Taas mennään: Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämä lukuvuoden avajaisjuhla Vulcanalia saa jälleen uuden tapahtumapaikan. Aiempina vuosina juhlaa on vietetty muun muassa Areena Oulussa, yliopiston parkkipaikalla ja Ouluhallissa. Syksyn Vulcanalia saattaa olla viimeinen laatuaan.
Oululaisten yliopisto-opiskelijoiden lukuvuosi avataan tänä vuonna Limingantullissa.
Vulcanalia Festival -nimellä kulkeva lukuvuoden avajaisjuhla järjestetään keskiviikkona 11.9. Club Teatrialla, kertoo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa.
OYY:n hallitus päätti tapahtumapaikasta 21.2. pidetyssä kokouksessa.
Viime vuonna iltajuhla siirrettiin sisätiloihin Areena Ouluun.Tällöin muuton taustalla oli OYY:n edustajiston päätös sisätiloihin siirtymisestä. Nyt bilepaikka vaihtuu jälleen, mutta syy on eri.
Järjestäjien näkökulmasta Vulcanalia onnistui Areena Oulussa hyvin. Muuton syynä ei siis ole tyytymättömyys, vaan halu järjestää yhä isompi tapahtuma.
”Teatrialle mahtuu tuplasti enemmän porukkaa. Koska kyseessä on avajaistapahtuma, haluamme, että mahdollisimman moni saisi sen kokemuksen”, Salomaa sanoo.
Club Teatrian valintaan on sisätilojen ja kävijämäärän lisäksi muitakin syitä. Teatrian hyvä valo- ja äänitekniikka ja omat narikka- ja baaripalvelut auttavat tapahtuman järjestämisessä, Salomaa sanoo.
Teatria on tuttu tapahtumapaikka keikkojen ystäville. Sen ovet olivat kiinni viiden vuoden ajan. Uuden Club Teatrian avajaiset järjestettiin viime vuoden marraskuussa.
Vulcanalia-päivään kuuluvat järjestömessut järjestetään tuttuun tapaan Linnanmaan kampuksella.
“Siihen pitää sanoa, että ehkä! Se on todennäköisesti viimeinen Vulcanalia, koska Osakon (Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta) kanssa on tulossa yhteinen avajaistapahtuma tulevaisuudessa. Sitä ei ole kuitenkaan vielä nimiä paperissa vielä”, Salomaa vastaa.
Vulcanalian juhlavuosi näkyy Asta Salomaan mukaan siinä, että juhlasta pyritään järjestämään vielä aiempaa suurempi tapahtuma: “Tänä vuonna tulee olemaan suurimmat artistit, mitä on ikinä ollut, sen voin sanoa!”
Tämän vuoden Vulcanalian esiintyjät paljastetaan elokuussa. Iltajuhlan artistivalinnat valmistelee Salomaa, ja esiintyvistä artisteista päättää ylioppilaskunnan hallitus.
Lippujen hintatasoa Salomaa ei osaa vielä ennustaa, mutta hän lupaa, että hinta pyritään pitämään ”yhtä opiskelijaystävällisenä kuin aiempinakin vuosina”.
Perinteet kunniaan
Vulcanalian muutto on muodostunut jo lähes omaksi perinteekseen, sillä tapahtuma on vuoden 2014 jälkeen muuttanut joka kerta. Sitten 2014 juhlaa on järjestetty Ouluhallin edessä, Ouluhallissa, Linnanmaan 2T-parkkipaikalla ja viimeisimpänä Areena Oulussa.
Juhla saakin siis osuvan päätöksen, kun paikkaa vaihdetaan jälleen.
“Se, että mahdollisesti viimeinen Vulcanalia muuttaa vielä kerran, on ainoa looginen jatkumo. Toisille perinne on, että ollaan aina samassa paikassa, meille se perinne on näköjään, että me vaihdetaan paikkaa joka vuosi”, Salomaa nauraa.
Ensimmäinen Vulcanalia järjestettiin ravintola Rauhalan edustalla vuonna 1995. Juhlaa järjestettiin Rauhalan edessä vuoteen 2003, jolloin tapahtuma siirtyi Kuusisaareen. Vuonna 2012 juhla muutti Kuusisaaresta Toppilan Möljälle.
Vulcanalian iltajuhlassa ovat aiempina vuosina esiintyneet muun muassa Anssi Kela, Felix Zenger, Tuomas Kauhanen, Moses Hazy, Redrama, Kauko Röyhkä ja Musta Barbaari.
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.
Oulun yliopiston Koneinsinöörikillan järjestämän perinteisen laskiaisriehan tämänvuotisena teemana oli sporttilaskiainen. Siksipä laskijat olivat tiistaina teeman mukaisesti hyvällä urheilumielellä.
Purevassa 15 asteen pakkasessa paikallisten yritysten ja ainejärjestöjen joukkueet kilpailivat keskenään kelkkamäessä. Riento huipentui Modified-sarjaan, jossa näytöstyyliin rakennetut laskuvälineet sujahtivat montun pohjalle. Tänä vuonna erityisen edustettuina olivat e-sports ja penkkiurheilu.
Ylioppilaskuntaan kuuluminen on puhututtanut vuosikymmenten ajan. Oulussa tavoite automaatiojäsenyydestä luopumisesta on nyt ylioppilaskunnan poliittista linjaa määrittävässä linjapaperissa.
Yhden ylioppilaskunnan kanta ei vielä yksinään muuta lakia. Mutta millaisia vaikutuksia on ylioppilaskuntaan kuulumisesta tehdystä valituksesta hallinto-oikeuteen?
Viime syyskuussa Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) linjapaperia päivitettiin. Ylioppilaskunnan poliittista linjaa määrittävää linjapaperia viilattiin ja muutettiin useasta kohdasta monin eri sanankääntein, mutta vain yksi lisäys pääsi uutisiin asti.
Kirjaus kuuluu kokonaisuudessaan näin:
”Ylioppilaskunta tarjoaa laadukkaan edunvalvonnan lisäksi jäsenilleen hyödyllisiä palveluita ja sen jäsenyys on houkutteleva Oulun yliopiston opiskelijoille. Tulevaisuudessa ylioppilaskuntien jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Ylioppilaskunnille varataan muutosta varten riittävän pitkä siirtymäaika. Ylioppilaskunta varautuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen taloudellisesti myös ennen siirtymäaikaa.”
Esityksen teki Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto), ja sitä kannatti Olli Joki (Tekniikka ja Talous). Äänestyksen jälkeen tulos oli selvä: äänin 22–14 lisäys hyväksyttiin linjapaperiin.
Neljällä virkkeellä oli suuri painoarvo: OYY on nyt Suomen ensimmäinen ylioppilaskunta, joka itse ajaa automaatiojäsenyydestä luopumista.
Tällä hetkellä suomalaisen perustutkinto-opiskelijan tulee yliopistolain mukaan kuulua ylioppilaskuntaan.
Lakiperusteita löytyy kuitenkin myös automaatiojäsenyyttä vastustavilta: pakollista jäsenyyttä pidetään perustuslakia rikkovana, sillä perustuslain mukaan kansalaisella vapaus olla kuulumatta yhdistyksiin. Ylioppilaskunnat eivät tosin juridisesti ole yhdistyksiä, vaan julkisoikeudellisia yhteisöjä.
Yhden ylioppilaskunnan linjapaperikirjaus ei vielä yksinään muuta lakia. Paineita muutokselle tuntuu kuitenkin nyt olevan aiempaa enemmän.
Viime lokakuussa perustuslakivaliokunta esitti, että valtioneuvoston pitäisi harkita selvitystyön käynnistämistä ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja ryhtyä tarvittaessa lainsäädäntötoimiin sääntelyn muuttamiseksi. Esitystä perusteltiin sillä, että ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) piirin ovat tulevaisuudessa tulossa myös ammattikorkeakouluopiskelijat. Valiokunta piti tärkeänä sitä, etteivät opiskelijaryhmien edut tai velvoitteet poikkea toisistaan.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ei tarvitse kuulua opiskelijakuntaan. Vuonna 2014 perustuslakivaliokunta otti kantaa siihen, tulisiko automaatiojäsenyys ulottaa koskemaan myös ammattikorkeakoulu-opiskelijoita. Silloin kannaksi tuli, että opiskelijakuntien pakkojäsenyys olisi vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Tätä perusteltiin sillä, etteivät opiskelijakunnalle esitetyt tehtävät edellytä kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuulumista opiskelijakuntaan.
Tammikuussa Turun ylioppilaslehti (24.1.) kertoi kahden turkulaisen oikeustieteen opiskelijan tehneen ylioppilaskuntaan kuulumisesta valituksen Turun hallinto-oikeuteen. Lehden mukaan valituksessa opiskelijat vaativat, että heille myönnetään ero Turun yliopiston ylioppilaskunnasta (TYY) ilman, että he menettävät opinto-oikeuttaan Turun yliopistossa. Lisäksi he vaativat, että TYY palauttaa heille kuluvan lukuvuoden jäsenmaksun.
Mitä kaikesta tästä ajattelevat Oulun kannasta viime syksynä päättäneet edaattorit?
Tärkein periaate on vapaus
Oulussa kysymys automaatiojäsenyyskirjauksesta jakoi kantoja.
Lisäyksen ideoijia olivat Kontinkankaan vaaliliiton edaattorit. Ryhmänjohtaja Eelis Palokankaan mukaan ajatus kannan lisäämistä linjapaperiin syntyi viime keväänä asiasta käydyn lähetekeskustelun jälkeen. Muilta ryhmiltä saadun palautteen perusteella aloitteeseen lisättiin lisäys siirtymäajasta.
Palokankaan mukaan KoValle kysymys oli ja on edelleen periaatteesta. Ryhmän kantana on, että ylioppilaskuntaan kuulumisen tulisi olla vapaaehtoista. Sillä, että OYY:n toimisto sijaitsee Linnanmaalla eikä Kontinkankaan kampuksella, ei ollut vaikutusta päätökseen, Palokangas sanoo.
”Muilla paikkakunnilla, jossa tätä kampuskysymystä ei ole, on asia koettu silti samalla tavalla.”
Yksi KoVan esittämä peruste vapaaehtoisuudelle on se, että kaikki opiskelijat eivät halua sitoutua ylioppilaskunnan edustamien poliittisten kantojen taakse. Jos meno ei miellytä, opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus irtisanoutua ylioppilaskunnasta.
Leo Jämsän mukaan tällä hetkellä yksittäisellä ylioppilaskunnan jäsenellä ei ole “kuluttajansuojaa”: ”Esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) korostaa, että se edustaa isoja joukkoa opiskelijoita. Opiskelija voi kuitenkin kokea, ettei hän halua tulla edustetuksi näin. Nyt ainoana keinona on ollut se, että äänestää edustajistovaaleissa ja toivoo, että äänestetty edustaja ajaisi näitä itselle sopivia asioita.”
Vapaaehtoisella jäsenyydellä olisi varmasti vaikutuksia ylioppilaskunnan käytössä oleviin resursseihin. Asiasta on varoittanut myös SYL. Liiton pääsihteeri Eero Manninen sanoi Lännen Median haastattelussa (29.10.) Ruotsissa ylioppilaskuntien jäsenmäärien romahtaneen päätöksen myötä. “Mikäli automaattijäsenyydestä luovutaan, on syytä kysyä sitä, kuinka voimakkaasti se vaikuttaisi ylioppilasliikkeen mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.”
Millainen vapaaehtoinen ylioppilaskunta sitten olisi?
Eelis Palokankaan mukaan se riippuisi pitkälti siitä, millainen lakimuotoilusta tulisi, ja miten siirtyminen vapaaehtoisuuteen hoidettaisiin.
”Jos muutos olisi hyvin valmisteltu ja myös hyvin mainostettu opiskelijoille, olisi lopputulos toki parempi kuin silloin jos sitä ei oltaisi tehty niin hyvin. Tulos riippuu paljon myös mahdollisesta lakitekstin luonteesta: miten ylioppilaskunnan asema olisi määritelty, millaisia tehtäviä sillä olisi, miten rahoitus olisi huomioitu lainsäädännössä. Näkisin, että ylioppilaskunnan perustoiminta, sen arvot ja edunvalvonnan kohteet, eivät merkittävästi muuttuisi.”
Kontinkankaan vaaliliiton edustajat sanoivat Oulun ylioppilaslehdelle, että kuuluisivat ylioppilaskuntaan myös silloin, jos siitä tulisi vapaaehtoista.
Olli Joki uskoo, että automaatiojäsenyys poistuu ennemmin tai myöhemmin.
Vapaaehtoisuus muuttaisi toimintaa
Syksyn äänestys ratkesi käytännössä OYY:n edustajiston suurimman edustajistoryhmän(Tekniikan ja Talouden vaalirengas) äänillä. Kaikki TeTan edustajat äänestivät esityksen puolesta. Yksimielisesti esityksen puolesta äänesti myös Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto (3 edustajaa) ja Akateemiset Perussuomalaiset (1 edustaja). Tieteellisten ryhmässä kysymys automaatiojäsenyydestä aiheutti hajontaa: neljä äänesti esitystä vastaan, yksi sen puolesta.
TeTan ryhmänjohtaja Olli Joen mukaan kyseessä ei ollut ryhmäpäätös, vaan edaattorit saivat päättää asiasta omantunnon mukaan. Asiasta kyllä keskusteltiin ryhmän keskuudessa paljon.
”Tärkein pointti mielestäni on periaate vapaudesta: onko pakkojäsenyys enää nykypäivää vai pelkkä jäänne historiasta? Toki taustalla on muitakin asioita, kuten YTHS-lain laajennus, minkä jälkeen vahvoja juridisia perusteita pakkojäsenyydelle ei enää ole. Ja jos laki kohtelee yliopisto-opiskelijoita mahdollisesti perustuslain vastaisesti ja eriarvoistavasti muihin opiskelijoihin verrattuna, niin ylioppilaskunta on asian muuttamiseen vaikuttamispaikkana paras.”
Joen mukaan TeTa näkee automaatiojäsenyyden poistamisen mahdollisuutena, ei uhkana. Vapaaehtoisjäsenyydellä ylioppilaskunta voisi olla jäsenlähtöisempi, Joki sanoo.
”Kun joka vuosi ei ole turvattua rahoitusta, se toisi toimintaan muutoksia: olisi pakko miettiä, mitä priorisoidaan, mikä on se tärkein juttu, mitä ylioppilaskunta tekee. Jos edunvalvonta katsottaisiin tärkeimmäksi, se voitaisiin turvata jopa aiempaa pienemmillä resursseilla. Toki panoksia pitää käyttää viestintään ja jäsenhankintaan.”
Hän uskoo, että pahimman skenaarionkin toteutuessa vapaaehtoinen jäsenyys saisi opiskelijoita liittymään ylioppilaskuntaan.
”Uhkakuvana on ollut se, että ylioppilaskunnan toiminta romahtaisi kokonaan vapaaehtoisuuden myötä, ja opiskelijan edut poljettaisiin alas yhteiskunnassa ja yliopistolla. Kautta aikain ihmiset ovat vapaaehtoisesti järjestäytyneet ja ajaneet kollektiivisesti omia etujaan, kun niitä on pitänyt ajaa. Uskoisin, että tällaisessa tilanteessa, epätodennäköisessä kylläkin, sieltä nousisi uudestaan vapaaehtoisesti järjestäytynyt opiskelijaliike”, Joki muotoilee. Hänkin kertoo kuuluvansa ylioppilaskuntaan, jos se olisi vapaaehtoista.
Joen mukaan TeTa seuraa Turun tilannetta suurella mielenkiinnolla, sillä se antaisimahdollisesti merkittävän ennakkopäätöksen ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä.
“Ihailtavaa opiskelija-aktivismia oikeustieteen opiskelijoilta! Jaan heidän kanssaan huolen siitä, että ylioppilaskuntien pitäisi olla paljon vastaanottavaisempia muutokselle, jotta mahdollisimman hyvät siirtymäajat saadaan neuvoteltua. Uskon, että pakkojäsenyys tulee poistumaan ennemmin tai myöhemmin.”
Sara Jasmin Puska arvelee, että vapaaehtoinen jäsenyys vaatisi isoja panostuksia jäsenhankintaan ja toiminnan promoamiseen.
Kuka maksaa?
Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas (HuKa) oli yhtenä rintamana automaatiojäsenyysesitystä vastaan. Ryhmä jätti esityksestä myös eriävän mielipiteen.
Viime vuonna HuKan ryhmänjohtajana toimineen Sara Jasmin Puskan mukaan vapaaehtoinen jäsenyys vaikuttaisi OYY:n talouteen merkittävästi.
Siksi kysymykseen toiminnan rahoittamisesta tulevaisuudessa olisi ollut hyvä varautua jo ennen päätöksentekoa.
”Kokouksessa heitettiin esimerkiksi ajatuksia siitä, että valtio tai yliopisto tukisi ylioppilaskuntia. Valtio ei ole luvannut meille euroakaan, samoin on yliopiston kanssa. Lisäksi rahoitiksen muutos vaikuttaisi myös itsenäisyyteemme: miten voidaan tehdä opiskelijoille parasta edunvalvontaa, jos ollaan samalla rahoittajasta riippuvaisia – tai rahoittaja on se jota kritisoidaan?”
Puskan mukaan vapaaehtoinen jäsenyys tarkoittaisi huimia panostuksia jäsenhankintaan ja oman toiminnan promoamiseen.
”On tunnustettu ongelma, ettei OYY saa nytkään kaupattua omaa tekemistään riviopiskelijoille, jotta he tietäisivät, mitä ylioppilaskunta tekee ja miksi se on olemassa. Samaa ongelmaa on yritetty ratkoa monen monta vuotta onnistumatta. Vapaaehtoisuuden myötä ongelma pitää saada ratkaistua pikaisesti.”
Siksi seurauksena olisi luultavasti jäsenmäärien romahdus, Puska sanoo.
”Vanhemmat opiskelijat ja aktiivit ovat todennäköisesti tietoisempia ylioppilaskunnasta, ja luultavasti myös maksaisivat jäsenmaksun. Ongelmana ovat fuksit, ja he, jotka eivät osallistu OYY:n tapahtumiin, heille jää helposti epäselväksi, mikä koko OYY on”, Puska sanoo.
Hänkin kertoo, että kuuluisi ylioppilaskuntaan myös ilman pakkoa.
Nyt odotetaan
Turussa hallinto-oikeuteen valituksen tehneet opiskelijat ja Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) odottavat, miten hallinto-oikeus ratkaisee asian. Turun ylioppilaslehden jutussa ylioppilaskunnan pääsihteeri Rauni Elenius arvioi, että ratkaisun saamiseen menee vielä kuukausia.
Mikäli hallinto-oikeus päätyy puoltamaan opiskelijoiden valitusta, sen ratkaisu jää voimaan. Yliopistolain mukaan hallinto-oikeuden ratkaisusta ei voisi valittaa enää korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Kontinkankaan kampuksen läheisyydessä olevat parkkipaikat muuttuivat viime syyskuussa maksullisiksi monien opiskelijoiden yllätykseksi. Yliopiston tilapalveluista kerrotaan Oulun kaupungin päättäneen parkkimittarien asentamisesta. Osa opiskelijoista kokee parkkipaikkatilanteen asettavan kampuksen opiskelijat eriarvoiseen asemaan linnanmaalaisiin nähden.
Myös Linnanmaalla autopaikkojen tarve kasvaa huimasti Oulun ammattikorkeakoulun muuton myötä.
Omalla autolla Kontinkankaan kampukselle kulkevien opiskelijoiden tilanne muuttui merkittävästi syyskuun alussa, kun Dentopoliksen ja lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen läheisyydessä sijaitsevat K3- ja K4-parkkipaikat muuttuivat maksullisiksi mittaripaikoiksi. Yliopisto tiedotti opiskelijoille asiasta lokakuussa intranetissä Notiossa ja verkkosivuilla, mutta loppuvuonna haastattelemiemme kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan muutos tuli monille yllätyksenä.
Juha Sarkkinen yliopiston tilapalveluista kertoo, että päätös pysäköintipaikkojen muuttamisesta maksullisiksi tuli Oulun kaupungilta. Sarkkinen muistuttaa, että pysäköintipaikat eivät ole missään vaiheessa pelkästään yliopiston käytössä.
“Alun perin on ajateltu, että pysäköintipaikat olisivat asiakkaiden käytössä. Kaupungilta tuli signaalia, että Dentopoliksen asiakaspaikat ovat heiltä loppu johtuen asiakasmäärien kasvusta ja toivottiin, että kyseinen autopaikka-alue palautetaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa asiakaspaikoiksi”, Sarkkinen kuvailee syitä parkkimittarien asentamisen taustalla.
Kontinkankaan alueella ei ole juurikaan ilmaista parkkitilaa. Henkilökunnan käytössä on omia pysäköintipaikkoja, ja pieni määrä maksullisia paikkoja on luovutettu opiskelijoiden käyttöön tarveperusteisesti, esimerkiksi pitkän matkan päästä tuleville opiskelijoille.
Sarkkinen kertoo, että tilapalveluille on tullut opiskelijoilta yksittäisiä palautteita. Tilapalveluiden tiedossa oli joulukuussa haastatteluhetkellä kahdesta kolmeen opiskelijoiden saamaa pysäköintivirhemaksua, jotka ovat annettu heti pysäköintipaikkojen muutosvaiheessa.
“Olemme seuranneet tilannetta syksystä lähtien ja katsomme onko toimenpiteille tarvetta ja mitä on mahdollista tehdä. Ainoa selkeä asia on se, että uusia paikkoja ei tulla rakentamaan – ei ilmaisia tai maksullisia”, Sarkkinen sanoo.
Juuri ennen joulua, 21.12. Notiossa tiedotettiin Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) tehneen valvontasopimuksen Oulun pysäköinninvalvonnan kanssa Kontinkankaan kampusalueen pysäköinninvalvonnan tehostamisesta vuoden 2019 alusta alkaen.
”Näin saadaan pysäköinti niille alueille, joihin se kuuluukin. Alueen parkkeeraus on villiintynyt niin, että parkkeerataan muualle kuin sallituille paikoille, mikä taas vaikeuttaa alueella liikkumista ja kiinteistöhuoltoa. Kun on tietyt parkkipaikat määritelty, on tarkoitus, että niitä noudatetaan ja niille parkkeerataan”, kommentoi päätöstä SYK:in kampusmanageri Seppo Wiik.
Merkittävä osa opiskelijoista pitkämatkalaisia
Viime vuoden joulukuussa haastattelemiemme Kontinkankaan kampuksen opiskelijajärjestöjen mukaan yliopiston tiedottaminen parkkimittareista ei ollut tavoittanut opiskelijoita, mutta parkkisakoilta oltiin syksyn aikana suurimmaksi osaksi vältytty.
Kontinkankaan opiskelijoiden joukossa on paljon pitkämatkalaisia, opiskelijajärjestöistä kerrotaan.
“Parkkipaikkatilanne vaikeuttaa kauempaa kulkevien opiskelijoiden tilannetta, ja erityisen hankala tilanne on satunnaisesti autoa tarvitsevilla, jolla ei ole tarvetta tai mahdollisuutta ympärivuotiseen autopaikkaan. Osa autolla kulkevista opiskelijoista kertoo tulevansa kampuksella vain pakolliseen opetukseen parkkipaikkojen vähyyden vuoksi”, Oulun Lääketieteellisen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Lotta Peltola kertoo.
Terveystieteiden kilta teki tätä juttua varten kiltansa jäsenillä kyselyn parkkipaikkojen maksullisuudesta. Suurimmalle osalle vastanneista maksullisuus tuli yllätyksenä ja osa kokee kampuksen parkkipaikkatilanteen epätasa-arvoisena Linnanmaahan verrattuna. Vähäiset paikat ovat useimmiten täynnä.
“Eipä tule koululla vietettyä yhtään ylimääräistä aikaa. Kirjaston edessä on yksi rivi ilmaisia parkkipaikkoja, mutta ne ovat aina täynnä. Ainut ilmainen parkkipaikka, jossa on tilaa, on yhden tunnin pysäköinti kaupan pihalla. Valitettavasti harvoin mikään oppitunti on tunnin pituinen”, yksi vastanneista opiskelijoista kommentoi.
Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histonin vuoden 2018 puheenjohtaja Elisa Myllymäki kertoo saaneensa itse sakon erään kampuksen parkkipaikan muututtua kiekolliseksi. Vähäisestä parkkipaikkatilanteesta kärsivät hänen kokemuksensa mukaansa myös koulun henkilökunta.
“Paikkoja oli liian vähän jo ennen uudistusta ja nyt myös 7A-aulan remontti on vähentänyt myös paikkojen määrää. Labraviikoilla on lähes mahdotonta tulla autolla, sillä päivät ovat pitkiä ja pitäisi vähän väliä käydä siirtämässä kiekkoa tai maksaa paljon maksullisilla paikoilla”, Myllymäki kertoo.
Opetushammashoitolan asiakkaiden tilanne mietityttää
Kontinkankaan kampuksella on yhteensä noin 2000 opiskelijaa, joiden lisäksi Aapistien alun perin ilmaisista parkkipaikoista kilpailevat opiskelijoiden kokemuksen mukaan myös Oulun yliopistollisen sairaalan työntekijät ja kävijät. Maksullinen pysäköinti maksaa opiskelijalle kahdeksantuntisen koulupäivän aikana yli viisi euroa.
Oulun Hammaslääketieteen Killan vuoden 2018 puheenjohtaja Johanna Nelimarkka näkee pysäköinnin muuttumisen maksulliseksi lisäävän kustannuksia erityisesti opetushammashoitolan kävijöiden kohdalla. Dentopoliksessa sijaitsevassa opetushammashoitolassa käynnit voivat kestää kerrallaan jopa 3,5 tuntia, ja pitkän hoitokäynnin pysäköintimaksut voivat vähentää potilaiden halukkuutta käydä hoitolassa.
“Aikaisemmin oli ongelmana, että opetushammashoitolaan tulevat potilaat eivät meinanneet löytää parkkipaikkaa ja saattoivat tämän vuoksi myöhästyä ajaltaan. Nyt osa potilaista on kertonut, että parkkipaikka on löytynyt aiempaa helpommin. Toki mielestäni olisi kohtuullista, että opetushammashoitolan potilaat saisivat maksuttoman pysäköinnin”, Nelimarkka esittää toiveena.
Parkkipaikkojen riittävyydestä Dentopoliksen läheisyydessä ei ole opiskelijoiden kokemuksen mukaan ollut ongelmaa niiden muututtua maksullisiksi. Opiskelijat kertovat kaipaavansa enemmän ilmaisia parkkipaikkoja juuri eri kampusten opiskelijoiden tasavertaisuuden vuoksi.
Yhdessä terveystieteiden opiskelijoiden vastauksista ehdotetaan tilanteen ratkaisuksi parkkilupien myöntämistä.
“Järkevintä olisi myöntää jokaiselle [autoilevalle] opiskelijalle oma parkkilupa, joka oikeuttaa ilmaiseen pysäköintiin ja muutoin paikat maksullisiksi. Näin on toimittu myös muissa kaupungeissa.”
Mitä parkkipaikoille käy, kun Oamk muuttaa Linnanmaalle?
– Lisäpaikkojen rakentaminen mahdollista, tilapalveluilta vakuutetaan
Parkkipaikkojen riittävyys on puheenaiheena myös Linnanmaan kampuksella. Vuonna 2020 edessä oleva Oamkin muutto saman katon alle tarkoittaa sitä, että kampuksella opiskelee ja työskentelee tulevaisuudessa yli 20 000 henkeä.
Yliopiston tilapalvelujen päällikkö Arto Haverinen kertoo, että autopaikkojen kasvavaan tarpeeseen ollaan varauduttu. Nyt jo kampusalueelle on rakennettu 300 uutta autopaikkaa Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön siirtyvälle pohjoispuolelle ja kiinteistön omistavalla Suomen Yliopistokiinteistöillä (SYK) on optio vielä 200 lisäpaikan rakentamiselle.
“Kun yliopisto luopui pohjois- ja lounaispuolen tiloista, luovuttiin samalla myös tietyistä autopaikoista ja tällä tavalla olemme pystyneet luovuttamaan lisäpaikkoja ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Yliopistolle on tarkoitus jäädä 1300 autopaikkaa, ammattikorkeakoululle 500 paikkaa ja SYK:lle noin 200 paikkaa”, Haverinen kuvailee Linnanmaan parkkipaikkatilannetta. Yliopisto tiedotti 9.1. Notiossa kampuksen pohjoispäädyssä olevien P6- ja P7-parkkialueiden poistuneen yliopiston käytöstä tämän vuoden alusta alkaen, sillä alueet tulevat Oamkin käyttöön.
Yliopiston käytössä olevista autopaikoista puolet on lämpöpaikkoja ja puolet kylmäpaikkoja. Haverisen mukaan lämpöpaikkojen määrä on tällä hetkellä riittävä, mutta asiakkaiden käytössä olevista kylmistä paikoista on ajoittain puutetta. Pitkän matkan päästä saapuville opiskelijoille on jatkossakin olemassa pieni tarveperusteinen parkkipaikkakiintiö.
“Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja SYK:n kesken on käynnissä suunnittelu siitä, miten parkkeeraus tullaan järjestämään jatkossa. Kylmäpaikkojen muuttaminen maksulliseksi on yksi vaihtoehto, joka on esillä. Lämpöpaikat ovat jo maksullisesti netissä ja mobiilissa varattavissa”, Haverinen kertoo.
Riittävän julkisen liikenteen takaamiseksi Linnanmaalle vuoteen 2020 mennessä on tehty ponnistuksia. Arto Haverinen kiittelee Oulun kaupungin aktiivisuutta ja lupauksia bussivuorojen lisäämisestä ja uudelleen suunnittelusta. Bussien kulun sujuvuuden varmistamiseksi on määrä rakentaa kaksi kilometriä uutta julkisen liikenteen kaistaa Linnanmaalle johtavalle Alakyläntielle.
Julkaistu
SHARE
Mirko Siikaluoma
Oululainen toimittaja, joka nukkuu liian usein liian vähän ja bongaa kirpputoreilta korneja levynkansia.
OYY:n hallitus ja edustajiston puheenjohtajisto vuodelle 2019 valittiin edustajiston kokouksessa 3. joulukuuta. Hallituksen koko huolestutti monia edustajiston jäseniä.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto on valinnut 3. joulukuuta pidetyssä kokouksessa ylioppilaskunnalle uuden hallituksen ja edustajiston puheenjohtajiston.
Hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Miriam Putula, 23-vuotias kolmannen vuoden logopedian opiskelija. Hänen taustaryhmänsä on Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto. Putula toimi tänä vuonna edustajiston varapuheenjohtajana.
Edustajiston puheenjohtajaksi vuodelle 2019 valittiin 25-vuotias luokanopettajaopiskelija Tino Nissinen, jonka taustaryhmänä on Humanistien ja kasvatustieteilijöiden vaalirengas. Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Tieteellisten Jussi Vaara.
Hallituksen jäseniksi valittiin Zacharias Hellberg,Edgar Minyoi,Nuuti Vasari, Teemu Virtanen ja Salli Kärkkäinen.
Puheenjohtajavalinnan jälkeen Miriam Putula kertoi olevansa todella kiitollinen.
”Ensi vuodesta tulee haastava, mutta kun menemme eteenpäin yhdessä, yhtenä ylioppilaskuntarintamana, kaikesta selviää.”
Lisäksi edessä on muun muassa eduskuntavaalien lobbaustyötä ja Oamkin muuttoon valmistautumista: ”Isoja kokonaisuuksia on käynnissä.”
Puheenjohtajana hän haluaa panostaa yhteisen ylioppilaskunnan luomiseen: ”Puheenjohtaja luo perustan, jolle muiden toimijoiden toiminta rakentuu. Yhtenä ensi vuoden asiana olisi se, miten edaattoreita (edustajiston jäseniä) saataisiin enemmän mukaan ylioppilaskunnan toimintaan.”
Tämän vuoden hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen arvioi, ettei ensi vuodesta tule hallitukselle helppo.
”Ensi vuonna tarvitaan ymmärrystä ja joustamista kaikilta osapuolilta. Joustaminen tarkoittaa sitä, että jos kaikkea ei saada tehtyä, tulee olla itselle ja toisille armollisia. Jos hallituksen koko on näin pieni, kaikkien ei tarvitse venyä kaikkeen.”
Ensi vuoden suurimmiksi haasteiksi Parviainen mainitsee Putulan tavoin merkittävät henkilövaihdokset.
”Meillä vaihtuu nyt vuoden alussa sekä hallitus että pääsihteeri, ja uusi koulutuspoliittinen asiantuntija aloittaa tammikuussa. Organisaatiossa on nyt selkeä epäjatkuvuuskohta. Se on haaste kaikille toimijoille.”
Maanantain kokouksessa hallitusvalintaa edelsikin keskustelu siitä, onko kokouksessa esitetty hallituskokoonpano liian pieni. Nyt valitussa hallituksessa on yksi henkilö vähemmän kuin tänä vuonna. Hallitukseen haki kuusi henkilöä, puheenjohtajaksi haki kolme.
Vuodelle 2019 toimintasuunnitelmaprojekteja on seitsemän, ja ylioppilaskunnan talousarviossakin oltiin varauduttu kahdeksanhenkiseen hallitukseen (puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja viisi hallituksen jäsentä). Yhtenä pelkona oli hallituslaisten uupuminen työtaakan alle jo alkuvuonna.
Edustajiston jäsen Eelis Palokangas (Kontinkankaan vaaliliitto) esitti kokouksessa myös ponnen, jossa pyydettiin selvittämään mahdollisuutta täydentää nyt valittua hallitusta. Ponsi hyväksyttiin.
Kalle Parviaisen mukaan hallituksen jatkohakua tullaan varmaan tekemään, vaikka OYY:n säännöt eivät hallituksen täydennyshaun käsitettä sellaisena tunnekaan.
”Kunhan tästä nyt palaudutaan, mietitään, miten saadaan luottamuspaikoista houkuttelevampia ja niihin hakijoita.”
Muokattu 4.12. kello 12: Lisätty tieto hallitushakijoiden määrästä.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta muuttaa marraskuun lopun ja joulukuun aikana uusiin tiloihinsa. Kampuksen pohjoisosasta lähemmäs keskusaulaa siirtyviä opiskelijoita mietityttävät seminaari- ja luentotiloista luopuminen ja uusien tilojen sisäilma. Ennen uusiin maisemiin vaihtamista kasvatustieteiden opiskelijat viettävät yhden yön tutussa ja turvallisessa KTK-päädyssä.
Vuodesta 2016 lähtien suunniteltu kasvatustieteiden tiedekunnan muutto toteutuu aikataulussaan. Muutto kampuksen pohjoispuolelta Oulun ammattikorkeakoulun alta keskusaulan läheisyyteen on tarkoitus valmistua joulukuun aikana, ja opetus on määrä aloittaa uusissa tiloissa vuoden 2019 alussa.
Muuttolaatikoiden pakkaaminen on jo aloitettu ennen nykyisistä opetustiloista poistumista.
“Nykyiset opetustilat poistuvat käytöstä marraskuun 23. päivä. Kuun viimeinen viikko on pakkausviikko ja ensimmäiset muuttajat tulevat joulukuun kolmantena päivänä kasvatustieteen käytäville. Muutto on aikataulutettu käytävittäin. Viimeisenä muuttaa päiväkoti Lastu, joka lopettaa toimintansa 11. joulukuuta, jolloin on muuttofirman vihoviimeinen työpäivä”, kertoo musiikkikasvatuksen koulutussuunnittelija Petteri Klintrup, joka toimii tiedekunnan muuttovastaavana.
Klintrupin mukaan tilojen luovutuksessa yliopistolle on ollut pientä viivästystä; alunperin marraskuun alkuun luvatut tilat luovutettiin tiedekunnalle lopulta tiistaina 20. marraskuuta.
Ainoa opetustiloihin liittyvä epävarma asia ovat tiedekunnan uudet AV-hankinnat, joihin yliopisto odottelee yhä tarjouksia.
“Niiden toimitusten ajallaan saapuminen on tällä hetkellä epävarmaa, mutta korvaavia systeemeitä on suunniteltu niiden varalle”, Klintrup linjaa. Hän vakuuttaa, ettei huolta opetuksen ongelmista ole.
Opiskelijat tyytymättömiä yliopiston tiedottamiseen
Tiedekunnan muutto on herättänyt kasvatustieteiden opiskelijoiden keskuudessa huomattavasti kritiikkiä etenkin yliopiston tiedottamista kohtaan. Tiedon päätyminen konkretisoituu erityisesti kysyttäessä kasvatustieteiden tiedekunnan päädyssä vastaantulevilta opiskelijoilta ohjeita uusiin tiloihin.
Opiskelijoiden edustajana kasvatustieteiden tilatyöryhmässä toimiva, viidettä vuotta luokanopettajaksi opiskeleva Tino Nissinen kertoo, että vastuuta muuttoon liittyvästä tiedotuksesta on ajoittain sälytetty turhan paljon opiskelijoiden harteille.
“On ajateltu, että tilatyöryhmän henkilöt viestivät muille opiskelijoille ja että se riittää. Sitä me olemme totta kai tehneetkin paljon aihetta käsittelevän Facebook-sivun avulla, mutta päävastuu tällaisen prosessin tiedottamisesta tulisi silti olla yliopistolla ja tiedekunnalla”, Nissinen kommentoi informaation kulkua yliopistolta opiskelijoille.
Nissinen pitää ongelmallisena sitä, että osa yliopiston viestinnästä tehtiin alkuvaiheessa intranet-palvelu Notion kautta.
“Yliopiston taholta uskotaan, että sitä luetaan, mutta tosiasiassa se tavoittaa vaan aktiivisimmat opiskelijat ja ylioppilaskunnan parissa työskentelevät opiskelijat.”
Nissinen mainitsee, että aktiiviopiskelijat ovat muutosta tiedottamista helpottaakseen ylläpitäneet HUTK:n ja KTK:n muutto -Facebook-sivua. Yliopisto olisi halunnut hyödyntää sitä oman tiedotteensa välittämiseen laajalle opiskelijaryhmälle, mutta tähän ylläpitäjät eivät halunneet ryhtyä.
“Siinä oli ajatuksena, että jos muutaman opiskelijan kesken on saatu tuo toimimaan tosi hyvin, niin yliopiston puolelta olisi mahdollista varmasti järjestää joku vastaava. Ei haluttu omia sitä, vaan pitää selkeänä, että se kanava on opiskelijaedustajien tiedottamiseen”, Nissinen kuvailee.
Opiskelijajärjestöjen kiltatilat ja OLO ry:n kahvila OLOhuone sijaitsevat kasvatustieteiden uusissa tiloissa “sydämeksi” nimetyn tilan yhteydessä. Kiltatilan lasiseinää koristavat järjestöjen logot.
Epätietoisuutta muutosta
Näkyvin muutos kasvatustieteiden tiedekunnan muutossa on omien seminaari- ja luentotilojen poistuminen. Vuoden 2019 aikana näistä tiloista käytäneen yliopiston sisällä suoranaista tuolileikkiä, nopeat syövät hitaat tiloista kilpailtaessa.
“Seminaari- ja luentotiloissa tapahtunut opetus toteutetaan jatkossa kampuksen muissa tiloissa ja se tuottaa omia haasteitaan keväällä, koska tilat ovat pitkälti nytkin jo varattuina. Yliopiston hankkeet uusien opetustilojen rakentamiseen valmistuvat 2019 lopussa”, Petteri Klintrup valottaa tulevan vuoden tilannetta.
Nissinen uskoo, että vuoden 2019 ajan koettava tilapuute vaikuttaa enemmän opettajien työskentelyyn eikä niinkään opiskelijoiden arkeen. Tilanteen mukaan vaihtuvissa tiloissa ei ole opiskelijoille mitään uutta.
“Opetustilojen riittävyys selviää vasta käytännössä. Se on omalta osaltaan lisännyt epätietoisuutta muutosta. Koko ajan on vakuuteltu, että uusissa tiloissa mahdutaan opiskelemaan ja luotan itse siihen”, Nissinen kertoo.
Opiskelijoiden mieltä on erityisesti vaivannut kasvatustieteiden vanhoissa tiloissa kirjaimellisesti tukalaksi koettu huono sisäilma. Tino Nissinen vakuuttaa, että sisäilma-asioihin on uusissa tiloissa panostettu.
“Jos olen saanut suoraan yhteydenottoja, niin olen sanonut, että uudet tilat on korjattu niin perusteellisesti kuin vain mahdollista: riisuttu betoniin asti, puhdistettu ja kuivattu, tehty vaadittavat mittaukset ja toteutettu muutenkin sisäilmaa ja terveellisyyttä ajatellen mahdollisimman hyvin.”
Joulukuussa opiskellaan vaihtelevissa tiloissa
Entistä lähempänä yliopiston keskusaulaa sijaitsevat tiedekunnan uudet tilat ovat viime silausta vaille valmiit. Petteri Klintrup esitteleekin innostuneesti uutta tiedekunnan “sydäntä”, johon OLO ry:n kahvila OLOhuone muuttaa.
Myös uudet musiikkikasvatuksen tilat saavat kehuja muuttovastaavalta, mutta eivät pelkkää hehkutusta.
“Jos jotain negatiivista pitää sanoa, niin neliöistä on tingitty”, Klintrup toteaa.
Tiedekunnan uudet tilat on suunniteltu tämän päivän tarpeita ajatellen; osa luokkahuoneiden seinistä avautuu, osa on lasisia, kannettavan elektroniikan kasvava määrä näkyy kiltahuoneelle johtavalle portaikolle asennettujen pistorasioiden määrässä.
Mutta ennen kuin opetus voi alkaa uusissa tiloissa, on tiedekunnalla edessä haaste: koditon joulukuu.
Tiedekunnan vanhat tilat poistuvat käytöstä perjantaina marraskuun 23. päivä, mutta opetuksen on tarkoitus toimia tavalliseen tahtiin myös joulukuussa. Erityisjärjestelyihin on varauduttava, muuttovastaava Klintrup huomauttaa.
“Osa näistä opetustunneista saatetaan toteuttaa soveltaen jossain muualla kuin opetustiloissa. Tiedekunnalla ei ole yhteistä sovellettavaa tapaa, miten opetukset järjestetään, vaan vastuu opetusjärjestelyistä on sälytetty vastuuopettajille.”
Joulukuun evakkokuukaudesta on tiedetty keväästä lähtien, joten tilanteeseen on pystytty varautumaan: osa opetuksesta järjestetään vapaana olevissa tiloissa, osassa läsnäolokertoja siirretty joulukuulta muihin ajankohtiin.
Tino Nissinen uskoo, että joulukuun erikoisjärjestelyt onnistuvat, mutta näkee tilanteen haasteellisena erityisesti taito- ja taideaineiden opetukselle.
Opiskelijoiden mielipide näkyy toteutuksessa
Tiedekunnan henkilökunta piti uusia tiloja suunniteltaessa tärkeänä paitsi ajanmukaisia opetustiloja, mutta myös hyviä kiltatiloja ja luokanopettajaopiskelijoiden ylläpitämän kahvila OLOhuoneen säilymistä.
Tino Nissinen kiittelee yliopiston tapaa ottaa opiskelijoiden toiveet huomioon tilahankkeen valmistelussa ja toteutuksessa.
“Me ollaan päästy siihen yhtä täysvaltaiseksi jäseneksi opiskelijoina henkilökunnan rinnalle. Toiveemme on otettu tosissaan ja niitä on toteutettukin, siihen on vaikuttanut varmasti tilatyöryhmässä mukana olleet tiedekuntamme henkilökunnan edustajat sekä rakennusprojektin toteuttajat, eli rakennus- ja arkkitehtitoimistojen edustajat”, Nissinen kuvailee kokemuksia tilatyöryhmän toiminnasta.
Konkreettisesti opiskelijoiden mielipide näkyy esimerkiksi kiltatilojen lasiseinään teipattuina opiskelijajärjestöjen logoina. Huomion herättävä yksityiskohta toteutettiin Tino Nissisen aloitteesta.
Vaikka muuton valmisteluissa on ollut opiskelijoiden silmissä paljon parantamisen varaa, Nissinen näkee uudessa sijainnissa yhden selvän plussan.
”Olemme olleet aiemmin pohjoisessa päässä ja joutuneet joskus siirtymään pitkiäkin matkoja keskusaulaan, jos opetustiloja ei ole löytynyt. Uudet tilat sijaitsevat keskusaulan lähistöllä, joten välimatkat lyhenevät.”
Vielä ennen lähtöä kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestetään torstaina 22. marraskuuta kasvatustieteiden opiskelijoiden yökoulu. Yökoulua seuraavana päivänä ovi vanhoihin opetustiloihin suljetaankin viimeistä kertaa.
Viimeinen mahdollisuus taskulamppuhipalle ja luokkahuonediskolle – “Yökoulu on meidän tapamme hyvästellä rakas kasvatustieteiden päätymme”
Ennen uusiin maisemiin vaihtamista kasvatustieteiden opiskelijat viettävät yhden yön tutussa ja turvallisessa KTK-päädyssään. Kollektiivisiksi hyvästeiksi vanhoille opiskelutiloille muodostunut tapahtuma syntyi viime keväänä OLO ry:n Karri Hurskaisen villistä päähänpistosta.
“Hankala sanoa mistä keksin tämän, mutta se vaikutti alusta asti siistiltä ja once in a lifetime -jutulta. Tiesimme, että tiedekunnan muutto on tulossa ja tilat tyhjennettäisiin, joten miksi emme vielä kerran järjestäisi jotakin tapahtumaa tiloissa, jotka ovat palvelleet kaikkia tiedekunnan päädyn ihmisiä jo pitkään”, viidettä vuotta luokanopettajaksi opiskeleva Hurskainen kertaa syitä yökoulun järjestämiselle.
Hurskaisen mukaan yökouluteema sopi koulumaailmaan suuntautuneille kasvatustieteiden opiskelijoille kuin nenä päähän. Ajatus sai kannatusta enemmän kuin sopivassa kohderyhmässä.
“Se hyväksytettiin ensin muiden ainejärjestöjen ja sen jälkeen virastomestareiden ja turvallisuuspäällikön taholta. Sitten ideasta tuli oikea mahdollisuus. Tämän jälkeen kaikkien tiedekunnan ainejärjestöjen aktiivit ovat yhdessä suunnitelleet ja ideoineet toteutusta”, Emma Määttä, kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija,valaisee tapahtuman etenemistä ideasta toteutumiseen.
Yökoulun järjestäjät halusivat tuoda yöhön tunnelmaa alakoulusta, joten luvassa on perinteisesti yökouluun ja lapsuuteen liittyviä aktiviteetteja. Yksi luokkahuoneista muuttuu yön ajaksi diskoksi ja luvassa on muun muassa pullonpyöritystä ja taskulamppuhippaa.
“Suurin jännitys on varmaan kuitenkin se, että saamme jäädä yliopistolle koko yöksi hengailemaan ja viettämään iltaa siellä muiden opiskelijoiden kanssa. Sehän oli aina jännittävin osa alakoulun ajan yökouluissakin”, kolmatta vuotta varhaiskasvatusta opiskeleva Inka Lohiniva kuvailee odotuksia.
“Yökoulu on meidän tapamme hyvästellä rakas kasvatustieteiden päätymme. Juhlimme viimeisen kerran yhdessä näissä yhteisissä tiloissa ennen kuin siirrymme opiskelemaan keskelle yliopistoa. Tapahtuma on myös hyvä tapa tuoda yhteen kaikki tiedekunnan ainejärjestöt”, Emma Määttä summaa.
Gallup: Mitä odotat kasvatustieteiden uusilta tiloilta?
Iina Järvinen, opiskelee luokanopettajaksi, maisterivaihe lopuillaan
“En tiedä milloin tilat ovat valmiita. Tiedotus on ollut sekavaa ja meidän kurssimme valmistuminen on myöhästynyt, kun kursseja on siirretty, eikä ole ollut tietoa olisiko kursseja voinut siirtää muulle ajankohdalle. Kulunut syksy on ollut täyttä sekamelskaa, kun lukkarit on muuttuneet koko ajan.”
Sanni Päkkilä, opiskelee luokanopettajaksi, maisterivaihe lopuillaan
“Epäselvyyttä on ollut ja tiedotusta on vähän uupunut. Organisoinnisssa on ollut puutteita ja kukaan ei ole oikein tiennyt mitä tapahtuu. Jos minulta kysyttäisiin, niin en osaisi nyt suunnistaa uusiin tiloihin.”
Päivitetty 19.10.2021 klo 9:23: Poistettu pyynnöstä Samuli Rysän haastattelu.
Julkaistu
SHARE
Mirko Siikaluoma
Oululainen toimittaja, joka nukkuu liian usein liian vähän ja bongaa kirpputoreilta korneja levynkansia.
