Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?

Yliopisto on kiinni ja opinnot suoritettava etänä koulutusohjelmasta huolimatta. Miten etänä opiskelu onnistuu eri tiedekunnissa?

Oulun yliopisto sulki ovensa 18. maaliskuuta. Kampuksien sulkeutumisen mukana kaikki opiskelijat siirtyivät etäopetukseen. Kysyimme neljältä opiskelijalta, miten opiskelu etänä onnistuu – vai onnistuuko opiskelu ollenkaan.

WENNY SANTANIEMI, BIOKEMIA 

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Teen pro graduun liittyvää laboratoriotyötä, joten yliopiston sulkeminen vaikuttaa opintojeni etenemiseen huomattavasti. Työ on virallisesti jäissä rajoitusten loppumiseen asti ja gradun viimeinen palautuspäivä tulee siirtymään menetettyjen päivien verran tulevaisuuteen. Kursseja minulla ei tällä hetkellä ole.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän?

Tilanne ei tullut kovinkaa suurena yllätyksenä. Yliopisto oli jo aiemmin kannustanut etätyöhön ja Kontinkankaan kampus oli alkanut hiljentyä lääketieteen opiskelijoiden karanteenin takia. Itse olin kuitenkin olettanut, että graduopiskelijat pääsisivät yhä labraan, sillä työntekijöille tämä oli vielä sallittua. Määräykset kuitenkin tarkentuivat yliopiston sulkemisilmoitusta seuraavana päivänä ja minutkin passitettiin kotiin.

Jos asiat tästä pitkittyvät niin valmistuminen tulee kyllä lykkääntymään.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Tällä hetkellä paras vertaus siihen, miltä tämä tuntuu, on varmaan pitkitetty esseen teko tai tenttiinlukuviikonloppu. Olen koittanut aikatauluttaa päiväni siten, että vietän arkipäivien työtunnit gradun kirjallisuuskatsausta ja muita ei-tuloksia-vaativia osioita kirjoittaen ja vietän illat sitten normaalisti. Välissä olen päässyt myös mukavasti tekemään rästissä olevia kotihommia ja aloittelemaan kevätsiivousta.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Harmittaahan se tietenkin, varsinkin koska aloitin laboratoriotyö vaiheeni vasta maaliskuun alussa. Jos rajoitukset kestävät vain kuukauden niin valmistumiseni ei onneksi pitäisi myöhästyä kovin paljoa, koska saan muuten syksyyn sijoittuneen kirjoitusvaiheen mukavasti aloitettua jo nyt. Jos asiat tästä pitkittyvät niin valmistuminen tulee kyllä lykkääntymään.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta? Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Itseäni tilanne ei juuri ahdista. Nyt odotan hieman mielenkiinnolla miten matkustamista ruvetaan rajoittamaan, sillä suunnittelin viettäväni aikaa vanhempieni luona Keski-Suomessa. Yliopistolta olisin toivonut hieman nopeampaa ja selkeämpää tiedonsaantia alkuvaiheessa.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Ei tässä kai muuta kuin tsemppiä ja jaksamista kaikille opiskelijoille, etenkin graduaan kirjoittaville.

TIIA SIVULA, LOGOPEDIA

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Pystyn suorittamaan kaikki kurssini tilanteesta huolimatta, mutta niihin on tullut toki muutoksia. Suoritustapa joissakin on muuttunut esimerkiksi tentistä esseisiin ja osan kohdalla tilanne on vielä epäselvä.  Ilmeisesti joitakin kursseja on jouduttu siirtämään syksylle. Opiskelu on itsenäisempää kuin normaalitilanteessa.

Luovuus tehdä ja keksiä käyttökelpoista materiaalia ja mukautumiskyky tulevat tarpeeseen.

Suurin vaikutus tilanteella on pitämiimme puheterapioihin. Vaihtoehtoina on käytännössä pitää terapia etänä videoyhteyden välityksellä, jättää tauolle tai keskeyttää. Opinnoissani ei ainakaan tähän mennessä ole ollut lähes ollenkaan opetusta etäkuntoutuksen toteuttamisesta. Luovuus tehdä ja keksiä käyttökelpoista materiaalia ja mukautumiskyky tulevat tarpeeseen. Koen, että tilanteesta oppii hyvin paljon tulevaisuuden työtä varten.  On hienoa, että tilanteeseen reagoitiin, ja meille järjestettiin mahdollisuus osallistua etäkuntoutuskoulutukseen.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän?

Tulihan se, enkä ollut oikeastaan osannut varautua. Eniten on yllättänyt se, kuinka nopeasti tilanne muuttuu kaiken suhteen. On kuitenkin hienoa, että asia otetaan vakavasti ja muutoksia tehdään nopeasti. 

Jos olet etäopetuksessa, miltä opiskelu tuntuu? Onko sinulla kursseja, joita ei pysty opettamaan etänä?

Etäopetus ei itselleni ole niinkään ongelma, sillä varsinkin aamuluentoja on mielestäni mukava seurata kotoa käsin. Toisaalta kuitenkin kaipaan lähiopetusta, sillä tietynlaiset asiat, kuten opintopiirit tai ryhmätyöt, eivät onnistu etänä yhtä sujuvasti. Kursseihini etäopetus aiheuttaa haasteita, mutta niitä kaikkia on käytännössä mahdollista opettaa etänä. 

Erääksi ongelmaksi on kuitenkin muodostunut vaadittavien kurssikirjojen saaminen, kun kirjasto on kiinni. Tärkeää mielestäni olisi, että kurssien pitäjät yrittäisivät pitää opetuksen laadun ja määrän mahdollisimman muuttumattomana suoritustapojen ja opetustapojen vaihtuessakin.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Joinakin päivinä on vaikea löytää motivaatiota hommien tekemiseen, sillä usein tein koulujuttuja yliopistolla. Vaikka kotonakin saan tarvittavat tehtävät tehtyä, päivistä puuttuvat monet itselle tärkeät rutiinit; tärkeimpänä aamulla yliopistolle lähteminen. Toisaalta on mukava, että omaan päivärytmiin pystyy vaikuttamaan enemmän. Arkeen vaikuttaa myös paljon se, ettei opiskelukavereita näe päivittäin. Yhdessä opiskelu on motivoivaa ja minulle tärkeää, joten olemme järjestäneet yhteisiä etäopiskeluhetkiä.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Vaikka opintojen suorittaminen on nyt erilaista ja tämä aiheuttaa välillä stressiä, en koe etäopintoja ylitsepääsemättömiksi. Tilanne on myös henkilökunnalle uusi ja odottamaton, joten en odota täydellisyyttä.

Tämä ei vaikuta valmistumiseeni eikä myöhästytä opintojani, mutta olenkin vasta toisella vuosikurssilla.  En tiedä, onko tilanne monimutkaisempi logopedian opiskelijoilla, jotka ovat tällä hetkellä esimerkiksi loppuharjoittelussa.

Itselläni on työpaikka opiskeluiden ohella, jossa työskentelen myös kesällä. Siksi kohdallani kesätöiden hakeminen ei ole ajankohtaista. Lomautuksen ja töiden vähyyden mahdollisuus on silti ahdistava, sillä tilanne monella alalla on hyvin epävarma ja muuttuva.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta? Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Epävarmuus mietityttää, mutta ajattelen, että tilanteeseen on yritettävä parhaansa mukaan sopeutua. Olen mielestäni saanut varsinkin logopedian henkilökunnalta riittävästi ohjeita ja koen, että meitä autetaan tarpeen tullessa. Mielestäni tässä tilanteessa on tärkeää, että eri tahot ovat ymmärtäväisiä ja joustavia ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat etäopiskelun suorittamiselle.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Koska itselleni hyvin tärkeää opiskelussa on yhteisöllisyys, on ollut tosi kiva huomata, kuinka ainejärjestöt pyrkivät järjestämään toimintaa myös etänä. Hyvä yhteishenki opiskelijoiden välillä auttaa jaksamaan ja vertaistuen saaminen on mielestäni arvokasta. Tsemppiä kaikille!

HANNU OIKARINEN, HAMMASLÄÄKETIEDE

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Harvat luennot ovat siirtyneet etäluennoiksi, osa luennoista myös siirretty. Tietosuoja rajoittaa osin etäluentoja. Kliininen harjoittelu on täysin tauolla, potilaita ei oikein voi etänä hoitaa. Etätehtäviä on tulossa myös kliinisen osaamisen tueksi, mutta on kaikille ymmärrettävää että käytännön harjoittelua ei voi korvata.

Etätehtäviä on tulossa myös kliinisen osaamisen tueksi, mutta on kaikille ymmärrettävää että käytännön harjoittelua ei voi korvata.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän? 

Henkilökohtaisesti arvasin tilanteen kehittyvän tähän, mutta yliopiston sulkeminen tuli silti nopeammin kuin kuvittelin. 

Jos olet etäopetuksessa, miltä opiskelu tuntuu? Onko sinulla kursseja, joita ei pysty opettamaan etänä?

Luennot on sujuneet hyvin etäyhteydellä. Kliininen harjoittelu ei onnistu.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Arki on melko pitkäveteistä, mutta saapahan välillä levätä.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Hammaslääketieteen opiskelijoilla viransijaisuuskelpoisuuden saaminen on vielä vähän auki, samoin 5. vuosikurssilla valmistuminen. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kesätyötkin näyttävät olevan liipasimella, kun monet kunnat ajavat kiireetöntä hammashoitoa alas. Kysymyksiä on paljon enemmän kuin vastauksia.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta? Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Kommunikaatio on sujunut hyvin yliopiston ja opiskelijoiden välillä. On ymmärrettävää, ettei vastauksia kaikkeen ole.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Yliopiston CS-turnausta odotellessa.

MARKETTA JUOLA, KEMIA

Miten rajoitteet ovat vaikuttaneet opintoihisi?

Koronan takia kurssit ovat muuttuneet etäkursseiksi. Onnekseni minulla ei ollut tälle jaksolle enää oman pääaineen laboratoriokursseja, sillä ne on kai jouduttu perumaan ja tehdään ehkä kesällä. Tilanne niiden suhteen vaikuttaa aika epäselvältä. Fysiikassa esimerkiksi laboratoriokurssi muutetaan etänä suoritettavaksi, minkä toteutus hämmentää minua. Erään tällä hetkellä käymäni kurssin luennoitsija on karanteenissa Saksassa.

Etäopiskelu myös pahentaa tunnetta, että pitäisi olla koko ajan opiskelemassa ilman vapaa-aikaa, sillä opiskelua ei voi sitoa kodin ulkopuoliseen paikkaan.

Tuliko tilanne yllätyksenä, vai osasitko varautua tähän?

Tilanne eskaloitui aika nopeasti, mutta en itse tuntenut missään vaiheessa järkytystä tai paniikkia. Olin kai jo alitajuisesti varautunut siihen, että epidemia iskisi Suomeenkin kunnolla.

Jos olet etäopetuksessa, miltä opiskelu tuntuu? Onko sinulla kursseja, joita ei pysty opettamaan etänä?

Etäopetus tuntuu aika kankealta. Kaikilla opettajilla ei ole teknistä osaamista, jota vaadittaisiin kunnollisen etäopetuksen järjestämiseen. Etäopiskelu vaatii myös opiskelijalta paljon. On yllättävän vaikeaa saada itsensä opiskelemaan jos koko päivä on vain yksin kotona istumista. Olen myös aika hajamielinen, joten nyt rutiinin puuttuessa minun on vaikea muistaa, mikä viikonpäivä on menossa ja mitä minun pitäisi milloinkin palauttaa, vaikka palautuspäivät lukevatkin Moodlessa. Etäopiskelu myös pahentaa tunnetta, että pitäisi olla koko ajan opiskelemassa ilman vapaa-aikaa, sillä opiskelua ei voi sitoa kodin ulkopuoliseen paikkaan.

Millaista arki on, kun kampus on suljettu?

Eläminen tuntuu jotenkin irralliselta, kun ei näe tuttuja tai käy harrastuksissa. Tavallaan se on helpottavaa, sillä normaalisti saatan viettää pitkiäkin päiviä yliopistolla ilman kunnon taukoja.  Tämä tuntuu mahdollisuudelta yrittää oppia kuuntelemaan enemmän omaa kehoaan. Kun kaikki opinnot ovat etänä niin vanhempani ovat suostutelleet minua opiskelemaan kotipaikkakunnalta käsin.

Miltä muutokset tuntuvat? Vaikuttaako tämä opintojesi etenemiseen tai valmistumiseen? Entä esimerkiksi kesätöiden saamiseen?

Tilanne vaikuttaa siltä, että pystyn suorittamaan kaikki kurssini suunnitelmien mukaisesti, joten tämän ei toivon mukaan pitäisi vaikuttaa opintojeni etenemiseen. Itselläni tilanne ei vaikuta kesätöiden saamiseen, mutta voi olla että tämä vaikuttaa varsinaiseen työhön. Tiedän, että joillakin tulee vaikeuksia suorittaa kaikkia kursseja, mikä vaikuttaa heidän palkkaansa, sillä palkka on riippuvainen opintopisteiden määrästä.

Mikä mietityttää tai pelottaa? Olisitko kaivannut tilanteeseen lisäohjeita yliopistolta?

Itseäni pelottaa ensisijaisesti viruksen taloudelliset seuraukset ja tuleva työllisyystilanne. Olen myös huolissani ihmisistä joiden mielenterveyden kannalta ihmiskontaktit ovat hyvin tärkeitä ja jotka voivat nyt olla huonommin yhteydessä turvaverkkoonsa. Varsinkin, kun tällainen kriisi voi lisätä ahdistusta.

Olisin yliopistolta toivonut nopeampaa ja selkeämpää tiedotusta, kun havaittiin yliopisto-opiskelijoiden sairastuneen. Itse kuulin tapahtumasta Whatsapp-ryhmästä. 

Mikä auttaisi nyt opintojen kanssa?

Suoraan sanottuna en tiedä. Itseäni auttaisi jos voisi opiskella yhdessä jonkun kanssa, mutta siinä on omat ongelmansa.

Onko jotain, mitä haluaisit vielä sanoa tilanteesta ja opinnoistasi?

Toivon että kaikki ottaisivat tilanteen vakavasti, mutta ymmärtäisivät että maailma ei tähän kaadu.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Vulcanalia tulee taas Teatrialle – avajaisjuhlaa kehitetään palautteen avulla

Perinteinen lukuvuoden Vulcanalia tullaan taas järjestämään syksyllä 2020. Paikkana on hyväksi todettu Club Teatria.

TEKSTI Petra Uusimaa

KUVAT Jenna Tajakka

Read this article in English.

Vaikka vuoden 2019 Vulcanaliaa mainostettiin viimeisenä laatuaan, avajaisjuhla tullaan taas järjestämään syksyllä 2020. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan OYY:n tapahtumatuottaja-järjestöasiantuntija Katariina Sarjan mukaan iltatapahtuma tullaan järjestämään tänä vuonna uudestaan Club Teatrialla. Ajankohdaksi on lyöty lukkoon 9. syyskuuta.

Syksyn 2020 Vulcanalia tulee olemaan 26. laatuaan. Viime vuonna Vulcanalia järjestettiin Club Teatrialla ja tapahtuma oli loppuunmyyty. Esiintyjinä iltajuhlassa olivat OYY:n sekakuoro Cassiopeia, Teekkaritorvet ja Pyhimys

“Viime vuonna Vulcanaliaa markkinoitiin sillä ajatuksella, että se olisi viimeinen sillä konseptilla järjestetty avajaistapahtuma”, Sarja kertoo. Tällöin ajatuksena oli ottaa mukaan Linnanmaan kampukselle muuttava Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan mukaan järjestelyihin.

Tilanne viime vuodesta on kuitenkin muuttunut ja iltajuhlat pidetään ainakin tänä vuonna erillään. Sarja kertoo OYY:n käyneen keskusteluja OSAKO:n kanssa, mutta muuttovuoden kiireisyys laittoi yhteistyökuviot jäihin. 

Palautteet otettu huomioon

Iltajuhla pidetään Club Teatrialla edellisen Vulcanalian tavoin

“Teatria on Oulussa hyvä sisätapahtumatila. Sinne mahtuu mukavasti porukkaa ja toimii tilana puitteeltaan todella hyvin tällaiselle tapahtumalle”, tiivistää Sarja.

Hänen mukaansa kaikki osa-alueet toimivat hyvin Teatrialla; tilassa on sopivasti vessoja, anniskelupisteitä ja isot narikat.

Lippujen hinnasta Sarja ei osaa vielä sanoa, mutta mainitsee järjestämisen olevan hyvässä vaiheessa olosuhteisiin nähden. Myös esiintyjät hän haluaa pitää vielä yllätyksenä.

Sarja kertoo, että palautetta viime vuoden Vulcanialiasta tuli paljon laidatasta laitaan.

 “Meitä kiiteltiin paljon siitä, kuinka Vulcanalia-konseptia on kehitetty viime vuosina”, mainitsee Sarja.

Myös kehittävä palaute on otettu huomion tämän vuoden Vulcanaliaa suunnitellessa. 

“Konkreettinen muutos tämän vuotisessa iltatapahtumassa on se, että juhlat jatkuvat Teatrialla kauemmin, eikä erillisiä jatkoja tule”, kertoo Sarja. 

Erillisiä jatkoja ei siis tulla järjestämään keskustan yökerhossa, vaan juhliminen jatkuu Teatrialla. Sarjan mukaan tällä muutoksella vahvistetaan se, että mahdollisimman moni pääsee juhlimaan yön pikkutunneille asti ilman jonottamista. 

Aikaisemmin Vulcanalia on järjestetty sekä ulko- että sisätiloissa. Club Teatriaa ennen iltajuhla järjestettiin Areena Oulussa. Vulcanalian perinteet alkavat vuodesta 1995, jolloin se järjestettiin ensimmäistä kertaa ravintola Rauhalan ulkopuolella. Rauhalasta juhla siirrettiin ensin Kuusisaareen ja sitten Toppilan Möljälle.

Aikaisemmin Vulcanaliassa ovat esiintyneet esimerkiksi Anssi Kela, Musta Barbaari ja Redrama.

Vuoden 2019 Vulcanalian tunnelmiin voit palata Oulun ylioppilaslehden kuvagalleriasta.

Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää:

Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?

Oulun yliopisto pyrkii siirtymään etäopetukseen ja -opiskeluun koronan leviämisen estämiseksi. Yliopiston linjaukset vaikuttavat niin opintoihin kuin vapaa-aikaan.

Read this article in English.

Oulun yliopisto on päivittänyt ohjeistustaan COVID-19-viruksen suhteen 12. maaliskuuta. Aiemmin yliopisto linjasi, että epidemia-alueelle ei tulisi matkustaa ja alueelta palanneiden tulisi tehdä etätöitä. Eilen yliopisto tiedotti, että se tulee jatkossa lisäämään henkilöiden välistä etäisyyttä, jotta korona ei leviä yliopistolla. Käytännössä tämä tarkoittaa etätöitä niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille.

Yliopiston päätösten taustalla vaikuttavat oululaisilla yliopisto-opiskelijoilla todetut tapaukset. Oulun yliopiston opiskelijoilla todettiin 17 uutta tapausta 12. maaliskuuta. Tapaukset ovat yhteyksissä Itävallan hiihtokeskuksiin. Altistuneet opiskelijat on asetettu karanteeniin 13. maaliskuuta.

Lisäksi yliopiston toimenpiteisiin vaikuttaa se, että Suomen hallitus päätti eilen 12. maaliskuuta toimenpiteistä koronaepidemiaa vastaan suojautumiseksi. Hallitus suositteli, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan 31. toukokuuta saakka. Myös matkustamista ja muiden tilaisuuksien järjestämistä tulisi hallituksen mukaan harkita ja ei-välttämätöntä toimintaa kuten lähikontakteja harrastetoiminnassa tulisi vähentää.

Rajoitusten seurauksena yliopisto on esimerkiksi siirtänyt kevään tohtoripromootion syksylle 2020.

Opetus tapahtuu verkossa, läppärit opettajille

Oulun yliopisto suosittelee etätyön lisäämistä ja kertoo lisäävänsä etäopetusta. Flunssaoireista kärsivät eivät saa osallistua luennoille, tentteihin eivätkä tulla kampuksille.

Käytännössä etäopetus tapahtuu siten, että opettajat järjestävät luennot verkossa.

Yliopiston tietohallintojohtaja Kari Keinänen kertoo, että yliopisto valmistautuu tarjoamaan kaikille opettajille kannettavan tietokoneen opetuksen takaamiseksi.

”Yliopistolle tilattiin 209 kappaletta tietokoneita: kaikki mitä toimittajalla oli varastossa. Sillä pyritään varmistamaan, että myös opettajille on tarvittaessa käytössä kannettavat tietokoneet, jotta he pystyvät antamaan opetusta verkossa”, Keinänen kommentoi ylioppilaslehdelle 13. maaliskuuta.

Tietohallintojohtaja kertoo, että arvion mukaan 300 opettajaa saattaa tarvita tietokonetta. Jos tilatut koneet eivät riitä, otetaan opetuskäyttöön osittain myös läppärilainaamon koneita.

”Läppärilainaamon koneet ovat opiskeloiden käytössä myös jatkossakin, niin kauan kuin siellä on koneita. Niissä on tällä hetkellä 140 kappaletta normaalikäytössä.”

Sujuvan opetuksen turvaamiseksi yliopisto järjestää koulutuksia opetushenkilökunnalle, Keinänen kertoo.

”Järjestämme ensi viikolla webinaareja, joissa pyritään kouluttamaan opettajia käyttämään verkko-opetuksen välineitä. Muotoilemme uudelleen tukipalveluita opettajille, että pystymme auttamaan heitä, kun he tekevät töitä etänä.”

Myös opiskelijat, joilta ei löydy tietokonetta etätöihin on huomioitu. Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä kertoi 12. maaliskuuta, että opetus pyritään tarjoamaan myös mobiililaitteille sopivalla tavalla. Myös tähän on tulossa ohjeistusta ja tukea opiskelijoille.

Oulun yliopiston kirjasto tiedotti perjantaina 13. maaliskuuta, että asiakaspalvelu lopetetaan toistaiseksi maanantaina 16. maaliskuuta. Kirjaston käyttäminen, kirjojen lainaaminen ja palauttaminen ovat yhä normaalisti käytössä automaattien avulla. Tiedekirjasto Pegasuksen aukioloajat rajataan 8–17 välisiksi arkipäivisin. Kirjasto on toistaiseksi lauantaisin kiinni huomisesta 14. maaliskuuta alkaen. Lääketieteen kampuksen sekä Oamkin kirjastot ovat auki yhä normaalisti.

Opintoja tavalliseen tahtiin

Oulun yliopisto pyrkii turvaamaan opetuksen jatkumisen niin, ettei kenenkään opintojen suorittaminen hidastu epidemian takia. Opintotuki on sidonnainen opintojen etenemiseen ja Kela tarkistaa suoritetut opinnot syksyllä. Kuitenkin hyväksyttäviä syitä opintojen hidastumiseen ovat oma tai lähiomaisen sairaus tai muu vaikea elämäntilanne. Hyväksyttävää on Kelan mukaan koronaepidemiassa myös sairastumisen pelko.

Kela tiedotti 12. maaliskuuta, että opiskelijana sairastuessaan voi hakea normaaliin tapaan sairaspäivärahaa. Iltapäivällä 13. maaliskuuta Kela tiedotti Facebook-sivuillaan, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne tullaan ottamaan huomioon opintotuen päätöksissä. Opintotukea tullaan jatkossa maksamaan, vaikka opintojen suorittaminen olisi estynyt. Myös opintotuen enimmäisaikaa voidaan tarvittaessa pidentää.

Myöskään opintojen aloittamisen ei pitäisi viivästyä viruksen seurauksena. Yliopisto linjasi eilen, että vaikka yli 500 hengen tilaisuuksien kielto koskee myös korkeakoulun pääsykokeita, tullaan kokeet järjestämään rajoitteiden puitteissa erikoisjärjestelyin. Tavoitteena on järjestää kokeet niin, ettei enimmäishenkilömäärä ylity. Päätös kokeiden järjestelyistä tehdään kaikkien yliopistojen kesken ja suunnittelutyö on käynnissä. Ensimmäiset pääsykokeet Oulun yliopistolla on määrä järjestää 23. huhtikuuta.

Vaihto-opiskelu peruuntuu

Oulun yliopiston linja on, että kaikki vaihdossa olevat Oulun yliopiston opiskelijat palaavat Suomeen. Taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n linjaus siitä, ettei epidemia-aluetta voida enää määrittää tarkalleen, vaan korona voi tarttua missä tahansa.

Vaihdosta palatessa Oulun yliopisto korvaa ylimääräiset paluumatkojen kulut, joita matkavakuutus tai apuraha eivät kata. Opiskelijat saavat yliopiston mukaan myös pääsääntöisesti pitää vaihtoon myönnetyt apurahat vaihtojakson keskeytymisestä huolimatta.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu suositelevat, että myös keväälle 2020 suunnitellut vaihtojaksot perutaan, eivätkä opiskelijat lähde vaihtoon.

Vaihdosta palatessa opiskelijoiden on tehtävä opintonsa etänä 14 vuorokauden ajan. Tarkemmat ohjeet vaihdosta palaamiseen on lähetetty SoleMove-järjestelmän kautta 12. maaliskuuta.

Vappu ja vapaa-aika etänä?

Toimenpiteet vaikuttavat opiskelun lisäksi myös opiskelijoiden vapaa-aikaan. Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY tiedotti harraste- ja ainejärjestöjä aiheesta 13. maaliskuuta. OYY suosittelee, että järjestöt harkitsevat tulevien tapahtumien järjestämistä vakavasti. Tulevissa tapahtumissa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus osallistua etänä sekä riittävä käsihygienian varmistaminen, jotta korona ei pääse leviämään myöskään vapaa-ajalla. Myös OYY:n toimisto suljetaan toistaiseksi.

OYY suosittelee myös järjestöjen kiltahuoneiden sulkemista sekä hallitusten kokousten järjestämistä etänä. Syinä tähän tiedotteessa mainitaan tartuntatautien tehokas leviäminen pienissä, suljetuissa tiloissa.

Yli 500 hengen yleisötilaisuuksien peruminen toukokuun loppuun saakka vaikuttaa myös opiskelijoiden perinteiseen vappuun. Oulun teekkariyhdistys OTYn isäntä Riikka Haataja kommentoi asiaa lehdelle 12. maaliskuuta.

”OTY seuraa tilannetta koronaviruksen suhteen. Wapun suhteen huoleen ei
ole syytä, sillä Wappu tulee joka tapauksessa, tarvittaessa kokonaan
etänä Twitchin, Snapchatin, Instagramin ja muiden sosiaalisten medioiden
kautta. Tarkempaa tiedotusta seuraa lähitulevaisuudessa.”

Henkilömäärän ylittäviä tilaisuuksia ovat vapun aikaan muun muassa kirkkovenesoudut ja fuksiuitot.

Myös Oulun korkeakoululiikunta OKKL on toistaiseksi lakkauttanut kaiken toimintansa 13. maaliskuuta alkaen varotoimenpiteenä.

Oulun yliopisto tiedotti 12. maaliskuuta laajennetuista toimista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Yliopisto kokoontuu jatkossa päivittäin keskustelemaan toimenpiteistä. Ajankohtaista tietoa löydät yliopiston nettisivuilta. Myös OYY on koonnut oman tietopakettinsa.

Tietoa koronaviruksesta löydät THL:n sivuilta. Toimintaohjeita sairaustapauksessa löytyy Oulun kaupungin sivuilta sekä YTHS:n sivuilta.

Juttua muokattu 13.3. 13.48. Lisätty linkki OYY:n infosivulle.

13.59: Lisätty tieto kirjastojen palvelumuutoksista. 14.17 Lisätty päivitys Kelan opintotukitiedotuksesta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

“Pääasiassa harmittamaan jäi aiheesta tiedottaminen” – TAIKA- ja TEKNO-painotteisten opintojen lakkauttaminen ja siitä viestiminen jätti opiskelijat tyytymättömiksi

Päätös kahden luokanopettajaopiskelijoiden painotteisten opintojen lakkauttamisesta herätti vastustusta kasvatustieteiden tiedekunnassa. Aiheessa on puhuttanut myös tiedottaminen.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Iida Putkonen

Tiistaina 10. joulukuuta 2019 Linnanmaan kampuksella sijaitseva luokanopettajaopiskelijoiden Olokahvila täyttyi mustahaalarisista ja mustiin pukeutuneista opiskelijoista. Seinille heijastettiin valokuvia ja videoita opiskelijajuhlista. Tussiseinälle oli liimattu post it -lappuja: Taikaperhe on perhe joka huolehtii toisistaan, Taika ja Tekno on parasta!, Taidekasvatus on tärkeää eikä sitä saa vähentää!

Yhdellä pöydällä askarrellaan mustaa kylttiä: RIP TAIKA JA TEKNO.

Synkkien kylttien syynä oli Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan päätös lakkauttaa kahden luokanopettajille tarkoitettujen painotteisten opintojen tarjoaminen ensi syksystä alkaen. Painotuksia on ollut kaksi: taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus (TAIKA) ja teknologiapainotteinen luokanopettajan koulutus (TEKNO). 

Molemmissa tapauksissa luokanopettajaksi opiskeleva on voinut valita joko TAIKA- tai TEKNO-opintoja yhteensä 20 opintopistettä. Kyse ei ole siis kokonaisesta sivuaineesta, vaan nimenomaan painotteisista opinnoista, sanoo kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusdekaani Sari Harmoinen.

Taide- ja  taitopainotteinen  luokanopettajan  koulutus oli vuoteen 2013 saakka Oulussa oma erillinen hakukohteensa. Sen jälkeen opintonsa vuosittain aloittavista luokanopettajaopiskelijoista on muodostettu yksi TAIKA-painotteinen ja yksi TEKNO-painotteinen ryhmä. Sari Harmoisen mukaan etenkin teknologiapainotteisten opintojen suosio on ollut viime vuosien aikana varsin vähäistä: joinakin vuosina TEKNO-ryhmään on ollut vain muutama sinne erikseen hakenut opiskelija, ja loput 20 opiskelijasta  on opiskelijan omasta toiveesta riippumatta sijoitettu ryhmään.

“Monesti opiskelijat ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä, mutta meidän täytyy miettiä myös opiskelijan oikeusturvaa – onko [ryhmään joutuminen] oikeudenmukaista opiskelijalle.”

Puutteellista viestintää ja salailua

Oulun Luokanopettajaopiskelijat järjestivät joulukuisena tiistaina tempauksen, jossa osallistujat kulkivat parijonossa kahvilalta kampuksen toiseen päähän ja takaisin. OLOn hallituksen vuoden 2019 puheenjohtaja Sara Hagelberg sanoi tuolloin lehdelle, että tempauksen tarkoituksena oli osoittaa eriävä mielipide päätökseen.

Hallituksen varapuheenjohtaja 2019 Emma Määttä taas totesi että päätös tehtiin kuulematta opiskelijoita. Mutta tempauksessa kyseessä oli nimenomaan tempaus, ei mielenosoitus – päätös on tehty, ja se hyväksytään. Mutta samaa mieltä OLO ei asiasta ollut. 

Oulun Luokanopettajaopiskelijat julkaisi 5. marraskuuta 2019 Facebook-sivullaan myös kannanoton. OLOn mielestä lakkauttamispäätös on lyhytnäköinen, sillä TAIKA ja TEKNO ovat houkutelleet hakijoita ympäri Suomen Ouluun opiskelemaan opettajiksi. Kannanotossaan järjestö toivoi, että tiedekunta todella ”reflektoi tekemänsä päätöksen seurauksia, sekä jatkossa pyrkii tekemään opiskelijoita osallistaen ratkaisuja, joilla Oulun yliopiston luokanopettajakoulutus pysyy omaleimaisena ja sitä kautta houkuttelee hakijoita yliopistoomme kautta Suomen myös tulevaisuudessa.”

Kritiikin kärki tuntuu kohdistuvan seurausten ohella siihen, kuinka päätöksestä viestittiin – tai ei viestitty – opiskelijoille. 

OLOn kannanoton mukaan päätöksestä ei keskusteltu opiskelijoiden kanssa eikä siitä oltu tiedotettu virallisesti.

Sama viesti toistui kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ainejärjestöjen jakaman kiltahuoneen seinälle joulukuussa 2019 kiinnitetyssä tekstissä, jonka kerrottiin olevan “kannanotto kasvatustieteiden tiedekunnassa vallitsevalle keskustelukulttuurille”. “Huolestuneen opiskelijan” allekirjoittamassa viestissä kritisoitiin TAIKA- ja TEKNO-painotusten lakkauttamista salailevana ja ilman opiskelijoiden läsnäoloa toteutettuna. 

Tiedotustapaa harmittelee myös Sara Hagelberg.

“Pääasiassa tässä tapauksessa harmittamaan jäi aiheesta tiedottaminen. Kokouksen ja päätöksen jälkeen emme saaneet tiedekunnalta kirjallista lausuntoa tai perusteluja päätöksestä vaan lähdimme itse selvittämään huhuja ja kyselemään niiden todenmukaisuudesta. Senkään jälkeen, kun ilmaisimme harmituksemme päätöksestä ja siitä tiedottamisesta, opiskelijoille ei ole lähetetty minkään näköistä tiedotetta asiasta, vaan opiskelijat saivat tiedon koulutuslinjan lakkauttamisesta meidän tekemän tiedottamisen ja tempauksemme kautta.”

Jatkossa STEAM-sivuaine

Milloin asiasta sitten lopulta päätettiin?

Päätös lakkauttamisesta tehtiin Sari Harmoisen mukaan kasvatustieteiden tiedekunnan koulutustoimikunnassa viime vuonna. Koulutustoimikunnan kokouksiin osallistuvat eri koulutusten edustajat ja opiskelijajäsenet sekä normaalikoulun edustaja. Harmoisen mukaan päätös oli yksimielinen. 

Sara Hagelberg sanoo, että OLOn tietojen mukaan opiskelijaedustaja on päässyt hallinnon kokouksiin vaihtelevasti, eikä esityslistassa oltu avattu sen tarkemmin tulevassa kokouksessa käsiteltäviä asioita. 

“Kyseistä asiakohtaa ei oltu selkeästi avattu esityslistaan. Ja käsityksemme mukaan tähän päätökseen opiskelijan olisi ollut mahdoton vaikuttaa.”

Teknologian ja taiteen teemat eivät kuitenkaan poistu tiedekunnassa opetettavista teemoista kokonaan: Harmoisen mukaan tiedekunnan 1. elokuuta voimaan tulevassa uudessa opetussuunnitelmassa läpileikkaavina teemoina tulevat olemaan STEAM, monialaisuus ja yhteisöllisyys. STEAM-pedagogiikka käyttää tekniikkaa, luonnontieteitä ja taidetta lähestymistapoina oppilaiden itseohjautuvuuden, vuorovaikutustaitojen ja kriittisen ajattelun opettamiseen. Lisäksi tiedekunnassa tullaan tarjoamaan STEAM-opintoja sivuaineena, eli sitä voi suorittaa perus- ja aineopinnot (25 + 35 opintopistettä). 

Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet TAIKA- tai TEKNO-opintojen suorittamisen, voivat suorittaa opintonsa loppuun.

Sari Harmoisen mukaan suunnitelmia ei ole salailtu eikä piiloteltu. Aiheesta on keskusteltu viime vuoden aikana niin tiedekunnan johtoryhmässä, tiedekuntahallituksessa kuin koulutustoimikunnassakin. Myös tiedekunnan opiskelijaedustajat ovat olleet päätöksenteossa mukana. 

Harmoinen kertoo myös tavanneensa opiskelijoita ja kertonut koulutusta koskevista ajankohtaisista asioista. Hän sanoo, että opiskelijaedustajia pyydettiin organisoimaan ajankohtaa kaikille tiedekunnan opiskelijoille suunnattua koulutusdekaanikahveja, mutta tämä ei ole vielä toteutunut. Aiempina vuosina näitä tapaamisia on ollut säännöllisesti.

Viestintä on ikuisuusongelma

Tiedonkulun puutteellisuus kasvatustieteellisen tiedekunnan sisällä nousi esille myös marraskuussa 2019 myös niin sanotun Mannerheim-kohun yhteydessä. Tuolloinkin OLO kritisoi tapaa, jolla tiedekunnassa asiasta viestittiin. 

Myös tiedekunnan muuttoa käsittelevässä uutisoinnissa asia nousi esille loppuvuonna 2018, kun opiskelijoiden edustajana kasvatustieteiden tilatyöryhmässä toiminut Tino Nissinen sanoi, että vastuuta muuttoon liittyvästä tiedotuksesta oli ajoittain sälytetty turhan paljon opiskelijoiden harteille.

Miksi kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoista sitten tuntuu, ettei viesti ole kulkenut heille saakka?

Tiedekunnan dekaani Kati Mäkitalon kokemuksen mukaan tiedottaminen on asia, joka puhuttaa aina, oli yhteisö mikä hyvänsä.

Mäkitalon mukaan tiedekunnassa on järjestetty nyt alkuvuonna palaveri, jossa opiskelijoiden kanssa etsittiin ratkaisuja siihen, miten tiedottaminen voitaisiin hoitaa entistä paremmin.

Kati Mäkitalo nostaa esille myös tiedekunnassa vaikuttavien hallinnon opiskelijaedustajien eli hallopedien roolin tiedotuksessa. Opiskelijaedustus löytyy tiedekuntahallituksesta, johtoryhmästä ja koulutustoimikunnasta. Mäkitalon mukaan ennen kokousta osallistujille toimitetaan esityslistat, kokouksissa keskustellaan esityksistä ja päätöksiä pyritään tekemään yhteisen pöydän ääressä.

“Se on meillä kaikilla haaste, että [vaikka] on hyvin monta erilaista viestintäkanavaa, niin ovatko ne oikeita kanavia tiettyjen asioiden viestintään ja saavutetaanko niillä tarpeeksi kattavasti kohderyhmät?”

Esimerkiksi sähköpostissa on Mäkitalon mukaan ongelmana se, että niitä “tulee nykyään niin valtavasti”. Jotain tärkeitä asioita voi jäädä lukematta. Ongelmia aiheuttaa Mäkitalon mukaan myös se, että vaikka viesti löytäisikin perille, se voidaan tulkita väärin.

“Perustavanlaatuiset ongelmat ovat väärinymmärryksiä siinä, miten halutaan tulkita viestiä ja halutaanko mahdollisesti selvittää asianomaiselta viestin sanoma esimerkiksi ottamalla yhteyttä ja kysymällä tarkentavia kysymyksiä. Kun kysymyksiä ei aina esitetä, alkaa pyöriä vääriä tulkintoja ja väärää informaatiota. Nämä ovat haasteellisia paikkoja.”

Jos väärinymmärrykset syntyvät kirjallisessa viestinnässä, tarvittaisiinko sitten enemmän kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia?

Mäkitalon mukaan erilaisia palavereita onkin järjestetty. Niihinkään eivät kaikki pääse aina paikalle – “kaikilla on omat esteensä ja menonsa”.

“En tarkoita sitä, etteikö kasvokkainkin tulisi väärinymmärryksiä, mutta silloin voi kuitenkin heti kysyä ja oikaista, jos toinen ymmärtää asian väärin. Viestintä ja kommunikointi on hyvinkin haasteellista joka paikassa, ei vain meidän alalla”, Mäkitalo sanoo.

“Toivoisin, että olisi matala kynnys ottaa yhteyttä, joko sitten ainejärjestöjen kautta, tai tulla suoraan juttelemaan ja keskustelemaan.”

Kasvatustieteiden tiedekunta on ollut isojen muutosten keskellä. Vuoden 2018 loppupuolella tiedekunta muutti kampuksen pohjoispäädystä uusiin tiloihin keskelle kampusta. Keväällä 2019 taas yhdessä tiedekunnan tutkimusyksikössä käytiin yt-neuvotteluita.

Mäkitalo arvelee, että tyytymättömyys viestintään ei kytkeydy vain näihin asioihin. Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ongelmat kuinka vanhaa perää, sillä hän aloitti tiedekunnan dekaanina vuonna 2017. 

“Mutta mitä olen jutellut pidempään työskennelleiden kanssa, viestinnän kritisoiminen ei ole ainutlaatuista. Muutokset voivat tietenkin nostaa esille helpommin tyytymättömyyttä ja tulee hetkiä, jolloin joku aihe tai teema nousee esille, ja saa enemmän tuulta allensa. Siitä, mistä se kertoo, on hyvä keskustella opiskelijoiden kanssa.”

Jos kritiikki ei kumpua viimeaikaisista myllerryksistä, niin mistä? 

Kati Mäkitalo ymmärtää, että viimeaikaiset myllerrykset ovat herättäneet suuria tunteita. Nyt on hyvä rauhoittaa tilanne ja edetä rakentavasti eteenpäin. 

“Asiaa täytyy keskusteluttaa ja yhdessä täytyy löytää hyviä menettelytapoja.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

”Pärjätään, mutta enempikin saisi asiakkaita olla” – Humuksella takana valoisampi syksy vaikean vuoden jälkeen

Kulunut vuosi on ollut Humanistisen Killan omistamalle Humus-kuppilalle vaikea. Kuppilan myyntien laskeminen on vaikuttanut myös Killan talouteen. Tänä syksynä näyttää kuitenkin jo aiempaa valoisammalta. "Työtä on tehty, sillä on ollut tuloksensa, ja siitä saa olla koko hallitus ylpeä", sanoo Killan hallituksen väistyvä puheenjohtaja Anni Siika-aho.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Humanistisen Killan omistamalla Humus-kuppilalla on päättymässä ensimmäinen kokonainen vuosi uudessa sijainnissa. Vuoden viimeisenä aukiolopäivänä perjantaina 13. joulukuuta Geokadulla on rauhallinen tunnelma.

Tänään ei ole kuitenkaan niin rauhallista kuin vielä nelisen kuukautta sitten. Ja hyvä niin, jos työntekijöiltä kysytään.

”Nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Pärjätään, mutta enempikin saisi asiakkaita olla”, summaa Humuksen työntekijä Heidi Halkola tuntemuksiaan.

Niin työntekijöiden kuin Killan puheenjohtajan mukaan kulunut vuosi on ollut Humukselle vaikea. Jo viime syksynä heti avajaisten jälkeen Geokadulla oli aiempaa hiljaisempaa, ja syksyä seuranneena keväänä ei myynti käynyt juuri sen paremmin.

Tänä vuonna elokuun ensimmäisillä viikoilla kuppilassa mietittiin jo isoja ratkaisuja. Kahvilalla on nyt kaksi työntekijää, viisitoista vuotta kuppilassa työskennellyt Anja Enojärvi ja seitsemän vuotta työskennellyt Heidi Halkola. Kun asiakasvirta oli elokuun alussa ennen opiskelijoiden palaamista kampukselle tyrehtynyt hyvin vaatimattomaksi, keskusteltiin kahvilassa Enojärven lomauttamisesta. Se taas olisi tarkoittanut selkeitä lyhennyksiä aukioloaikoihin, kun yhden ihmisen olisi pitänyt huolehtia koko kahvilan pyörittämisestä.

Asiakkaiden määrä on kuitenkin tämän syksyn aikana kasvanut. Lomauttamistakaan ei tarvinnut lopulta tehdä, mutta Enojärven työsopimus muutettiin osa-aikaiseksi.

Humanistisen Killan puheenjohtaja Anni Siika-aho sanoo, että tänä syksynä Humuksen asema on vihdoin vakiintunut.

”Ensimmäinen vuosi oli tosi hiljainen. Viime syksy ja kevätkin olivat hiljaisia, mutta tämä syksy on ollut jo aivan erilainen.”

Siika-aho myöntää, että tilanne on ollut vaikea myös Killan taloudelle. Tarkemmin hän ei halua asiaa avata.

”Mitäpä sitä kieltämään: pienyrityksen pyörittämiseen menee omat kiinteät kulunsa. Hiljainen vuosi verottaa.”

Hänen mukaansa kaikki ylimääräiset kulut on tänä vuonna karsittu pois, kun Kilta on etsinyt kustannustehokkaampia tapoja toimia. Jotta yhdistyksen toiminta voisi jatkua mahdollisimman paljon ennallaan, on tilanne vaatinut Siika-ahon mukaan ”luovuutta ja vaihtoehtojen etsimistä”.

Vaikka Geokadun tila on humanistien kiltahuoneiden kyljessä, on se silti aiempaa sijaintia syrjemmässä. Siika-ahon mukaan Humanistinen Kilta on koittanut tuoda kuppilalle lisää näkyvyyttä esimerkiksi somessa.

”Haluan uskoa, että ahkeralla somemarkkinoinnilla on ollut vaikutusta siihen, että lukuvuoden kunnolla startatessa tänne taas löydettiin.”

Heidi Halkola kiittää asiakasvirtojen virkistymisestä vanhempia opiskelijoita. Syksyn alussa he kierrättivät fukseja Humuksessa ja kannustivat kahvittelemaan omassa kahvilassa.

Vaikutusta on ollut Halkolan lisäksi myös sillä, että niin opiskelijat, henkilökunta kuin kahvila ovat asettuneet nyt vihdoin sijoilleen. Tiedekunnan muuttaessa loppukesästä 2018 ihmiset olivat pitkään uusissa tiloissa ”vähän hukassa”, Halkola sanoo.

Helpotusta hankalaan tilanteeseen on haettu myös kahvin ja teen hintojen tiputuksella. Siltikin Humuksen hinnasto on vielä kaukana Linnanmaalla toimivan ravintolayhtiö Juveneksen opiskelijahintaisesta kahvista ja teestä. Halkolan mukaan Humuksen myynnit olivat olleet laskussa jo aiemmassa sijainnissaan juuri Juveneksen halvempien hintojen vuoksi.

Mutta miten Heidi Halkola kuvailisi päättyvää vuotta? Hän miettii asiaa hetken.

”Vuosi on ollut pelottava, jännittävä. Toisaalta myös tyytyväinen ja toiveikas. Tänä vuonna on ollut kaikenlaisia tunnetiloja Humukseen liittyen.”

Tulevaisuutta hän ei halua ennustaa. No, kahvilan valikoimiin on suunniteltu tuotavaksi uusia tarjottavia, ainakin kolmioleivät ja täytetyt patongit ovat olleet listalla. Niitä oli ollut myynnissä vanhassa sijainnissa kampuksen pohjoispäädyssä, mutta uudella puolella ei oltu aiemmin uskallettu niitä vielä kokeilla, sillä menekistä ei ollut varmuutta.

Anni Siika-ahon mukaan Humanistisen Killan hallituslaiset ovat osallistuneet kuppilan tulevaisuuden suunnitteluun osana opintojaan. Loppuvuonna on tehty kehittämisstrategiaa Humukselle sekä viestintäanalyysiä itse Killasta.

Väistyvän puheenjohtajan tunnelmat tulevasta ovat nyt valoisat.

”Kun loppuvuoden taloustilanneraportteja on katsottu, tappio on pienentynyt murto-osaan viime vuosiin verrattuna. Olemme nyt siis ”melkein” nollilla. Työtä on tehty, sillä on ollut tuloksensa, ja siitä saa olla koko hallitus ylpeä.”

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Janne Kilponen, hallituksen puheenjohtajaksi Eetu Leinonen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston. Kokous pidettiin 10. joulukuuta Linnanmaalla. Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Janne Kilponen, 23-vuotias sähkötekniikan opiskelija, joka on toiminut muun muassa Sähköinsinöörikillassa ja Oulun Teekkariyhdistyksessä. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin varhaiskasvatuksen opiskelija Salla Karhunen. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 edustajisto valitsi Eetu Leinosen. Leinonen on 21-vuotias suomen kielen […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston. Kokous pidettiin 10. joulukuuta Linnanmaalla.

Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2020 valittiin Janne Kilponen, 23-vuotias sähkötekniikan opiskelija, joka on toiminut muun muassa Sähköinsinöörikillassa ja Oulun Teekkariyhdistyksessä. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin varhaiskasvatuksen opiskelija Salla Karhunen.

Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2020 edustajisto valitsi Eetu Leinosen. Leinonen on 21-vuotias suomen kielen ja tilastotieteen opiskelija. Hän on toiminut aiemmin Oulun luonnontieteilijöiden hallituksen puheenjohtajana. Kuluneen vuoden aikana hän on toiminut myös OYY:n talousvaliokunnan ja edunvalvontajaoston puheenjohtajana.

Hallituksen jäseniksi valittiin Eevasisko Mehtätalo, Petra Nieminen, Reeta Mäki-Pollari, Santeri Siira, Jarkko Impola ja Tia Rahkila. Hakemuksensa oli jättänyt myös tänä vuonna hallituksessa ollut Edgar Minyoi.

Samaten kokouksessa hyväksyttiin OYY:n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020. Osana talousarviokeskustelua päätettiin OYY:n myöntämistä järjestöavustuksista ensi vuodelle. Voit lukea paljon puhututtaneesta päätöksestä lisää täältä.

Samassa kokouksessa tehtiin myös muita henkilövalintoja.

Yliopistokollegioon kaudelle 2020–2021 valittiin Teemu Virtanen (varalle Eevasisko Mehtätalo), Erno Oikarinen (varalle Petteri Hollanti), Zacharias Hellberg (varalle Nuuti Vasari), Kalle Kaisko (varalle Tapani Laine), Anca-Maria Catana (varalle Jenny Vaara), Miriam Putula (varalle Annakaisa Tikkinen) ja Lauri Koskela (varalle Anni Vakkuri).

Edustajisto valitsi talousvaliokunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2020 Nuuti Vasarin ja jäseniksi kaudelle 2020–2021 Lotta Karjalaisen, Kalle Kaiskon ja Samuli Virtasen. Keskusvaalilautakuntaan vuodelle 2020 valittiin puheenjohtajaksi Miriam Putula, varapuheenjohtajaksi Aino-Kaisa Manninen ja jäseniksi Eevasisko Mehtätalo, Olli Joki ja Jaakko Vähämäki.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: