Jutut kategoriassa Opiskelu - Sivu 4 32:stä

Oulun ylioppilaslehti hakee toimitusharjoittelijaa – hae paikkaa 27.8. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa palkalliseen harjoitteluun. Harjoittelunjakson kesto on 10 viikkoa. Haku on avoinna 7.8.-27.8.2023. Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja […]

Opiskelu Työelämä Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa palkalliseen harjoitteluun. Harjoittelunjakson kesto on 10 viikkoa. Haku on avoinna 7.8.-27.8.2023.

Oulun ylioppilaslehti etsii syksylle 2023 toimitusharjoittelijaa, joka haluaa oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta kirjoittamisesta, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 10 viikkoa. Harjoittelu ajoittuu syksylle 2023. Harjoittelun aloitusajankohta on syyskuussa viikolla 36 tai 37, sopimuksen mukaan. Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1564,80 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö).

Hakuaika alkaa maanantaina 7.8.2023 ja päättyy sunnuntaina 27.8.2023 klo 23.59. Hakuajan jälkeen lähetettyjä hakemuksia ei käsitellä. Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä p. 0405231822 ().

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakijoiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi.

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Julkaistu 7.8.20237.8.2023

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Kahden kerroksen väkeä

“Suomi tarvitsee kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta.” Näin toteaa Valtionvarainministeriön virkamiespuheenvuoro. Yhtenä uudistuksena 8.12.2022 julkaistussa puheenvuorossa esitetään lukukausimaksuja kaikkiin korkeakoulututkintoihin. Ehdotus on talouden näkökulmasta ymmärrettävä. Korkeakoulutusta halutaan lisätä, mutta se olisi toteutettava ilman ylimääräistä valtion velkaantumista. Oikeastaan parasta olisi, jos koulutuksen määrä ja laatu kasvaisivat, mutta menot silti supistuisivat. Jo […]

Kolumni Opiskelu

TEKSTI Olli Laitinen

Ehdotus on talouden näkökulmasta ymmärrettävä. Korkeakoulutusta halutaan lisätä, mutta se olisi toteutettava ilman ylimääräistä valtion velkaantumista. Oikeastaan parasta olisi, jos koulutuksen määrä ja laatu kasvaisivat, mutta menot silti supistuisivat. Jo nyt korkeakouluilla on mahdollista periä lukukausimaksuja EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen yksityiskohdat, kuten maksujen suuruuden ja sen, mihin niistä saatava raha käytettäisiin, ministeriö jättäisi korkeakoulujen selvitettäväksi.

Virkamiespuheenvuorossa painotetaan, että opintojen maksullisuus voidaan toteuttaa sosiaalisesti kestävästi kehittämällä tukijärjestelmää. Mallia otettaisiin luultavimmin Britanniasta, jossa lukukausimaksujen takaisinmaksu on sidottu tutkinnon suorittamisen jälkeiseen tulotasoon. Tutkinnon suorittanut, huonosti palkattu ihminen voi saada jopa kaikki lukukausimaksunsa anteeksi, mikäli ansiot jäävät riittävän alhaisiksi. Opintojen alkaessa tai niiden aikana lukukausimaksuja ei siis tulisi maksettavaksi.

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron taustamuistiossa on kuitenkin useita huolestuttavia kohtia. Muistiossa todetaan, että korkeakoulut voisivat lukukausimaksujen avulla erikoistua: opiskelija voisi päättää valitseeko lukukausimaksuja perivän korkeakoulun, jossa on tarjolla enemmän pienryhmäopetusta vai koulun, joka tukeutuu enemmän edullisempiin opetusmenetelmiin.

Maksuton koulutus on ollut suomalaisen sivistyksen kulmakivi – mutta kauanko vielä?

On naiivia todeta, että opiskelija voisi valita kalliimman tai edullisemman yliopiston. Tietystihän se joillekin onnekkaille on valinta, samoille opiskelijoille joilla on mahdollisuus valita mistä päin kaupunkia he haluaisivat vanhempiensa ostavan opiskeluajan yksiön heille.

Nykyisen tutkimustiedon mukaan vähävaraisemmista taustoista tulevat opiskelijat ovat kuitenkin vähemmän halukkaita ottamaan lainaa. Samanlaisen “valinnan” vähävarainen voi tehdä päättäessään sijoittaako opintolainansa rahastoihin, ja syökö opintoajan pelkkiä papuja ja riisiä.

Lukukausimaksut ohjaisivat Suomen korkeakoulujärjestelmää kahden kerroksen malliksi, jossa hyväosaiset maksaisivat paremmasta ja laadukkaammasta koulutuksesta, ja vähävaraisten olisi tyydyttävä halpatutkintoihin.

Mikä yliopisto edes haluaisi profiloitua edullisempien opetusmenetelmien yliopistoksi? Erityisesti Pohjois-Suomen ja maakuntien yliopistojen kannattaa pitää eriarvoistumisen uhka mielessä. Jo nyt nuoret ihmiset valuvat pääkaupunkiseudulle koulutuksen ja työn perässä. Miksi kukaan haluaisi enää opiskella maakuntien yliopistoissa, jos se tarkoittaa huonompaa työtilannetta tulevaisuudessa.

Lukukausimaksuilla olisi kiistaton vaikutus työmarkkinoihin, ja eniten koulutuksestaan maksanut olisi luonnollisesti myös arvokkainta työvoimaa. Ei kai kukaan palkkaa massaluennoilla kouluttaunutta lääkisopiskelijaa, jos vaihtoehtona on leikkaussaleissa karaistunut opiskelija.

Valtiovarainministeriö on julkaissut puheenvuoroja jo vuodesta 1991 lähtien, ja niiden vaikutus on ollut merkittävä säästölistauksia tehtäessä. Tulevalla eduskunnan vaalikaudella säästöpaineet ovat suuremmat kuin ehkä koskaan ennen. Maksuton koulutus on ollut suomalaisen sivistyksen kulmakivi – mutta kauanko vielä?

Julkaistu 1.3.20232.3.2023

Olli Laitinen

Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Viestinnän kandidaatti ja tiedeviestinnän maisteriopiskelija. Haaveilee laadukkaasta yleiskoneesta.

Lue lisää:

“Opettajaidentiteetti kasvoi tutkijan rinnalle” — Jäätävän hyvä opettaja 2022 Jukka-Pekka Ranta korostaa motivaation merkitystä

Geologian ja mineralogian lehtori Jukka-Pekka Ranta valittiin vuoden 2022 Jäätävän hyväksi opettajaksi. Opetuksessa Ranta panostaa oman motivaation rooliin ja mielenkiintoisiin opetustyyleihin. Valinnan teki Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus. Jukka-Pekka Rannan illan sulkapallopelit menivät melkein sekaisin, kun hän kuuli tulleensa valituksi vuoden Jäätävän hyväksi opettajaksi. Ensisijaisesti Ranta oli kiitollinen opiskelijoiden tuesta, jota hän on aiemmin saanut myös […]

Ihmiset Opiskelu Tuttu kasvo kampukselta

TEKSTI Jere Laitinen

KUVAT Tuuli Heikura

Geologian ja mineralogian lehtori Jukka-Pekka Ranta valittiin vuoden 2022 Jäätävän hyväksi opettajaksi. Opetuksessa Ranta panostaa oman motivaation rooliin ja mielenkiintoisiin opetustyyleihin. Valinnan teki Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus.

Jukka-Pekka Rannan illan sulkapallopelit menivät melkein sekaisin, kun hän kuuli tulleensa valituksi vuoden Jäätävän hyväksi opettajaksi. Ensisijaisesti Ranta oli kiitollinen opiskelijoiden tuesta, jota hän on aiemmin saanut myös geotieteiden opiskelijajärjestöltä ja Opelle omppu -tapahtuman kautta.

“Geologia on kuitenkin aika pieni ala yliopistolla, mutta hyvä, että opiskelijat ovat aktivoituneet sillä tasolla”, Ranta kiittää.

Rannan tutkijan ja yliopistolehtorin urapolku oli vielä hämärän peitossa ennen hänen opintojensa alkua. Aluksi baarimikkona työskennelleenä aikomus oli opiskella psykologiaa, mutta lopulta hän päätti hakea opiskelemaan geologiaa. Ranta aloitti opintonsa vuonna 2008 ja valmistui geotieteiden maisteriksi vuonna 2012.

“Ensimmäisestä luennosta asti tajusin, että tämä on oma ala”, Ranta reflektoi.

Yliopisto-opintojensa jälkeen Ranta työskenteli Lapissa reilu vuoden malminetsinnässä, jonka jälkeen vuonna 2014 hän aloitti väitöskirjatutkijana Oulun yliopistossa. Opetus on väitöskirjan alusta asti ollut mukana hänen työssään. Valmiiksi väitöskirja tuli vuonna 2018, jonka jälkeen projektiluontoiset tutkijatohtoritehtävät johdattivat hänet yliopistolehtorin virkaan vuonna 2021.

Vielä väitöskirjaa tehdessäänkään Ranta ei ajatellut itseään opettajana. Opettajaidentiteetti muotoutui vasta viime vuosien aikana vahvemmin yliopistopedagogiikan opintojen aikana. Rannan mukaan moni tulee yliopistoon työskentelemään ensisijaisesti tutkijana.

“Opettajan identiteetin muodostuminen on yliopistossa siinä mielessä erilaista verrattuna esimerkiksi aine- tai perusopetukseen, että usein yliopistoon ei tulla ensisijaisesti opettamaan. Opetus on se pieni präntti siellä työsopimuksessa.”

Opiskelijoiden oma vastuu ja käytännönläheisyys keskeistä

Opetuksessa Ranta korostaa erityisesti käytännönläheisyyttä ja opiskelijan oman vastuun roolia siinä, miten opiskelija oppii jonkin asian.

”Uudet välineet ja enemmän opiskelijakeskeinen opetus ja oppiminen ovat vasta viime vuosien aikana tulleet vahvemmin esille.”

“Opetus on se pieni präntti siellä työsopimuksessa.”

Käytännönläheisyyden tueksi Ranta on panostanut uudenlaisiin opetustapoihin. Esimerkiksi digitaaliset työympäristöt, pelillistäminen ja kivien tarkastelu 3d-mallien kautta ovat tarjonneet uutta näkökulmaa perinteisempien luentotyylien ja opintopäiväkirjojen rinnalle. Niiden käytön täytyy kuitenkin olla oppimisen kannalta relevanttia.

“Täytyy olla tarkkana, ettei niitä käytä vain niiden välineiden vuoksi, vaan että on joku pointti, minkä takia käytetään tiettyä”, Ranta toteaa.

Kurssien opetuksessa Ranta korostaa tutkijan ja opettajan taustansa vaikuttavan vahvasti siihen, minkä kurssien järjestämiseen on valmiiksi asiantuntemusta. Niiden rakenteita pohtiessaan Ranta erityisesti pohtii opettajan työn vastuuta.

“Kurssien aikana rupesin miettimään sitä vastuuta mikä opettajilla on, että me koulutetaan sellaisia henkilöitä, joilla on riittävät taidot ja asiantuntijuus työelämään.”

Opiskelijan oma vastuu on kuitenkin erittäin tärkeä asia, johon opettaja voi vaikuttaa lopuksi vain niin paljon. Siksi Rannasta on tärkeää saada opiskelija innostumaan aikaisin opinnoistaan, jotta tiedonnälkä säilyy maisterivaiheessakin ja sen jälkeen.

“Oman, sisäisen motivaation ja innostuksen kautta toivottavasti se myös näkyy opiskelijoille. Varsinkin peruskurssilaisille, joille geologia on täysin uusi ala, on tärkeää saada heidän mielenkiintonsa heräämään.”

Helposti lähestyttävänä ja ymmärrettävänä erottuu

Äänestäjät kuvailivat Rantaa helposti lähestyttäväksi ja ymmärrettäväksi sekä ammattitaitoiseksi opettajaksi. Ranta muistelee omia opiskeluaikojaan, jolloin hänestä oli jännittävää lähestyä professorin tai opettajan toimistoa.

Ranta epäilee hänen joustavuutensa olevan syy sille, miksi häntä ajatellaan olevan helppo ymmärtää. Jos esimerkiksi kurssilla jokin asia on ehtinyt unohtumaan, Ranta tarvittaessa käyttää aikaa perusteiden kertaamiseen. Tämän lisäksi opiskelijoiden kuuntelu ja opetustyylit ovat erityisen tärkeä osa opetusta.

Ranta on muiden tutkijoiden lisäksi omaksunut piirteitä omilta ohjaajiltaan ja opettajiltaan opetuksessaan. Kukin heistä on jättänyt jälkensä Rantaan.

“Usein huomaa omassa opetuksessa samoja piirteitä, ilmaisuja tai manööverejä vanhoilta opettajilta, joita on joskus jopa huvittavaa huomata.”

Ammattitaidoistaan Ranta sen sijaan pohtii, voiko hän itse arvioida tätä yleisemmin. Hän potee asiantuntijatehtävissä työskentelevien keskuudessa yleisesti esiintyvää huijarisyndroomaa, eli vaikeutta tunnistaa omia saavutuksiaan oikeasti ansaituiksi. Tästä huolimatta Rannan motivaatio ja intohimo erottavat hänet opetustavoiltaan omalaatuiseksi opettajaksi.

“Parhaita ovat kurssit, joissa näkee valon syttyvän opiskelijoiden päässä harjoitusten aikana.”

Palkitsevinta nähdä opiskelijoiden oivalluksia

Käytännönläheisyyttä ja teoriaa yhdistävät kurssit ovat Rannan suosikkeja. Esimerkkinä hän mainitsee Petrologian kurssin, jossa pääsee tutkimaan kivien tunnuspiirteitä ja syntyprosesseja makro- ja mikroskooppisella tasolla. Tällaisilla kursseilla Rannasta on parasta nähdä, kuinka opiskelija oivaltaa kurssilla käsiteltyä asiaa.

“Parhaita ovat kurssit, joissa näkee valon syttyvän opiskelijoiden päässä harjoitusten aikana.”

Ranta kohtaa kursseillaan monenlaisia opiskelijoita. Osa opiskelijoista on toisia motivoituneempia. Hankalissakin tapauksissa hän pyrkii omalla innostuksellaan motivoimaan opiskelijoiden työntekoa. Tärkeää on erityisesti keskeisen sisällön löytäminen ja kurssien sisällön heijastaminen geologien työhön ja treeninä oikeaan maailmaan.

Jatkossa Ranta haluaa jatkaa nykyistä työtään akateemisessa maailmassa tutkijana ja opettajana sekä kehittää omaa substanssiosaamistaan mineralogiassa ja malmigeologiassa.

“Geotieteiden opetuksessa ja kehittämisessä on vielä paljon tehtävää.”

Kuka?

Jukka-Pekka Ranta
Toiminut yliopistonlehtorina vuodesta 2021 asti
Kaivannaisalan yksikön tutkinto-ohjelmavastaava 2019-2022
Filosofian tohtori 2018

Mikä?

Jäätävän hyvä opettaja 2022 palkittiin Annos 63 -vuosijuhlilla 25.2.2023
Kuka tahansa Oulun yliopiston opiskelija on voinut ehdottaa Jäätävän hyväksi opettajaksi millä tahansa koulutusalalla toimivaa yliopisto-opettajaa.
Valintakriteereinä olivat innostavuus, asiantuntevuus, helppolukuisuus, osaamistavoitteiden selittäminen, opiskelijoiden tarpeen huomioiminen, joustavuus ja arviointimenetelmien monipuolinen hyödyntäminen
Palkinto jaettiin seitsemännen kerran. Aikaisemmin palkinto on myönnetty Elina Niemitalo-Haapolalle, Katja Sutelalle, Vesa-Matti Pohjaselle, Oliver Jardelle, Matti Niemelälle, ja Matti Kangaspuoskarille.
Valinnan teki Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus kokouksessaan 26.1.2023

Julkaistu 1.3.20233.3.2023

Jere Laitinen

Oulun ylioppilaslehden toimitusharjoittelija. Opiskelutaustaltaan kokenut ainejärjestöaktiivi ja opiskelijavaikuttaja sekä innokas pelaaja ja kokkailija.

Lue lisää:

Minne matkaat, Peppi?

Oulun yliopisto otti vuonna 2021 käyttöön Peppi-opintotietojärjestelmän, joka korvasi samalla vuosikymmeniä käytetyn Oodin. Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun omistamaa Peppi-tavaramerkkiä hallinnoi suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista koostuva konsortio, jonka jäsen Oulun yliopisto on. Korkeakoulujen käyttöön suunniteltu järjestelmä ei ole vielä onnistunut täyttämään modernin yliopistoelämän tarpeita: Oulun yliopiston uusimman käyttökyselyn tulosten mukaan kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista opettajista kokee […]

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Nita Mäenpää

KUVAT Maiju Putkonen

Oulun yliopisto otti vuonna 2021 käyttöön Peppi-opintotietojärjestelmän, joka korvasi samalla vuosikymmeniä käytetyn Oodin. Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun omistamaa Peppi-tavaramerkkiä hallinnoi suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista koostuva konsortio, jonka jäsen Oulun yliopisto on.

Korkeakoulujen käyttöön suunniteltu järjestelmä ei ole vielä onnistunut täyttämään modernin yliopistoelämän tarpeita: Oulun yliopiston uusimman käyttökyselyn tulosten mukaan kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista opettajista kokee järjestelmän käytön vaikeana tai melko vaikeana.

Oulun ylioppilaslehti kysyi kehittämispäällikkö Artturi Roitolta, mihin Peppi on matkalla, millaisin periaattein järjestelmää kehitetään ja miten tavalliset Peppi-käyttäjät voivat vaikuttaa kehitystyöhön.

Tavoitteena kokonaisvaltaisuus

Oulun yliopisto päätyi valitsemaan korvaajaksi Pepin, joka on kehitetty vastaamaan koulutusorganisaatioiden tarpeisiin kansallisen OPI-viitearkkitehtuurin mukaisesti. Pepissä on opettajan, opiskelijan, suunnittelijan, korkeakoulupalveluiden ja ylioppilaskunnan työpöytänäkymät.

Pepin on tarkoitus sisältää opettajien, opiskelijoiden ja opintohallinnon työntekijöiden tarvitsemat toiminnot yhdessä ja samassa paikassa. Tarvittavat toiminnot löytyvät, mutta palautekyselyn perusteella järjestelmän käytettävyys ei ole toivotulla tasolla.

Peppi koetaan hitaana ja hankalasti navigoitavana, minkä lisäksi vaikeudet opintosuoritusten merkitsemisessä korostuvat saadussa palautteessa. Oodissa kaikki opintosuoritukset merkittiin yhden opiskelijanumeron alle. Pepissä jokainen opiskeluoikeus näkyy erillisenä kokonaisuutena, jolloin opettajan on tehtävä arviointi oikean opiskeluoikeuden alle. Käytäntö on vaikeuttanut opiskelijoiden tunnistamista ja hidastanut suoritusten merkitsemistä.

Toisaalta Pepissä on kehuttujakin ominaisuuksia, kuten tilavarausten teko, HOPS ja opinto-opas.

Roiton mukaan Pepin käyttöönotto oli kuitenkin valtava harppaus tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan aikaa, jotta järjestelmän käytettävyys paranee, toiminnallisuuksia saadaan täydennettyä ja järjestelmiä yhdistettyä toisiinsa.

Järjestelmän myötä muuttui myös kulttuuri

Järjestelmäuudistuksen tavoitteisiin kuului myös itsepalvelukulttuurin lisääminen yliopistossa: käyttäjät voisivat esimerkiksi tehdä tilavarauksia ja tulostaa tarvitsemiaan asiakirjoja järjestelmästä itsenäisesti ilman tukihenkilöstön apua.

Kaikki Peppi-käyttäjät eivät ole kokeneet itsepalvelun lisääntymistä myönteisenä asiana. Järjestelmänvaihdos vaikutti henkilökunnan toimenkuviin ja tehtävien painopisteisiin, sillä sihteereiden töitä vähennettiin ja tehtäviä muutettiin. Muutos näkyy henkilöstön arjessa ajankäytöllisesti.

Pepin uusimman käyttäjäkyselyn perusteella osa opettajista kokeekin työtehtäviensä lisääntyneen järjestelmän käyttöönoton myötä.

”Aikaisempaa useammat toiminnot ovat omissa käsissä ja sitä kautta tuovat tekemiseen joustavuutta. Toisaalta uudet tehtävät ja järjestelmän keskeneräisyys ovat kuormittaneet käyttäjiä. Kaikissa muutoksissa on molemmat puolet ja ymmärrämme tämän hyvin”, Roitto kertoo.

Moniportaista järjestelmäkehittämistä

Oulun yliopistossa Pepin käytön ja kehittämisen suunnittelusta vastaa koulutuspalveluihin kuuluva koulutuksen järjestelmä- ja opintohallinnon palveluiden tiimi. Tiimi ottaa jatkuvasti palautetta vastaan Pepin service deskin kautta. Pienempiin ongelmiin tarjotaan suoraan ratkaisuja, mutta isommat menevät kehityslistalle.

”Tunnistettujen isojen teemojen osalta pyrimme uutisoimaan ja viestimään siitä, miten kehitys etenee ja mitä valintoja olemme tehneet matkan varrella.”

Tiimi haluaisi, että Pepin kehitys ja ylläpito olisi läpinäkyvää koko yliopistolle. Roitto toteaa viestinnän olevan haaste, johon mietitään tiimissä ratkaisuja. Tällä hetkellä uusista päivityksistä ja käyttökatkoista tiedotetaan eniten Intrassa ja järjestelmän kirjautumissivulla, mutta yliopiston viestinnän kanssa on toteutettu joitain videomuotoisia ohjeita ja lisätty Tuudossa näkyvää uutisointia.

Laajemmasta järjestelmäkehittämisestä on vastuussa jäsenkorkeakoulujen yhteinen Peppi-konsortio, jossa Oulun yliopisto voi jäsenenä nostaa esille sille tärkeitä kehityskohteita. Järjestelmän kehitystä ohjataan erilaisissa teemaryhmissä, joissa vedetään suuntaviivoja ja suunnitellaan priorisointeja.

”Jokainen jäsenyliopisto tuo teemaryhmiin mukanaan palautteiden mukana tulleita kehitysideoita”, Roitto avaa kehitystyötä.

Peppi-konsortion ja yliopiston oman kehitystiimin ohella järjestelmän tilannetta käsitellään Oulun yliopiston Peppi-ohjausryhmässä. Ohjausryhmä ei tee jokapäiväiseen työhön liittyviä päätöksiä, vaan ryhmä on luonteeltaan keskusteleva. Sen tavoitteena on, että yliopiston eri toiminnot pääsevät osallisiksi tuoreimmista suunnitelmista ja saavat kuulla kehittämisen tuloksia. Ohjausryhmässä on ylioppilaskunnan kautta opiskelijaedustus.

OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio toimii ohjausryhmän tämänhetkisenä opiskelijaedustajana. Kokouksissa on esimerkiksi käyty läpi erilaisilta käyttäjäryhmiltä kerättyjä palautekokonaisuuksia. Palautteen pohjalta ohjausryhmä on pyrkinyt luomaan Peppi-tiimille tarkan kuvan siitä, mitkä ovat järjestelmän keskeisiä ongelmakohtia käyttäjän näkökulmasta. Pepin kehitystiimi on raportoinut ongelmien korjausaikatauluja.

”Koen, että ohjausryhmän kokoukset ovat ehkäpä suorin väylä saada tietty ongelma Pepin kehittämisestä vastaavien toimijoiden tietoisuuteen”, Tapio tiivistää.

Kehitystyö on yhteistyötä

Roitto kuvailee Pepin kehitystyötä käyttäjälähtöiseksi ja jatkuvaksi.

Konsortiotasolla järjestelmäkehityksessä ollaan ottamassa käyttöön uusi toimintamalli, jonka pitäisi tehdä työskentelystä nopeampaa ja tehokkaampaa. Toimintamallin myötä järjestelmän kehityssyklien odotetaan nopeutuvan, mikä tarkoittaa myös ketterämpää ongelmakohtiin puuttumista.

Ajan kanssa Pepin parissa työskentelevät erilaiset käyttäjäryhmät tulevat tutummiksi toisilleen, jolloin parhaat toimintatavat leviävät helpommin yliopiston sisällä. Roitto uskoo, että järjestelmästä tulee ennen pitkää helppokäyttöinen ja tarkoituksenmukainen. Hän kuitenkin nostaa esille sekä järjestelmäkehittäjien että käyttäjien roolin tavoitteiden saavuttamisessa.

”Peppi-työtä tehdään puhtaasti käyttäjiä varten, joten toivomme avointa, rehellistä ja asiallista palautetta kaikissa muodoissa.”

Paras tapa vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen on jättää suoraa palautetta toimimattomista ominaisuuksista ja vastata säännöllisesti järjestettäviin palautekyselyihin.

”Toivomme myös käyttäjien ymmärtävän, että tahdomme aidosti tehdä laadukkaan työkalun arjen tekemiseen ja olemme kiinnostuneita käyttäjien kokemuksista. On myös hyvä säilyttää optimismi, vain yhdessä onnistumme”, Roitto tiivistää kehitystiimin ajattelua.

Julkaistu 27.2.20231.3.2023

Lue lisää:

OYY:n uusi yhteisöasiantuntija Viljami Viinikka haluaa yhtenäisen yliopistoyhteisön

OYY valitsi uudeksi yhteisöasiantuntijakseen Viljami Viinikan. Kahden vuoden määräaikaisen rupeamansa aikana Viinikka haluaa olla koko yliopistoyhteisön yhteisöasiantuntija. OYY:n uuden yhteisöasiantuntijan saattavat jotkut tunnistaa paremmin hänen alter egollaan ‘kalju kemisti’ kuin Viljami Viinikkana. Nimitys on kuulemma alun perin lähtöisin Jodelista, mutta nimitys yleistyi ja Viinikka on hyväksynyt kohtalonsa. Onhan se melko vahva henkilöbrändi, eikö jokaisella pidä […]

Ihmiset Opiskelu Tuttu kasvo kampukselta Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

OYY valitsi uudeksi yhteisöasiantuntijakseen Viljami Viinikan. Kahden vuoden määräaikaisen rupeamansa aikana Viinikka haluaa olla koko yliopistoyhteisön yhteisöasiantuntija.

OYY:n uuden yhteisöasiantuntijan saattavat jotkut tunnistaa paremmin hänen alter egollaan ‘kalju kemisti’ kuin Viljami Viinikkana. Nimitys on kuulemma alun perin lähtöisin Jodelista, mutta nimitys yleistyi ja Viinikka on hyväksynyt kohtalonsa. Onhan se melko vahva henkilöbrändi, eikö jokaisella pidä olla nykyään sellainen.

Viljami Viinikka, 25, aloitti OYY:n yhteisöasiantuntijana vuoden vaihteen jälkeen. Uusi kasvo Viinikka ei kuitenkaan OYY:n toimiston tiloissa ole, sillä hän toimi vuoden 2022 OYY:n hallituksessa varapuheenjohtajana ja järjestösektorilla. “Työyhteisö ja työtehtävät olivat jo jokseenkin tuttuja, mikä helpotti orientoitumista”, Viinikka kertoo. “Viime vuosi edellisen yhteisöasiantuntijan Eetu Leinosen kisällinä tutustutti jo moniin asioihin, mutta kyllähän tämä roolin vaihdos edelleen ajoittain hämmentää”, hän lisää.

Tuore asiantuntija pääsi välittömästi sukeltamaan työn syvään päätyyn ollessaan vastuussa kahdesta alkuvuoteen sijoittuvasta yhteisöasiantuntijan merkittäviä sidosryhmiä koskettavan tapahtumakokonaisuuden järjestämisestä.

Ylioppilaskunta kouluttaa piirissään toimivien aine- ja harrastejärjestöjen uusia ja vanhoja aktiiveja Aktiiviklubilla 1.-2.2.2023. Koska yhteisöasiantuntija toimii linkkinä OYY:n ja järjestöjen välillä, on aktiiviklubien organisointi luonnollisesti yhteisöasiantuntijan vastuulla.

Toinen tapahtumista, Löyly, koskettaa toista merkittävää sidosryhmää – kansainvälisiä opiskelijoita. Löyly on erityisesti kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnattu, mutta kaikille avoin työelämätapahtuma, joka järjestetään 25.-26.1.2023. Tapahtuman tavoite on tarjota käytännön ohjausta ja vinkkejä työnhakuun Oulun alueella sekä antaa tietoa suomalaisesta työelämästä. Tarkoituksena on myös tuoda oululaisia työnantajia ja kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita yhteen, OYY:ltä kerrotaan. OYY järjestää tapahtuman yhdessä OSAKOn kanssa. “Yleensä meitä on tässä kaksi asiantuntijaa OYY:ltä toteuttamassa tapahtumia, mutta nyt tapahtumatuottajan puuttuessa näiden loppuunsaattaminen on minulla yksin pöydällä.”

Yhteisöasiantuntijaksi Viinikka haki omien sanojensa mukaan omien vahvuuksien vertailun tuloksena. “Vähän samoista syistä, miksi hain aikoinaan kemialle. Mietin, miten voisin auttaa ihmisiä ja mitkä ovat omia vahvuuksiani. Luonnollisesti myös järjestöt ja edunvalvonta ovat lähellä sydäntä”.

“Olen kerennyt jo esimerkiksi käydä henkilökohtaisesti kiltahuoneella selvittämässä erään järjestön ongelmaa. En tiedä, onko tämä ollut kovinkaan yleinen toimintatapa aiemmilla asiantuntijoilla”, hän naurahtaa.

Järjestöt todella ovat Viinikalle tuttuja. Kesällä 2017 Ouluun kemiaa opiskelemaan muuttanut lumijokinen on tuttu näky niin omien kiltojensa puheenjohtajistossa kuin harrastejärjestöjen hallituksissa. “Oulussa on onneksi niin hyvä harrastejärjestökanta, yhteisöllisyys kyllä näkyy täällä”.

Helposti lähestyttävä ja lähestyvä asiantuntija

Viinikka luonnehtii itseään projekti-ihmiseksi, joka nauttii uusien taitojen oppimisesta. “Jatkuva kehitys on mukavaa samoin kuin uudet taidot”, monitaitaja luonnehtii. Kun hän ei ole pelaamassa kyykkää, hän saattaa olla harrastamassa käsitöitä tai kokeilemassa uusia reseptejä keittiössä. Viinikka kertoo leiponeensa kerran muun muassa omenatonta omenapiirakkaa, jota maistaneet eivät meinanneet millään uskoa sen olevan omenatonta. “Leipomisessa yhdistyy kiinnostukseni kemiaan”.

Harmonikkaa soittava kemisti vierailee välillä myös levyillä soittamassa. “Vastikään sain kutsun jopa tulla laulamaan erään pienen indieproduktion levylle”, hän kertoo.

Yhteisöasiantuntija tapaa työssään Viinikan sanojen mukaan “paljon erilaisia värikkäitä ihmisiä” ja hän toivoo olevansa koko yhteisön asiantuntija. Opiskelijajärjestöille yhteisöasiantuntija on tuki ja turva, jolta kysyä neuvoa ja hakea positiivista vahvistusta. “Järjestöllä on esimerkiksi saattanut käydä jokin hupsis kokouksen yhteydessä tai sääntöihin liittyvissä asioissa, ja sitten minulta kysytään, onko tämä maailmanloppu. Minä olen täällä kertomassa, ettei se ole.”

Yhteisöasiantuntijan työnkuva jakautuu karkeasti kahteeen osioon: järjestöihin ja kansainvälisiin asioihin. Sosiaalinen työ vaatii helposti lähestyttävän henkilön tehtävään, ja semmoinen Viinikka toivookin olevansa – paitsi helposti lähestyttävä niin myös helposti lähestyvä. “Olen kerennyt jo esimerkiksi käydä henkilökohtaisesti kiltahuoneella selvittämässä erään järjestön ongelmaa. En tiedä, onko tämä ollut kovinkaan yleinen toimintatapa aiemmilla asiantuntijoilla”, hän naurahtaa.

Suurimmiksi haasteiksi työssä hän mainitsee vallalla olevan kahtiajaon kansainvälisten ja muiden opiskelijoiden välillä. “Kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen muuhun yliopistoyhteisöön on jatkuva haaste, jonka eteen on tehtävä töitä”. Erityisesti korona-aikana tässä työssä otettiin Viinikan mukaan paljon takapakkia, ja nyt siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Opiskelijoita uusi yhteisöasiantuntija kehottaa lähtemään vaihtoon. “Se on tilaisuus, jota harmillisen harva Oulun yliopistossa hyödyntää.”

MIKÄ TYYPPI?

NIMI Viljami Viinikka

IKÄ 25

KOULUTUS Kemian tutkinto-ohjelma

KOTOISIN Lumijoelta

Julkaistu 20.1.20232.3.2023

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti hakee toimitusharjoittelijoita – hae paikkoja 15.1. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2023 kahta harjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Ensimmäisen harjoittelijan harjoittelujakso on keväällä ja toisen syksyllä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 […]

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Toivottava ajankohta harjoittelulle ajoittuu joko keväälle 2023 tai syksylle 2023. Kevään harjoittelu alkaa mahdollisuuksien mukaan helmikuun loppupuolella ja syksyn harjoittelu syyskuussa. Kerro hakemuksessasi, oletko kiinnostunut vain toisesta ajanjaksosta vai sekä keväästä että syksystä.

Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1512 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö).

Hakuaika alkaa tiistaina 20.12.2022 ja päättyy sunnuntaina 15.1.2023 klo 23.59.

Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakeneiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi.

Julkaistu 20.12.202220.12.2022

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.