, eli käyttävät pääsykokeissaan yhtenäisiä valintaperusteita. Psykologian yhteisvalinnassa pääsykokeet järjestetään ensi keväänä keskiviikkona 26. toukokuuta. 

Myös Oulussa on aloitettu valmistelu psykologian yhteisvalintaan liittymisestä, mutta asiasta puuttuu vielä hallinnollinen päätös.

Kerttu Juutilainen

Tieteiden ja aatteiden historian opiskelija, runojen ystävä ja Saul Goodmanin salainen ihailija.

Lue lisää:

Etäopiskelu jatkuu koko kevään – lisäksi maskisuositus yliopistolla

Oulun yliopisto jatkaa etätyötä ja -opiskelua koko kevätlukukauden 31. toukokuuta asti. Myös maskisuositus astuu voimaan huomenna 29. lokakuuta.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Anna-Sofia Tastula

Read this article in English.

Etätyöt ja etäopiskelu jatkuvat Oulun yliopistossa 31.5.2021 asti. Oulun yliopisto päätti asiasta tänään, keskiviikkona 28. lokakuuta. Lisäksi huomenna voimaan astuu maskisuositus, jonka mukaan yliopistolla kannattaa käyttää suu-nenäsuojainta kaikissa julkisissa tiloissa yliopistolla seuraavan kahden viikon ajan.

Päivitetyt tiedot yliopiston ohjeistuksesta löytyvät Oulun yliopiston koronavirus-sivustolta. Myös Oulun ammattikorkeakoulu suosittelee maskin käyttämistä kampuksella. Asiasta tiedotettiin 19. lokakuuta.

Päätöksen pitää kevään opetus etänä kerrotaan johtuvan koronan tartuntatilanteesta ja pandemian kokonaistilanteen kehittymisennusteista. Maskisuositus taas perustuu Oulun alueelliseen maskisuositukseen, joka annettiin 27. lokakuuta. Suositus on voimassa 29.10.–12.11. Suosituksen mukaan suu- ja nenäsuojaimia suositellaan käytettäviksi kaikissa julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa.

Yliopisto tarkentaa alueellista maskisuositusta niin, ettei suojainta tarvitse käyttää jos turvavälin pitäminen on mahdollista tai työskentelee yksin. Oulun alueellisiin suosituksiin nojaten yliopisto suosittelee myös, ettei yli 20 hengen yksityistilaisuuksia järjestetä aikavälillä 29.10.–12.11.

Yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kommentoi asiaa lehdelle torstaina 29.10. Hän perustelee yliopiston päätöstä sillä, että tartuntatilanne ei näytä toivoa paramisesta.

”Kun katsotaan taudin leviämistä Pohjois-Pohjanmaalla, ei ole perusteita ajatella että pandemia huomattavasti helpottaisi tai katoaisi loppuvuoden aikana”, Okkonen sanoo.

Päätös keväästä tehtiin henkilöstöjohtajan mukaan tarkoituksella aikaisin.

”Opetuksen järjestelyjen ja opiskelijoiden asumisen järjestelyjen takia ei haluttu jättää päätöstä viime tinkaan. Opiskelijat kuitenkin sitoutuvat paikkakuntaan, nyt he saavat tiedon ajoissa”, hän kertoo.

Tällä hetkellä yliopisto ei suunnittele laajempia toimenpiteitä, kuten yliopiston sulkemista. Okkosen mukaan samat palvelut, muun muassa läppärilainaamot ja itsenäisen opiskelun tilat, tenttiakvaario ja kirjasto, pidetään käytössä myös keväällä.

”Keskustelua ei ole käyty siitä, että ovet suljettaisiin uudestaan. Tilanne näyttää yliopiston kannalta siltä, että jatketaan kuten tähänkin asti.”

Okkosen mielestä toive lähiopetukseen siirtymisestä lähiaikoina on turha. Sen sijaan tulisi tottua siihen, että tämä on uusi normaali.

”Tavallaan tämä on uusi tilanne, joka jatkuu. Väliaikaisuutta ei ole enää tunnistettavissa, eli emme palaa normaaliin. Tämä on se uusi normaali”, hän sanoo.

Aiemmin yliopisto päätti, että etäopetus jatkuu syyslukukauden loppuun asti. Tällöin yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoi lehdelle, että yliopisto toivoi pystyvänsä palaamaan lähiopetukseen jo tulevan kevätlukukauden aikana.

Aiemmin syksyllä Kiuru kertoi, että niin opiskelijat kuin henkilökunta toivoivat yliopistolta pikaista päätöstä 2. opetusperiodin suhteen. Tällä kertaa päätös kevään opetuksesta tehtiin kerralla koskemaan koko kevätlukukautta.

Oulun yliopisto ei ole suinkaan uusien linjauksiensa kanssa yksin. Vastaavia päätöksiä kevätlukukauden järjestämisestä etäopintoina ovat aiemmin tehneet ainakin Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT.

Myös maskisuositus on yleistynyt yliopistoissa. Keväällä etäopetusta jatkavista yliopistoista maskia suosittelevat Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopistossa, jossa maskia suositellaan käytettäväksi aina kampuksella oleskellessa. Myös LUT ottaa maskisuosituksen käyttöön 2. marraskuuta alkaen.

Maskisuosituksia on voimassa myös yliopistoissa, joissa päätöstä kevään opetuksesta ei ole vielä tehty. Näin on ainakin Jyväskylän yliopistossa, jossa suositus on voimassa alustavasti lokakuun loppuun asti, Aalto-yliopistossa, Åbo Akademissa, Vaasan yliopistossa ja Lapin yliopistossa.

Oulun yliopisto teki päätöksen toisen periodin pitämisestä etänä 16. syyskuuta. Etäopetus on Oulussa jatkunut keväästä 2020. Yliopiston ovet aukaistiin ensimmäistä kertaa koronan aiheuttaman sulun jälkeen elokuussa. Uusimmat tiedot Oulun yliopiston koronatoimenpiteistä löytyvät yliopiston nettisivuilta.

Juttua päivitetty 29.10. Lisätty Okkosen kommentit.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

OYY:n Teemu Virtanen ehdolla Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi

Teemu Virtanen on ehdolla OYY:n ehdokkaaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi. Asiasta päätettiin 22. syyskuuta järjestetyssä edustajiston kokouksessa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi vuodelle 2021. OYY:n edustajisto päätti asiasta yksimielisesti 22. syyskuuta.

Oulun yliopistossa biolääketieteellistä fysiikkaa opiskeleva Virtanen, 27, toimii tänä vuonna SYL:n hallituksen jäsenenä. Hänen vastuualueinaan ovat sosiaalipolitiikka, kuntavaalit ja strategia. Seuraavalle kaudelle puheenjohtaja ja hallitus valitaan marraskuun liittokokouksessa.

”Kuluneena vuonna SYL:ssä olen päässyt oppimaan paljon vaikuttamisesta sekä eduskunnan että ministeriötason päätöksenteosta. Strategia, strateginen linjanveto ja johtaminen, sekä poliittinen vaikuttaminen ovat olleet teemoja, joiden parissa olen työskennellyt läpi vuoden”, Virtanen kertoi lehdelle.

Virtanen hakee tänä vuonna puheenjohtajaksi, mutta ei halua hallituksen jäseneksi.

”Olen ehdolla puheenjohtajaksi, sillä siihen tehtävään minulla on SYL:lle kaikista eniten annettavaa ensi vuodelle. Minulla on mielestäni hyvä läpileikkaava näkemys opiskelijavaikuttamisesta ja järjestötoiminnasta aina ainejärjestötasolta, edustajistosta, ylioppilaskunnan johdosta ja nyt SYL:ssä työskentelystä. En ole käytettävissä hallitukseen, sillä näen SYL:n hallitusvuoden olevan suurempi mahdollisuus ja kasvunpaikka uusille kiinnostuneille, minun itseni sijaan.”

Tulevalla kaudella Virtanen näkee tärkeiden teemojen olevan erityisesti koronan vaikutukset opiskeluun ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Aiemmin Virtanen toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2019. Hallituksessa hänen päävastuualueenaan oli sosiaalipolitiikka. OYY:n edustajisto nimesi Virtasen ehdolle SYL:n hallitukseen lokakuussa 2019.

Virtanen on toiminut myös esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.

”Teemu on rauhallinen ja helposti lähestyttävä persoona, joka kuuntelee työkavereitaan ja alaisiaan. Teemun osaaminen sosiaalipolitiikasta on vakuuttavaa, ja nyt kun opiskelijoiden hyvinvoinnista on kannettava entistä enemmän huolta, Teemu olisi paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi”, kommentoi OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä.

Oulun yliopistosta SYL:n puheenjohtajaksi on haettu viimeksi vuonna 2015. Tällöin paikkaa haki Siiri Nousiainen. Tätä ennen puheenjohtajaksi pyrki Eero Manninen vuonna 2012. Viimeisin OYY-taustainen Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja on Hannu Kemppainen vuodelta 1975.

Ennen Virtasta SYL:n hallituksessa ovat toimineet Oulusta Veera Alahuhta ja Jenny Vaara vuosina 2017 ja 2018.

Ehdokkaita ensi vuoden SYL:n puheenjohtajaksi ovat tähän mennessä nimenneet Tampereen ylioppilaskunta TREY sekä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY. TREY:n ehdokkaana on Annika Nevanpää ja VYY:n ehdokas on Aleksi Sandroos.

TREY on lisäksi asettanut ehdolle hallituksen jäseneksi Ville Jäppisen. Muita hallitusehdokkaita ovat asettaneet Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY, josta ehdolla on Saara Tenhovuori, sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY, josta ehdolla on Camilla Saarinen.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus ja puheenjohtaja valitaan liittokokouksessa 12.–13. marraskuuta. SYL on opiskelijoiden etu- palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäseniä ovat Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat. Järjestön jäseniin kuuluu noin 132 000 opiskelijaa ympäri Suomen. 

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Järjestötoiminta saattaa mullistaa elämäsi, mutta tärkeintä on kuitenkin ystävät ja hauskanpito

“Vaikka Vulcanalian järjestömessut eivät tänä vuonna väritä lukuvuoden alkua, haluan kannustaa aivan jokaista opiskelijaa tuumailemaan hetken omaa suhdettaan opiskelijajärjestöihin”, kirjoittaa Katariina Sarja kolumnissaan.

Uusi lukuvuosi alkoi tänä syksynä poikkeuksellisella tavalla. Fuksit aloittivat opintonsa orientaatioviikoilla, jotka järjestettiin tiedekunnittain lähitoteutuksena. Ero aiempien vuosikurssien fuksisyksyihin on valtava: vuonna 2020 yliopisto-opintonsa aloittava ei löydä itseään tupaten täydeltä kampukselta etsimässä oikeaa luentosalia, ei metsästä haalarimerkkejä Vulcanalian järjestömessuilta tai saavu Vulcanalia Festivalille uuden pienryhmänsä kanssa. Aine- ja harrastejärjestöt eivät myöskään tule tutuiksi messuständeillä. Täysin realistista käsitystä kampuksen arkipäivästä ei pääse vielä syntymään.

Jouduimme ylioppilaskunnassa tekemään turvallisuussyistä raskaan päätöksen peruuttaa Vulcanalia syksyn 2020 osalta. Erityisesti Vulcanalian järjestömessujen peruuntuminen jättää myös monen opiskelijajärjestön vuoden käynnistymisen vajaaksi. Oman järjestön toimintaa ei pääse esittelemään samalla tavalla kuin aiemmin. On myös vaarana, että fuksit eivät löydä sitä juuri itselle täydellistä järjestöä, jonka pariin normaaliolosuhteissa olisi messujen kautta löytänyt.

Aine- ja harrastejärjestöt tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä opiskelijayhteisön yhteenkuuluvuuden eteen.  Ainejärjestöt huolehtivat sydämellä jäsenistönsä edunvalvonnasta, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Harrastejärjestöt kokoavat opiskelijoita yhteen vapaa-ajan aktiviteettien ääreen ja tarjoavat mahdollisuuden kehittyä niissä joko tavoitteellisesti tai harrastuspohjalta. Lisäksi sekä aine- että harrastejärjestöjen kautta opiskelija löytää takuuvarmasti uusia kavereita, vastapainoa opiskelulle sekä unohtumattomia kokemuksia. Voipa järjestöön liittymisen kautta elämään löytyä myös yllättäviä uusia suuntia.

Kerronpa esimerkin omasta elämästäni.

Aloitin omat yliopisto-opiskeluni Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015. Pääaineeni, kirjallisuus, kiinnosti minua valtavasti, mutta samaan aikaan olin täysin ulapalla siitä, mitä sitten joskus haluaisin ja voisin tehdä työkseni. 

Fuksisyksynäni lähdin mukaan paikallisen ylioppilasteatterin toimintaan. Teatteriharrastus oli ollut jo joitain vuosia kiinteä osa elämääni, ja halusin ehdottomasti jatkaa vanhaa harrastusta uudessa kaupungissa. Vielä samana syksynä minua kosiskeltiin mukaan yhdistyksen tiedottajaksi seuraavalle vuodelle. Pesti tuntui tärkeältä ja pelottavalta, mutta päätin kokeilla, mitä harrastejärjestön hallitustoiminta voisi tuoda tullessaan. Ja paljon se toikin! Paitsi ajoittaista stressiä ja kiirettä, myös valtavasti onnistumisia – ja työuran. 

Ymmärsin harrastejärjestön tiedottajana, että haluan työskennellä kulttuurin ja tapahtumien tuotannon parissa. Opin hallituksessa paljon järjestötoiminnasta, tuottamisesta ja viestinnästä. Jatkoin hallitustoiminnan viitoittamalla tiellä, ja tänä päivänä työskentelen Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa (OYY) tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntijana. Harrastejärjestötoiminta kirjaimellisesti muutti elämäni, niin kornilta kuin se kuulostaakin.

Toiminnan ei tarvitse muuttua työuraksi. Työelämärelevanssia kertyy kuitenkin järjestössä puuhaillessa kuin huomaamatta. Tämä aspekti on vain yksi asia järjestötoiminnan tärkeyttä listatessa. Pidän arvossa ennen kaikkea sitä, että järjestön kautta opiskelija kiinnittyy opiskelijayhteisöön ja löytää sieltä oman paikkansa. Opiskelijajärjestöt ansaitsevat tästä suuret ja lämpimät kiitokset.

Vaikka Vulcanalian järjestömessut eivät tänä vuonna väritä lukuvuoden alkua, haluan kannustaa aivan jokaista opiskelijaa tuumailemaan hetken omaa suhdettaan opiskelijajärjestöihin. 

Jokaiselle fuksille tahdon sanoa: ota selvää OYY:n piirissä toimivista järjestöistä vaikkapa OYY:n verkkosivujen tai kotiisi tulleen Oulun ylioppilaslehden välistä löytyvästä Ylioppilaskuntaliitteestä. Mene rohkeasti mukaan toimintaan.  Uskallan väittää, että jokainen harrastejärjestö ottaa tulokkaat vastaan avosylin – uudet jäsenet kun ovat jokaisen yhdistyksen elinehto. Jos uuteen porukkaan solahtaminen jännittää, ota vaikka mukaasi kaveri samalta vuosikurssilta. Monet harrastejärjestöt järjestävät tutustumisiltoja tai muita matalan kynnyksen rekrytointitilaisuuksia, joihin kannattaa mennä tunnustelemaan, voisiko tässä olla juuri minun järjestöni.

Opiskelijajärjestöjä kehotan etsimään uusia tapoja rekrytoida ja mainostaa omaa toimintaansa kanssaopiskelijoille tänä poikkeuksellisena syksynä. 

Jokaista aine- ja harrastejärjestön toimintaan osallistunutta haluan kannustaa lähtemään mukaan jatkossakin, sekä miettimään, olisiko juuri minulla innostusta toimia järjestön hallituksessa seuraavana vuonna. 

Niille, jotka eivät ole vielä olleet järjestötoiminnassa mukana: myös N:nnen vuoden opiskelija voi löytää uutta intoa arkeensa uuden järjestön mukanaan tuoman porukan myötä.

Järjestö voi vaikuttaa jäsenensä elämään täysin odottamattomalla tavalla, kuten omalla kohdallani kävi. Toimintaan kannattaa kuitenkin lähteä mukaan yksinkertaisesti siitä syystä, että se tekee ajasta yliopistolla unohtumatonta – ja aivan törkeän hauskaa!

Katariina Sarja

OYY:n tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntija ja kirjallisuuden opiskelija, joka tykkää tapahtumista, järjestötoiminnasta ja kirjallisuudesta.

Lue lisää:

Toinenkin periodi etänä – etäopetuksen jatkuessa vuoden loppuun panostetaan opiskelijoiden vointiin

Oulun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta järjestävänsä opetuksen pääsääntöisesti etäopetuksena myös 2. periodissa. Etäopetus jatkuu niin yliopistolla kuin ammattikorkeakoulussa vuoden loppuun asti.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Anna-Sofia Tastula

Read this article in English.

Oulun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta järjestävänsä opetuksen pääsääntöisesti etänä myös 2. opetusperiodissa 26.10.–31.12.2020. Etäopetus alkoi syyskuussa ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Tiedote julkaistiin yliopiston henkilöstöportaali Patiossa keskiviikkoaamuna.

Aiemmin päätös etäopetuksesta tehtiin koskemaan ensimmäistä opetusperiodia 25. lokakuuta asti. Myös Oulun ammattikorkeakoulu on ilmoittanut järjestävänsä loppuvuoden opetuksen pääasiallisesti etänä. Oamk tiedotti asiasta 9. syyskuuta. Lähiopetuksena järjestetään vain välttämättömät kurssit.

Toisessa opetusperiodissa yliopiston linja on sama kuin ensimmäisessäkin. Opetus jatkuu siis etäopetuksena, poikkeuksena kurssit, joilla lähiopetus on pakollista. Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi laboratorio-opetusta sisältävät kurssit. Lähiopetuksessa Oulun yliopisto suosittelee käyttämään kasvomaskia ja jakaa myös opiskelijoille ja henkilökunnalle maskeja tarvittaessa.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan päätös syntyi sekä opiskelijoiden että opettajien toiveesta valtakunnallisia ohjeistuksia seuraten.

”Toive on tullut niin opiskelijoilta kuin opettajilta, että päätös kakkosperiodista tehdään mahdollisimman pian. Toista periodia koskevat lähtökohtaisesti samat linjanvedot kuin ensimmäistä”, Kiuru kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoille sitä, että kampuksen ovet pysyvät auki rajattuina aikoina ja kampuksen palvelut kuten kirjasto ja läppärilainaamot ovat yhä käytössä.

Päätökseen vaikuttivat myös muiden yliopistojen linjanvedot, mutta Kiurun mukaan tärkeintä on yhä turvallisuus. Toiveena on kuitenkin päästä normaalitilaan mahdollisimman pian.

”Suuri toive on, että keväällä tilanne saataisiin sellaiseksi, että yliopisto voitaisiin avata. Tilanne ei kuitenkaan ole kenenkään meidän käsissämme”, Kiuru sanoo.

Etäopetuksen jatkuessa huolta herättää opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksaminen. Aihe on Essi Kiurusta erityisen tärkeä.

”Kysymys koskee sekä opiskelijoita että työntekijöitä. Kuka tahansa yliopistoyhteisön jäsen voi kokea olevansa yksinäinen tai ilman ryhmää. On jokaisen vastuulla huomioida toisia.”

Kiurun mukaan poikkeusoloissa tulee pyrkiä käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, jotta kukaan ei jäisi yksin. Esimerkiksi ryhmätyöt tai toistuvat tapaamiset ovat hänestä keinoja, jotka voivat auttaa myös etätyöskentelyaikana.

Huolena hyvinvointi ja opetuksen laatu

Etäopetuksen jatkuessa turvallisuuden lisäksi tärkeää on opetuksen laatu. Koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius kertoi lehdelle, että etäopetusta pyritään parantamaan jatkuvasti.

”Jatkamme edelleen opettajien koulutusta näissä asioissa. Myös erilaisia ohjeita laaditaan koko ajan valtakunnallisesti.”

Siirtyminen etäopetukseen tuli Sareniuksen mielestä opettajille yllätyksenä, mikä on tuonut mukanaan haasteita. Syksyllä tilanteen jatkuessa haasteita on lähdetty purkamaan pala kerrallaan.

”Nyt korkeakouluissa on havaittu, että ongelmille täytyy tehdä jotain. Pyrimme koulutuksien ja ohjeistuksien kautta vaikuttamaan siihen, että opetus oli mahdollisimman laadukasta”, Sarenius sanoo.

Pitkittyneen poikkeustilanteen vaikutukset näkyvät koulutuspalveluissa myös opiskelijoiden kuormittumisessa. Sarenius kertoo, että opettajia ohjeistetaan kiinnittämään erityistä huomiota ohjattavien opiskelijoidensa etenemiseen.

”Jos näyttää siltä, että opiskelijalla alkaa sakkaamaan, pyritään puuttumaan siihen matalammalla kynnyksellä kuin normaalisti. Ongelma on toki, että kun ei ole ryhmää, niin ei voi naamasta nähdä, että kaikki ei ole ok”, Sarenius sanoo.

Koulutuspalveluiden johtajana Sarenius kiinnittää huomiota myös omien alaistensa vointiin. Erityisen tärkeää hänestä on erottaa vapaa-aika ja työ myös etäilyn aikana.

”Yritän sanoa, ja pitäisi sanoa myös opiskelijoille, että kiinnittää huomiota työn ja opiskelun ja vapaa-ajan suhteeseen. Älä jää vaan siihen koneelle, kun opinnot ovat koneella. Pidä aito ruokatauko poissa koneelta. Tällaisista muodostuisi se, että saisi omaan työhön ja vapaa-aikaan eron.”

Yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen riskejä ajatellessaan Sarenius yhtyy Kiuruun ja toivoo mahdollisimman paljon ryhmäytymistä ja yhdessäoloa.

”Ei korona estä sosiaalisia tilanteita. Opettajille painotetaan myös ryhmäytymistä etäopetuksessa, mutta yliopisto voi kontrolloida vain sitä, mitä tapahtuu opintojen piirissä. Kannattaa olla muiden opiskelijoiden kanssa tekemisissä myös vapaa-ajalla ja tavata ystäviä, hygienia ja turvavälit huomioiden.”

Sarenius toivoisi, että opiskelijat käyttäisivät tukipalveluita matalammalla kynnyksellä poikkeusaikoina. Hänestä se vaatii vastuunottoa myös opiskelijoilta itseltään.

”Palvelut opiskelijoille on samanlaisia kuin aiemminkin, ne vaan tapahtuvat sähköisesti. Toivoisin opiskelijoiden käyttävän rohkeasti tarjolla olevia palveluita ja kaikkia tukiverkkoja, joita on tarjolla”, Sarenius toteaa.

Vaihtoon pääsee yhä, vaikkei moni haekaan

Oulun yliopisto tiedotti myös, ettei etäopetuksen jatkuminen vaikuta kevään 2021 opiskelijavaihtoihin. Turvallisuutta on kuitenkin tiukennettu: saapuvilta opiskelijoilta edellytetään koronatestiä tai karanteenia ja lähteville suositellaan tiettyjä maita ja hyvää vakuutusturvaa.

Korona on vaikuttanut saapuviin vaihto-opiskelijoihin jo tänä syksynä. Vaihto-opiskelijoita on saapunut Oulun yliopistoon noin puolet normaalista määrästä ja monia vaihtoja on jouduttu perumaan tai siirtämään.

Kansainvälisen liikkuvuuden suunnittelija Marianne Isola kertoo olevansa tyytyväinen yliopiston linjaukseen. Vaikka vaihtoon tulevia ja lähteviä opiskelijoita on huomattavasti normaalia vähemmän, vaihtojen peruuntuminen olisi tehnyt paljon työtä turhaksi.

”Keväällä vaihtoon lähtevien asioita on valmisteltu pitkään ja olen tyytyväinen että valmistelu voi jatkua. Menemme kuitenkin turvallisuus edellä”, Isola kommentoi.

Vaikka yliopisto näytti vaihdoille vihreää valoa, niistä moni on ehditty jo perua. Isolan mukaan yhteistyöyliopistot ovat peruneet vaihtojaksot kokonaan, niin lähteville kuin tuleville opiskelijoille. Vaihtoja on myös siirretty syksyltä keväälle, mutta Isolan mukaan ero näkyy etenkin vaihtoon hakeneissa.

”Hakemuksia vaihtoon tuli vähemmän kuin normaalisti. Sen lisäksi peruutuksia ja siirtoja tuli enemmän. Lopputulos on, että noin puolet sekä yliopiston että amkin vaihto-opiskelijoista ovat tulossa ja lähdössä.”

Vaihto-opiskelun tulevaisuus on Isolan mielestä suuren muutoksen äärellä. Jatkossa vaihto voidaan järjestää kokonaan etänä tai vain osittain vaihtokohteessa. Lähitulevaisuuden osalta liikkuvuuden suunnittelija toivoo vain, ettei tilanne entisestään pahene.

”On vaikea uskoa, että pääsisimme vaihto-opiskelijoiden määrässä normaalitasolle. Olisin tyytyväinen, jos keväällä saisimme puolet normaalimäärästä, kuten syksylläkin”, Isola toteaa.

Opiskelijaravintolat pyrkivät aukioloon

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun etäopetus vaikuttaa myös kampuksen palveluihin. Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoi lehdelle keskiviikkona, että tieto tuli Unirestalle yllätyksenä.

”Tieto ei ole tullut meille aikaisemmin, nyt meidän täytyy lähteä pohtimaan, mikä on Unirestan tilanne.”

Lähtökohtaisesti syksyllä auenneita kampusravintoloita Kastaria, Medisiinaa ja Preludia pyritään kuitenkin pitämään auki.

”Haluamme pitää palvelut auki niin pitkälle ja niin hyvin kuin vain on mahdollista tässä tilanteessa. Onhan tällä iso vaikutus asiakasmääriin, mutta ollaan syyslukukauden ensimmäiselläkin puolikkaalla pystytty pitämään ravintoloita auki.”

Ravintoloiden aukiolossa ovat auttaneet supistuneet aukioloajat. Myös Unirestan Campus Shop ja H2O Campus ovat olleet syksyn suljettuina. Silvennoinen kertoo, että Unirestan suunnitelmissa oli avata kampuskauppa ja H2O syysloman jälkeen, mutta yliopiston päätös saattaa vielä muuttaa suunnitelmia.

”Täytyy vielä pohtia, onko avaaminen tässä tilanteessa nyt järkevää ja kannattavaa. Tämä on toki ymmärrettävä päätös, mutta liiketoiminnan kannalta ikävä. Se näkyy varmasti meillä kovastikin asiakasmäärissä”, toimitusjohtaja toteaa.

Jatkossa supistuksia auki olevien ravintoloiden palveluihin ei ole luvassa. Suunnitellut laajennukset taas ovat vaakalaudalla. Esimerkiksi Linnanmaan opiskelijaravintola Kastarin aukioloaikoja oli Silvennoisen mukaan tarkoitus pidentää jo syyskuussa. Nyt iltaruokailua täytyy miettiä uudelleen.

”Rohkenisin jo uskaltautua lupaamaan, että ravintoloita ei ole tarkoitus sulkea enempää ja vähintään nykyiset ravintolat pidetään auki. Yritämme kynsin hampain pitää lounaan sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla. Toimintaa pystytään sopeuttamaan nykytilanteeseen. Esimerkiksi Kastaria pyöritetään pienemmällä porukalla kuin normaalisti.”

Kaija-Liisa Silvennoinen on poikkeusoloista huolimatta kiitollinen opiskelijoista ja asiakkaista.

”Tietenkään syksyllä ei olla lähestytty mitenkään normaaleja lukuja, mutta se, että asiakkaat ovat uskaltautuneet käymään meidän ravintoloissa on mahtavaa. Olosuhteisiin nähden olemme olleet tyytyväisiä syyskuun alkuun. On ihanaa, että edes osa asiakkaista uskaltautuu syömään opiskelija-aterian joko keskustan Pekurissa, Kontinkankaalla tai Linnanmaalla. Se on ihana asia”, Silvennoinen sanoo.

Toinen kampusravintoloita tarjoava yritys Juvenes oli myös tietämätön yliopiston etäopetuspäätöksestä. Juveneksen ravintola- ja tapahtumapäällikkö Minna Gehör kertoi lehdelle, että päätöksiä ravintoloiden suhteen tehdään viikko kerrallaan.

”En ole vielä ehtinyt pureskelemaan tätä tietoa. Me menemme sen mukaan, minkälainen käyttöaste ravintoloissa on.”

Tällä hetkellä Juveneksen ravintoloista auki ovat Linnanmaalla Foodoo ja Foobar sekä Café & Juicebar -kahvila. Gehör kertoo näiden palveluiden olleen syksyn alussa riittäviä kävijämäärään nähden.

”Kaksi ravintolaa ja kahvila ovat olleet riittävät. Asiakasmäärät ovat olleet hyvin pienet verrattuna aiempiin vuosiin ja syksy on ollut poikkeuksellinen.”

Jatkosta Gehör ei osaa vielä sanoa.

”Nähtäväksi jää, vaikuttaako etäopetuksen jatkuminen tämänhetkisiin ruokailijamääriin kuinka paljon. Kyllähän sekin on mahdollista, että ravintoloita joudutaan sulkemaan, jos asiakasmäärät romahtavat tuntuvasti.”

Kampukset palvelevat yhä

Koronaviruksen aiheuttaman kampusten sulun jälkeen Oulun yliopisto avasi ovensa elokuussa. Vaikka etäopetus jatkuu, pysyvät ovet auki myös jatkossa. Kampuksien ulko-ovet ovat avoinna arkipäivisin klo 8.00–15.45. Tällöin yliopistolle pääsee kuka tahansa. Kampuksella voi opiskella oireettomana ja opiskelijoiden käytössä ovat kirjastot ja läppärilainaamot sekä Tellus. Kampusten ulko-ovien ollessa suljettuina opiskelijat pääsevät kampuksille 24/7-kulkukortilla.

Oulun ammattikorkeakoulu tiedotti siirtyvänsä myös uusien opiskelijoiden osalta etäopetukseen jo 21. syyskuuta. Kuitenkin myös Oamkin kampukset ovat auki itsenäistä opiskelua varten.

Opetuksen arvionti on ensimmäisessä periodissa perustunut sähköiseen Exam-tenttiin tai vaihtoehtoisiin arviointitapoihin. Näitä ovat esimerkiksi essee, kotitentti tai oppimispäiväkirja. Myös kampuksella on mahdollista järjestää tenttejä turvavälejä ja yliopiston ohjeita noudattaen. Samat ohjeet jatkuvat myös vuoden loppuun.

Tarkemmat ohjeet kampuksilla oleskeluun löydät Oulun yliopiston verkkosivuilta ja Oulun ammattikorkeakoulun sivuilta.

Yliopiston lista etäopiskelun tuesta

Päivitetty 13.36 korjattu Unirestan toimitusjohtajan nimi Kaisa-Liisasta Kaija-Liisaksi.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: