Kuvagalleria: Taivas varjele mitä sieltä tulee – laskiaismäessä tyyli on vapaa, kunhan vauhtia riittää

Oli tyylisi sitten Standard tai Modified, laskuvälineesi perinteinen inttiahkio tai puhallettava pallomeri, Oulussa Raksilan Reikunmäessä on laskiaistiistaina aina kaikille tilaa. Oulun yliopiston koneinsinöörikillan järjestämä suosittu laskiaistapahtuma täytti tänä vuonna muikeat 50 vuotta. Juhlan kunniaksi Oulun ylioppilaslehti kiipesi muiden mukana Reikunmäelle seuraamaan laskijoiden suorituksia.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

 Pikkukuvaa klikkaamalla avautuu kuvan suurempi versio.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY palkitsi ansioituneita kunniamerkeillä – Eero Manniselle korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus

Oulun yliopiston ylioppilaskunta palkitsee vuosittain ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneitä toimijoitaan. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 25.2. pidetyssä Annos 57 -vuosijuhlassa 68 kappaletta. Juhlassa jaettiin myös ylioppilaskunnan korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus, kunniamerkki. Kunniamerkki myönnettiin OYY:n entiselle pääsihteerille, nykyisin Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä työskentelevälle Eero Manniselle.  ”Olen valtavan kiitollinen, otettu ja iloinen saamastani kunniamerkistä. On […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta palkitsee vuosittain ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneitä toimijoitaan. Tänä vuonna akateemisia kunniamerkkejä jaettiin 25.2. pidetyssä Annos 57 -vuosijuhlassa 68 kappaletta.

Juhlassa jaettiin myös ylioppilaskunnan korkein kunnian- ja kiitollisuudenosoitus, kunniamerkki.

Kunniamerkki myönnettiin OYY:n entiselle pääsihteerille, nykyisin Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä työskentelevälle Eero Manniselle

”Olen valtavan kiitollinen, otettu ja iloinen saamastani kunniamerkistä. On upeaa saada tunnustusta omiltaan siitä kaikesta työstä, jota olen vuosien varrella opiskelijan hyvän elämän eteen tehnyt. Ylioppilaskunta on minulle edelleen ja tulee aina olemaan rakas yhteisö”, Manninen sanoo.

Manninen on yhdeksäs OYY:n kunniamerkin saaja.

Opintoaikojen tiukennettua luottamustoimien ja opintojen yhdistäminen on entistä vaikeampaa. Tästä syystä opiskelijat eivät tule tekemään yhtä pitkiä järjestöuria yliopistossa ja ylioppilaskunnassa kuin aikaisemmin. Jää nähtäväksi, onko tämä viimeinen niin mittavalla ansioluettelolla luovutettu kunniamerkki”, kommentoi edustajiston puheenjohtaja ja kunniatyöryhmän jäsen Susa Vikeväkorva.

Ansiomerkkejä ovat esittäneet kanssaopiskelijat ylioppilaskunnan kunniatyöryhmälle, joka puolestaan on tehnyt esityksen ylioppilaskunnan hallitukselle.

Oulun ylioppilaslehden listasta löydät kaikki tänä vuonnna kunniamerkin saaneet ja OYY:n kunniatyöryhmän perusteet kunniamerkin myöntämiselle muiden paitsi III luokan kunniamerkkien kohdalla.

 

OYY:n kunniamerkkien saajat 25.2.2017

Kunniamerkki

Kunniamerkki voidaan antaa kunnian- tai kiitollisuudenosoituksena ylioppilaskunnan tai sen päämäärien hyväksi tehdystä erittäin ansiokkaasta työstä.

Eero Manninen

Eero Manninen aloitti opiskelijavaikuttajan uransa toimimalla kilta-aktiivina suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö Suma ry:ssä. Vuonna 2011 hän toimi OYY:n hallituksessa varapuheenjohtajana sekä tiedotus- ja kulttuurivastaavana, ja seuraavana vuonna titteliksi vaihtui OYY:n hallituksen puheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtajana hän toimi puoli vuotta vuonna 2013, mutta siirtyi kesken kauden OYY:n järjestö- ja hallintosihteeriksi. Myöhemmin samana vuonna hänet valittiin ylioppilaskunnan pääsihteeriksi. Tässä tehtävässä hän toimi vuoden 2016 kevääseen asti, jolloin hänet valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) pääsihteeriksi. Hän on tehnyt merkittävän määrän kokonaisvaltaista työtä oululaisten yliopisto-opiskelijoiden eteen.

 

I luokan ansiomerkki

Ensimmäisen luokan ansiomerkki voidaan antaa ylioppilaskunnan nykyiselle tai entiselle jäsenelle tai ylioppilaskuntaa lähellä olevalle henkilölle tunnustuksena ylioppilaskunnan hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä.

Jonne Kettunen
Pauli Väisänen
Liisa Väisänen
Sanna Järvelä

Jonne Kettusella on takanaan pitkä ura ylioppilaskunnan eri toimielimissä, edustajistossa, hallituksessa sekä hallopedinä. Hän on toimillaan edistänyt koulutuspoliittisia teemoja kauppakorkeakoulussa sekä koko yliopiston tasolla, lähtökohtanaan opiskelijan hyvä elämä. Koko opiskelijauransa hän on toiminut erilaisissa halloped-toimissa, muun muassa vuodesta 2013 alkaen Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Hän on Ylioppilasapu ry:n hallituksen puheenjohtaja ja PSOASin hallituksen jäsen.

Pauli Väisänen on ollut matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden eli Sigma-killan hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Parhaiten hänet tunnetaan Oulun yliopiston opintopistetalkoiden järjestämisestä. Hän on tuonut opiskelijoiden tietoisuuteen opintopistemäärät ja sen, miten ne vaikuttavat suoraan yliopiston saamaan rahoitukseen, ajatuksenaan tehdä yliopistosta parempi paikka opiskella. Nykyään hän toimii muun muassa tutkimusneuvostossa ja Oulun yliopiston hallituksessa opiskelijajäsenenä. Toisin kuin muilla I luokan ansiomerkin saaneilla, Väisäsellä ei ole  edustajisto-, hallitus- tai sidosryhmätaustaa.

Liisa Väisänen on toiminut aktiivisesti suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestön Suma ry:n hallituksessa ja toimihenkilönä. Vuonna 2013 hän oli Suma ry:n hallituksen puheenjohtaja. OYY:ssä hän on vaikuttanut edustajistossa ja HuKan ryhmänjohtajana. Vuonna 2014 hän oli OYY:n hallituksen jäsen, ja seuraavana vuonna hän toimi edustajiston varapuheenjohtajana. Väisäsellä on takanaan pitkä ura ylioppilaskunnan eri luottamustehtävissä. Syksyllä 2016 hän työskenteli OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan sijaisena.

Sanna Järvelä on toiminut 7 vuotta OYY:n inspehtorina, yhdyssiteenä ylioppilaskunnan ja yliopiston välillä. Hän on professori, dosentti ja kasvatustieteen tohtori, joka toimii Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa oppimisen ja opetuksen tutkimuksen professorina.

 

II luokan ansiomerkki

Toisen luokan ansiomerkki voidaan antaa tunnustuksena ylioppilaskunnan toimintaan ansiokkaalla tavalla osallistuneelle henkilölle. Merkki voidaan myöntää myös ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön hyväksi suoritetusta ansiokkaasta työstä.

Nico Numminen
Minna Koivunen
Maria Ronkainen
Taavi Saari

Nico Numminen oli mukana OYY:n vuoden 2015 hallituksessa, ja hän toimi myös hallituksen varapuheenjohtajana. OYY:n edustajistossa hän on toiminut kahtena kautena, joista vuonna 2016 edustajiston puheenjohtajana.

Minna Koivunen on toiminut aktiivisena journalistina sekä toimitusapulaisena Oulun ylioppilaslehdessä vuosina 2013-2015 ja päätoimittajana vuosina 2015-2017. Hän toimi päätoimittajana vaikeina aikoina ja osoitti suurta halua sekä innostusta kehittää lehteä, vaikka tiedossa oli lehden siirtyminen digitaaliseksi vuoden 2017 alusta alkaen.

Maria Ronkainen on vaikuttanut Finanssi ry:n hallituksessa, OYY:n edustajistossa ja vuonna 2016 OYY:n hallituksessa.

Taavi Saari on toiminut OYY:ssa valiokunta-aktiivina, edustajiston jäsenenä sekä tiedekuntansa aktiivisena hallinnon opiskelijaedustajana. Lisäksi hän on ollut ahkera toimija Oulun yliopiston Prosessikilta ry:ssä ja Oulun Teekkariyhdistyksessä.

 

III luokan ansiomerkki

Kolmannen luokan ansiomerkki voidaan antaa ylioppilaskunnan jäsenelle, joka on osoittanut kiitettävää aktiivisuutta ylioppilaskunnan toiminnassa. Merkki voidaan myöntää myös ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön toimintaan ansiokkaalla tavalla osallistuneelle henkilölle. Henkilö on itseoikeutettu III lk:n ansiomerkkiin, sen jälkeen kun hän ei enää ole oikeutettu kantamaan virkamerkkiä.

Kati Hannila
Joonas Kivioja
Terje Juutilainen
Tiina Strand
Jussi-Pekka Tolonen
Veera Alahuhta
Muusa Jyrkinen
Eero Huhtelin
Mikko Nenonen
Jesse Tenhunen
Joonas Kurtti
Olli Heikkilä
Jussi Kallio
Sauli Viinamäki
Jesse Hakala
Stiina Lehmus
Sonja Pikkupeura
Niina Voutilainen
Miika Tapaninen
Minna Pätsi
Jenni Kemppinen
Lauri-Pekka Roine
Ilkka Peuna
Olli Salmi
Anna-Leena Taskinen
Marko Saari
Juho Kiviniemi
Sanna Salomaa
Maaret Laakso
Oula Virtanen
Laura Koskela
Markus Seppälä
Aleksi Takala
Lauri Rannaste
Benjamin Michelin
Kaisa Mäkinen
Matias Nissinen
Petri M. Lehtonen
Henri Lahtinen
Salla Strand
Aleksi Poropudas
Mira Päätalo
Arttu Vilmi
Elisa Viljamaa
Essi Wallen
Mari Partanen
Miika Peitso
Senni Mäkelä
Anna Mäkinen
Outi Rinta-Homi
Tini Ruohola
Jali Moilanen
Elina Salo
Kai Kaltiola
Juha-Matti Tirilä
Elina Jaara
Eemil Tryyki
Jarkko Orava

 

Muokattu 27.2. kello 8.25. Korjattu Oulun teekkariyhdistyksen (OTY) ja Oulun yliopiston Prosessikilta ry:n kirjoitusasut.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun kv-maisteriohjelmiin 1425 hakemusta – pudotusta edellisvuodesta 15 prosenttia

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia. Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1. Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat. Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja […]

Oulun yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui tänä vuonna 1425 hakemusta. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 1673 kappaletta, eli määrä on laskenut edellisvuodesta 15 prosenttia.

Hakuaika syksyllä 2017 käynnistyviin maisteriohjelmiin päättyi keskiviikkona 25.1.

Maisteriohjelmien suosio vaihteli aloittain. Osa tekniikan alan kansainvälisistä maisteriohjelmista sai jopa aiempaa enemmän hakemuksia, kun osassa kauppatieteiden ohjelmia määrät laskivat.

Notkahdus hakemusmäärissä oli odotettavissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittävien lukuvuosimaksujen käyttöönoton vuoksi. Lukuvuosimaksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa, mutta siitä ylöspäin korkeakoulut voivat määritellä maksun suuruuden itse.

Oulun yliopistossa lukuvuosimaksu on maisteriohjelmasta riippuen 10 000–13 000 euroa. Opiskelija voi saada yliopistolta stipendin maksun kattamiseen.

EU- ja Eta-maiden hakijoiden osuus pienenikin hieman edellisvuodesta. Tänä vuonna EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden hakemuksia oli 87 prosenttia Oulun kv-ohjelmien hakemusten kokonaismäärästä. Viime vuonna vastaava osuus oli 92 prosenttia.

 

Päivitetty 30.1. Korjattu vuoden 2016 hakemusten määrä.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

OYY:n uuden hallituksen päätavoitteena yhteinen, rohkea ja avoin ylioppilaskunta

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituspaikat jakaantuivat tänä vuonna Humanistien ja kasvatustieteilijöiden (HuKa) ja Tekniikan ja talouden (TeTa) ryhmien kesken. Sama jako näkyy myös puheenjohtajapaikoissa: hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin taustaryhmä on TeTa, hallituksen varapuheenjohtajan Jenny Vaaran  ja edustajiston puheenjohtajan Susa Vikeväkorvan taustaryhmänä puolestaan on HuKa. Tuttuun tapaan tämän vuoden hallituslaisilla on jo monen vuoden kokemus opiskelijavaikuttamisesta, ja moni on tutustunut ylioppilaskunnan toimintaan myös […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituspaikat jakaantuivat tänä vuonna Humanistien ja kasvatustieteilijöiden (HuKa) ja Tekniikan ja talouden (TeTa) ryhmien kesken.

Sama jako näkyy myös puheenjohtajapaikoissa: hallituksen puheenjohtajan Joel Kronqvistin taustaryhmä on TeTa, hallituksen varapuheenjohtajan Jenny Vaaran  ja edustajiston puheenjohtajan Susa Vikeväkorvan taustaryhmänä puolestaan on HuKa.

Tuttuun tapaan tämän vuoden hallituslaisilla on jo monen vuoden kokemus opiskelijavaikuttamisesta, ja moni on tutustunut ylioppilaskunnan toimintaan myös OYY:n edustajiston jäsenenä.

Aiempi kokemus opiskelijavaikuttamisesta on tänä vuonna tavallistakin tärkeämpää, sillä vuosi 2017 on OYY:ssä erittäin kiireinen. Agendalla ovat muun muassa kunta- ja edustajistovaalit ja ylioppilaskunnan organisaatiouudistus.

Hallitus ei haasteiden edessä vapise, vaan on yksimielinen siitä, miltä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tulisi näyttää vuonna 2018.

”Tavoite on, että kun ihmiset puhuvat OYY:stä, he tarkoittavat sillä koko ylioppilaskuntaa,  eivät ainoastaan ylioppilaskunnan toimiston väkeä”, tiivistää hallituksen jäsen Aleksi Hursti.

Oulun ylioppilaslehti pysäytti kiireisen hallituksen hetkeksi tutustuakseen tarkemmin tämän vuoden vallankäyttäjiin.

 

1. Millainen on aiempi taustasi opiskelijavaikuttajana?

2. Mitä asioita tulit tekemään ylioppilaskuntaan?

3. Millainen OYY on hallituskautesi jälkeen vuonna 2018?

4. Opiskelijapolitiikassa tehdään paljon kovia päätöksiä, joiden taustalla voi olla suhmurointia, kompromisseja ja pettymyksiä. Onko opiskelijapolitikointi kyynistänyt sinua?

5. Millä keinoilla jaksat läpi hektisen hallitusvuoden? 

 

Hallituksen puheenjohtaja Joel Kronqvist, TeTa, 23

Opiskelee konetekniikkaa neljättä vuotta

1. Jo toisena opiskeluvuonna vuonna 2015 lähdin Koneinsinöörikillan hallitukseen yrityssuhdevastaavaksi. Se kävi vähän puolivahingossa, kaveri sai siihen pestiin puhuttua. Sitten innostuin vaikuttajatoiminnasta itsekin. Seuraavana vuonna hain killan puheenjohtajaksi, jonka lisäksi minut valittiin edustajistoon ja talousvaliokunnan puheenjohtajaksi. Vuosi 2016 olikin aika tiukka vuosi! Sen myötä kiinnostuin kiltatoiminnan jälkeisestä opiskelijavaikuttamisesta, ja halusin pyrkiä edelleen eteenpäin. Koska minulla ei ollut erityistä sektoreita koskevaa kiinnostusta ja pidin puheenjohtajan työstä, hallituksen puheenjohtajan paikka oli luonnollinen valinta.

2. Olen tullut ylioppilaskuntaan kehittämään itseäni ihmisenä ja johtajana. Tavoitteenani on se, että ylioppilaskunta nähtäisiin paikkana, jossa on hyvä työskennellä, ja joka olisi jäsenistölleen merkityksellinen. Haluan, että jäsenistö näkee jäsenmaksunsa arvon. Tärkeää on myös se, että jäsenistö tietäisi, mitä työtä tällä tehdään. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on myös kasvattaa meitä jäseniä, se on tavallaan paikka harjoitella yhteiskunnallisia taitoja.

Ylioppilaskuntaa on joskus kritisoitu siitä, että se olisi pelkkä poliittisten broilereiden kasvatuspaikka. Mutta miksi politiikkaa pidetään pahana? Se on yhteisten asioiden hoitamista, vaikutustyötä. Ylioppilaskunta on loistava paikka ymmärtää erilaisia organisaatioita. Se,  että pääsen näin nuorena johtamaan tällaista organisaatiota, on aivan uniikki kokemus.

3. Tänä vuonna erityisen tärkeää on pitkäjänteinen vaikuttaminen. Kuntavaikuttaminen ei saa jäädä vaan vaalivuoden asiaksi, vaan tarkoituksena olisi olla jatkuvasti yhteydessä kaupungin päättäjiin. Toinen asia koskee ylioppilaskunnan organisaatiota. Sektoriorganisaatio on ollut käytössä iät ja ajat, mutta tavoite on, että organisaatiomuutoksen myötä tämän vuoden jälkeen ylioppilaskunta-organisaatio olisi joustavampi, ja mahdollistaisi opinnot ja joustavan työskentelyn.  Ylioppilaskunnassa tulisi keskittyä toiminnan kannalta tärkeisiin asioihin, ei hallintotyöhön.

4. Minua ei saa helposti kyyniseksi. Olen ikuinen optimisti, ja uskon ihmisiin.

5. OYYssä tapahtuu paljon ja toimisto on erittäin vauhdikas työympäristö. Haen tasapainoa tähän huolehtimalla henkilökohtaisesta elämästä, kuten parisuhteesta ja kavereista. Pyrin myös urheilemaan mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolisesti ja olen todennut sen erittäin hyväksi tavaksi lieventää stressiä.

 

Hallituksen varapuheenjohtaja Jenny Vaara, HuKa, 26

Opiskelee kasvatustieteitä neljättä vuotta, vastuualueina OYY:n organisaatiomuutos ja jäsenpalveluiden kehittäminen

1. Lähdin heti fuksina mukaan ainejärjestöni Motivan toimintaan. Olin sen hallituksessa kolme vuotta, tapahtumavastaavana, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Sen jälkeen tuntui, että olen antanut kaikkeni sille järjestölle. Sen vuoksi hain syksyllä 2015 ylioppilaskunnan edustajistoon. Edaattorin pestin lisäksi minulle on kertynyt erilaisia hallinnon opiskelijaedustajan eli hallopedin paikkoja, olen esimerkiksi koulutuksen johtoryhmän jäsen. Lisäksi olen esimerkiksi Oulun ylioppilasavun hallituksessa. Nämäkään paikat eivät vielä riittäneet, joten hain OYY:n hallitukseen. Asenteenani on, että opiskeluajoista pitää ottaa kaikki mahdollinen ilo irti!

2. Olen tullut kehittämään ylioppilaskunnan toimintaa sellaiseen muotoon, että jatkossakin opiskelijoiden olisi hyvä opiskella. Mielestäni ylioppilaskunnan organisaation tulisi toimia niin, että sen rakenteet on muutettavissa ja kehitettävissä, niihin pääsisi aina mukaan, jos kokee että haluaa päästä vaikuttamaan.

3. Tavoitteeni on, että vuonna 2018 OYY on entistä lähestyttävämpi ja rohkeampi. Tulevaisuuden OYY uskaltaisi toimia entistä rohkeammin keskustelunavaajana ja ravistelijana. Rohkeuden tulisi näkyä myös siinä, miten otamme kritiikin vastaan. Kritiikki auttaa arvioimaan omaa toimintaamme entistä paremmin. Edustamme kuitenkin niin isoa porukkaa, että jos emme itse kestä kritiikkiä, se on huono suunta.

4. Opiskelijavaikuttaminen ei ole kyynistänyt minua, uskon edelleen parempaan huomiseen! Totta kai prosessit on usein hitaita ja viestintä on vaikeaa, ja se turhauttaa.  Asenteeni on, että kyllä tästä aina päästään eteenpäin.

5. Olen juuri aikatauluttamisen kanssa kipuillut opinnoissani todella monta kertaa, mutta tämän vuoden jälkeen lupaan olla maailman paras ajanhallitsija. Tiedän, että vuoden aikana tulee tilanteita, joissa tulee miettiä kaikki uudestaan ja priorisoida joku tehtävä ensin. Hektisyyden keskellä luopumista tulee myös harkita. Se vain ei saa käydä jaksamisen ehdoilla. Lupaan edelleen löytää omaa aikaa, urheilla, syödä ja nukkua riittävästi. Jos niillä ei hyvä tule, niin ei millään.

 

Miina-Anniina Heiskanen, TeTa,30

Opiskelee markkinointia kauppakorkeakoulussa, vastuualueina kampuskehittäminen ja Annos 57-vuosijuhlat

1. Olen toiminut Finanssi ry:n hallituksessa kahtena vuonna, vuonna 2007 tiedotusvastaavana ja 2008 projektivastaavana. Opiskellessani vuosina 2008-2013 tanssinopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa istuin Osakon edustajistossa yhden kauden verran. Kun palasin yliopistolle, hain ja tulin valituksi OYY:n edustajistoon syksyllä 2015. Lisäksi olen toiminut markkinoinnin opetuskehitystyöryhmässä ja kauppakorkeakoulun koulutustoimikunnassa. Tällä hetkellä olen yliopistokollegion opiskelijajäsen, Oulun yliopiston hallituksen rekrytointityöryhmän jäsen ja mukana myös opiskelutilojen tilatyöryhmissä.

2. Haluan tehdä työtä OYY:n arvojen mukaisesti, opiskelijan hyvän elämän eteen. Olen tekijäluonne: tämän vuoden ajan keskityn parantamaan maailmaa ylioppilaskunnassa.

3. Toivon, että vuonna 2018 OYY on meidän kaikkien yhteinen ylioppilaskunta, ja jokainen opiskelija todella kokee olevansa OYY:läinen. Samalla OYY:ssä ollaan avoimempia ja vaikuttavampia: olemme Oulussa merkittävä taho, joka uskaltaa käydä rohkeaa keskustelua eri sidosryhmien kanssa.

Kuntapäättäjät kuuntelevat ylioppilaskuntaa nytkin jo aika hyvin, eli vaikutuskanavat ovat olemassa. Aina voi silti olla vähän paremmin! Uskon, että tämän vuoden joulukuussa olemme saaneet hallituksena paljon aikaan, ja olemme laatineet myös hyviä suuntaviivoja meitä seuraavalle hallitukselle.

4. Olen ikuinen optimisti, minua ei saa helpolla kyynistymään ja lannistumaan. Tämän vuoden jälkeen tilanne ei tule muuttumaan.

5. Vapaa-ajallani käyn kuntosalilla ja tanssimassa ja vietän aikaa ystävieni kanssa. Lisäksi pääsen poliittisen järjestötoiminnan kautta matkustamaan jonkin verran, ja nämä reissut toimivat samalla mukavina irtiottoina arjesta.

 

Roosa Pitkänen, HuKa, 24

Opiskelee musiikkikasvatusta neljättä vuotta, vastuualueina OYY:n organisaatiomuutos, kuntavaalit ja Amazing Oulu

1. Olen ollut mukana erilaisissa oppilaskunta- ja ainejärjestöhommissa aina yläkouluvuosista asti. Nyt olen OYY:n hallitustyön lisäksi mukana musiikkikasvatuksen opiskelijoiden Mukava ry:n hallituksessa rahastonhoitajana. Lisäksi olen Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL) Oulun aluetoimija. Vaikka monenlaisissa järjestöhommissa olen ehtinytkin olla, edustajisto- tai jaostotoiminnassa en ole ollut mukana. Tähän mennessä opiskeluissa on ollut niin kiireellistä, että aivan kaikkialle en ole revennyt.

2. Haluaisin aktivoida opiskelijoita innostumaan kuntavaaleista. Tavoitteena olisi  saada opiskelijat ymmärtämään sen, miten tärkeää kuntavaaleissa äänestäminen on. Toisena tavoitteena on tehdä OYY:stä riviopiskelijalle positiivisella tavalla näkyvämpi. Haluaisin ylipäänsä luoda opiskelijavaikuttamisesta riviopiskelijalle aiempaa positiivisempaa kuvaa. Nyt ehkä joistakin tuntuu, että järjestöissä päättävät vain vanhat järjestöjäärät.

3. Tavoite olisi, että ensi vuoteen mennessä olisimme luoneet uudesta OYY:n projektiorganisaatiosta toimivan konseptin. Toivon myös, että OYY:n eri valiokuntiin ja jaostoihin tulisi jatkossa paljon kiinnostuneita hakijoita. Siihen liittyen olisi tärkeää se, että ylioppilaskuntatoimintaan lähtemiseen olisi aiempaa matalampi kynnys. Ei koettaisi, että apua, täällä vaan politikoidaan. Toivon myös avoimempaa ja kansainvälisempää OYY:tä. Viestinnän tulee olla suunnattuna kaikille opiskelijoille, ja tietoa toiminnasta on oltava helposti saatavissa.

4. En missään nimessä, enkä aiokaan kyynistyä. Olen ikuinen optimisti. Joskus voi olla hetken aikaa pessimistinen asenne, mutta optimisti olen pohjimmiltani.

5. Läpi hektisen hallitusvuoden jaksan hyvin suunnitellun aikataulun ansiosta ja osaamalla sanoa ei silloin kun siltä vähänkään tuntuu. Perfektionistina pitää aika ajoin muistaa olla armollisempi itselle, ja viettää vapaa-aikaa mieluisten asioiden parissa. Läheiset, hyvä ruoka, hyvät yöunet ja liikunta ovat perustavanlaatuisia kannattelevia voimia.

 

Aleksi Hursti, TeTa, 27

Opiskelee ympäristötekniikkaa kuudetta vuotta, vastuualueina OYY:n jäsenpalveluiden kehittäminen, kampuskehittäminen

1. Aloitin Ympäristörakentajakillan hallituksessa vuonna 2013 isäntänä, sen jälkeen olen toiminut killassa 2014 fuksivastaavana ja vuonna 2015 puheenjohtajana. Vuonna 2015 olin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) hallituksessa opiskelijajäsenenä ja Tekniikan Akateemiset TEK:in kiltayhdyshenkilönä.

2. Haluan, että opiskeluaika on jatkossakin elämän parasta aikaa. Tavoitteenani on myös tehdä OYY:n työtä tunnetummaksi riviopiskelijan keskuudessa.

3. Tavoite on, että kun ihmiset puhuvat OYY:stä, he tarkoittavat sillä koko ylioppilaskuntaa,  eivät ainoastaan ylioppilaskunnan toimiston väkeä.

4. En ole vielä kyynistynyt. Kyllä kaikki on tähän mennessä saatu aina sujumaan.

5. Kiireestä selviää siten, ettei oteta liian vakavasti asioita ja muistetaan pitää huolta itsestä fyysisesti ja henkisesti.

 

Kalle Parviainen, HuKa, 30

Opiskelee englantilaista filologiaa viidettä vuotta, vastuualueina OYY:n jäsenpalveluiden kehittäminen, kampuskehittäminen ja jatko-opiskelijan hyvä elämä

1. Heti fuksina keväällä 2013 lähdin mukaan ainejärjestöni Verban hallitukseen fuksivastaavaksi. Sittemmin olen ollut Verbassa monessa roolissa, ja sen lisäksi vuonna 2014 Humanistisessa Killassa tiedotusvastaavana. Edustajistoon minut valittiin syksyllä 2015. Olen lisäksi hallinnon opiskelijaedustajana humanistisen tiedekunnan tiedekuntahallituksessa

2. Ylioppilaskunnassa haluan ennen kaikkea luoda yhteisöllisyyden kokemusta. Itse koen vahvasti kuuluvani omaan yliopistoon, ylioppilaskuntaan ja ainejärjestöön, ja toivon, että se näkyy myös omasta toiminnastani. Haluan omalla esimerkilläni näyttää, kuinka opiskeluajasta saa järjestötoiminnalla paljon enemmän irti. Vaikka opintoaikoja lyhennetään ja tukikuukausia vähennetään, haluan silti kannustaa opiskelijoita lähtemään rohkeasti mukaan järjestötoimintaan.

3. Tärkein tavoitteeni on luonnollisesti oman toimintasuunnitelmaprojektin vetäminen. Tavoite on se, että ylioppilaskunta tulisi kaikille opiskelijoille tutuksi: OYY tarkoittaa meitä kaikkia, jatko-opiskelijoita unohtamatta.

4. Edellinen OYY:n pääsihteeri Eero Manninen kehotti kiitospuheessaan olemaan kyynistymättä. Sanotaan näin, että minulla on optimistin näkemys pessimistisyyteen. Oletan etukäteen hommien menevän huonosti,  jotta voin yllättyä positiivisesti! Yritän aina nähdä positiiviset puolet huonessakin: vaikka kaatuisin ja katkaisisin käteni, olisin silti iloinen siitä, että onneksi en katkaissut kuin vain yhden käden.

5. Hallitusvuoden läpi jaksan tekemällä jakoa luottamustoimen ja vapaa-ajan välille. Työpuhelinta ei ole pakko vilkuilla iltamyöhällä: kun lähden toimistolta, vaihdan pääasiassa vapaalle. Vapaa-ajalla tykkään lukea kirjoja, kuunnella paljon musiikkia ja harrastaa liikuntaa.

 

Kaisa Tervahauta, HuKa, 29

Opiskelee viidettä vuotta pohjoismaista filologiaa, vastuualueina kampuskehittäminen, Vulcanalia ja kuntavaalit

1. Olen humanistisen tiedekunnan koulutustoimikunnan varajäsen. Sinne minua veti halu vaikuttaa opetuksen laatuun, halusin korjata omissa opinnoissani huomaamiani epäkohtia. Vuonna 2016 olin YK-yhdistyksen puheenjohtaja ja 2014-2016 ESN Oulun hallituksen jäsen. Kansainvälisten opiskelijoiden kanssa tehty työ on ollut hauskaa ja sivistävää, ja toivon kovasti, että heitä on Oulussa jatkossakin. Toivon myös, että heidät integroidaan aiempaa paremmin suomalaiseen opiskelijakulttuuriin.

2. Vastuullani ovat kuntavaalit ja kv-jaoston vetäminen. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ylipäänsä, ja siksi on mukava ajaa opiskelijan asiaa. Yhtenä tavoitteena olisi saada opiskelijan hoksaamaan, että hän on myös kuntalainen ja kansalainen. Ylioppilaskunnan vaikutustyön kunta-asioissa tulisi jatkua myös vaalien jälkeen. Toki myös Vulcanalia isona tapahtumana vie paljon aikaa erityisesti lukuvuoden alussa.

3. Haluan kehittää ylioppilaskunnan viestintää kansainvälisemmäksi. Viestintää tulisi tehdä enemmän ja paremmin myös englanniksi. Pidän myös OYY:n jäsenpalveluiden kehittämisprojektia tärkeänä, ja todella toivon, että se jättää jälkensä. Toivon ylioppilaskuntaan lisää yhteisöllisyyttä, ja sitä, että OYY nähtäisiin hyödyllisenä ja opiskelijaa varten olevana järjestönä, ei poliittisten broilereiden kasvatuspaikkana.

4. En ole optimisti, mutta en ole pessimistikään, vaan olen realisti. Yritän aina parhaani, mutta valmistaudun myös siihen, että kaikki ei aina mene putkeen. Se täytyy aina hyväksyä, että yhdessä ihmisten kanssa toimiessa kaikkia omia juttujaan ei aina saa läpi.  En kuitenkaan epäile, ettemmekö pystyisi tekemään yhdessä hyviä juttuja.

5. Kiireisestä vuodesta selviämisessä perhe ja parisuhde on tärkeä tuki. Haluankin kiittää uskomatonta aviomiestäni kaikesta tuesta ja kannustuksesta.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Linnanmaalla tulevaisuudessa 20 000 opiskelijaa

Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät Linnanmaan yliopistokampukselle. Ammattikorkeakoulu muuttaa humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan tiloihin, joten humanistit ja kasvatustieteilijät joutuvat muuttamaan keskusaulan tietämille. Muuttouutinen on herättänyt monessa opiskelijassa huolta tiedekuntien tulevaisuudesta. Rehtori Jouko Niinimäki sanoo, että yksikään yliopiston tiedekunta ei ole lakkautusuhan alla.

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Minna Koivunen

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hallitus on päättänyt, että Oamkin Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät Oulun Linnanmaalle.

Oamk vuokraa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK) noin 23 000 neliön tilat Linnanmaan pohjoisosasta humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan päädystä.

Linnanmaalle muuttavat tekniikan, luonnonvara-alan, kulttuurin ja liiketalouden alat.  Sosiaali- ja terveysalan opetus jatkaa Kontinkankaan kampuksella.

Oamkin pääasiallinen muuttovuosi on 2019. Sitä ennen SYK peruskorjaa Oamkin käyttöön tulevat tilat.

Yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen mukaan muutosta oli alustavasti keskusteltu jo viime vuonna, joten lokakuun lopun uutinen ”ei tullut ihan puun takaa.”

”Toivoin, että he päätyisivät tähän ratkaisuun, molemmat vaihtoehdot olivat mahdollisia loppuun asti.”

Oamkin rehtorin Jouko Paason mukaan päätöksestä hyötyvät nyt molemmat, sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu.

”Tässä on mahdollisuus luoda korkeakoulukampus, joka on kaikissa suhteissa huippuhyvä, sekä opiskelijoiden että tuloksellisuuden kannalta.”

 

Humanistit ja kasvatustieteilijät muuttavat

Muuton myötä humanistit ja kasvatustieteilijät siirtyvät yliopiston vanhalle puolelle Virransillan ja ATK-kadun väliselle alueelle.

Tiedekuntien tarkka sijoittuminen on vielä mysteeri. Yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan yksityiskohdista on vielä vaikea puhua, sillä muuttoa koskevat suunnitelmat ovat alkuvaiheessa.

Hän ei esimerkiksi osaa sanoa sitä, kuinka paljon neliöitä tiedekunnat toiminnalleen vaativat. Kiurun mukaan tavoitteena olisi se, että humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta olisivat edelleen omia kokonaisuuksiaan, eli niitä ei paloiteltaisi pieniin osioihin ympäri Linnanmaata.

”Tämä on nyt hyvin tuore asia. Pitää muistaa, että pääasiallinen muuttovuosi on 2019. Siihen mennessä saadaan mahdollisimman hyvät tilat. Korostan, että kaikki voivat olla rauhallisella mielellä ja opiskella nykytiloissa. Vuoteen 2019 on pitkä aika, meillä on hyvin aikaa suunnittelulle.”

Muuton jälkeen yhteiskampuksella opiskelee ja työskentelee noin 20 000 henkeä. Korkeakoulujen yhteiskäyttöön tulevat muun muassa tiedekirjasto Pegasus ja kampuksen ravintolat.

Kiuru ei osaa vielä sanoa, tarvitaanko Linnanmaalle lisää ravintoloita tai kirjastoja.

”Ravintola- ja kirjastokapasiteetti mietitään huolella, kunhan suunnitelma etenee.”

Oamkin rehtorin Jouko Paason mukaan korkeakoulut ovat sopineet tilojen yhteiskäytöstä noin kolmen ja puolen tuhannen neliön osalta. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi laboratorioiden käytössä, sillä niitä tarvitaan myös ammattikorkean tekniikan ja luonnonvarojen opinnoissa.

”Meiltä löytyy auto- ja rakennuslaboratorioita, joita yliopistolla ei ole, ja yliopistolla on hienot kemian laboratoriot, joita me voimme hyödyntää.”

”Linnanmaalle ei tarvitse rakentaa kalliita kirkkosaleja, sillä kirkkomusiikin koulutus lakkautetaan. Musiikkipedagogikoulutukselle on Linnanmaalla tulossa koulutuksen vaatimat tilat. Tanssinopettajien tilojen pohdinta on vielä kesken. On mietitty, että tanssijat voisivat käyttää joko tanssikoulujen tiloja harjoitteluunsa, tai mahdollisesti myös Linnanmaalta voi löytyä tiloja.”

 

Muutto herättää myös pelkoa

Oamkin muutto on herättänyt opiskelijoissa ristiriitaisia tuntemuksia. Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) toivottaa Oamkin tervetulleeksi Linnanmaalle. Kannanotossaan OYY näkee muutoksen positiivisena asiana Oulun kehitykselle ja opintoalojen yhteistyölle.

Samaten Oamkin opiskelijakunta OSAKO suhtautuu muuttoon positiivisesti, kunhan opiskelijoiden palvelut turvataan, sanoo hallituksen puheenjohtaja Toni Hyvönen.

Humanistisen Killan puheenjohtajan Mari Partasen mukaan muutto ei ole lähtökohtaisesti paha asia, mutta sen vaikutukset pelottavat. Hän ihmettelee, miten asiasta on voitu päättää, ennen kuin muuttajien sijoituspaikka on selvillä.

”Mielestäni olisi ollut suotavaa pohtia etukäteen sitä, minne mahdutaan, ja voiko meitä sijoittaa yhdelle alueelle, että olisimme edelleen yhtenäinen tiedekunta.”

Partanen pitää päätöstä Oamkin sijoitusta arvovalintana.

”Siitä näkyy se, ketkä ovat tärkeitä ja kenestä pidetään. Tiiviimpi yhteistyö voi kyllä avata hyviä mahdollisuuksia, eikä muutto ole paha asia sinällään, mutta nyt sitä ollaan tekemässä humanistien ja kasvatustieteilijöiden kustannuksella.”

Partasen mukaan tiedekunnassa pelätään jopa humanististen alojen lopettamista.

”Viimeaikaiset mullistukset, kitsas tiedotus ja päätöksenteko suljettujen ovien takana ovat luoneet pelkoa siitä, onko tässä todellisuudessa kyse tiedekunnan alasajosta. HuTK on edullinen ja tuottelias tiedekunta ja tärkeä osa monitieteistä yhteisöä, ja sen alasajolla ei voitettaisi mitään.”

Myös yliopiston tiedotus saa kritiikkiä, sillä muuttoon liittyvästä päätöksenteon etenemisestä on kuultu lähinnä sanomalehti Kalevan kautta.

”Ulkoisessa viestinnässä on annettu kuva, että kaikki olisivat innoissaan muutosta. Se ei pidä paikkaansa, ja sen kuuleminen tuntuu aika absurdilta. Asia aiheuttaa myös paljon huolta ja murhetta.”

Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden Olo ry:n puheenjohtaja Ville Saviluodon mukaan Oamkin muutossa on hyviä puolia, mutta Partasen tapaan hän kritisoi asiasta tiedottamista.

”Vaikka muutosta on huhuiltu pitemmän aikaa, lopullinen päätös tuli käsittääkseni yllätyksenä niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille. Ymmärrän yhteisen kampusalueen ajamisen, mutta samaan aikaan kyseenalaistaisin sitä, miten hiljaisuudessa tämä päätös on viety läpi.”

Saviluotoa mietityttää se, millaiset ovat uudet taito- ja taideaineiden opetuksen tilat.

”Muutto ei saa olla tekosyy tilojen heikentämiselle tai pienenemiselle. Opiskelijat ja henkilökunta tulisi osallistaa alusta asti tilojen suunnitteluun, jotta ne opiskelijamäärien kasvaessa palvelisivat  nykyisiä ja tulevia tarpeitamme. ”

Humanistisen tiedekunnan dekaani Paula Rossi suhtautuu muuttouutisiin positiivisemmin.

”Nyt otetaan rauhallisesti. Kaikki on vielä kesken, ja hyvässä yhteistyössä suunnitellaan johdon kanssa. Työntekijöitä ja opiskelijoita kuullaan. Tässä on paljon hyvää, esimerkiksi yhteistyömahdollisuuksia”, Rossi kertoi tekstiviestillä.

Onko huoli tiedekunnan alasajosta perusteltua?

”Ei todellakaan ole. Päinvastoin. Me vahvistumme, olemme monessa mukana”, Rossi vastasi.

Samaa vakuuttaa Jouko Niinimäki.

”Mikään tiedekunta ei ole lakkautusuhan alla, eli humanistien ei tarvitse olla asiasta ollenkaan huolissaan. ”

 

Miten käy Humuksen ja OLOhuoneen?

Yksi ratkaistava arvoitus on se, minne Humanistisen Killan omistama Humus-kahvila ja Oulun Luokanopettajaopiskelijoiden OLOhuone-kahvio sijoittuvat.

Mari Partasen mukaan Humuksen säilyminen on Killalle taloudellisesti erittäin tärkeää. Sen tuottoja käytetään muun muassa graduapurahojen jakamiseen. Rahan lisäksi Humuksella on sosiaalinen merkitys.

”Humus on humanistien yhteisöllisyyden kehto, jossa humanistiopiskelijat ja henkilökunta tapaavat toisiaan. Nyt pohditaan sitä, löytyykö vanhalta puolelta asianmukaiset tilat. Toistaiseksi yliopiston johto ei ole ollut kiinnostunut asiasta. ”

Kahviloiden tulevaisuudesta ei tiedä Essi Kiurukaan.

”Lähtökohtana on se, että ne tilat luovutetaan Oamkin käyttöön. Mutta Humus on yhtenä asiana sellainen, joka pitää ottaa huomioon. Kuppilan tilanne ja sijoittuminen varmasti huomioidaan. Mutta vielä on aikaa miettiä sitä, miten se jatkaa elämäänsä ja toimintaansa”, Kiuru toteaa.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Paremmat opintojaksokuvaukset, parempi CV

Opiskelijoiden työelämävalmiudet paranisivat, jos opintojaksokuvaukset tehtäisiin nykyistä huolellisemmin. Näin arvioi vuoden lopulla työnsä päättävä TERÄ-hanke.

TEKSTI Ville Koivuniemi

KUVAT Minna Koivunen

Tähän alkuun voisi kaivaa ”varoittavan” yksittäisen esimerkin jonkin Oulun yliopiston opinto-oppaan opintojakson tavoitteista ja sisällöstä. Etenkin osaamistavoitteiden suhteen ongelma on kuitenkin niin laaja, että yksittäisen esimerkin nostaminen esiin ei palvelisi tarkoitustaan.

Yksittäiset opintojaksokuvaukset kertovat napakasti kunkin opintojakson sisällöistä, mutta kokonaisuus muodostaa ongelman etenkin työtä hakevan ja vähänlaisesti työkokemusta omaavan opiskelijan näkökulmasta.

Ongelma konkretisoituu siinä hetkessä, kun opintojensa loppusuoralla oleva tai vastavalmistunut opiskelija yrittää hahmotella töitä etsiessään ansioluetteloonsa, mitä kaikkea työelämän kannalta olennaista osaa.

”Opiskelijan työllistymisen näkökulmasta olisi tärkeää, että hän osaisi sanoittaa ja markkinoida muutakin kuin substanssiosaamistaan, TERÄ – työelämäyhteistyötä tukevat rakenteet -strategiahankkeen puheenjohtaja”, professori Maria Kääriäinen sanoo.

Muulla kuin substanssiosaamisella Kääriäinen viittaa yleisiin työelämätaitoihin. Ne voivat olla esimerkiksi neuvottelu-, verkostoitumis- ja ryhmätyötaitoja. Niitä kyllä oppii systemaattisesti osana yliopisto-opintoja, mutta yksittäisistä opintojaksokuvauksista tai edes tutkintokuvauksista ne eivät välttämättä tule esiin – ja se on ongelma.

”Opiskelijan on hankalampi tunnistaa monipuolisesti osaamistaan, jos sitä ei sanota osaamistavoitteissa”, Kääriäinen toteaa.

Samaa viestiä kertoo oikeastaan mikä tahansa työnhakuopas: etenkin vastavalmistuneilla on vaikeuksia kirjoittaa osaamistaan auki sellaiseen muotoon, että rekrytoija pääsee heti kärryille siitä, millaista osaamista työntekijällä on.

Se että osaamista ei kuvata opintojaksojen kuvauksissa, ei tietenkään tarkoita, etteikö opiskelijoilla tuota osaamista olisi, ja etteikö opiskelijoilla olisi mahdollisuutta tuota osaamista sanoittaa esimerkiksi CV:n muotoon.

Mutta jos tutkintojen ja yksittäisten opintojaksojen kuvauksissa olisi kerrottu selkeämmin ja laajemmin, millaista osaamista opintojen aikana karttuu, siitä olisi kaikille hyötyä, Kääriäinen muistuttaa. Hänen mukaansa hyöty näkyisi myös siinä, että opiskelijat näkisivät jo opintojaksokuvauksen luettuaan, miksi opintojaksolla käytetään tiettyä opetusmenetelmää, kuten esimerkiksi ryhmätyötä.

Varsinkin teoreettisten alojen ongelma

Samaa mieltä opintojaksokuvausten puutteellisuudesta on Kääriäisen kanssa TERÄ-hankkeessa sekä ESR-rahoitteisessa Tyyli – työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin -hankkeessa mukana oleva Oulun yliopiston suunnittelija Tytti Tenhula.

Ongelma opintojaksokuvausten laadussa koskettaa nopeasti vilkaistuna etenkin yliopiston teoreettisimpia aloja kuten humanistista tiedekuntaa ja luonnontieteellistä tiedekuntaa.
”Mutta ei ole sellaista alaa, jossa asia olisi täysin kunnossa ja enemmän ei voitaisi tehdä”, Tenhula sanoo.

Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin sanoa, että selvemmin tiettyihin ammatteihin valmistavilla koulutusaloilla työelämäyhteydet ovat jatkuvasti ja luonnollisesti osa opetusta. Esimerkkeinä tällaisista aloista voisi mainita lääketieteen lisensiaatin opinnot sekä luokanopettajakoulutuksen.

Toki opintojaksokuvausten olisi hyvä olla nykyistä paremmassa kunnossa muistakin syistä kuin pelkästään siksi, että opiskelijat voisivat siten kirjoittaa helpommin parempia ansioluetteloja.

”Jos ajattelee opiskelijaa, joka valikoi tulevia kurssejaan, ihan jo oppimisen näkökulmasta on tärkeää, että kursseilla annettu opetus ja opintojaksojen kuvaukset vastaavat toisiaan”, Kääriäinen toteaa.

Kaikilla varaa parantaa

Tämän vuoden alussa alkanut ja vuoden loppuun saakka toimiva TERÄ-hanke on kartoittanut Oulun yliopiston työelämäyhteyksiä. Eroja eri alojen välillä löytyy, mutta Kääriäisen mukaan kaikilla aloilla olisi parantamisen varaa.

Opintojaksokuvausten lisäksi tärkeää olisi, että eri alojen työelämäyhteydet kirjattaisiin myös osaksi opetussuunnitelmia, joita tehdään parasta aikaa ensi vuodelle. Kun kuvaukset vastaavat täysin opetusta, niistä on maksimaalinen hyöty myös opiskelijalle, joka esimerkiksi pohtii, mitä vapaavalintaisia opintoja ottaisi osaksi kurssitarjontaansa.

”Me TERÄ-hankkeessa tarkastelemme opintojaksokuvauksia ja opetussuunnitelmia sekä annamme rakentavaa palautetta. Viime kädessä vastuu on tutkinto-ohjelmilla”, Maria Kääriäinen toteaa.

Työelämän ja Oulun yliopiston välistä yhteyttä tarkasteltaessa opintojaksokuvaukset ovat luonnollisesti vain pieni osa kokonaisuutta. Niiden saattaminen ajan tasalle on kuitenkin toimenpiteenä varsin kustannustehokas.

Paljon myös tehdään

Paljon muutakin kuitenkin tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi TYYLI-hankkeen tiimoilta Tytti Tenhula on erityisen iloinen siitä, että sen pohjalta syntyneet hankkeet ovat konkreettisia ja ne on suunniteltu suoraan tiedekuntien erilaisia tarpeita silmällä pitäen.

Yhdessä pilotissa yhdistyy poikkitieteellisyys, työelämälähtöisyys ja kesäopinnot. Siinä nelihenkiset arkkitehtuurin ja tekniikan opiskelijat suunnittelivat työryhminä Oulun kaupungille pyöräilykatoksia. Tiivistetysti sanottuna arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat ja tekniikan opiskelijat tekivät lujuuslaskelmia.

Jonkin ryhmän suunnitelma saattaa poikia jopa sopimuksen Oulun kaupungin kanssa, mutta joka tapauksessa opiskelijat saivat oikean työelämän tilannetta vastaavan tilaajan, opintopisteitä, kokemuksen poikkitieteellisyydestä ja tekemistä kesälle.

Luonnontieteen opiskelijoiden työharjoittelukäytäntöjä on puolestaan muutettu entistä enemmän sellaiseen suuntaan, että harjoittelun jälkeen mahdollisimman monelle opiskelijalle leviäisi tietoa ja tuoretta kokemusta siitä, millaisia erilaisia harjoittelumahdollisuuksia opinnot tarjoavat.

Käytännössä kaikki selvitykset ja tutkimukset osoittavat, että opintojen aikaiset yhteydet työelämään parantavat työllistymismahdollisuuksia yksittäisen opiskelijan kohdalla merkittävästi.
”Oulun yliopistossakin hirveän monella ne kontaktit, joiden kautta saadaan ensimmäiset työpaikat, on hankittu jo opiskeluaikana”, Tenhula sanoo.

Työelämäyhteyksien parantaminen on kaikkien yliopistojen intressi jo pelkästään inhimillisten syiden ja kunkin yliopiston legitimiteetin kannalta. Entistä tärkeämpää se on tulevaisuudessa myös yliopistojen rahoituksen vuoksi.

Sanni Grahn-Laasonen asetti kesällä työryhmän, jonka tavoitteena on, että korkeakoulujen rahoitusmallissa korkeakouluja palkittaisiin tulevaisuudessa osittain koulutustasoa vastaavan työllistymisen mukaisesti. Suunnitelmissa on, että tuo rahoituskriteeri otettaisiin käyttöön vuodesta 2019 alkaen.

Ville Koivuniemi

Freelancer-toimittaja. Twitter: @VilleKoivuniemi

Lue lisää: