Lafka elää!

Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö on muuttanut uusiin tiloihinsa Linnanmaan kampuksella.

Entisiin konetekniikan tiloihin saneeratun tilan keskeisiä elementtejä ovat muun muassa kampuksen uuden pääsisäänkäynnin näyttävä lasifasadi, suuri yhtenäinen agora-tila, istuskeluportaat lasikaiteineen, aulan kaareva seinä ja lattiassa kulkeva ”sininen virta”, kunnianosoitus rakennuksen alkuperäiselle suunnittelijalle Kari Virralle.

Arkkitehtien uusien tilojen oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan määrä valmistua niin, että muuttolaatikot olisi voinut kantaa sisään jo vuodenvaihteessa. Toisin kävi – työmaa viivästyi parilla kuukaudella pienten asbestilöydösten vuoksi.

Nyt urakka on kuitenkin valmis, ja pöydät, tuolit, säkkituolit ja studiot aika lailla oikeilla paikoillaan. Uusien tilojen juhlistamiseksi tiloissa järjestettiin tiistaina 27.2. avajaiset ja juhlaseminaari. Useissa tiistain tapahtuman juhlapuheessa toistui sama teema: Lafkan hengen paluu.

Viime vuonna oululaisten arkkitehtien kuuluisa Lafkan henki saattoi olla muuttohulinan ja väistötiloihin totuttelun vuoksi hetken hakusessa. (Voit lukea opiskelijoiden silloisista tunnelmista syksyllä 2017 julkaistusta jutustamme.)

Nyt aurinkoisena tiistai-iltapäivänä uusissa tiloissa järjestetyn avajaistapahtuman hyväntuulisessa tunnelmassa oli taas lupaus Lafkasta.

Avajaissanoissaan yksikön johtaja, professori Janne Pihlajaniemi muistutti, ettei ole ollenkaan samantekevää, missä arkkitehdit opiskelevat – tila jättää jäljen siihen, millaista arkkitehtuuria näiden opiskelijoiden kynästä myöhemmin syntyy.

Toisaalta muistettava oli myös, että Lafka ei tarkoita vaan tilaa, vaan se tarvitsee myös yhteisöä, niitä ihmisiä, jotka tilan jakavat.

Oulun ylioppilaslehti pääsi tutustumaan yksikön upouusiin tiloihin ja kurkkaamaan, miltä opiskelu remontoiduissa tiloissa oikein näyttää.

 

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Aulan agora sopii loistavasti luentotilaksi. Ajatuksena on, että avoin, kutsuva tila houkuttelee myös ohikulkijoita pysähtymään ja kuuntelemaan. Agoralle luentoa kuuntelemaan mahtuu kerralla noin parisataahenkinen yleisö. Kun tila ei ole luentokäytössä, tuolit voi esimerkiksi järjestää pöytien ympärille tai viedä varastoon, jolloin tilaa voi käyttää muuhun opiskeluun. Kuvassa vasemmalla kuvanveistäjä Ari Kochin puuveistos Pakkassavu (2003), joka tuotiin muuton mukana keskustasta.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Opiskelijat viettävät ison osan opiskeluajastaan studiossa. Studiossa jokaisella opiskelijalla on oma työskentelypisteensä. Tilaan tuodaan oma läppäri, pöytätietokoneet löytyvät tietokoneluokista. Studiossa työtä tehdään harjoitustöiden parissa usein yötä myöten. Jokaiseen studioon mahtuu noin neljäkymmentä opiskelijaa, eli yhden vuosikurssin verran.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Kiitos suurien ikkunoiden, uudet tilat (kuten kuvan studiotila) kylpevät luonnonvalossa. Arkkitehtiopiskelijalle valo on tärkeää: ”Luonnonvalossa on parhaat mahdollisuudet työskennellä. Toki onhan luonnonvalo muutenkin miellyttävää”, sanoo professori Matti Sanaksenaho. Tilojen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Arkkitehtuurin opinnot ovat yhdistelmä suunnittelutehtäviä, kuvataidetta, historiaa sekä rakenteiden opiskelua. Piirtoluokassa puiset maalaustelineet odottavat jo käyttäjiään.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Vaikka tiistaina joissakin luokissa jo työskenneltiin täyttä päätä, muuton merkkejä näkyi edelleen kaikkialla. Kuvassa purkamattomia muuttolaatikoita piirtoluokassa.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018,

Arkkitehtiopiskelijan ensimmäisenä opiskeluvuonna painottuvat taideaineet ja luovuus, myöhemmin teknillinen puoli ja tietokoneella tekeminen kasvaa. Uusissa tiloissa on kaksi tietokoneluokkaa, iso ja pieni.

 

Ennen muuttoa arkkitehtien ja Linnanmaalla opiskelevien välillä oli kuusi kilometriä etäisyyttä. Nyt uusissa tiloissa kaarevassa seinässä olevasta ikkunarivistöstä näkee Fab Labin ja kampuksen väylälle. Matti Sanaksenahon mukaan tilaa aiotaan hyödyntää myös opiskelijoiden harjoitustöiden esittelyyn. Lattiassa kulkeva sininen virta muistuttaa Oulun yliopiston edesmenneestä pääsuunnittelijasta, Kari Virrasta.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Kakkoskerroksesta löytyvät henkilökunnan tilat, sekä avokonttoritilaa että työhuoneita. Monessa työhuoneessa oli tiistaina vielä paljon tyhjiä hyllyjä ja täysiä muuttolaatikoita. ”Väistötiloista muuttaminen itsessään ei vienyt kuin muutaman päivän, mutta pakkaaminen vei paljon aikaa. Onneksi olimme tehneet jo karsintaa muuttaessamme keskustasta Linnanmaalle”, toteaa professori Matti Sanaksenaho työhuoneessaan.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Myös Oulun Arkkitehtikillan kiltahuoneessa on vielä paljon täysiä muuttolaatikoita. Kuvassa killan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ihalainen hengähtää kesken avajaistiistain kiireiden. Ihalainen arvelee, että omalla kiltahuoneella ei keskustassa opiskellessa ollut yhtä suuri merkitys kun monelle muulle opiskelijajärjestölle, olihan oma kiltatalo Pikisaaressa vain lyhyen matkan päässä.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.

Yläkerrasta avautuu huikea näkymä luonnonvalossa kylpevään agoraan. Matti Sanaksenahon mukaan myös uusien tilojen portailla on osaltaan symbolinen merkitys. Vaikka opiskelijoiden tilat ovat alhaalla ja henkilökunnan huoneet ovat ylhäällä, ylä- ja alakerran eli henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä tulee olla mahdollisimman luonteva ja hyvä kontakti. Kuuluisa Lafkan henki näkyy tässäkin?

 

Muokattu 28.2.2018 kello 8.13: Täsmennetty agoran käyttöä koskevaa kuvatekstiä. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n muskarivideoilla esiintynyt saamelaisrumpu joutui kohun keskelle – käyttö ja alkuperä selvitetty

OYY:n järjestämän muskarin mainostusta varten kuvatuissa Instagram Stories -videoissa esiintyi saamelaiskulttuuriin kuuluva rumpu, eli kannus. Saatuaan kritiikkiä OYY poisti videot, pyysi tapahtunutta anteeksi ja ilmoitti pyytävänsä yliopistolta että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä. Oulun ylioppilaslehti selvitti kyseisen rummun käyttötarkoituksen ja historian.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjesti osana vuosijuhlaviikkoaan muskarin perheellisille opiskelijoille.

Osana muskarin mainostusta varten kuvatuissa Instagram Stories -videoissa esiintyi myös saamelaiskulttuuriin kuuluva rumpu, eli kannus. Itse muskaria ei osallistujien vähyyden takia järjestetty. OYY poisti videot saatuaan kritiikkiä.

OYY pyysi tapahtunutta nopeasti anteeksi ja ilmoitti ryhtyvänsä toimenpiteisiin, jotta asia ei pääse enää toistumaan.

”Saamelaiset kohtaavat toistuvasti vähättelyä, kulttuurinsa omimista ja heidän historiansa on täynnä sortoa. Emme halua olla osana tätä jatkumoa”, ylioppilaskunnan anteeksipyynnössä todettiin.

Lisäksi ylioppilaskunta ilmoitti pyytävänsä yliopistolta että rumpu poistetaan yliopiston tiloista ja käytöstä.

Anteeksipyyntö herätti kuohuntaa sosiaalisessa mediassa. OYY joutui poistamaan kommentoinnin Instagram-päivityksestään epäasiallisten ja halventavien ilmaisujen vuoksi. Aiheesta kertoi torstaina myös Iltalehti.

Oulun ylioppilaslehti on selvittänyt rummun käyttötarkoituksen ja historian.

 

Varhaiskasvatuksen koulutusohjelman musiikkikasvatuksen vastuuopettaja Leena Poikela, mistä rumpu on peräisin?

“Saamelaisrumpu on hankittu noin 30 vuotta sitten Oulun Lastentarhanopettajaopistolle henkilökunnan opintomatkalla saamelaiseen kulttuuriin. Rumpu hankittiin saamelaisalueelta ja sen avulla muun muassa saamelaisopiskelijat saattoivat esitellä omaa kulttuuriaan. Lastentarhaopettajakoulutuksessa oli aikoinaan kiintiöt saamelaisopiskelijoille. Rumpua ei hankittu pilailupuodista.”

 

Missä rumpua säilytetään ja mihin sitä käytetään nykyään?

“Rumpua säilytetään musiikkiluokan kaapissa, eikä sitä käytetä osana opetusta. Soittoa opetetaan ainoastaan djembeillä, käsirummuilla ja kehärummuilla. Saamelaisrummun avulla on ennen esitelty esimerkiksi pyhän rummun käsitettä osana saamelaiskulttuuria ja sen musiikillista monimuotoisuutta. Rumpu on ollut mukana lapsille suunnatuissa kulttuurikasvatusesityksissä. Eri kulttuurit esitellään lapsille mahdollisimman elävästi ja ainutlaatuisesti, näin tehdään tasa-arvoisesti niin eri maiden kansanmusiikkien kuin oman maan kansanmusiikin suhteen.

Rumpua käsitellään kunnioituksella. En voisi opettaa rummun soittamista. Sen erityisyyttä vaalitaan. Rumpu ei ole siellä hömppää varten.”

 

Kuinka rumpu on päätynyt ylioppilaskunnan levittämään muskarin mainosmateriaaliin?

“En osaa sanoa, en ole kyseisiä kuvia ollut ottamassa enkä tiedä niistä. Rumpu on todennäköisesti vahingossa jäänyt esille.”

Saamelaiskulttuuri on tärkeää ja arvokasta, ja siihen suhtaudutaan varhaiskasvatuksen koulutuksessa suurella kunnioituksella.”

 

Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutussuunnittelija Petteri Klintrup, mitä rummun suhteen aiotaan tehdä?

“Jatkossa rumpu tullaan pitämään lukitussa kaapissa. Pohdimme tiedekunnassa toimenpiteitä ja konsultoimme Giellagas-instituuttia. Totta kai olemme kulttuurisensitiivisiä emmekä halua loukata minkään kulttuurin itseisarvoa. “

 

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen, millaista palautetta ylioppilaskunta on saanut tapahtuman johdosta?

“Olemme tavanneet saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö Gieku ry:n kanssa ja keskustelleet asiasta. Sosiaalisessa mediassa kommentointi on ollut aktiivista ja valitettavasti myös osin negatiivista.

Suuri osa negatiivisesta kommentoinnista liittyy varmasti puhtaaseen epätietoisuuteen saamelaisuudesta. Ihmiset eivät tiedä, mitä saamelaisuus on ja mitä siihen kulttuurisesti ja historiallisesti kuuluu. Ylioppilaskuntaa on kiitetty nopeasta reagoinnista tapahtuneeseen.”

 

Mitä ylioppilaskunta aikoo tehdä asian tiimoilta?

“Olemme keskustelleet asiasta kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa ja rummun käyttöön liittyvät asiat selvitetään.”

 

Gieku ry kertoo tiedotteessaan, että rumpu symboloi menetettyä uskontoa, joka on yksi saamelaisten menneisyyteen liittyvistä herkistä asioista.

Tästä johtuen saamelaisten identiteettiin liittyvien symbolien, kuten saamenpuvun käyttö kaupallisiin tai muuten julkisiin tarkoituksiin herättää saamelaisissa tunteita.

Netin keskustelualustoilla syntyneet aggressiiviset reaktiot ja verbaaliset hyökkäykset saamelaisnuoria kohtaan huolettavat Gieku ry:tä.

Toivomme yliopistolta toimenpiteitä, tukea ja keskusteluapua, jotta saamelaisiin kohdistuva vihapuhe saadaan kitkettyä pois Oulun yliopistosta.”

 

Muokattu 22.2.2018 kello 23:54: Korjattu Leena Poikelan titteli varhaiskasvatuksen koulutusohjelman musiikkikasvatuksen vastuuopettajaksi, täsmennetty kohtaa rummun historiasta ja siitä, mihin sitä käytetään nykyään.

Juho Karjalainen

Oulun yliopiston alumni, joka on valmistunut tiedeviestinnästä filosofian maisteriksi.  

Lue lisää:

Oulun yliopisto haluaa Oamkin osake-enemmistön – ”Tavoitteena vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi. Ratkaisu toisi joustavuutta korkeakoulujen yhteistyöhön. Toisena porkkanana on raha, sanoo yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopisto ehdottaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille Oulun kaupungille sekä Oulun seudun kunnille omistusjärjestelyä, jossa Oulun yliopisto tulisi Oamkin enemmistöomistajaksi.

Korkeakoulut tiedottivat asiasta keskiviikkona 14.2.

Tiedotteen mukaan järjestelyn tavoitteena on muodostaa vahva, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä ja hyödyntää yhteiskampuksen tarjoamat mahdollisuudet. Oamk muuttaa Linnanmaalle vuoden 2020 aikana.

Molempien korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, joten Oulun yliopistolla ja Oamkilla olisi jatkossakin omat tehtävänsä ja profiilinsa. Lisäksi molemmat korkeakoulut tuottaisivat edelleen niille annettujen tutkinto-oikeuksien mukaisia tutkintoja.

Omistusjärjestelyn jälkeenkin Oulun ammattikorkeakoulu jatkaisi itsenäisenä oikeushenkilönä. Myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä.

Korkeakoulukonserneja on tehty tai niiden muodostaminen on käynnissä Lappeenrannassa, Lapissa ja Tampereella.

Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi kuitenkin marraskuussa sanomalehti Kalevan haastattelussa (1.11.2017), että ammattikorkeakoulun ja yliopiston on parempi pysyä erillisinä organisaatioina, ja molemmilla on syytä olla omat roolinsa.

Mikä muuttui?

 

Samassa konsernissa on joustavampaa

Uuden omistusjärjestelyn kerrotaan antavan korkeakouluille merkittäviä toiminnallisia hyötyjä: se helpottaisi yhteisiin tietojärjestelmiin siirtymistä, yhteisen kampuksen palvelutoimintojen rakentamista ja tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä.

Oulun yliopiston viestintäjohtaja Marja Jokinen sanoo järjestelyn tuovan joustavuutta yliopiston ja Oamkin yhteistyöhön.

”Samassa konsernissa voi toimia joustavammin: voit esimerkiksi tuottaa yhdessä palveluita ilman kilpailuttamisvelvotteita. Muutoin jos yliopisto haluaisi esimerkiksi ostaa palveluita Oamkilta, se pitäisi kilpailuttaa.”

Tämän lisäksi tiivimpään yhteistyöhön motivoi raha.

”Toivomme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittavan tämänkaltaista yhteistyötä”, Jokinen sanoo.

Sekä yliopistolla että Oulun ammattikorkeakoululla käytiin vuonna 2017 yt-neuvotteluita.

Marja Jokisen mukaan omistusjärjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia kummankaan korkeakoulun henkilöstöön.

”Ennemmin sanoisin niin, että toivottavasti meillä on riittävästi tekijöitä tulevaisuuden suunnitteluun. Molemmissa korkeakouluissa on jo tehty sopeutuksia”, hän sanoo.

Mikäli järjestely toteutuu, Oulun yliopisto saisi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksesta hallituspaikan.

”Oamk tekee jatkossakin päätöksensä itsenäisenä korkeakouluna. Korkeakoulujen johtoryhmät tekevät toki yhteistyötä”, Marja Jokinen sanoo.

Tiedotteessa yhteistyön kerrotaan lisäävän opiskelijoiden opintopolkujen joustavuutta ja parantavan opintojen suorittamismahdollisuuksia.

”Kahden korkeakoulun ja tutkimuslaitosten kampuksemme ovat kilpailukykyisiä ja palvelevat yhteiskuntaa. Arvioimme, että omistusjärjestely helpottaa yhteistyön hyötyjen saavuttamista. Tavoitteena on vahvistaa kumpaakin korkeakoulua”, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki sanoo tiedotteessa.

”Molempien korkeakoulujen on menestyttävä omilla sektoreillaan ja yhteistyö tukee sitä, kun voimme toteuttaa yhteiskampuksen palvelut tehokkaasti yhdessä. Oamk pystyy yhteistyön myötä edelleen vahvistamaan rooliaan alueen ja koko Pohjois-Suomen työelämän tarpeet huomioivana kouluttajana ja kehittäjänä. Vahvistamme myös yliopiston alueellista vaikuttavuutta toteuttamalla ja jatkojalostamalla yliopiston tutkimustuloksia työ- ja elinkeinoelämän hyödyksi”, Oamkin rehtori Jouko Paaso sanoo.

Oulun kaupunki omistaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy:stä 76 prosenttia. Muita omistajia ovat Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä, Raahe ja Oulainen.

”Vastikään valtuuston hyväksymissä omistajapoliittisissa linjauksissa on todettu, että kaupungin omistus arvioidaan, joten yliopiston ehdottaman selvityksen tekemiselle ei ole estettä”, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala toteaa tiedotteessa.

Järjestelyn tarkemmista ehdoista ei ole vielä tietoja.

”Tänään on tehty esitys Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajille ja pyydetty heitä selvittämään omistusjärjestelyä. Sitten valmistellaan esitys, joka voidaan viedä Oulun yliopiston hallituksen hyväksyttäväksi. Sen tulisi olla hallituksen kokouksen käsittelyssä viimeistään toukokuussa”, Marja Jokinen kertoo aikatauluista.

 

Miksi yhteistyöstä kerrottiin ystävänpäivänä?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalle Parviainen toteaa, että OYY suhtautuu uutiseen varovaisen positiivisesti.

”Yhteistyön tiivistämisessä on järkeä, sillä muuten puheet yhteiskampuksesta vuonna 2020 jäävät vain puheiden tasolle. Syvennetty yhteistyö ei kuitenkaan saa tarkoittaa opetuksen tai tutkimuksen laadullista ja sisällöllistä heikkenemistä. Tämänkaltaisten suurien muutosten tulee myös olla korkeakouluyhteisöjä aidosti osallistavaa ja avointa, ja niin työntekijöitä kuin opiskelijoitakin pitää kuulla sekä pitää heidät ajan tasalla.”

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakon hallituksen puheenjohtaja Anttijussi Ripaoja kertoo kuulleensa ehdotuksesta ensimmäistä kertaa keskiviikkona kello 12 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Hän ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida asiaa Oulun ylioppilaslehdelle.

OYY ja Osako julkaisivat yhteisen kannanoton keskiviikko-iltana. Kannanoton mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön tiivistäminen hyödyttää kaikkia osapuolia, mikäli yhteistyötä tehdään koulutuksen sekä tutkimuksen laatu ja sisältö edellä.

Oliko korkeakoulujen yhteistyöstä tiedottaminen juuri ystävänpäivänä tietoinen valinta?

Marja Jokisen mukaan uutisten julkaisua ei suunniteltu päivämäärä mielessä.

”Päivä oli toki tiedossa, mietimme, onko se hyvä tästä asiasta kertomiseen – katsoimme, että on. Nyt oli hyvä aika laittaa esitykset liikkeelle omistajille ja kertoa asiasta myös henkilöstölle. Molemmissa tänään pidetyissä henkilöstön tiedotustilaisuuksissa oli hyvä henki. ”

 

Muokattu 15.2.2017 kello 8.14: Lisätty linkki OYY:n ja Osakon kannanottoon. 

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Torstain Pesti-päivillä ennätyksellisesti yli 90 esittelijää

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella järjestetään torstaina 25.1. perinteiset Pesti-päivät. Jo 29. kertaa järjestettävässä rekrytointitapahtumassa riittää kierrettävää, sillä messuilla on tänä vuonna mukana ennätysmäärä työnantajia. ”Varsinaisella messualueella väylän varrella päärakennuksen käytävältä Virransillalle saakka esittäytyy noin 90 yritystä tai muuta organisaatiota”, Pesti-koordinaattori Outi Simi kertoo. Tämän lisäksi Telluksessa on samaan aikaan käynnissä start up –tapahtuma, jossa on […]

Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella järjestetään torstaina 25.1. perinteiset Pesti-päivät.

Jo 29. kertaa järjestettävässä rekrytointitapahtumassa riittää kierrettävää, sillä messuilla on tänä vuonna mukana ennätysmäärä työnantajia.

”Varsinaisella messualueella väylän varrella päärakennuksen käytävältä Virransillalle saakka esittäytyy noin 90 yritystä tai muuta organisaatiota”, Pesti-koordinaattori Outi Simi kertoo.

Tämän lisäksi Telluksessa on samaan aikaan käynnissä start up –tapahtuma, jossa on mukana yli 20 yritystä.

Pesti-päivien messuilla voi tuttuun tapaan tutustua laajasti teollisuuden eri aloihin. Toimialoista ovat edustettuina muun muassa ICT-ala, elektroniikka-, metalli-, rakennus- ja metsäteollisuus.

Moni yritys toimii joko Pohjois-Suomessa tai Oulussa. Eteläisempää edustusta tuo Turun seudun ja Rauman yhteinen messuosasto, jossa markkinoidaan alueen kesäteekkarikampanjaa ja houkutellaan tekniikan alojen opiskelijoita paikallisiin teknologia- ja rakennusalan yrityksiin.

Mikäli mieli halajaa ulkomaille, Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston osastolla on mahdollista tutustua esimerkiksi Pohjois-Ruotsin ja Norjan rekrytointitarpeisiin. Nordic Jobs Worldwiden osastolla taas etsitään pohjoismaisia osaajia kaikkialle maailmaan.

 

Kiertelijä, ota selvää yrityksistä

Pesti-päivien aikana Linnanmaan kampus täyttyy sadoista toiveikkaista työnhakijoista.

Mutta millä keinoilla tungoksessa vaeltelusta saisi irti enemmän kuin kourallisen karkkia, heijastimia ja yritysten logolla varustettuja kyniä?

Pesti-koordinaattori Outi Simi vinkkaa kaikkia duunia vailla olevia valmistautumaan huolella.

”Yrityksiä on mukana niin paljon, että tapahtumaan kannattaa ehdottomasti valmistautua etukäteen tutustumalla messualueeseen ja yritysten profiileihin tapahtuman nettisivuilla, jotta löytää itseä kiinnostavat kohteet. Messuosastoja kannattaa lähestyä rohkeasti ja käydä juttelemassa.”

Juttusille uskaltautuminen taas on aina helpompaa, mikäli yritykseen on tutustunut jo ennalta.

”Näin kertyy arvokasta kokemusta tulevia työhaastatteluja varten ja hyödyllistä tietoa hakemusten ja CV:n viilaamiseen. ”

 

Pesti-päivien messualue on avoinna Linnanmaalla torstaina 25.1. kello 9–15. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Oulun yliopiston tekniikan koulutusala ja sen opiskelijat sekä Teekkarilupi Oy.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Linnanmaan kampukselle suunnitellaan yritysaluetta – havainnekuvassa alueelle on sijoitettu esimerkiksi liikuntatiloja, liiketiloja ja coworking-tila

Yritysaluetta suunnitellaan noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan. Suomen Yliopistokiinteistöjen havainnekuvassa yritysalueelle on sijoitettu muun muassa liikuntatiloja ja liiketiloja. Uutta paperikauppaa ei havainnekuvissa vielä näy, mutta kampuskehitys- ja markkinointijohtaja  Juha Uotila suhtautuu ajatukseen myöntyvästi. "Uskoisin, että varmasti voidaan löytää sopiva paikka, kun on nyt saatu Oamkinkin tila-asiat ratkottua."

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oamkin muuttoon valmistautuvan Linnanmaan kampuksen uudistaminen etenee.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), Oulun yliopisto ja Oamk tiedottivat torstaina 18.1. SYK:n ryhtyvän kehittämään Linnanmaalle yritysaluetta yliopistolta vapautuviin tiloihin.

Yritysaluetta suunnitellaan noin 10 000 neliön tiloihin kampuksen lounaiskulmaan.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan kyseiset tilat ovat Suomen Yliopistokiinteistöjen omia alueita, joista yliopisto on vuokrannut osan arkkitehtien, kasvatustieteiden tiedekunnan musiikkiluokan ja prosessitekniikan väistötiloiksi.

Lisäksi alueella sijaitsee geolaboratorio, jossa sijaitsevat yksiköt jatkavat toimintaansa olemassa olevissa tiloissa. Niin sanotut kivipihan kivet joudutaan siirtämään hankealueelta muualle.

Kiurun mukaan yksiköt voivat käyttää väistötiloja siihen asti, kunnes heidän uudet tilansa ovat valmiit.

”Mikäli on erityisiä tarpeita, voidaan niistä neuvotella vielä erikseen.”

 

 

Havainnekuva: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. 

 

SYK:n havainnekuvassa yritysalueelle on sijoitettu liikuntatiloja ja liiketiloja. Tilaa on kartan mukaan varattu myös toimitiloille, start up -yrityksille ja coworking-tilalle.

Suomen Yliopistokiinteistöjen kampuskehitys- ja markkinointijohtajan Juha Uotilan mukaan käynnissä on kuitenkin vasta ”konsepti- ja esimarkkinointivaihe”.

Sopimuksia yritysten kanssa siis ei ole vielä tehty.

”Olemme kartoittaneet nyt kokonaisuutta. Nyt tunnustellaan markkinaa ja katsomme, mikä on alueen vetovoima. Riippuen siitä, miten neuvottelut etenevät, pyrimme siihen, että tämän vuoden puolella olisi jo jotain kerrottavaa.”

Tällöin yritysalueen remonttitöiden ensimmäisen vaiheen rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän keväällä 2018, ja ensimmäinen vaihe valmistuisi keväällä 2019.

Voiko esimerkiksi liikuntatiloiksi merkittyihin tiloihin tulla vielä jotain muuta kuin liikunta-alan yrityksiä?

”Sanotaan näin, että tällä hetkellä täytyy olla täysin avoimena: jollei liikuntayrittäjä ole alueesta kiinnostunut, paha sitä on yrittää myydäkään.”

Juha Uotilan mukaan kasvava Linnanmaan kampus kiinnostaa yrityksiä aiempaa enemmän.

”Oamkin tulo lisää Linnanmaan vetovoimaa, ja yritykset alkavat olla kiinnostuneita tästä nyt syntyvästä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kokonaisuudesta. Kun puhutaan 20 000 opiskelijan määrästä, se on jo tosi iso kiinnostuksen kohde monille yrityksille. Lisäksi korkeakoulujen yhteistyö tutkimuksessa, yritystoiminnassa ja opetuksessa luo ihan uudenlaisia mahdollisuuksia olla mukana.”

 

Saadaanko kampukselle uusi paperikauppa?

Oamkin tulevan muuton vuoksi Linnanmaalla on nähty monenlaisia muutoksia.

Keskusaulassa sijaitseva Campus Shop suljettiin lokakuussa, ja tilaan avataan alkuvuodesta kahvila-smoothiebaari.

Ennen joulua ovensa sulkeneen yliopiston eläinmuseon tiloihin suunnitellaan ravintolatilaa, jota voi käyttää myös opiskeluun ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

Campus Shopin (ent. Paperikauppa) sulkemisen jälkeen kampuksella ei ole ollut enää omaa toimisto- ja paperitarvikkeita myyvää kauppaa.

Voisiko kampukselle tulla nyt muiden uusien yritysten vanavedessä uusi toimisto- ja paperitarvikkeita myyvä kauppa?

SYK:n Juha Uotila suhtautuu ajatukseen myöntyvästi.

”Uskoisin, että varmasti voidaan löytää sopiva paikka, kun on nyt saatu Oamkinkin tila-asiat ratkottua. Nyt alkaa hahmottua koko kokonaisuus paremmin.”

 

Yrityksissä mahtavia mahdollisuuksia

SYK:n mukaan yritykset lisäävät alueen vetovoimaisuutta ja edistävät yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Juha Uotila pitääkin yritysten tuloa kampukselle todella positiivisena asiana.

Myös Essi Kiuru iloitsee yritysten tulosta, ja pitää kehitystä mahtavana mahdollisuutena sekä opiskelijoille että henkilöstölle.

”Tämä on todella positiivinen asia. Kaikki kampukselle tulevat palvelut ja yritykset paljon mahdollisuuksia hyvin monelta puolelta. Opiskelijoiden kannalta tämä mahdollistaa linkkejä erilaisiin yrityksiin, gradun tekemisestä kesätyöpaikkoihin. Tutkimuspuolella [yritysten läsnäolo] taas mahdollistaa tutkimusyhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa. ”

”En vielä tarkemmin tiedä, minkälaista yritystoimintaa on luvassa, mutta näyttää siltä, että kampus houkuttelee tänne hyvin erilaisia palveluita, esimerkkinä jo aiemmin avattu kampaamo. Se tekee tästä pienoiskaupunkimaisen miljöön.”

Linnanmaalla Oamkin tieltä muuttavien humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilojen rakennustyöt käynnistyivät viime syksynä.

Oamkin käyttöön tulevien tilojen rakentaminen käynnistyy kevättalvella 2018.

SYK allekirjoitti tilamuutoksia koskevan vuokrasopimuksen Oulun yliopiston kanssa syyskuussa ja Oamkin kanssa marraskuussa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Tervetuloa taas talolle! – Teekkaritalo palaa remontista entistä ehompana

Teekkaritalon remontin aikana taloa uudistettiin huolella sisältä ja ulkoa. Vaikka varsinaisista rakennustöistä vastasivat ammattilaiset, teekkarilupilaiset osallistuivat talon remonttiin niin suunnittelussa, varainhankinnassa kuin purku- ja pintatöissäkin. Parhaimmillaan talkoolaisen päivät venyivät 17-tuntisiksi. "Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte", toteaa Teekkarilupi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oululaisopiskelijoille tuttu juhlapaikka Teekkaritalo on käynyt läpi perusteellisen remontin, jonka aikana on taloa korjattu huolella niin sisältä kuin ulkoakin.

Remontti käynnistyi viime toukokuussa, ja sen oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus valmistua syyskuun loppuun mennessä.

Toisin kuitenkin kävi, sillä uusi betonilattia kuivui oletettua hitaammin. Lopulta Teekkaritalon ovet avattiin kolme viikkoa suunniteltua myöhemmin.

Korjaus- ja viimeistelytöitä on nyt Teekkaritalolla tehty vielä tammikuun alussakin.

Viimeisinä viikkoina talolla on muun muassa viimeistelty keittiötä ja vaihdettu katto- ja seinäpaneeleja alakerran käytävältä sekä yläkerran pukuhuoneesta, kertoo Teekkaritaloa ylläpitävän Teekkarilupi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

”Töitä jatketaan talven ja kevään mittaan aina kun vuokraustilanne sallii. Pihalla työt jatkuvat taas lumien sulettua.”

Lokakuun lopussa talosta pääsi ensimmäisenä nauttimaan talon omistava Oulun Teekkariyhdistys, ja sittemmin syksyllä talolla on järjestetty niin pikkujouluja kuin sitsejäkin. Joulukuussa itsenäisyyspäivänä talolla vietettiin myös Linnanmaajuhlaa.

Virallisten avajaisten aika on lauantaina 13.1. Avajaisjuhliin on kutsuttu remontin varainhankintaan osallistuneet.

 

Mikä muuttui?

Teekkaritalon aulassa seisoessa remontin tuomia muutoksia on ensin vaikea nähdä, moni seikka vaikuttaa ensi vilkaisulta olevan aika lailla ennallaan: talon seinien maalaukset mukailevat entistä, siniset pystypalkit ovat edelleen samoilla paikoillaan, alakerran pöydätkin tuntuvat olevan järjestettynä aika lailla tuttuihin paikkoihin.

Tuttu ulkomuoto on kuitenkin vain hämäystä, sillä taloa on uusittu reilusti sisältä ja ulkoa.

Alakerran lattia on remontin aikana revitty auki ja valettu uudestaan, ja siihen on asennettu lattialämmitys. Lattiaa peittää nyt kumimatto.

Korkokenkien käyttäjät kiittelevät alakerran patterikouruja peittävien ritiliköiden hävittämistä.

Myös Teekkaritalon keittiö on pistetty kokonaan uusiksi, ja nyt keittiössä kiiltelevät uudet rosteripintaiset kodinkoneet ja keittiökaapistot.

Uutta on myös Oulun Teekkariyhdistyksen logolla varustettu komea baaritiski, jonka suunnittelusta ja hankinnasta on Tero Marinin mukaan ollut vastuussa joukko vanhempia teekkariaktiiveja.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
Tiskissä komeilee Oulun Teekkariyhdistyksen logo. Takana häämöttävät uudet rosteriset keittiökaapit.

 

Uudistukset eivät jää seinien sisälle.

Talon saunasiiven julkisivu on uusittu, ja sitä peittää patinoituva, punaruskea Cor-Ten-teräs. Metsän puolen ulkoverhous on puuta. Huopakatot revittiin auki ja vaurioituneita kattorakenteita uusittiin.

Yläkerran saunatiloista on pääsy uudelle isolle kattoterassille, josta löytyvät löylyjen väliseen lekotteluun sopivat, alasaunan entiset lauteet.

Uudet lauteet on asennettu talon molempiin saunoihin.

Talon remontin yhteydessä jopa maaperää on myllerretty uusiksi: vanhaa nurmikkoa kärrättiin kilokaupalla turvaan töiden tieltä, ja uuttakin tuotiin tilalle peräti 8880 kiloa.

Remontin myötä Teekkaritalon ympärys on routaeristetty, salaojitettu ja se on saanut sadevesiviemäröinnin. Myös paljulle on oma viemärinsä, ja Tero Marinin mukaan tavoitteena onkin hankkia myöhemmin myös oma palju.

Lisäksi vanha pottukellarina tunnettu ulkovarasto purettiin ja tilalle rakennettiin uusi isompi varasto.

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
Remontin myötä Teekkaritalon saunasiiven julkisivu on uusittu, ja sitä peittää patinoituva, punaruskea Cor-Ten-teräs. Metsän puolen ulkoverhous on puuta.

 

Remontti edistyi talkoovoimin

Teekkarilupilaiset osallistuivat Teekkaritalon remonttiin talkootöillä, ollen mukana niin suunnittelussa, varainhankinnassa kuin purku- ja pintatöissäkin. Varsinaisista rakennustöistä vastasivat ammattilaiset.

Remontin pääurakoitsijana toimi oululainen Apsilon Oy. Myös arkkitehti, suunnittelijat sekä urakoitsijan käyttämät alihankkijat olivat kaikki Oulusta tai lähiseuduilta ja -maakunnista.

Teekkarilupilaisten ohella talkooporukkaan on kuulunut useita kymmeniä vapaaehtoisia. Yleensä kahdesti vuodessa tekniikan alan fukseille pidetyt talotalkoot järjestettiin syksyllä jokaiselle seitsemälle teekkarikillalle erikseen. Tero Marinin arvion mukaan talkoolaisia on ollut mukana yhteensä parisensataa.

Teekkarilupi keräsi remontin kulujen kattamiseksi rahalahjoituksia yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä talon perustajakilloilta.

Yksityishenkilöt saivat vähintään sadan euron lahjoitusta vastaan nimensä kaiverretuksi Teekkaritalon seinälle sijoitettavaan laattaan sekä kutsun tammikuun virallisiin avajaisiin.

”Kaiverrettavia nimiä kertyi lopulta yli kaksisataa. Mukana on myös useita ryhmätilauksia, joissa esimerkiksi ainejärjestön hallitus tai kyykkäjoukkue keräsi yhdessä kasaan kaiverrukseen oikeuttavan vähintään 100 euroa. Firmojen ja kiltojen lisäksi yksityislahjoittajia oli mukana yhteensä yli 300”, Marin kertoo.

Kuinka paljon remonttiin on oikein uponnut aikaa?

Sen arvioiminen ei ole helppoa, Tero Marin sanoo. Jo ennen remontin alkua oli edessä valtavasti valmistelua: piti etsiä rahoitusta ja urakoitsijoita, kommentoida remontin suunnitelmia ja piirustuksia.

”Varsinaisesti toukokuusta asti on porukalla touhuttu talolla. Välillä on käväisty pari tuntia, mutta parhaimmillaan päivät venyivät lokakuussa 17-tuntisiksi kun oli kiire saada paikka auki. Osa [talkoolaisista] on ollut siellä minuakin enemmän.”

Nyt on vielä pakko kysyä perinteinen urheilutoimittajan kysymys: miltä nyt tuntuu?

”Kun otettiin talon avauduttua ensimmäiset löylyt lokakuussa, istuttiin uusilla lauteilla ja mietittiin mitä saatiin aikaiseksi, se oli mahtava tunne ja todella helpottunut olo. Nyt avajaisten kynnyksellä olen ylpeä siitä kaikesta mitä meidän remppatiimi yhdessä talkooporukan kanssa on tehnyt, ja todella kiitollinen siitä miten paljon monet ovat uhranneet aikaansa tähän. Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte.”

 

Oulun ylioppilaslehti 2018.
”Nyt avajaisten kynnyksellä olen ylpeä siitä kaikesta mitä meidän remppatiimi yhdessä talkooporukan kanssa on tehnyt, ja todella kiitollinen siitä miten paljon monet ovat uhranneet aikaansa tähän. Tämä on ollut sellainen teekkarihengen ja opiskelijayhteisön voimannäyte”, toteaa Teekkarilupin hallituksen puheenjohtaja Tero Marin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: