Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle 95 000 euroa hyvinvointituutori-toiminnan kehittämiseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta alkaa kouluttaa hyvinvointituutoreita, joiden tarkoituksena on toimia vertaistukena toisille opiskelijoille.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 95 000 euron avustuksen. Avustusta haettiin osana OKM:n erityisavustuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Erityisavustusten tarkoituksena on muun muassa järjestää toimintaa, joka lieventää yksinäisyyttä, tarjoaa matalan kynnyksen palveluita ja tukee opiskelijoiden elämänhallintaa.

OYY haki marraskuussa 148 000 euron edestä tarjotakseen Oulun yliopiston opiskelijolle uudenlaista hyvinvointituutori-toimintaa. OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä kertoo, että tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ensisijaisesti koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

”Tavoittelemme opiskelijahyvinvoinnin lisäämistä matalan kynnyksen harrastustoiminnan ja vertaisohjauksen keinoin. Hyvinvointituutori voisi esimerkiksi esitellä kiinnostuneille opiskelijoille eri liikuntalajeja, järjestää pyöräretken lähiympäristöön tai esitellä Oulun kulttuurikeskuksia.”

Käytännössä hyvinvointituutorit ovat Oulun yliopiston opiskelijoita, jotka OYY kouluttaa tehtävään. Lisäksi projektiin kuuluu erilaisia koulutuksia kaikille opiskelijoille. Toiminnan avulla OYY haluaa lieventää opiskelijoiden yksinäisyyttä ja lisätä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä sekä yhdenvertaisuutta.

”Tässä hankkeessa on myös tarkoitus järjestää koulutustapahtumia, joilla vastataan ennaltaehkäisevästi opiskelijoiden ohjaustarpeeseen, kuten itseohjautuvuuden lisäämiseen ja elämänhallintataitojen vahvistamiseen”, Keskisärkkä kertoo.

Tuutoreiden on määrä aloittaa työnsä keväällä 2021 ja avustuksen turvin projekti jatkuu vuoden 2022 loppuun. OYY:n toiveena on tehdä hyvinvointituutoreista osa tulevaisuutta.

”Yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Oulun korkeakouluyhteisöön hyvinvointituutorimalli, joka voisi jäädä myös toimimaan myös hankkeen päättymisen jälkeen”, Keskisärkkä kommentoi.

Päätös avustuksen myöntämisestä tuli OYY:n tietoon maanantaina 25. tammikuuta. Seuraava askel on varsinainen toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä suhteuttaminen saatuun avustukseen.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Epäonnistumisia, jännitystä ja toivo lähiopetuksesta – OYY:n uusi hallitus haluaa kampukselle ajamaan opiskelijan asiaa

Oulun yliopiston ylioppilaskunta sai vuoden vaihtuessa uuden hallituksen. Tammikuussa hallitus on vasta järjestäytynyt eli valinnut kaikille pestit ja perehtynyt tehtäviinsä. Haasteena on erityisesti pitkittynyt etäopetus, mutta myös ylioppilaskunnan etäisyys opiskelijoihin.

Read this in English.

Niin jatkavat opiskelijat, kansainväliset opiskelijat ja koronafuksit ovat saaneet tuntea synkän maailmantilanteen: yliopistolle ei pääse, kavereita ei saa tavata ja opetus on täysin nettialustojen varassa. Tilanteen pitkittyessä vaarana on erkaantuminen yhteisöstä – myös ylioppilaskunnasta eli OYY:stä.

Tälle vuodelle hallitukseen hakevia oli enemmän kuin aiempina vuosina ja vastauksista päätellen ainakin osasyy on juuri koronatilanteessa. Ylioppilaskunnan hallituksessa toimii tulevan vuoden aikana niin kansainvälinen opiskelija kuin koronafuksi, jotka molemmat haluavat kokea yliopiston ja yhteisön enemmän omakseen.

Pitkästä aikaa hallituksessa nähdään edelliseltä vuodelta jatkava jäsen, Tia Rahkila. Myös edellisvuoden edustajiston varapuheenjohtaja Salla Karhunen löysi tiensä hallitukseen.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus vuodelle 2021 järjestäytyi kokouksessaan 14. tammikuuta. Haastattelimme uutta hallitusta siitä, miksi he hakeutuivat mukaan ylioppilaskuntaan ja miltä toiminta tuntuu.

Puheenjohtaja ja hallituslaiset vastasivat samoihin kysymyksiin. Lue vastaukset alta.

  1. Miksi hait hallitukseen?
  2. Millainen historia sinulla on opiskelijavaikuttajana?
  3. Millainen on oma kuvasi ylioppilaskunnasta ennen hallitusvuotta?
  4. Mitä haluat saavuttaa hallituksessa 2021?
  5. Innostaako jokin erityisesti tulevassa vuodessa? Jännittääkö jokin?
  6. Miten sovitat hallituksen elämääsi, aiotko opiskella samalla? Miten pidät huolen jaksamisestasi? 
  7. Millaisen ylioppilaskunnan haluat jättää?  
  8. Mitä haluaisit sanoa kanssaopiskelijoillesi?

Olli Joki, 23, neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelija

Hallituksen puheenjohtaja, vastuuna ulkoiset sidosryhmäsuhteet, omistajaohjaus ja talous

“Olen ollut fuksivuodesta asti OYY:n toiminnassa mukana edustajistossa. Nyt koin, että minulla on vielä annettavaa ja omistautumista OYY:lle. Tässä vaiheessa opintoja on myös aikaa hallitukselle.

Aloitin vuonna 2017 edustajistossa ja olin kaksi vuotta TeTan (tekniikan ja talouden vaalirengas) ryhmänjohtajana. Sen lisäksi olen toiminut kauppakorkeakoulun puolella hallopedina ja aktiivisesti Finanssi ry:n toiminnassa ja Suomen Ekonomeilla.

Lähtökohtaisesti kuva ylioppilaskunnasta on ollut varmasti erilainen kuin “riviopiskelijalla”, kun olen fuksivuodesta asti ollut mukana. Tunnistan sen, että ylioppilaskunta ei tavoita tarpeeksi hyvin meidän opiskelijoita. Se on myös yksi syy, minkä takia olen hakeutunut OYY:n hallitukseen: jotta ylioppilaskunta olisi tavoitettavampi ja saavutettavampi ja ihmiset kokisi ylioppilaskunnan enemmän omakseen. Sen eteen tullaan tekemään yhdessä töitä.

Kuva on edustajiston kautta ollut myös välillä kriittinen. Siellä olen ollut tarkastelemassa erilaisia toimintoja kriittisesti, myös lainsäädäntöön juurtuneita, kuten pakollista jäsenyyttä.

Tavoite on organisaationa mennä eteenpäin ja päästä lähemmäs opiskelijoita ja järjestöjä. Tavoitteena on myös onnistua projekteissa ja vaikuttamisessa hyvin. 

Toivon, että myös epäonnistutaan ja opitaan ja mennään eteenpäin siitä huolimatta.

Henkilökohtaisesti puheenjohtajana tavoite on edesauttaa hallituslaisten kasvua osaajina ja vaikuttajina sekä kasvaa myös itse.

Olen erityisen innostunut siitä, että pääsen työskentelemään kaikkien kanssa. Meillä on hyvä porukka erilaisilla taustoilla ja osaamisalueilla. Ehkä vähän jännittää tai pelottaa se, kuinka pitkälle korona venyy ja milloin päästään kunnolla hallituslaisten kesken tapaamaan livenä. 

Hallituksen puheenjohtajana olen sitoutunut toimimaan kokopäiväisesti, eli en pahemmin opiskele tässä rinnalla. Toki nyt kun on etäaika, niin joidenkin kurssien toteutustavat ovat niin joustavia, että saatan tehdä jonkun kurssin kevään aikana. Pidän kuitenkin tärkeänä, että löytyy aikaa myös itselle ja rentoutumiselle ja palautumiselle. 

Haluan jättää ylioppilaskunnan, joka on avoimempi, yhteisöllisempi, rohkeampi ja vaikuttavampi. Ennen kaikkea sellainen, johon kaikki haluaisivat kuulua.

Haluan kannustaa ja tsempata kaikkia näinä vaikeina aikoina. Kyllä tästä selvitään yhdessä! Lisäksi haluan kannustaa kaikkia tulemaan mukaan OYY:n toimintaan esimerkiksi syksyn edustajistovaaleissa ja muistuttaa myös kaikkia opiskelijoita käyttämään äänioikeutensa tulevissa kuntavaaleissa, jotta saadaan opiskelijoiden ääni kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa.”

Salla Karhunen, 25, kolmannen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelija

1 . varapuheenjohtaja, vastuualueina projektit, tapahtumat ja talous

”Ylioppilaskunnan toiminta kiinnostaa. Itselläni on halu kehittyä ja oppia lisää. Ylioppilaskunnasta saa erittäin arvokasta kokemusta tulevaisuutta varten. 

Olen toiminut fuksista asti Lastarit ry:ssä ja olen siellä yhä mukana. Toisena opiskeluvuotena lähdin edustajistoon ja olin myös edustajiston varapuheenjohtaja viime vuonna.

Sen jälkeen kun itse pääsin edustajistoon toiminta on ollut selkeää. Vaikea sanoa, koska itselläni on ollut lähipiirin kautta jo tietämys ylioppilaskunnan toiminnasta aiemminkin.

Olisi aikamoinen saavutus, jos me yhdessä saataisiin vaikutettua ihmisiin niin, että saatais edustaistovaaleihin paljon ehdokkaita ja äänestysprosentti nousemaan sekä ihmisiä hakemaan luottamustoimiin. 

Meillä on hyvä porukka kasassa. Innolla odotan, että päästään paremmin tutustumaan ja työskentelemään yhdessä.

Olen pyrkinyt siihen että viikonloput ja lomat jättäisin rentoutumiseen ja aivojen nollaamiseen. Opintoja on, kirjoittelen kandia ja harkka on tulossa. Olen asennoitunut niin että ei mitään paniikkia, kaikki tulee ajallaan. Jos ei ole aikaa kandiin, niin sitten se tulee kesän jälkeen.

Avoin ja näkyvä, positiivisessa valossa näyttäytyvä.

Eläkää täysillä – kaikki järjestyy.”

Ida-Maria Juntunen, 21, ensimmäisen vuoden kauppatieteiden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina vaalit ja kampuskehittäminen

“Halusin lähteä mukaan heti fuksivuonna, että olisi mahdollisuutta vaikuttaa pidemmällä aikavälillä. Olen aina ollut kiinnostunut järjestötoiminnasta, joten tuntui luontevalta lähteä heti mukaan hommaan.

Lukioaikoina toimin Oulun lyseon lukion hallituksessa. Olen myös toista vuotta Oulun Kokoomuksen nuorten hallituksessa.

Ihan hirveästi ei ole sanottavaa näin fuksina. Sen verran tiedän, että edustajistoon haki kavereita viime kaudelle, niin seurasin sivusta sitä meininkiä. Oma kokemus OYY:stä on lähinnä jäsenmaksun maksaminen. 

Omalla sektorilla tavoitteena on päästä parantamaan opiskelijoiden elämää myös kuntavaalien kautta. Toivon, että saataisiin OYY:n tavoitteita sinne ja siellä ajettaisiin opiskelijoiden etua.

Henkilökohtaisesti tavoitteena on oppia mahdollisimman paljon, kun kaikki on vielä uutta.

Olen innoissani ja samalla vähän jännittynyt siitä, että on niin paljon uutta ja sisäistettävää. Se on vähän pelottavaa. Odotan innolla myös, että pääsisin syksyllä fyysisesti opiskelemaan, kun en ole sitä vielä kokenut.

Opiskelut pyörii normaalisti. Olen pyrkinyt siihen, että aikatauluttamalla kaikki opiskelut ja OYY:n hommat menee suhteellisen hyvin yksiin, toivottavasti. Pyrin pitämään tehokkuuden viikolla ja jättämään viikonlopulle niin paljon vapaa-aikaa kuin mahdollista. Nollauskeinona jätän puolen tunnin tauon aina arkipäivillekin, jolloin käyn vaikka kaverin kanssa lounaalla. Se tekee jo päivälle paljon, ettei ole koko aikaa työmoodi päällä.

Toivoisin, että se olisi lähestyttävämpi kaikille opiskelijoille ja heti alusta olisi sellainen olo, että OYY on meidän kaikkien yhteisö. Fuksinakin olen nähnyt, että OYY:stä ei tiedä muuta kuin jäsenmaksun ja homma tuntuu etäiseltä. Toivoisin, että tämä olisi meidän kaikkien yhteinen juttu.

Haluaisin sanoa vaan, että pitäkää itsestänne huolta ja pitäkää toisistanne huolta.”

Jukka Turunen, 25, neljännen vuoden luokanopettajaopiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueena järjestöt

”Olen ollut muutaman vuoden mukana erilaisissa järjestöhommissa. Joka vuosi yliopisto ja OYY:n toiminta ovat tulleet lähemmäksi ja tutummaksi. Tämä vuosi oli ajankohdallisesti paras vuosi hakea mukaan toimintaan. 

Aloitin toisena opiskeluvuonna pienryhmänohjaajana ja OLO ry:ssä, jossa olen yhä mukana. Olen myös yliopistokollegion varajäsen ja Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLissa aluetoimijana.

Tietyn tyyppinen etäisyyden tuntemus, etenkin kun ei ollut järjestötoiminnassa mukana. Nyt tuntuu, että OYY tuli paljon lähemmäksi koko järjestöä poikkeusaikana erinäisissä tiedottamis- ja auttamisasioissa. Ehkä opiskelijan pitää liikaa mennä OYY:n luo eikä toisin päin.

Haluan mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehdä töitä entistä useamman opiskelijan hyvän elämän puolesta. Sektorin kannalta pyrin myös siihen, että järjestöjen tarjoama yhteisöllisyys olisi myös poikkeusoloissa saavutettavissa kaikille.

Odotan koko vuotta innostuneesti, oli kyse opinnoista tai ylioppilaskunnan toiminnasta.

Sitä olen vähän miettinyt, kun olen järjestötoiminnassa ja muussa mukana. Hyvällä aikatauluttamisella ja avoimuudella kaikille selviää. Olen oppinut, että välillä pitää rehellisesti ottaa vapaa-aikaa, että tehokkuus säilyy, pelkän ajan käyttämisen sijaan. Opinnot pyörivät normaalisti, mutta viikonloppuisin vältän opiskelua, silloin on vapaa-aikaa. 

Entistä lähestyttävämpi, saavutettavampi ja näkyvämpi.

Tilanteesta kuin tilanteesta voi selvitä, kun tekee sen yhdessä.” 

Emma Hulkkonen, 23, kolmannen vuoden logopedian opiskelija

2. varapuheenjohtaja, vastuualueina koulutuspolitiikka, jatkuva toiminta ja talous

“Minulla oli kaksi syytä: halu kehittää itseäni ja se, että olen aina tykännyt vaikuttaa ympäristöön, jossa olen. Opiskellessa OYY on aika looginen ympäristö, jossa voi vaikuttaa omaan arkeen vaikuttaviin asioihin.

Fuksivuonna olin sekä omassa ainejärjestössäni Communica ryssä että kattokillassa eli humanistisessa killassa mukana. Tällä kaudella olen myös toiminut varaedaattorina ja ryhmänjohtajana sekä hallopedina useassa toimielimessä. Olin myös edunvalvontajaoston puheenjohtaja viime vuonna.

On hankala miettiä sitä, miten OYY näyttäytyi aiemmin, kun olen ollut niin pitkään mukana toiminnassa. Tiedän kuitenkin että monelle opiskelijalle on välittynyt kuva, että OYY on etäinen. Muistan fuksisyksystä esimerkiksi, että minullakin meni sekaisin ketkä olivat yliopiston puolelta ja ketkä ylioppilaskunnan puolelta. 

Itsellä päälimmäisenä on se, että koposektori olisi saavutettava. Haluaisin että porukka tietäis, että keneltä saisi apua missäkin asioissa ja uskaltaisi hakeutua puheille. Toinen koposektoriin liittyvä asia on, että hallopedeihinkin saataisiin hakijoita ja opiskelijat tietäisi, keitä hallopedit on. 

Ylipäätään olen tosi innoissani tulevasta vuodesta. Tänä vuonna on paljon odotettavaa ja paljon kivoja asioita meneillään. Odotan kovasti, että pääsen tutustumaan paremmin uusiin ihmisiin, joiden kanssa saan viettää seuraavan vuoden.

Tällä hetkellä jännittää eniten se, että on niin paljon sisäistettävää. Tiedän kuitenkin että ne on hyviä oppimisen paikkoja ja selviän kaikesta, vaikka on asioita joista en vielä tiedä.

Opiskelen samalla. Olen pyrkinyt siihen, että aikataulutetut menot koostuvat opiskelusta ja hallitusmenoista ja olen poistanut kalenterista kaiken muun, mikä niitä saattaisi häiritä. Kalenteri on ystävä ja pärjään kuuntelemalla kehoani, joka kertoo milloin kaipaan lepoa. Itselle paras nollauskeino on urheilu. 

Aktiivisen ylioppilaskunnan, joka on osana opiskelijan arkea näkyvästi. Sellainen ylioppilaskunta, jolla kestävä toiminta näkyy kaikilla osa-alueilla.

Haluaisin sanoa opiskelijoille, että saa tulla rohkeasti juttelemaan ja vetää hihasta myös virtuaalisesti, jos on ajatuksia tai huolia. Me juttelemme ja höpisemme mielellään opiskelijoiden kanssa.”

Vivek Manjunatha Swamy, 27, toisen vuoden ympäristötekniikan maisteriopiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueena kansainvälisyys

”Ensimmäisenä opiskeluvuotenani Oulussa tutustuin vasta yliopistoon ja ihmisiin täällä. Toinen vuosi oli siksi täydellinen aika tutustua enemmän koulutuspoliittisiin asioihin.

Kandivaiheessani olin oman opinto-ohjelmani opiskelijaedustajana joten minulla on kokemusta siitä, että olen opiskelijoiden ja yliopiston välinen viestijä. Oulun yliopistossa tämä on kuitenkin ensimmäinen pestini.

Kansainvälisille opiskelijoille ylioppilaskunta on “maksa lasku ja unohda sen jälkeen”. Niin minäkin tein alussa. Koronatilanne toi asiaan erilaisen näkökulman: etsittiin apua OYY:ltä ja seurattiin, mitä ylioppilaskunta teki meidän puolestamme ja mitä tapahtui. Viime vuodesta mielipiteeni on muuttunut, tunnen olevani enemmän osa ylioppilaskuntaa ja koen että myös kansainväliset opiskelijat ovat osa OYY:tä.

Kansainväliset asiat on aihe, joka jakautuu kolmeen. Ensin on vaihto-opiskelijat täällä, toiseksi suomalaiset opiskelijat jotka haluavat vaihtoon ja kolmanneksi on kansainvälisten opiskelijoiden opetuksen laatu. Erityisesti suomalaiset vaihtoon haluavat opiskelijat on sivutettu, sen saralla voisi tehdä enemmän. Myöskään kv-opiskelijat eivät tiedä omia oikeuksiaan tai mahdollisuuksiaan täällä ja niistä haluaisin tiedottaa enemmän.

Jännittävä osa on kollegojeni kanssa työskenteleminen, voimme saada paljon aikaiseksi yhdessä. Kaikki tässä porukassa ovat kokeneempia kuin minä ja tietävät paljon omasta kentästään. Haluan oppia heiltä paljon. Pelottavaa on lähiopetukseen palaaminen etenkin kansainvälisten opiskelijoiden osalta. Toivon että voin omalta osaltani hoitaa asian hyvin, kun sen aika tulee.

Opiskelen toista vuotta maisteriohjelmassa, joten suurin osa opinnoistani on jo takana. Ainoa asia, joka on jäljellä on opinnäytetyö ja pari kurssia. Minulla on siis aikaa OYY:n hommille.

On tärkeää jättää hyvä esimerkki ja pohja tuleville hallituksille. Kun he katsovat taaksepäin ja miettivät mitä me tehtiin, sen täytyy olla hyvä esimerkki siitä miten asioiden tulisi edetä.

Haluaisin tehdä työni niin hyvin kuin pystyn ja tuoda mukanani muutosta.”

Tia Rahkila, 24, neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueena viestintä

”Halusin luoda jatkuvuutta OYY:n toimintaan ja päästä kehittämään sitä vielä eteenpäin, sillä työ ei ole valmis vuodessa. Koen, että molemmin puolin on vielä opittavaa: voin itse oppia vielä OYY:lta ja toisaalta minulla on vielä annettavaa OYY:lle.

Olin viime vuonna OYY:n hallituksessa. Tällä hetkellä toimin myös Nordic Economics Students’ Union NESU Finlandin paikallisjärjestön tiedottajana sekä hallopedina. Viime vuosina olen toiminut myös Finanssi ry:ssä.

Olen ollut jo pari vuotta tosi tiiviisti tekemisissä OYY:n kanssa, mutta onneksi muistan myös millainen fiilis oli ensimmäisinä opiskeluvuosina. OYY oli tosi etäinen ja kaukainen monelle opiskelijalle, myös minulle fuksivuonna ja valitettavasti toisenakin vuonna. OYY:llä ei ole näkyvyyttä kaikille opiskelijoille eivätkä opiskelijat tiedä mitä kaikkea me tehdään.

Haluan purkaa organisaation liikaa monimutkaisuutta, joka vaikuttaa etäisyyden tunteeseen. Mielestäni saatiin viime vuonna tehtyä hyvää työtä ylioppilaskunnan tuomisessa lähemmäksi opiskelijoita.

Omaan sektoriin liittyen haluan jatkaa hyvää kehitystyötä viime vuodesta ja panostaa ulkoiseen viestintään. Lisäksi haluan tuoda jatkuvuutta sille, että viime vuoden hyviä käytäntöjä saataisiin käytettyä tänäkin vuonna. Henkilökohtaisesti haluan kehittää omia heikkoja kohtiani vahvemmiksi.

Odotan sitä, että päästään näkemään fyysisesti yhdessä. Odotan myös innolla sitä, että pääsen oppimaan uutta ja tekemään viestintää. Toivottavasti saisin myös kandin pakettiin ja etäaika ei jatkuisi liian pitkään.

Opiskelen tässä samalla ja olen myös muissa järjestöhommissakin. Onneksi hommat menevät limittäin oman sektorin kanssa: pystyn käyttämään vinkkejä puolin toisin. Huolehdin itsestäni aikatauluttamalla. Opin viime vuodesta sen, että töiden tekeminen 24/7 tai edes 18 tuntia päivässä ei ole ok. Nollaamiskeinona lähden lenkille ja juttelen ystävien kanssa kaikesta laidasta laitaan. 

Tämä on hankala kysymys, koska haluaisin että se olisi kaikkea mahdollista positiivista. Yhtenäisempi ja yhteisöllisempi koko jäsenistön keskuudessa mutta samalla jatkuvaan kehitykseen ja kriittiseen ajatteluun kannustava. 

Itseäni on auttanut avoimuus ja läheisyys niin uusien tuttavuuksien kuin ystävien kanssa. Pitäkää kiinni läheisyydestä etenkin nyt. Haluaisin painottaa myös yliopiston suuntaan molemminpuolista avoimuutta ja positiivista kommunikointia.”

Sara Al Husaini, 28, neljännen vuoden englannin opiskelija

Hallituksen jäsen, vastuualueina sosiaalipolitiikka ja pro-koulutukset

”Minulla oli halu vaikuttaa omaan koulu- ja oppimisympäristöön ja kehittää sitä meille kaikille. OYY on minusta mahtava paikka tutustua uusiin ihmisiin ja oppia.
Lukiossa toimin oppilaskunnan puheenjohtajana ja olen toiminut myös Erasmus+-lähettiläänä.

OYY on aika etäinen. En alussa oikein älynnyt, mikä sen merkitys on, maksoin vaan jäsenyyshinnan. Viestintä on auttanut asiassa, esimerkiksi Tuudon kautta viestiminen on ollut näkyvää.

Haluan luoda parempaa ympäristöä ja tuoda ylioppilaskuntaa lähemmäksi. Jopa meille, jotka olemme aktiivisesti mukana, alkuvaiheessa OYY on ollut aika näkymätön. Haluan miettiä miten se saataisiin enemmän näkyviin ja opiskelijoita aktiivisemmin mukaan toimintaan.

Innostaa se, että on uudet tehtävät ja toisaalta jännittää, miten asiat etenevät niiden kanssa. Mietin myös sitä, miten pystytään pitämään tapahtumia ja näkemään opiskelijoita fyysisesti. Jännittää, miten kestän jos kevät jatkuu tällaisena, mutta toivottavasti syksyllä päästään toimimaan myös fyysisesti.

Tulen opiskelemaan ja tekemään harjoittelun. Ollaan sovittu Ollin kanssa, että miten tullaan toimimaan jos en pääse kokouksiin. Ollaan aika joustavia ja hyvä tiimi.

Haluan jättää jälkeen tasa-arvoisemman, yhdenvertaisemman ja oikeudenmukaisemman ylioppilaskunnan, joka on myös näkyvämpi.

Tiedän, että nyt on vaikeaa, mutta kyllä me pärjätään ja jaksetaan tämän yli.”

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Zoom on uusi normaali – niin on myös valvova katse

Etätyöskentely ei pelkästään tee kodista työpaikkaa, se pyytää sinua myös jakamaan kotisi yksityisimmän nurkan muiden nähtäväksi, Juhani Kenttä kirjoittaa.

Opiskelujen ja töiden suorittamisesta etäyhteyksien välityksellä on tullut tavanomaista. Vaikka emme ole fyysisesti läsnä, olemme saattaneet kuitenkin joutua paljastamaan itsestämme enemmän kuin mihin olimme tottuneet. Meihin kohdistuva katse on muuttanut muotoaan.

Jo keväällä kirjoitettiin uudesta ilmiöstä nimeltä Zoom-uupumus kun videoyhteydet Zoomin kautta loivat uusia paineita kurssiosallistumiseen. Kun opiskelija osallistuu videoyhteydellään luennolle, hänen kasvoihin kiinnittyy pitkittynyttä ja tarkentunutta huomiota. Tämän huomattiin nostavan ahdistusta esimerkiksi siitä, että täytyy ikään kuin esittää läsnäoloa sen sijaan, että voisi luottaa luontaisen kehonkielensä viestivän sen samassa tilassa oleville. Samalla kun itse ylianalysoi omaa elehdintään Zoom-näkymästä, videokuvan kautta tulee paljastaneeksi myös pienen osan kodistaan. Itsestäänselvyydeltä tuntunut rajaus kodin piiristä yksityiseksi asiaksi on kadonnut. 

Monen kurssin suoritustapaan sisältyy myös oman esityksen pitäminen, jolloin meitä pyydetään jakamaan tietokoneen näyttömme kaikille muille osallistujille. Emmehän muutenkaan voi esitellä materiaalimme muille. Näyttö ei kuitenkaan ole yhtään sen vähemmän henkilökohtainen asia.

Kannettava tietokoneeni on irrottamaton osa elämääni. Sen kautta hallinnoin lähes kaikkia elämäni osa-alueita, niin opintoihin ja työhön liittyviä tehtäviä kuin myös arjen pyörittämistä, yhteydenpitoa ystäviin ja kaikkea muuta vapaa-aikaani liittyvää, myös niitä salaisimpia mielihalujani. Mitä enemmän minulla on rautoja tulessa, sitä luultavammin läppärin näyttöni heijastaa tätä tilannetta avonaisten projektien ja selaimen välilehtien määrässään. Katso näyttöäni ja näet koko sekavan elämäni pienoiskoossa. 

Etätyöskentely ei pelkästään tee kodista työpaikkaa, se pyytää sinua myös jakamaan kotisi yksityisimmän nurkan muiden nähtäväksi. Muistithan varmasti siivota sen ennen vieraiden tuloa.

Kun pidän esitelmää, ahdistun nyt siitä, että enhän vain poikkea jaetun näytön tilassa esitelmästäni mihinkään. Mitä jos unohdin lisätä esitelmään jotain ja joudun nyt kaivamaan sen esiin koneeltani. Yksityiselämästäni on lukuisia vihjeitä niin työpöydällä, välilehdissä kuin resurssienhallinnan sivusarakkeessa, jossa näkyy viimeisimpänä avatut kansiot. Olen suhteellisen avoin elämästäni, mutta sille avoimuudelle on elinehtona, että voi itse hallita sitä, kuinka paljon antaa itsestään. Moni tunnistanee sen hätääntyneen reaktion, kun näyttää kaverille kuvaa puhelimestaan ja hän alkaa yllättäen selata kuvahistoriaa taaksepäin. Ei kai sinne jäänyt jotain intiimiä, jotain vain harvojen valittujen silmille sallittua.

Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, voisi joku tokaista.

Periaatteen vuoksi voi silti kavahtaa, kun tunnistaa hierarkioiden näkyvän myös tässä tilanteessa. Lehtoreilla tai esimiehillä on työpaikkojensa tarjoamat toimistot ja työkoneet merkittävästi useimmin kuin alaisillaan tai oppilailla. Työ- ja siviiliminä on siis paljon helpompaa pitää erillään toisistaan. Totta kai hekin pyrkivät vain parhaansa mukaan mukautumaan vaikeaan tilanteeseen. Hyvä olisi silti tunnistaa, ettei työhuoneen suojasta luennointi ole samalla viivalla kuin toisen kotiin ulottuva katse.

Poikkeustilan aiheuttamassa vauhtisokeudessa voi syntyä virhearviointeja itse kullekin. Toukokuussa Oulun poliisille tehtiin jopa tutkintapyyntö teknillisen tiedekunnan etätenttien järjestelyistä. Poliisi joutui tutkimaan, voisiko kotonaan tenttineiden opiskelijoiden videovalvontaa tulkita kotirauhan rikkomisen rikosnimikkeen alle. Kesäkuussa Oulun yliopisto päivitti ohjeistukseensa, ettei sen tule jatkossa hyödyntää videovalvontaa usean opiskelijan tenteissään ja esitutkintaa ei lopulta tehty.

Tenttiohjeistusta lukuun ottamatta opiskelu jatkui kuitenkin sellaisenaan, Zoom ja Teams uusina luentosaleina. Jos varjelee yksityisyyttään, voinee kai rimpuilla oletettua jakamista vastaan kurssin sisällä tai valita suosiolla kurssista itsenäisen suoritusmuodon.

Mitä jos kuitenkin automaattisen avoimuuden sijaan lähdettäisiin siitä, että kotirauhastaan saa yhä pitää kiinni myös etätyön aikana ilman että saa vaikean ihmisen leimaa?

Juhani Kenttä

Englantilaisen filologian opiskelija, joka intoilee kulttuurista ja miettii ammatinvalintaa sitten myöhemmin.

Lue lisää:

Psykologian koulutusohjelman valmistelut etenevät

Uusi psykologian koulutusohjelma aloittaa Oulun yliopistossa syksyllä 2021. Ensimmäiset pääsykokeet psykologian yhdistettyyn kandidaatin- ja maisterintutkintoon järjestetään tulevana keväänä. Koulutusohjelma sijoittuu kasvatustieteiden tiedekuntaan ja hakijoista 40 hyväksytään.

Oulun yliopisto tarjoaa jatkossa koulutusmahdollisuuden niin kandidaatin, maisterin kuin tohtoriasteen psykologian tutkintoihin. 

Uusi koulutustarjonta juontaa juurensa valtioneuvoston heinäkuiseen päätökseen. Tällöin valtioneuvosto antoi päätöksensä psykologian koulutusalan koulutusvastuun myöntämisestä Oulun yliopistolle. 

Psykologian maisterivaiheen opinnot alkavat todennäköisesti ensi syksynä aloittavien kandiopiskelijoiden edettyä maisterivaiheeseen. Tohtorikoulutus on näillä näkymin tarkoitus aloittaa jo ensi syksynä. 

Psykologian professori, koulutusohjelman yhtenä suunnittelijana toimiva, Mirka Hintsanen, on myönteisestä koulutusvastuupäätöksestä innoissaan. 

“On kiva lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan uutta koulutusohjelmaa. Uuden tekeminen tarjoaa tietyllä tapaa enemmänkin mahdollisuuksia kuin valmiin tutkinto-ohjelman muuttaminen.” 

Uuden koulutusvastuun taustalla on pitkä vaikuttamistyö: kasvatustieteiden tiedekunnassa psykologian tutkinto-ohjelmaa alettiin ensimmäisen kerran suunnittelemaan jo 1990-luvun loppupuolella. Tuolloin hankkeen suunnittelemista käynnistettiin Psykonet-yliopistoverkoston kanssa ja koulutusvastuun mahdollisuudesta ehdittiin myöhemmin neuvotella myös opetusministeriön kanssa. 

Psykonet keskittyi tuolloin kuitenkin psykologikoulutuksen säilyttämiseen Joensuun yliopistossa. Oulun kasvatustieteiden tiedekunnassa suunniteltiin samanaikaisesti myös erityisopettajakoulutusta, ja lopulta uuden koulutusohjelman valinnassa päädyttiinkin psykologikoulutuksen sijaan erityisopettajakoulutukseen. Tämän myötä hankkeen suunnittelu hiljeni pitkäksi aikaa, kunnes edellinen koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä alkoi ajamaan asiaa uudelleen omalla kaudellaan. 

Uudella psykologien koulutuksella pyritään helpottamaan Pohjois-Suomen psykologipulaa. Esimerkiksi dosentti Pentti Rauhalan tekemästä selvityksestä, ”Psykologitarve Pohjois-Suomessa” ilmenee, että Oulun yliopiston omalla koulutusvastuulla pystyttäisiin parhaiten ratkaisemaan alueellista psykologitarvetta; Oulun yliopistosta valmistuvista 64 prosenttia sijoittuu työhön Pohjois-Suomeen. 

“On hienoa, että vihdoin pääsemme vastaamaan psykologipulaan, vaikka tietysti jonkin aikaa kestääkin, että valmistuneita saadaan”, Hintsanen sanoo. 

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on jo aiemmin voinut opiskella psykologiaa sivuaineena. Jatkossa, kun psykologiaa voi opiskella pääaineena, kurssimäärä tulee kasvamaan ja myös uusia opettajia tarvitaan paljon lisää. Opettajien saatavuuteen Hintsanen suhtautuu luottavaisesti, vaikka aloittavaan koulutusohjelmaan on rekrytoitava väkeä muualta Suomesta. 

“Yliopistoilla on aika valtaisa tohtorituotanto ja psykologiastakin valmistuu tohtoreita paljon eri yliopistoista. Saattaa olla ennemminkin niin, että toimista on pulaa, kuin työntekijöistä.” 

Uuden tutkinto-ohjelman järjestämisessä riittää vielä paljon tehtävää. Yksi seuraavista askeleista on Psykonet-yhteistyön käynnistäminen. Psykonet on psykologian koulutuksen yliopistoverkosto, joka organisoi eri yliopistojen välistä psykologian tutkinto-ohjelmiin liittyvää opetusta. 

Jotta valmistuva psykologi voi toimia kaikissa psykologian tehtävissä, psykologikoulutuksen on oltava laaja-alainen. Tästä syystä yliopistot eivät järjestä rajaavia suuntautumisvaihtoehtoja kandi- ja maisterivaiheen opinnoissa. Yliopistoilla on kuitenkin erilaisia profiloitumisia ja painotuksia, ja näitä on suunnitteilla myös Ouluun. 

Oulun psykologian laitoksella tulevan profiloitumisen on suunniteltu liittyvän työhyvinvointiin sekä lasten sosioemotionaalisten ongelmien ja niiden hoitomenetelmien tutkimukseen. Myös teknologisten näkökulmien hyödyntämiseen Hintsanen uskoo olevan Oulussa hyvää pohjaa. 

“Teknologia on Oulussa vahva, joten sitähän kannattaa tietenkin hyödyntää. Esimerkiksi, mitä on ihmisen ja teknologian vuorovaikutus ja miten se työelämässä voi näkyä?” 

Hintsanen iloitsee myös uusista tiedekuntien rajat ylittävistä tutkimusyhteistyön mahdollisuuksista. 

“Kun saamme lisää henkilökuntaa, monitieteistä tutkimustyötä pystytään tekemään laajemmin.” 

Oulun yliopiston hallitus päätti lokakuussa sijoittaa koulutusohjelman kasvatustieteiden tiedekuntaan. 

Suomessa kaikki psykologian tutkinto-ohjelmat kuuluvat valtakunnalliseen yhteisvalintaan, eli käyttävät pääsykokeissaan yhtenäisiä valintaperusteita. Psykologian yhteisvalinnassa pääsykokeet järjestetään ensi keväänä keskiviikkona 26. toukokuuta. 

Myös Oulussa on aloitettu valmistelu psykologian yhteisvalintaan liittymisestä, mutta asiasta puuttuu vielä hallinnollinen päätös.

Kerttu Juutilainen

Tieteiden ja aatteiden historian opiskelija, runojen ystävä ja Saul Goodmanin salainen ihailija.

Lue lisää:

Etäopiskelu jatkuu koko kevään – lisäksi maskisuositus yliopistolla

Oulun yliopisto jatkaa etätyötä ja -opiskelua koko kevätlukukauden 31. toukokuuta asti. Myös maskisuositus astuu voimaan huomenna 29. lokakuuta.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Anna-Sofia Tastula

Read this article in English.

Etätyöt ja etäopiskelu jatkuvat Oulun yliopistossa 31.5.2021 asti. Oulun yliopisto päätti asiasta tänään, keskiviikkona 28. lokakuuta. Lisäksi huomenna voimaan astuu maskisuositus, jonka mukaan yliopistolla kannattaa käyttää suu-nenäsuojainta kaikissa julkisissa tiloissa yliopistolla seuraavan kahden viikon ajan.

Päivitetyt tiedot yliopiston ohjeistuksesta löytyvät Oulun yliopiston koronavirus-sivustolta. Myös Oulun ammattikorkeakoulu suosittelee maskin käyttämistä kampuksella. Asiasta tiedotettiin 19. lokakuuta.

Päätöksen pitää kevään opetus etänä kerrotaan johtuvan koronan tartuntatilanteesta ja pandemian kokonaistilanteen kehittymisennusteista. Maskisuositus taas perustuu Oulun alueelliseen maskisuositukseen, joka annettiin 27. lokakuuta. Suositus on voimassa 29.10.–12.11. Suosituksen mukaan suu- ja nenäsuojaimia suositellaan käytettäviksi kaikissa julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa.

Yliopisto tarkentaa alueellista maskisuositusta niin, ettei suojainta tarvitse käyttää jos turvavälin pitäminen on mahdollista tai työskentelee yksin. Oulun alueellisiin suosituksiin nojaten yliopisto suosittelee myös, ettei yli 20 hengen yksityistilaisuuksia järjestetä aikavälillä 29.10.–12.11.

Yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen kommentoi asiaa lehdelle torstaina 29.10. Hän perustelee yliopiston päätöstä sillä, että tartuntatilanne ei näytä toivoa paramisesta.

”Kun katsotaan taudin leviämistä Pohjois-Pohjanmaalla, ei ole perusteita ajatella että pandemia huomattavasti helpottaisi tai katoaisi loppuvuoden aikana”, Okkonen sanoo.

Päätös keväästä tehtiin henkilöstöjohtajan mukaan tarkoituksella aikaisin.

”Opetuksen järjestelyjen ja opiskelijoiden asumisen järjestelyjen takia ei haluttu jättää päätöstä viime tinkaan. Opiskelijat kuitenkin sitoutuvat paikkakuntaan, nyt he saavat tiedon ajoissa”, hän kertoo.

Tällä hetkellä yliopisto ei suunnittele laajempia toimenpiteitä, kuten yliopiston sulkemista. Okkosen mukaan samat palvelut, muun muassa läppärilainaamot ja itsenäisen opiskelun tilat, tenttiakvaario ja kirjasto, pidetään käytössä myös keväällä.

”Keskustelua ei ole käyty siitä, että ovet suljettaisiin uudestaan. Tilanne näyttää yliopiston kannalta siltä, että jatketaan kuten tähänkin asti.”

Okkosen mielestä toive lähiopetukseen siirtymisestä lähiaikoina on turha. Sen sijaan tulisi tottua siihen, että tämä on uusi normaali.

”Tavallaan tämä on uusi tilanne, joka jatkuu. Väliaikaisuutta ei ole enää tunnistettavissa, eli emme palaa normaaliin. Tämä on se uusi normaali”, hän sanoo.

Aiemmin yliopisto päätti, että etäopetus jatkuu syyslukukauden loppuun asti. Tällöin yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoi lehdelle, että yliopisto toivoi pystyvänsä palaamaan lähiopetukseen jo tulevan kevätlukukauden aikana.

Aiemmin syksyllä Kiuru kertoi, että niin opiskelijat kuin henkilökunta toivoivat yliopistolta pikaista päätöstä 2. opetusperiodin suhteen. Tällä kertaa päätös kevään opetuksesta tehtiin kerralla koskemaan koko kevätlukukautta.

Oulun yliopisto ei ole suinkaan uusien linjauksiensa kanssa yksin. Vastaavia päätöksiä kevätlukukauden järjestämisestä etäopintoina ovat aiemmin tehneet ainakin Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT.

Myös maskisuositus on yleistynyt yliopistoissa. Keväällä etäopetusta jatkavista yliopistoista maskia suosittelevat Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopistossa, jossa maskia suositellaan käytettäväksi aina kampuksella oleskellessa. Myös LUT ottaa maskisuosituksen käyttöön 2. marraskuuta alkaen.

Maskisuosituksia on voimassa myös yliopistoissa, joissa päätöstä kevään opetuksesta ei ole vielä tehty. Näin on ainakin Jyväskylän yliopistossa, jossa suositus on voimassa alustavasti lokakuun loppuun asti, Aalto-yliopistossa, Åbo Akademissa, Vaasan yliopistossa ja Lapin yliopistossa.

Oulun yliopisto teki päätöksen toisen periodin pitämisestä etänä 16. syyskuuta. Etäopetus on Oulussa jatkunut keväästä 2020. Yliopiston ovet aukaistiin ensimmäistä kertaa koronan aiheuttaman sulun jälkeen elokuussa. Uusimmat tiedot Oulun yliopiston koronatoimenpiteistä löytyvät yliopiston nettisivuilta.

Juttua päivitetty 29.10. Lisätty Okkosen kommentit.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

OYY:n Teemu Virtanen ehdolla Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi

Teemu Virtanen on ehdolla OYY:n ehdokkaaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi. Asiasta päätettiin 22. syyskuuta järjestetyssä edustajiston kokouksessa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi vuodelle 2021. OYY:n edustajisto päätti asiasta yksimielisesti 22. syyskuuta.

Oulun yliopistossa biolääketieteellistä fysiikkaa opiskeleva Virtanen, 27, toimii tänä vuonna SYL:n hallituksen jäsenenä. Hänen vastuualueinaan ovat sosiaalipolitiikka, kuntavaalit ja strategia. Seuraavalle kaudelle puheenjohtaja ja hallitus valitaan marraskuun liittokokouksessa.

”Kuluneena vuonna SYL:ssä olen päässyt oppimaan paljon vaikuttamisesta sekä eduskunnan että ministeriötason päätöksenteosta. Strategia, strateginen linjanveto ja johtaminen, sekä poliittinen vaikuttaminen ovat olleet teemoja, joiden parissa olen työskennellyt läpi vuoden”, Virtanen kertoi lehdelle.

Virtanen hakee tänä vuonna puheenjohtajaksi, mutta ei halua hallituksen jäseneksi.

”Olen ehdolla puheenjohtajaksi, sillä siihen tehtävään minulla on SYL:lle kaikista eniten annettavaa ensi vuodelle. Minulla on mielestäni hyvä läpileikkaava näkemys opiskelijavaikuttamisesta ja järjestötoiminnasta aina ainejärjestötasolta, edustajistosta, ylioppilaskunnan johdosta ja nyt SYL:ssä työskentelystä. En ole käytettävissä hallitukseen, sillä näen SYL:n hallitusvuoden olevan suurempi mahdollisuus ja kasvunpaikka uusille kiinnostuneille, minun itseni sijaan.”

Tulevalla kaudella Virtanen näkee tärkeiden teemojen olevan erityisesti koronan vaikutukset opiskeluun ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Aiemmin Virtanen toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2019. Hallituksessa hänen päävastuualueenaan oli sosiaalipolitiikka. OYY:n edustajisto nimesi Virtasen ehdolle SYL:n hallitukseen lokakuussa 2019.

Virtanen on toiminut myös esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.

”Teemu on rauhallinen ja helposti lähestyttävä persoona, joka kuuntelee työkavereitaan ja alaisiaan. Teemun osaaminen sosiaalipolitiikasta on vakuuttavaa, ja nyt kun opiskelijoiden hyvinvoinnista on kannettava entistä enemmän huolta, Teemu olisi paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi”, kommentoi OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä.

Oulun yliopistosta SYL:n puheenjohtajaksi on haettu viimeksi vuonna 2015. Tällöin paikkaa haki Siiri Nousiainen. Tätä ennen puheenjohtajaksi pyrki Eero Manninen vuonna 2012. Viimeisin OYY-taustainen Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja on Hannu Kemppainen vuodelta 1975.

Ennen Virtasta SYL:n hallituksessa ovat toimineet Oulusta Veera Alahuhta ja Jenny Vaara vuosina 2017 ja 2018.

Ehdokkaita ensi vuoden SYL:n puheenjohtajaksi ovat tähän mennessä nimenneet Tampereen ylioppilaskunta TREY sekä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY. TREY:n ehdokkaana on Annika Nevanpää ja VYY:n ehdokas on Aleksi Sandroos.

TREY on lisäksi asettanut ehdolle hallituksen jäseneksi Ville Jäppisen. Muita hallitusehdokkaita ovat asettaneet Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY, josta ehdolla on Saara Tenhovuori, sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY, josta ehdolla on Camilla Saarinen.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus ja puheenjohtaja valitaan liittokokouksessa 12.–13. marraskuuta. SYL on opiskelijoiden etu- palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäseniä ovat Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat. Järjestön jäseniin kuuluu noin 132 000 opiskelijaa ympäri Suomen. 

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: