En tietenkään vastustaisi Oulun yliopiston erityisen anteliasta palkitsemista. Siihen olisi perusteetkin. En silti pidä laatupalkintoja järkevänä menettelynä. Sellaisen kun saa ajanmittaan kukin yliopisto vuorollaan.
Yliopistojen rahoitus tulee nykyisin paitsi tulosindikaattoreiden, myös lukuisten strategiaprofilaatioministeriötutkimusaaltohuippuneuvostoeritystehtävälippulaiva yms. erien kautta. Noilla jälkimmäisillä on taipumus valua suhteettoman paljon pääkaupunkiseudun yliopistoille.
Oulun yliopistolle edullisinta olisi sallia tuloksellisuuden ratkaista. Nimittäin pääkaupunkiseudun yliopistot ovat pulskemmasta rahoituksestaan huolimatta menettäneet osuuttaan tulospohjaisissa erissä 2012-2016 (ks. Vipunen.fi).
Vahingoniloon ei ole syytä, sillä niille menetyksiä on kompensoitu rukkailemalla rahoitusmallin sääntökirjaa. Viimeksi noin on tehty 2017 alusta. Ikävämpi juttu meille.
Joka tapauksessa ns. maakuntayliopistojen tulososuuden nousu kertonee niiden nopeammin parantuvasta tuloslaatu-panoslaatu-suhteesta. Valtakunnallisesti tämä on näkynyt Kandipalautteessa ja muutaman vuoden viiveellä Aarresaari-verkoston uraseurannoissa.
Parantuneiden opintojen edistymisen ja tutkintosaannon soisi näkyvän rahoituksessa enemmän.
Tosin menestymisemme vaihtoehtoiseksi selitykseksi eräs Kehä kolmosen sisäpuolinen asiantuntija esitti ”paska yliopisto, josta halutaan äkkiä pois”.
Kasvatustieteiden tilatyöryhmän opiskelijajäsenen Tino Nissisen mukaan ilmoitettu säästötarve on 650 000 euroa: alkuperäisestä noin 8,7 miljoonan hankkeesta pyritään noin 8,1 miljoonan kokonaiskustannuksiin.
Kasvatustieteiden tiedekunnan tilahankkeessa etsitään nyt kuumeisesti säästöjä.
Kyse on tiedekunnalle rakennettavista uusista tiloista, jotka sisältävät muun muassa kasvatustieteiden erikoisopetustiloja (kuten musiikkiluokat ja puutyöluokat), kiltahuoneet ja henkilökunnan toimistotiloja.
Oulun yliopiston hallitus päätti 3.5. kokouksessaan hyväksyä pääosin humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan tiedekuntien hankesuunnitelmat. Päätöksen edellytyksenä oli se, että tilahankkeiden toteuttamisen jälkeinen hankealueiden keskimääräinen neliövuokra ei saa ylittää Linnanmaan alueen markkinavuokraa.
Kun Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) jätti yliopistolle 21.4. tarjouksen tilojen toteuttamisesta, selvisi, että kaikkien tilojen osalta vertailukelpoisuus markkinavuokraan ei täyty. Käytännössä tämä tarkoittaa kasvatustieteiden tiedekunnan tiloja.
Siksi tiedekunnan uusien tilojen tilavuokrista on säästettävä nyt noin 8-9 prosenttia.
Kasvatustieteiden tiedekunnan tilatyöryhmä sai kuulla asiasta perjantain 12.5. kokouksessa. Maanantaina 15.5. asiaa käsiteltiin kasvatustieteiden erikoisopetustilojen suunnittelukokouksessa.
Tilatyöryhmän opiskelijajäsenen Tino Nissisen mukaan ilmoitettu säästötarve on 650 000 euroa: alkuperäisestä noin 8,7 miljoonan hankkeesta pyritään noin 8,1 miljoonan kokonaiskustannuksiin.
Tavoiksi säästöjen saamiseen on esitetty muun muassa opetustilojen yhteiskäyttöä eri tiedekuntien kanssa, pienentämällä tiloja 7-8 prosenttia ja säästämistä rakennuskustannuksista luopumalla kalliimmista tilaratkaisuista, kuten lasi- ja siirtoseinistä.
Mikäli säästöt tehdään tiloja pienentämällä, tarkoittaa se noin 300 neliön lähtemistä.
Yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru ei halua kommentoida tarkkoja säästettäviä summia, vaan toteaa ”asian suunnittelun olevan akuuttia juuri tässä hetkessä”. Tarjouksen taustojen yksityiskohdista lisätietoja voi antaa tarjouksen tekijä eli SYK Oy.
”Mahdollisimman kustannustehokkaan ratkaisun löytämiseksi täytyy kustannukset ja toteutusvaihtoehdot käydä tarjouksesta vielä läpi. Tämä kuuluu normaaliin hankesuunnitteluun”, Kiuru painottaa.
Oulun ylioppilaslehti tavoitteli SYKin markkinointi- ja kampuskehitysjohtajaa Juha Uotilaatiistaina ja keskiviikkona, mutta hän ei vastannut yhteydenottoihin.
”Neliövuokran määrittely on hankalaa”
Mikä on sitten se verrokki, johon kasvatustieteiden tilojen vuokraa verrataan? Verrataanko kasvatustieteiden tilojen hintaa kenties Linnanmaan alueen toimistotilojen vuokrahintaan?
Essi Kiurun mukaan aivan tiedekunnan käyttöön tarkoitettuja vastaavia tiloja ei Linnanmaan alueelta tietenkään löydy.
Se tekee vuokrien vertailusta hankalaa.
”Kaikki alueella olevat toimijat käydään läpi. Ihan täysin samanlaisen, juuri tällaisen laboratoriotilan verrokin löytäminen Linnanmaalta on hankalaa. Siksi täytyy katsoa isoja linjoja, niistä verrokkeja voidaan löytää.”
Onko tiloille määritelty sitten tiettyä neliövuokraa, jota uudet tilat eivät saa ylittää?
”Hankealueen keskimääräisen neliövuokran määrittely on hankalaa. Ei ole olemassa yhtä selkeää neliövuokraa, joka kattaisi kaikki tilat ja alueet. Tilat vaihtelevat office-tiloista erikoisvarusteisiin laboratoriotiloihin. Ei voi määritellä yhtä neliöhintaa miettimättä sitä, mistä komponenteista se muodostuu”, Kiuru muotoilee.
”Tilanne on aika kiharainen”
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan tilanne on se, että vaikka humanistisen tiedekunnan hanke etenee aikataulussa, kasvatustieteellisen tiedekunnan tilahanke myöhästyy jopa kuukausilla.
Heiskasen mukaan tiedekunnan tilojen suunnittelua oli jo ennestään myöhästyttänyt päätös sijoittaa LeaF-tutkimustila hankealueelle yleisopetustilojen hankkeen pysäyttämisen vuoksi. Yleisopetustilojen tilahanke on edelleen toistaiseksi pysäytettynä.
LeaF-tilan sijoitus aiheuttaa myös muita erityisvaatimuksia. Tilaa ollaan näillä näkymin sijoittamassa musiikin opetustilojen viereen, vaikka LeaF on hiljainen tutkimustila. Siksi tila vaatii hyvät äänieristeet, mikä taas nostaa rakennuskustannuksia. Koska LeaF-tila ei sisältynyt aiemmin hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan, suunnitelma täytyy hyväksyä vielä uudestaan.
Essi Kiuru on varovaisempi arvioissaan.
Kiurun mukaan lopullisesti SYKin tarjous tiloista hyväksytään vuokrasopimuksen allekirjoituksella syyskuussa, mutta käytännössä sopimuskokonaisuus täytyy hyväksyä toukokuun aikana.
Hänen mukaansa säästöjen etsintä ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita paluuta lähtöruutuun.
”Yliopiston hallitus on pääasiassa on hyväksynyt hankesuunnitelmat, nyt joudutaan katsomaan vain kustannustehokkuus. Se ei koske vain kasvatustieteiden hanketta, vaan koskee molempia hankkeita, koko kokonaisuutta.”
”Kiireen syynä on se, että kaikki hankkeet ovat logistisesti yhteydessä toisiinsa. Tässä tilanteessa jokainen päivä on kallisarvoinen. Emme halua vaarantaa jo sovittujen aikataulujen toteutumista. Uskon, että muutaman päivän mietinnän jälkeen löydämme hyvät ratkaisut.”
Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin, professori Eila Estolan mukaan tilannetta on vaikea kommentoida, sillä suunnittelu on niin pahasti kesken.
”Suunnittelu on kesken ja päätökset vielä tekemättä. Toki olisi ollut mukavaa, jos olisimme tässä vaiheessa olleet pitemmällä suunnitteluissa. Tilanne on aika kiharainen.”
Hänen mukaansa asialla ei kuitenkaan ole vaikutus syksyn opetukseen.
”Syksyllä nykyiset tilat ovat meillä vielä käytössä, joten opetus voidaan suunnitella aivan samalla tavalla kuin aiemmin.”
Essi Kiuru korostaa sitä, että kyse on aivan normaalista hankesuunnittelun etenemisestä.
”Tämä on aivan normaali prosessi. Hyvin harvoin suoraan tarjouksen perusteella, ilman tarjouksen ja sen hintaa analysoimatta, hyväksytään tarjousta. Analysointeja joudutaan aina tekemään, tässä on vain sillä lailla erilainen tilanne, että meillä on tässä todella vähän aikaa. Normaalisti [hankesuunnitteluun] on käytössä pitempi suunnitteluaika, mutta nyt meidän täytyy miettiä tarkkaan sitä, miten Oamk pääsee tänne muuttamaan ajoissa. Kaikki tekevät voitavansa.”
Muokattu 17.5.2017 kello 14.06: Muokattu Juha Uotilan titteli muotoon markkinointi- ja kampuskehitysjohtaja.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
OYY järjesti tiistaina mielenosoituksen Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla. Mielenosoitukseen osallistui kymmeniä opiskelijoita, joiden puheenvuoroissa toistui kritiikki Oulun yliopiston päätöksentekoa ja viestintää sekä Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) Oy:tä kohtaan. Mielenosoituksen jälkeen yliopiston intranetiin Notioon lisättiin tiedote tila-asioiden etenemisestä.
Paljonko HOMETTA on liikaa? Tervetuloa Oulun teknilliseen yliopistoon. SYK MY DYK. Innovaatioita ei synny ilman perustutkimusta. Voisitteko vähän avata tätä käsitettä synergiaedut? Innovaatio on kirosana. Aina luvataan että kuunnellaan ja kehitetään kampusta yhdessä. No ei vaan näytä olevan niin.
Muun muassa nämä mietelmät kirjoitettiin tiistai-iltapäivänä vihreillä naulakoilla seisovaan tussitauluun.
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä, tunnin kestäneessä Väylän valtaus -mielenosoituksessa yliopiston opiskelijat ja henkilökunta pääsivät kertomaan kantansa yliopiston tila-asioiden hoitoon.
Mielipiteensä saattoi tussitauluun kirjoittamisen lisäksi kertoa mikrofoniin – tunnin aikana sana oli vapaa kaikille halukkaille. Mielenilmauksen aikana moni paikalla olevista kymmenistä opiskelijoista tarttuikin mikrofoniin.
Vaikka puhujien haalareiden väri vaihteli, yhteistä puheenvuorojen käyttäjille oli tyytymättömyys ja kyynisyys yliopiston päätöksentekoa ja siitä viestimistä kohtaan.
OYY ilmoitti mielenosoitukselle useita syitä. Viime viikolla ilmoitetun yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoitiin päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.
Asia on ajankohtainen siksi, että Oulun yliopiston hallitus kokoontuu tämän viikon keskiviikkona ja torstaina päättämään tila-asioista.
Mielenosoituksen kylteissä yliopiston toiminta ei saanut kiitosta. Kuvassa ”Olen kovin tuohtunut” -kylttiä kantaa Taneli Kastikainen.
”Ei sitä usko hallintokaan”
Tutut teemat toistuivat mielenosoituksen käynnistäneessä yhteislaulussa, jonka sävel oli lainattu Leevi and the Leavings -yhtyeen talonrakentamisen tuskaisuudesta kertovasta kappaleesta Vasara ja nauloja.
Opiskelutiloja koko rahalla! -kappaleessa purettiin tuntoja yliopiston hallintoa, suunnittelutyötä ja tilatarvelaskelmia kohtaan. Osansa sai myös yliopiston viestintä, erityisesti laulun toisessa säkeessä:
Ei sitä usko hallintokaan
Mikä helvetin haloo tästä syntyä voi
Kun antaa huonot informaatiot
Ja tiedotteet…
Huolenaiheet toistuivat myös OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasenpuheessa. Hän kertoi mielenilmauksen syyksi halun tuoda esille opiskelijoiden aidon huolen yliopiston opiskelutilojen suhteen.
“Nämä päätökset koskettavat meitä kaikkia, paitsi opiskelijoita, niin myös opetushenkilökuntaa. Nykyaikaiset, riittävät ja laadukkaat opetustilat sekä opetusvälineistö ovat kaikkien etu. Ilman riittäviä ja nykyaikaisia opetustiloja, ilman itseopiskelutiloja ja ympärivuorokautista mahdollisuutta opiskella, meillä ei ole mahdollista tarjota laadukasta koulutusta ja sujuvia opintopolkuja. Kampuksen toimivuus ja ajanmukaisuus vaikuttavat merkittävällä tavalla koko yliopiston toimintaan ja tulokseen”, hän totesi.
Opetustilat ovat opettajien työhuoneita
Modernien opetustilojen puolesta puhui myös yliopistonlehtori Jari Laru. Laru on ollut mukana kasvatustieteiden tiedekunnan erikoistilojen tilatyöryhmässä ja Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmässä.
Larun mukaan tunnelmat yleisopetustilojen työryhmässä olivat aluksi hyvin innostuneet. Työryhmäläisiä innosti mahdollisuus saneerata kymmenen prosenttia yleisopetustiloista ”erityisen nykyaikaisiksi ja nykyajan oppimiskäsityksiä tukeviksi”.
Kokouksessa, jossa tieto hankealueen remontin keskeyttämisestä ilmoitettiin, into oli tiessään. Harva osallistuja piti puheenvuoroja, ja “neulakin olisi pompannut lattialta hirveän jysäyksen saattelemana”.
“Ymmärrän [päätöksen] perustelut, mutta opetushenkilöstöön kuuluvana sanon, että se on meidän työhuone. Jokainen opettaja on niissä tiloissa kymmeniä vuosia. Tämän takia meidän tulisi yliopistossa huolehtia siitä, että opetustiloja jatkuvasti kehitetään eteenpäin”, Laru painotti.
Laru kuitenkin kertoi uskovansa C-hankealueen remontin toteutuvan entistä ehompana. Se tosin vaatii mielipiteiden julkituomista tilojen käyttäjiltä, opiskelijoilta ja henkilökunnalta.
“Olen optimisti. Pienen taidepaussin jälkeen, kun saadaan lisää suunnitteluaikaa, saadaan parempi ja laajempi kokonaisuus kuin tällä hetkellä. Mutta se riippuu myös paineesta, jota asetetaan niille, jotka tuolla jossain ylemmissä kerroksissa ovat.”
Kirjallisuuden neljännen vuoden opiskelija Henna Stenvall kertoi omassa puheenvuorossaan siitä, kuinka humanisti- ja kasvatustieteellisen päädyn sisäilma on jopa vaikuttanut kielteisesti hänen terveyteensä.
Uniapneaa ja narkolepsiaa sairastava Stenvall kertoo, että huono sisäilma pakottaa hänet opiskelemaan pääosin muualla kuin Linnanmaalla. Hänen mukaansa sisäilma saa hänet nukahtelemaan yllättäen, esimerkiksi kesken luennon. Nukahtelemisen lisäksi hän saa tietyissä tiloissa liikkuessaan selviä iho-oireita. Stenvallin mukaan erityisen huonolta olo tuntuu kasvatustieteellisen tiedekunnan kolmannessa kerroksessa ja yleisesti humanistisella puolella.
”Jos tämä sattuu muuttumaan satumaisesti uusissa tiloissa, niin se on ihme. ”
Pohjoismaista filologiaa opiskeleva Elli Lassila kertoi olevansa huolissaan tenttitiloista.
Miten korkealle vuokrat karkaavat?
Oulun yliopiston tilat omistava Suomen Yliopistokiinteistöt (SYK) sai mielenosoitukseen osallistuneilta opiskelijoilta kritiikkiä.
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy perustettiin vuonna 2009 yliopistouudistuksen yhteydessä. Aiemmin valtion omistaman Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimat yliopistokiinteistöt siirrettiin kolmen uuden kiinteistöyhtiön hallintaan, Aalto-Yliopistokiinteistölle, Helsingin Yliopistokiinteistölle ja Suomen Yliopistokiinteistölle. SYK omistaa, rakennuttaa ja kehittää pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä olevia kiinteistöjä.
“SYK – Suomen yliopistojen kiusaajat”, luki Elli Lassilan pitelemässä kyltissä. Toista vuotta pohjoismaista filologiaa opiskeleva Lassila kertoi mielenosoitukseen osallistumisensa syyksi huolen tenttitilojen tulevaisuudesta.
“Minulla on erityisvaatimuksia tenttien suorittamisen suhteen. Tähänkin mennessä tenttejä on järjestetty vain ikkunattomissa, siivouskomeromaisissa tiloissa. Nyt muuton aikana pitää vahtia, toteutuvatko erityisvaatimukset myös [tiedekunnan] uusissa tiloissa.”
Kiitos 2010 uusi yliopistolaki ja julkisen pääoman yhtiöittäminen!
Tämän tekstin tussitaululle kirjoitti sähkötekniikan opiskelija Juha-Matti Ojakoski.
Ojakosken mukaan nykyisessä keskustelusta tiloista on loppujen lopuksi kyse tuloksista, joita yliopistojen kiinteistöjen omistuksen siirto Senaatti-kiinteistöiltä uusille yliopistokiinteistöyhtiöille aiheutti.
”Nyt asiat, joista aiemmin varoiteltiin, ovat toteutuneet. Tässä valossa voi miettiä, olisiko lopulta parempi, että Oulun yliopisto rakentaisi omalla rahallaan omat tilansa omaan käyttöönsä?” Ojakoski visioi.
Juha-Matti Ojakoski kirjoitti yliopistolain uudistusta koskevan kannanottonsa tussitauluun.
”Yliopisto on yhteisö, ei yritys”
Mielenosoitusta seurasi myös yliopiston hallituksen toinen opiskelijajäsen Pauli Väisänen. Hän toivoi tapahtuman herättelevän yliopiston johtoa keskustelemaan keskeneräisistä asioista aiempaa enemmän.
“Ulkoiseen viestintään on panostettu, sisäiseen viestintään ei. Resursseistahan tässäkin on varmasti kyse, mutta toivoisin, että johdossakin ymmärrettäisiin että yliopistosta puhuttaessa kyse on yhteisöstä, ei yrityksestä. Perinteinen vitsihän kuuluu, että keskeneräisistä asioista ei voi tiedottaa, ja jo tehtyihin päätöksiin ei pysty vaikuttamaan”, Väisänen totesi.
Oulun yliopiston johdosta kukaan ei osallistunut mielenosoitukseen.
Tiistaina 2.5. Oulun yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden intranetiin Notioon lisättiin kuitenkin sisäinen tiedote, jonka otsikkona on Kysymyksiä ja vastauksia yliopiston tilahankkeista.
Tiedotteessa vastataan muun muassa siihen, mitä tilahankkeita yliopistolla on käynnissä tällä hetkellä, miten tilahankkeen suunnitteluprosessi etenee, miten opiskelijat voivat osallistua tilasuunnitteluun, mitkä ovat yleisopetustilahankkeen tavoitteet ja miksi sen suunnittelussa on otettu aikalisä.
”Hanke lähti liikkeelle kasvatustieteellisen tiedekunnan muutosta. Opetustilahankkeen tavoitteena on sekä lisätä opetustilojen määrää että toteuttaa uudenlaisia opetustiloja. Työryhmässä tehdyn alustavan suunnitelman mukaan opetustilojen määrä ei kuitenkaan olisi kasvamassa nykyisestä.
Aikalisää tarvitaan, jotta voidaan arvioida uudelleen koko Linnanmaan kampuksen opetustilakapasiteetin tarve ja toteutusmahdollisuudet.
Oulun yliopiston hallitus keskustelee ja päättää 3.-4.5.2017 humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden etenemisestä sekä hankkeisiin liittyvästä sopimuskokonaisuudesta.”
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
OYY kutsuu kaikki Oulun yliopiston opiskelijat valtaamaan Linnanmaan kampuksen vihreiden naulakoiden alueen. Tiistaina 2.5. järjestettävä mielenosoitus on kannanotto nykyaikaisten ja laadukkaiden opetusympäristöjen puolesta.
Linnanmaan yleisopetustilojen (C-hankealue) remontointihanke on keskeytetty toistaiseksi.
Keskeytyspäätöksen ovat tehneet yhdessä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK), rakennuttajakonsultit ja Oulun yliopisto.
C-hankealue sijoittuu Kauppakadun ja Prosessikadun välille. Siihen kuuluu tiedekuntien yhteiskäytössä olevia luentokäyttöön, itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja opetustiloja.
Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan syynä keskeytykselle on yliopiston halu ”suunnitella koko Linnanmaan kampukselle opetustilat, jotka parhaiten palvelevat nykyaikaista opettamista.”
”Se ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi remontoida uusiksi. Koska kyseessä on myös taloudellinen asia, pitää asia suunnitella huolellisesti. Remontteja ei pidä tehdä vain remontoinnin vuoksi.”
Essi Kiurun mukaan päätöksessä painoi myös se, että C-hankealueen remontointi ei olisi kasvattanut opetustilojen määrää aiemmasta: alueella olisi remontinkin jälkeen kymmenen opetustilaa. Tilat olisivat remontin jälkeen olleet kuitenkin aiempaa modernimmat ja laadukkaammat.
Maanantaina 24.4. Yleisopetustilat 2018 -tilatyöryhmän hankesuunnittelukokouksessa mukana olleen OYY:n hallituksen jäsenen Miina-Anniina Heiskasen mukaan keskeytykseen ilmoitettiin myös kaksi muuta syytä: C-hankealueen poikkeuksellisen korkeat vuokrakustannukset ja se, ettei Oamkin muutosta synny opetustilojen suhteen yhtä suurta synergiaetua kuin odotettiin.
Pitkiä päiviä, poikkeuksellisia tiloja
Oamkin muuton vuoksi Linnanmaan kampuksen tilankäyttöä joudutaan tiivistämään huomattavasti. Haasteena on saada opetustilat riittämään kaikille humanistien ja kasvatustieteilijöiden muuttovaiheessa, eli vuosien 2018–2019 aikana.
Ratkaisuksi tälle on kaavailtu aiempaa pitempiä opetuspäiviä ja kaikkien opetukseen soveltuvien tilojen käyttöönottoa. Siksi esimerkiksi Linnanmaan hallintopäädyn Saalastinsalista ja ravintolakabineteista voisi siirreltävillä väliseinillä ja AV-laitteiston avulla tulla opetustiloja.
Yliopiston suunnitelmissa myös tilankäyttöprosenttia tulisi parantaa niin, että olemassa olevat opetustilat ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 8–16. Opetusta saatetaan siirtää myös ilta-ajalle.
Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää päätöstä hankesuunnittelun keskeytyksestä huonona. Ylioppilaskunta julkaisi tiistaina kannanoton, jossa se esitti huolensa keskeytyspäätöksen vaikutuksista.
Ylioppilaskunta järjestää lisäksi tiistaina 2.5. mielenosoituksen. Mielenosoitus järjestetään Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla kello 12–13.
Mielenosoitukselle on listattu liuta syitä: yleisopetustilojen hankesuunnittelun jäädytyksen lisäksi tapahtumassa protestoidaan päätöstä siirtää hiljaiset työskentelytilat Telluksesta Pegasukseen, itsenäisten opiskelun tilojen puutetta, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n liian korkeaa vuokratasoa ja yliopiston viestinnän olemattomuutta.
OYY:n hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin mukaan mielenilmauksen tavoitteena on ”yliopiston johdon silmien aukaiseminen”.
”Haluamme että opiskelijat huomioitaisiin aidosti näissä kehitysprosesseissa, ja meidät pidettäisiin aikatauluissa ja viestinnässä mukana. Haluamme, että meitä kohdellaan näiden tilojen käyttäjänä. Opiskelijoita tulisi kuunnella esimerkiksi siinä, että molemmilla kampuksilla saataisiin tarpeeksi itseopiskelutiloja. Erityisesti Kontinkankaalla on niiden riittävyydestä iso huoli.”
Kronqvistin mukaan ylioppilaskunta on tyytymätön Oulun yliopiston viestintään.
”Toivomme, että viestintä olisi yhtenäistä ja johdonmukaista, ja päätöksiä valmisteltaisiin enemmän opiskelijoiden kanssa, ettei tulisi aina näitä yllätyksiä.”
Hallitus päättää asiasta ensi viikolla
Oulun yliopiston hallitus kokoontuu päättämään tila-asioista toukokuun alussa.
Esityslistan mukaan yliopiston hallituksen 3.–4.5. pidettävässä kokouksessa vahvistetaan päätökset vain humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekuntien tilahankkeiden toteuttamisesta.
Tilahankkeissa aiemmin paljon vastustusta herättänyt kohde oli humanistien kiltahuoneiden ja Humus-kahvilan sijoittaminen. Sijoitukseensa tyytymättömät humanistit järjestivät aiheesta myös oman mielenilmauksensa.
Humanistien kiltahuoneiden sijoituksessa päästiin lopulta sopuratkaisuun: humanistien kolme kiltahuonetta sijoitetaan Geokadun sivukäytävälle ja itse Humus Geokadulla olevaan, käytävälle avautuvaan luokkatilaan.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histoni ry on esittänyt huolensa biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan opinto-ohjauksen ja -neuvonnan riittävyydestä. Järjestön julkaisemassa kannanotossa opiskelijat kertovat vaikeuksista, joita tiedekunnan amanuenssin Jari Heikkisen työn jakamisesta kahden tiedekunnan (BMTK ja kaivannaisala) välillä aiheutuu. Oulun ylioppilaslehti julkaisee kannanoton kokonaisuudessaan. ”Oulun yliopiston biokemian opiskelijat Histoni ry vetoaa sen puolesta, että biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan […]
Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histoni ry on esittänyt huolensa biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan opinto-ohjauksen ja -neuvonnan riittävyydestä. Järjestön julkaisemassa kannanotossa opiskelijat kertovat vaikeuksista, joita tiedekunnan amanuenssin Jari Heikkisen työn jakamisesta kahden tiedekunnan (BMTK ja kaivannaisala) välillä aiheutuu.
Oulun ylioppilaslehti julkaisee kannanoton kokonaisuudessaan.
”Oulun yliopiston biokemian opiskelijat Histoni ry vetoaa sen puolesta, että biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnan (BMTK) opinto-ohjaus sekä -neuvonta säilytetään yhtenäisenä ja laadukkaana kokonaisuutena. BMTK:lla ei ole ollut vuoden 2017 alusta lähtien täysipäiväistä opintoneuvojaa, sillä amanuenssi Jari Heikkisen työpanos siirrettiin pääasiassa kaivannaisalan tiedekuntaan.
Amanuenssin työhön kuuluvat muun muassa muualla suoritettujen kurssien hyväksiluku, tutkintoon liittyvä neuvonta, lukujärjestyksen suunnittelu ja erilaisten alan opintoihin liittyvien ongelmien ratkonta. BMTK:n amanuenssi on hoitanut ja kehittänyt tätä kokonaisuutta vuosien asiantuntemuksella opiskelijalähtöisesti yhteistyössä biokemian opiskelijoiden kanssa.
Lukujärjestyksen suunnittelu koulutusohjelmassamme edellyttää erityistä osaamista tukihenkilöstöltämme, koska biokemian tutkintorakenteeseen sisältyy opetusta kahdella kampuksella ja osa kursseista on toisten tiedekuntien järjestämiä. Kurssien aikataulujen päällekkäisyys voi siis estää kurssin suorittamisen ja sitä kautta aiheuttaa viivästyksiä valmistumiseen. Lukujärjestyssuunnittelun joustavuus on ollut erittäin tärkeää opintojen sujuvuudessa sekä esimerkiksi pienryhmäohjauksen koordinoinnissa, jossa amanuenssi on ollut avainasemassa.
Monella opiskelijalla korkeakouluopiskelun aikaiseen elämänvaiheeseen liittyy suuria muutoksia ja paineita. Opiskelijoiden pitää kiinnittää huomiota kurssivalintoihin ja tutkintorakenteeseen jo aikaisessa vaiheessa opintojaan jotta tulevaisuuden työllistyminen paranisi. Tämä vaatii amanuenssilta alan vahvaa tuntemusta. Toisen tiedekunnan amanuenssi ei tunne kaikkia biokemian opiskelijaa hyödyntäviä kursseja tai alan erityispiirteitä, ja tällöin ei kykene toimimaan tehtävässään biokemian opiskelijoita hyödyntävällä tavalla. Tästä tehtävästä erinomainen suoriutuminen edellyttää pitkäaikaista kokemusta kyseisen alan parissa työskennelleeltä henkilöltä, kuten nykyiseltä amanuenssiltamme.
Biokemian opiskelijat ovat huolissaan henkilökunnan jaksamisesta ja resurssien riittävyydestä. Opiskelijat ovat jopa todenneet, että eivät halua aiheuttaa lisätyötä kiireiselle amanuenssille vaikka heidän ongelmansa olisivat edellyttäneet neuvontaa ja tukea. Tämä on syventänyt ongelmia ja hidastanut opintojen etenemistä. BMTK:n hallinnolliset tehtävät ovat valuneet opettajille ja luottamustehtäviin valituille opiskelijoille kun tukihenkilöstön resursseja on vähennetty. Haasteena on ollut myös se, että useina päivinä viikossa tukipalvelut puuttuvat Kontinkankaan kampukselta.
Oulun yliopiston koulutuksen johtosäännön 13§:n mukaan opiskelijalla on oikeus opinto-ohjaukseen. Opintojen ohjauksella on huomattava vaikutus korkeakouluopiskelijan opintojen sujumiseen ja opiskelukykyyn. Opinto-ohjauksen tulee olla riittävää, asiantuntevaa ja henkilökohtaista.
Jakamalla BMTK:n amanuenssi Jari Heikkisen työpanosta eri tiedekunnille aiheutetaan huomattava vaje niihin resursseihin, joita biokemian opiskelijat tarvitsevat. Tiedostamme muilla tiedekunnilla olevan vajetta opinto-ohjauksessa ja -neuvonnassa, mutta siihen ei auta ennestään ylityöllistetyn tukihenkilöstön työtaakan lisääminen. Asiantunteva opinto-ohjaus on kaikkien etu sekä sijoitus opiskelijoiden opintomenestykseen.
Oulun yliopiston biokemian opiskelijoiden ainejärjestö Histoni ry:n puolesta,
Emma Karjalainen
Histoni ry:n puheenjohtaja kaudella 1/2017 – 12/2017 10.4.2017, Oulu”
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
Tiistaiaamuna Geokadulla vallitsi perin epätavallinen ruuhka, kun kymmenet haalareihin pukeutuneet opiskelijat parveilivat käytävän varrella pahviset kahvimukit kourassaan.
Osa opiskelijoista istui lattialla ja näppäili älypuhelintaan, osa perehtyi rauhassa luentomuistiinpanoihinsa, osa keskittyi jutustelemaan tuttujensa kanssa.
Haalarikansan parveilun syynä oli Humanistisen Killan järjestämä mielenilmaus, jolla opiskelijat protestoivat suunnitelmia sijoittaa humanistien kiltahuoneet ja Humus-kahvila Geokadulta lähtevälle sivukadulle.
”Mielenilmauksen tavoitteena on viestittää, ettemme ole olleet tyytyväisiä näihin tiloihin”, Humanistisen Killan hallituksen puheenjohtaja Katri Kiurujoki sanoi.
Aamukymmenestä kello 14 asti kestäneen mielenilmauksen aikana humanistit kokoontuivat tulevien tilojensa tienoille Geokadulle puuhaamaan samoja asioita kuin kiltahuoneille ja Humukseen. Tiistaina käytävä täyttyi siis opiskelevista, kahvittelevista, pelaavista ja juttelevista opiskelijoista.
Koska tiistain ajan sekä Humus että humanistien kiltatilat olivat suljettu, käytävällä järjestettiin myös ainakin uusien kielten opiskelijoiden ainejärjestön Verban ja historian opiskelijoiden ainejärjestön Tiiman hallituksen kokoukset.
Suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suman puheenjohtaja Lauri Siniluoto taaskertoi tulleensa Geokadulle pitämään kehityskeskustelua hallituksen jäsenen kanssa.
”Täällähän on tätä yksityisyyttä niin mukavasti”, hän totesi sarkastisesti, viitaten ympärillä vallitsevaan yleiseen hälinään.
Humanistien kiltahuoneet rakennetaan Geokadulle ensimmäiseen kerrokseen. Tiistain mielenilmauksessa opiskelijat kutsuttiin kokeilemaan sitä, miten suunnitellut tilat sopivat kiltiskäyttöön.
Minne menet, Humus?
Puheenjohtajia jututtaessa yksi asia on selvä: järjestöjä harmittaa nyt erityisesti se, että Humusta ja kiltatiloja on prosessin aikana palloteltu paikasta toiseen.
Aivan ensimmäisessä hankesuunnittelukokouksessa esiteltiin visio, jossa Humus olisi saanut yhden luokkahuoneen verran tilaa. Erillisiä kiltatiloja ei olisi tullut, vaan kahvila itse olisi toiminut eräänlaisena yhteishumanistisena kiltatilana.
Seuraavassa tilakaaviossa kiltahuoneille oli järjestetty tilaa. Tässä suunnitelmassa Humus-kahvila oli sijoitettu Geokadulta haarautuvalle sivukadulle, jaettuun tilaan humanistien kiltatilojen kanssa. Koska opiskelijat pitivät tätä sijaintia kehnona, toisessa ehdotuksessa Humus ja humanistien kiltatilat erotettiin kahdeksi erilliseksi alueekseen. Tässä suunnitelmassa Humukselle oli varattu tilaa väylän varteen, ja kahvilan eteen oli varattu tilaa kalustettavaksi kahvila-alueeksi. Tätä vaihtoehtoa opiskelijaedustajat pitivät parhaana ratkaisuna.
Seuraava siirto oli opiskelijoille yllätys: pari viikkoa sitten Humus palautettiin takaisin alkuperäiselle paikalle Geokadulta haarautuvalle sivukäytävälle, taas kiltatilojen yhteyteen. Perusteena tälle ilmoitettiin yliopiston tarve valmistautua ravintolakilpailutukseen lisäämällä ravintolapaikkoja. Humukselle suunnitellut asiakaspaikat tarvittiin siis läheisen ravintolan käyttöön.
Toisen vuoden opiskelija Antti Tornberg tutkiskeli Geokadun mielenilmauksessa artikkelia kreationismista. Yleensä hän tutustuu prujuihin Tiiman kiltahuoneen rauhassa.
Humanistijärjestöt pitävät muuttosuunnitelmien erityisenä ongelmakohtana kahvila Humuksen sijaintia. Killan kantana on, että Geokadulta haarautuvalla sivukäytävällä kahvila olisi erittäin epäviihtyisä, syrjässä ja vaikeasti tavoitettavissa. Se taas tarkoittaisi kahvilatoiminnan näivettymistä.
Myös Humuksen työntekijät Heidi Halkola, Anja Enojärvi ja Anne Paakkariolivat paikalla mielenilmauksessa heti aamulla.
Heidän huolenaan oli se, että liian syrjäisessä paikassa asiakkaat eivät kertakaikkiaan enää löydä Humukseen. Lisäksi yhdessä avoimessa tilassa oleminen kiltahuoneiden kanssa voi vähentää kahvinmyyntiä – miksipä ostaa kahvilasta kahvi, kun kupposen voi keittää oman kiltahuoneen kahvinkeittimellä?
Tiistaina Humus oli suljettuna. Työntekijöiden mukaan asiakkaat suhtautuivat sulkemiseen hyvin ymmärtäväisesti.
”Yhtäkään valitusta ei kuulunut. Päinvastoin, moni kertoi tukevansa asiaa, ja jos asiasta kerätään adressi, allekirjoittavansa sen heti”, Enojärvi sanoi.
Koska Humus ja humanistien kiltatilat olivat suljettuina koko päivän, kahvia ja teetä tarjoiltiin ilmaiseksi termareista.
Kaikille tilaa riittää
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru rauhoittelee kiihtyneitä tunnelmia.
Hän kertoo yliopiston ja opiskelijoiden edustajien kokoontuvan vielä tällä viikolla keskustelemaan kolmannesta suunnitelmasta. Siinä Humus on sijoitettu keskeisemmälle paikalle Geokadun varrelle ja muista kiltatiloista omaksi erilliseksi tilakseen.
Tätä ratkaisua myös opiskelijat pitävät aiempaa parempana – eivät täydellisenä, mutta parempana.
”Tässä kolmannessa ehdotuksessa sijainti olisi parempi, mutta itse tila olisi aiempaa pienempi: Humuksen asiakaspaikat vähenisivät paljon nykyisestä”, Humanistisen Killan hallituksen jäsen, humanistisen tiedekunnan tilatyöryhmän opiskelijajäsen Iia Paloheimo sanoo.
Kiuru vakuuttaa yliopiston tietävän sen, mikä arvo Humuksella on opiskelijoille.
”Humanistit ansaitsevat ehdottomasti oman kuppilansa. Humus-kuppila tukee humanistisen tiedekunnan yhteisöllisyyttä. Opiskelijat ovat tuoneet esille myös sitä, että kahvila sopii myös rauhalliseen työskentelyyn, ja niitä tilojahan selvästi tarvitaan.”
”Korostaisin tässä nyt myös sitä, että tässä muutossa saadaan [humanistiselle tiedekunnalle] peruskorjattua, uudennäköistä ja modernia tilaa käyttöön.”
Uusien kielten opiskelijoiden yhdistyksen Verban hallitus kokousti tiistaina Geokadulla.
Julkaistu
SHARE
Anni Hyypiö
Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio
