Jutut kategoriassa Opiskelu - Sivu 5 32:stä

OYY:n uusi yhteisöasiantuntija Viljami Viinikka haluaa yhtenäisen yliopistoyhteisön

OYY valitsi uudeksi yhteisöasiantuntijakseen Viljami Viinikan. Kahden vuoden määräaikaisen rupeamansa aikana Viinikka haluaa olla koko yliopistoyhteisön yhteisöasiantuntija. OYY:n uuden yhteisöasiantuntijan saattavat jotkut tunnistaa paremmin hänen alter egollaan ‘kalju kemisti’ kuin Viljami Viinikkana. Nimitys on kuulemma alun perin lähtöisin Jodelista, mutta nimitys yleistyi ja Viinikka on hyväksynyt kohtalonsa. Onhan se melko vahva henkilöbrändi, eikö jokaisella pidä […]

Ihmiset Opiskelu Tuttu kasvo kampukselta Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

KUVAT Tuuli Heikura

OYY valitsi uudeksi yhteisöasiantuntijakseen Viljami Viinikan. Kahden vuoden määräaikaisen rupeamansa aikana Viinikka haluaa olla koko yliopistoyhteisön yhteisöasiantuntija.

OYY:n uuden yhteisöasiantuntijan saattavat jotkut tunnistaa paremmin hänen alter egollaan ‘kalju kemisti’ kuin Viljami Viinikkana. Nimitys on kuulemma alun perin lähtöisin Jodelista, mutta nimitys yleistyi ja Viinikka on hyväksynyt kohtalonsa. Onhan se melko vahva henkilöbrändi, eikö jokaisella pidä olla nykyään sellainen.

Viljami Viinikka, 25, aloitti OYY:n yhteisöasiantuntijana vuoden vaihteen jälkeen. Uusi kasvo Viinikka ei kuitenkaan OYY:n toimiston tiloissa ole, sillä hän toimi vuoden 2022 OYY:n hallituksessa varapuheenjohtajana ja järjestösektorilla. “Työyhteisö ja työtehtävät olivat jo jokseenkin tuttuja, mikä helpotti orientoitumista”, Viinikka kertoo. “Viime vuosi edellisen yhteisöasiantuntijan Eetu Leinosen kisällinä tutustutti jo moniin asioihin, mutta kyllähän tämä roolin vaihdos edelleen ajoittain hämmentää”, hän lisää.

Tuore asiantuntija pääsi välittömästi sukeltamaan työn syvään päätyyn ollessaan vastuussa kahdesta alkuvuoteen sijoittuvasta yhteisöasiantuntijan merkittäviä sidosryhmiä koskettavan tapahtumakokonaisuuden järjestämisestä.

Ylioppilaskunta kouluttaa piirissään toimivien aine- ja harrastejärjestöjen uusia ja vanhoja aktiiveja Aktiiviklubilla 1.-2.2.2023. Koska yhteisöasiantuntija toimii linkkinä OYY:n ja järjestöjen välillä, on aktiiviklubien organisointi luonnollisesti yhteisöasiantuntijan vastuulla.

Toinen tapahtumista, Löyly, koskettaa toista merkittävää sidosryhmää – kansainvälisiä opiskelijoita. Löyly on erityisesti kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnattu, mutta kaikille avoin työelämätapahtuma, joka järjestetään 25.-26.1.2023. Tapahtuman tavoite on tarjota käytännön ohjausta ja vinkkejä työnhakuun Oulun alueella sekä antaa tietoa suomalaisesta työelämästä. Tarkoituksena on myös tuoda oululaisia työnantajia ja kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita yhteen, OYY:ltä kerrotaan. OYY järjestää tapahtuman yhdessä OSAKOn kanssa. “Yleensä meitä on tässä kaksi asiantuntijaa OYY:ltä toteuttamassa tapahtumia, mutta nyt tapahtumatuottajan puuttuessa näiden loppuunsaattaminen on minulla yksin pöydällä.”

Yhteisöasiantuntijaksi Viinikka haki omien sanojensa mukaan omien vahvuuksien vertailun tuloksena. “Vähän samoista syistä, miksi hain aikoinaan kemialle. Mietin, miten voisin auttaa ihmisiä ja mitkä ovat omia vahvuuksiani. Luonnollisesti myös järjestöt ja edunvalvonta ovat lähellä sydäntä”.

“Olen kerennyt jo esimerkiksi käydä henkilökohtaisesti kiltahuoneella selvittämässä erään järjestön ongelmaa. En tiedä, onko tämä ollut kovinkaan yleinen toimintatapa aiemmilla asiantuntijoilla”, hän naurahtaa.

Järjestöt todella ovat Viinikalle tuttuja. Kesällä 2017 Ouluun kemiaa opiskelemaan muuttanut lumijokinen on tuttu näky niin omien kiltojensa puheenjohtajistossa kuin harrastejärjestöjen hallituksissa. “Oulussa on onneksi niin hyvä harrastejärjestökanta, yhteisöllisyys kyllä näkyy täällä”.

Helposti lähestyttävä ja lähestyvä asiantuntija

Viinikka luonnehtii itseään projekti-ihmiseksi, joka nauttii uusien taitojen oppimisesta. “Jatkuva kehitys on mukavaa samoin kuin uudet taidot”, monitaitaja luonnehtii. Kun hän ei ole pelaamassa kyykkää, hän saattaa olla harrastamassa käsitöitä tai kokeilemassa uusia reseptejä keittiössä. Viinikka kertoo leiponeensa kerran muun muassa omenatonta omenapiirakkaa, jota maistaneet eivät meinanneet millään uskoa sen olevan omenatonta. “Leipomisessa yhdistyy kiinnostukseni kemiaan”.

Harmonikkaa soittava kemisti vierailee välillä myös levyillä soittamassa. “Vastikään sain kutsun jopa tulla laulamaan erään pienen indieproduktion levylle”, hän kertoo.

Yhteisöasiantuntija tapaa työssään Viinikan sanojen mukaan “paljon erilaisia värikkäitä ihmisiä” ja hän toivoo olevansa koko yhteisön asiantuntija. Opiskelijajärjestöille yhteisöasiantuntija on tuki ja turva, jolta kysyä neuvoa ja hakea positiivista vahvistusta. “Järjestöllä on esimerkiksi saattanut käydä jokin hupsis kokouksen yhteydessä tai sääntöihin liittyvissä asioissa, ja sitten minulta kysytään, onko tämä maailmanloppu. Minä olen täällä kertomassa, ettei se ole.”

Yhteisöasiantuntijan työnkuva jakautuu karkeasti kahteeen osioon: järjestöihin ja kansainvälisiin asioihin. Sosiaalinen työ vaatii helposti lähestyttävän henkilön tehtävään, ja semmoinen Viinikka toivookin olevansa – paitsi helposti lähestyttävä niin myös helposti lähestyvä. “Olen kerennyt jo esimerkiksi käydä henkilökohtaisesti kiltahuoneella selvittämässä erään järjestön ongelmaa. En tiedä, onko tämä ollut kovinkaan yleinen toimintatapa aiemmilla asiantuntijoilla”, hän naurahtaa.

Suurimmiksi haasteiksi työssä hän mainitsee vallalla olevan kahtiajaon kansainvälisten ja muiden opiskelijoiden välillä. “Kansainvälisten opiskelijoiden integroituminen muuhun yliopistoyhteisöön on jatkuva haaste, jonka eteen on tehtävä töitä”. Erityisesti korona-aikana tässä työssä otettiin Viinikan mukaan paljon takapakkia, ja nyt siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Opiskelijoita uusi yhteisöasiantuntija kehottaa lähtemään vaihtoon. “Se on tilaisuus, jota harmillisen harva Oulun yliopistossa hyödyntää.”

MIKÄ TYYPPI?

NIMI Viljami Viinikka

IKÄ 25

KOULUTUS Kemian tutkinto-ohjelma

KOTOISIN Lumijoelta

Julkaistu 20.1.20232.3.2023

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti hakee toimitusharjoittelijoita – hae paikkoja 15.1. mennessä!

Oulun ylioppilaslehti etsii vuodelle 2023 kahta harjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä yhä kiinnostavammaksi opiskelijalehdeksi niin verkossa kuin printissä. Ensimmäisen harjoittelijan harjoittelujakso on keväällä ja toisen syksyllä. Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 […]

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

Toimitusharjoittelijanamme pääset osaksi kaikkiin toimituksen arkeen kuuluviin tehtäviin, kuten juttujen kirjoittamiseen, tekstien editointiin, valokuvaamiseen, grafiikan tekoon ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamiseen. Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2023 neljä printtinumeroa, joten harjoittelijana pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme luovan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, kuten grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä. Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, grafiikan tuottamisesta ja/tai valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Toivottava ajankohta harjoittelulle ajoittuu joko keväälle 2023 tai syksylle 2023. Kevään harjoittelu alkaa mahdollisuuksien mukaan helmikuun loppupuolella ja syksyn harjoittelu syyskuussa. Kerro hakemuksessasi, oletko kiinnostunut vain toisesta ajanjaksosta vai sekä keväästä että syksystä.

Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaan kampuksella. Myös osittainen etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1512 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö).

Hakuaika alkaa tiistaina 20.12.2022 ja päättyy sunnuntaina 15.1.2023 klo 23.59.

Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille hakuajan päättymisen jälkeisellä viikolla.

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Tuuli Heikura, puh. 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä, , 0405231822.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakeneiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi.

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Julkaistu 20.12.202220.12.2022

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

”En ole kuullut, että kukaan vielä pelkän kynttilän valossa kotonaan asuisi” – näin sähkön korkeat hinnat vaikuttavat opiskelijan arkeen

Sähkökatkot, energiapula, kriisitalvi. Siinä muutama uhkaavalta kuulostava yhdyssana, jotka ovat tulleet uutisia viime aikoina seuraavalle tutuiksi. Onko tilanne todella nyt niin paha, ja kuinka opiskelijoiden tulisi selvitä ”kriisitalven” läpi? ”Ihan sopivasti tulee seurattua. Kyllä sillä tavalla olen tietoinen koko ajan”. Näin kuvailee Oulun yliopistossa toista vuotta ympäristötekniikkaa opiskeleva Ella Levanen omaa suhtautumistaan vallitsevaan tilanteeseen. Levanen […]

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Oula Airiola

KUVAT Tuuli Heikura

Sähkökatkot, energiapula, kriisitalvi. Siinä muutama uhkaavalta kuulostava yhdyssana, jotka ovat tulleet uutisia viime aikoina seuraavalle tutuiksi. Onko tilanne todella nyt niin paha, ja kuinka opiskelijoiden tulisi selvitä ”kriisitalven” läpi?

”Ihan sopivasti tulee seurattua. Kyllä sillä tavalla olen tietoinen koko ajan”.

Näin kuvailee Oulun yliopistossa toista vuotta ympäristötekniikkaa opiskeleva Ella Levanen omaa suhtautumistaan vallitsevaan tilanteeseen. Levanen ei ole kuitenkaan ahdistunut, vaikka uutissovellusten sähköotsikot pomppivatkin jatkuvasti silmille. Opiskelukavereiden kesken aiheesta jutellaan silloin tällöin, mutta se ei hallitse lounaspöytäkeskusteluita.

”Välillä puhutaan, välillä ei”.

Ukrainan sodan seurauksena sähkön tuonti Venäjältä Suomeen on lopetettu, ja myös Euroopan kaasupula heijastuu yhteisten markkinoiden kautta Suomen hintoihin. Sähkö on ollut huomattavan kallista jo viime keväästä lähtien, ja talvesta näyttää tulevan vaikea.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen energiatalouden tutkimusprofessorin Maria Kopsakangas-Savolaisen mukaan hintakehitystä on tällä hetkellä hyvin vaikea arvioida, mutta talven hinta tulee riippumaan ennen kaikkea kahdesta tekijästä: säästä ja Olkiluoto 3:n käynnistymisestä.

”Hinta riippuu tosi paljon siitä, tuleeko kovia pakkasia ennen kuin Olkiluoto 3 tulee verkkoon. Se kyllä helpottaa huomattavasti tilannetta”, Kopsakangas-Savolainen arvioi.

Korkeatkin hintapiikit ovat toki mahdollisia myös reaktorin käynnistyttyä, mutta sähkökatkoja tutkija pitää epätodennäköisinä enää sen jälkeen.

Olkiluodon ydinvoimalaitosta operoivan Teollisuuden Voiman viimeisimmän ilmoituksen mukaan Olkiluoto 3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa aikaisintaan helmikuussa.

Pieniä asioita

Sähkön riittävyyden varmistamiseksi kotitalouksia on kannustettu leikkaamaan kulutustaan esimerkiksi valtionhallinnon Astetta Alemmas -kampanjalla. Sähkön kokonaiskulutus onkin säästötoimien ansiosta ollut edellissyksyä alhaisempaa.

Kopsakangas-Savolaisen mukaan yksittäistenkin kuluttajien toiminnalla on merkitystä. ”Tietenkin lähdetään siitä ajatuksesta, että kotitaloussektorin kulutus koostuu yksittäisistä kotitalouksista. Kyllä jokaisella se oma pieni roolinsa on”.

Vaikka tyypillisen, kaukolämmöllä lämpiävässä kerrostaloyksiössä asuvan opiskelijan säästömahdollisuudet ovat rajalliset, mainitsee tutkija muutaman asian, jotka kannattaa kotonaan tarkistaa.

Huoneistossa oleva sähkösauna on iso sähkösyöppö, ja tutkija suosittelee saunomaan kaveriporukan kesken vuorotellen eri asunnoissa, jos se vain on mahdollista. Myös saunomisen ajankohtaa kannattaa miettiä ja pyrkiä välttämään ruuhkatunteja.

Toinen merkittävä säästökohde on etenkin uusissa taloissa yleinen kylpyhuoneen lattialämmitys. On mahdollista, että asunnon säännöissä on kielletty lattialämmityksen sammuttaminen kokonaan, mutta tutkija kehottaa tarkistamaan, voisiko lämmitystä kääntää edes hieman pienemmälle. Myös kylpyhuoneen ovi kannattaa pitää kiinni, ettei sähköä turhaan kulu muun asunnon lämmittämiseen.

Levanen on kiinnittänyt huomiota sähkönkulutukseensa ja kertookin sammuttavansa kylpyhuoneensa lattialämmityksen lähtiessään pidemmäksi aikaa pois kotoa. ”Ei sähkön säästäminen varsinaisesti rajoita elämää, mutta kyllä se on koko ajan alitajunnassa”, opiskelija kertoo.

Opiskelijan mahdollisuudet säästää sähköä ovat kuitenkin Levasen omankin kokemuksen mukaan rajalliset.

”Tiedostan, että omat kulutustottumukset on sellaisia, etten tiedä mistä voisin vielä paljoa enempää nipistää”.

Pörssisähköä vai kiinteähintaista?

Sähkön säästäminen kannattaa sopimustyypistä riippumatta, mutta halvoista tunneista pääsee hyötymään vain niin sanotulla pörssisähkösopimuksella. Siinä sähkön hinta vaihtelee tunneittain markkinahinnan mukaan.

Uutta sähkösopimusta solmivaa Kopsakangas-Savolainen neuvoo pohtimaan omaa luonteenlaatuaan. Jos pieni riskinotto ei hirvitä, voi pörssisähkö olla hyvä valinta. Jos taas kaihtaa riskiä, eikä toisaalta jaksa aktiivisesti seurata hintoja, voi kiinteähintainen sopimus olla parempi vaihtoehto.

Levanen uusi hiljattain sopimuksensa ja päätyi kiinteähintaiseen, kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen. Hän koki sen olleen omalle mielenlaadulle paras vaihtoehto.

”Luonteeni on sellainen, että tulisin hulluksi, jos minulla olisi pörssisähkö”.

Vaikka maksaisikin sähköstään kiinteää hintaa, kannattaa kulutusta tutkijan mukaan välttää niinä tunteina, kun tarjontaa on niukalti. Siten voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että sähköä riittää kaikille, mutta Kopsakangas-Savolainen nostaa esiin myös ympäristönäkökulman.

”Jos ihmiset ovat valmiita säästämään energiaa silloin, kun sitä on järjestelmässä niukasti, voidaan välttyä käynnistämästä varavoimayksiköitä. Ne perustuvat pitkälti vielä öljyyn ja kaasuun, ja ovat saastuttavia teknologioita”, tutkija selvittää.

”Eli jos haluaa sitä omaa ilmastoon liittyvää jalanjälkeä pienentää, niin sillä miten käyttäydyt, on kyllä merkitystä, vaikka siitä itselle ei suoraan taloudellisesti olisi hyötyä. Se viesti ei ole kauhean hyvin vielä mennyt perille”.

”Yleinen tilanne on sellainen, että kustannuspaineita on”

Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö PSOAS on merkittävä vuokranantaja oululaisten opiskelijoiden keskuudessa. Toimitusjohtaja Juha Aitamurron mukaan sähkön hinnat ovat vaikuttaneet myös PSOASiin, mutta etukäteen hankittu sähkö on helpottanut tilannetta.

Talouspäällikkö Antti Tumelius kertoo PSOASin ostavan suurimman osan käyttämästään sähköstä noin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi eteenpäin, ja vanhojen sopimusten ansiosta se saa sähköä kohtuulliseen hintaan ainakin vielä vuonna 2023.

Tumeliuksen mukaan PSOAS opastaa asukkaitaan sähkön säästämiseen, mutta tekee myös itse toimia oman kulutuksensa vähentämiseksi. Se esimerkiksi on vaihtanut kiinteistöjensä pihavalaistuksia LED-lamppuihin.

”Aika varovasti isoja rahoja laitetaan kiinni investointeihin, mutta kyllä me innokkaasti tutkitaan ja pilotoidaan energiaa säästäviä ratkaisuja”, talouspäällikkö kertoo.

PSOASin asiakkaista suurin osa tekee itse omat sähkösopimuksensa, mutta soluasuntojen asukkaat maksavat kiinteää sähkömaksua kymmenen euroa kuukaudessa. Nyt PSOASin hallitus on kuitenkin päättänyt nostaa tuon summan viiteentoista euroon. Hallituksen puheenjohtaja Jonne Kettusen mukaan korotukset astuvat voimaan maaliskuun alusta.

”Sähkön hinta on noussut, ja aiemmat maksut eivät ole enää vastanneet aiheutuvia kustannuksia”, Kettunen sanoo.

Samassa yhteydessä hallitus päätti 2,5 % vuokrankorotuksesta, joka koskee valtaosaa PSOASin vuokralaisista. Vuokrankorotusten taustalla on Kettusen mukaan yleinen kustannustason nousu.

”Yleinen tilanne on sellainen, että kustannuspaineita on, ja sen kanssa me tietysti täällä painitaan”.

Tukea on tarjolla, mutta millaista?

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen asiantuntija Essi Leinonen ei ole vielä saanut sähkön hintaan liittyviä yhteydenottoja opiskelijoilta. Hänen mukaansa kohonnut ruuan hinta näkyy ainakin vielä opiskelijoiden arjessa enemmän.

”Sähköllä ei ole ollut vielä sellaista suurta merkitystä. Jossakin vaiheessa se varmaan nousee enemmän pinnalle”, Leinonen arvioi.

”Mitä olen opiskelijoita kuunnellut, niin muutama euro ei vielä näy. Mutta jos lähtee enemmän kasvamaan, niin sitten alkaa näkymään”.

Mikäli sähkölaskun maksamisen kanssa tulee ongelmia, kehottaa Leinonen neuvottelemaan maksuajasta oman sähköyhtiön kanssa. Omia kulutustottumuksia kannattaa miettiä ja sähkösopimusta kilpailuttamalla voi hakea säästöjä. Jos se ei auta riittävästi, niin rahallista tukea voi hakea eri tahoilta.

”OYY antaa tietoa siitä, mitä kannattaa tehdä ja mistä lähteä liikkeelle. Meidän on mahdollista myös antaa jäsenille pieni laina, jos tilanne näyttää aivan toivottomalta”, Leinonen kertoo.

Jos yhteydenottoja alkaa tulla, niin OYY pystyy maanlaajuisen ylioppilaskuntaverkoston kautta lähteä ajamaan jäsentensä etua kansallisella tasolla. Leinonen mainitsee esimerkiksi opiskelijoille suunnattujen kompensaatioiden esittämistä päättäjille.

Syyskuussa Suomen hallitus sopi toimista sähkölaskujen kanssa kamppailevien kansalaisten tukemiseksi. Kopsakangas-Savolainen ei kuitenkaan ole tyytyväinen hallituksen malliin.

”Monissa muissa maissahan on pienituloisille kotitalouksille annettu tämmöinen suora energiaraha, jonka voi käyttää sitten suoraan siihen sähkölaskuun, tai säästää ja käyttää johonkin muuhun”, tutkija avaa.

”Suomessahan tämä on nyt toteutettu verovähennysten, arvonlisäveron alennuksen ja kelan maksaman harkinnanvaraisen tuen kautta, jotka eivät mielestäni auta kaikista pienituloisimpia, esimerkiksi opiskelijoita, millään tavalla.”

Opiskelija Ella Levasen mukaan sähkön hinnat eivät ole vielä aiheuttaneet harmaita hiuksia, eikä hän sellaista opiskelukavereidensakaan keskuudessa ole havainnut.

”En ole kuullut, että kukaan vielä pelkän kynttilän valossa kotonaan asuisi”.

Sähkösopimustyypit

• Yleisesti ottaen sähkösopimuksissa on kolmea päätyyppiä. 

• Määräaikaisella sopimuksella sähköä saa kiinteään hintaan sopimuskauden ajan. Vain toiseen asuntoon muuttaminen oikeuttaa irtisanomaan sopimuksen kesken. Sopimuskausi on yleensä 12 tai 24 kuukautta. 

• Toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella sähköä saa kiinteään hintaan, mutta sähköyhtiöllä on oikeus muuttaa hintaa sopimuksessa määritellyin ehdoin. Sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. 

• Pörssisähkösopimuksella sähköstä maksetaan tunneittain vaihtuva spot-hinta ja sähköyhtiön marginaali. Seuraavan vuorokauden tuntihinnat julkaistaan päivittäin noin klo 13.45. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. 

• Tarjolla on myös muun tyyppisiä sopimuksia. Tehdessäsi sähkösopimusta, mieti minkä tyyppinen sopimus sopii juuri sinulle ja lue sopimusehdot tarkkaan.

Julkaistu 19.12.202212.1.2023

Lue lisää:

Kunpa vastaan ei tulisi ketään tuttua

Ennen lomaa koittaa usein opiskelijan arjessa hetki, jolloin palautetaan viimeiset tehtävät, pakataan, ostetaan juna- tai bussiliput tai lastataan auto täyteen ja suunnataan kohti kotia. Kodilla tarkoitan tässä sitä paikkaa, jossa kasvoi teiniksi, tai jopa aikuiseksi. Ei sitä pientä opiskelijayksiötä, jonka jääkaapissa odottaa vain valo ja eilisen nuudeliannoksen jämät. Lapsuudenkoti itsessään saattaa herättää lämpimiä muistoja. Sinne […]

Kolumni Opiskelu

TEKSTI Essi Markkula

Lapsuudenkoti itsessään saattaa herättää lämpimiä muistoja. Sinne matkustaessa joutuu kuitenkin usein ohittamaan vanhan koulun, urheilukentän, lapsuudenystävien kotitaloja tai paikan, jossa entisen ihastuksen kanssa pussaili. Ja ehkä riiteli ja erosi.

Joistakin tämä tuntuu ihanalta nostalgiatripiltä. Onneksi olkoon, jos olet yksi heistä. Kaikissa vanhat kulmat eivät kuitenkaan aiheuta riemua, vaan enemmänkin pakokauhua. Ajatus entisen yläasteen kulmilla kävelemisestä tai tutussa lähikaupassa käynnistä voivat tuntua lamauttavilta.

Olen jutellut asiasta paljon tuttujeni kanssa ja huomannut, etten ole ainoa, jota kotipaikkakunnalle paluu ahdistaa. Keskusteluissa on noussut usein esiin ajatus, johon monen on varmasti helppo samaistua: ”kunpa ei tulisi vastaan ketään tuttua”.

Kotikunnan kyltin ohittaminen saa sydämen tykyttämään ja posket punoittamaan. Rapistunut nuorisotalo puistattaa ja aiheuttaa ahdistavia takaumia teinivuosilta. Tekee mieli puristua kasaan ja palata takaisin nykyiseen turvalliseen arkeen. Jos ahdistus saa suuret mittasuhteet, voi kotiin palaaminen olla todella stressaavaa.

Psykopodiaa-podcastissa psykologi Nina Lyytinen keskustelee psykologian ilmiöistä muiden asiantuntijoiden kanssa. Podcastin Stressin ja ahdistuksen säätely -jaksossa vieraana oleva psykoterapeutti Hanna Markuksela kertoo ahdistuksen olevan fysiologinen tunne. Ahdistus voi siis näyttäytyä myös fyysisinä oireina, joita ovat esimerkiksi ruuansulatuskanavan häiriöt, sykkeen kohoaminen, lihaskireydet ja jopa kipu.

Markuksela kehottaa miettimään oman ahdistuksen triggereitä, eli mitkä asiat laukaisevat sen. Jaksossa todetaan, että ahdistuksesta kärsivä ihminen kuulee usein sanat: ”yritä olla ajattelematta sitä”. Markuksela kuitenkin rohkaisee sallimaan itselle lyhyen hetken, jolloin voi luvan kanssa märehtiä ahdistavaa asiaa, eikä keskittyä työntämään sitä pois mielestä.

Kokeilin sallia itselleni hetken, jolloin pohdin, ahdistuin ja märehdin asiaa huolella. Huomasin, että en pidä kovinkaan paljon teiniaikaisesta itsestäni. Hän oli holtiton, itsekeskeinen ja epävarma – kuten teinit usein ovat. Kotipaikkakunta saa minut automaattisesti muistelemaan juuri näitä vuosia elämästäni.

Yleensä tiedostan, etten ole enää samanlainen kuin teininä, mutta vanhaa koulua tuijottaessa entisestä itsestä on vaikeampaa pyristellä irti. Tuntuu, kuin joutuisi hetkeksi imaistuksi takaisin menneeseen, vaikka on kulkenut pitkän matkan kasvaakseen siitä pois – ja se ahdistaa.

Helposti myös kuvittelee muiden näkevän sinut samanlaisena kuin olit nuorisoseuran kesädiskossa joskus vuonna 2007. Siksi vanhaan tuttuun törmätessä saattaa tulla äkillinen halu piiloutua. Tuntuu kuin täytyisi todistella, että näetkö kuinka aikuistunut olen nykyään, enkä lainkaan se sama tyyppi, jonka sinä muistat. En kuitenkaan suosittele tekemään näin, sillä luultavasti häntä ei kiinnosta.

Lähetän voimia kaikille, jotka saavat näppylöitä jo vanhan kouluruokalan ajattelemisesta, tai hengenahdistusta entisen Siwan seinustalla nököttävästä moporivistöstä. Kun seuraavan kerran palaat kotiseudulle, muista, että palaat sinne vahvempana itsenäsi, vaikka olisitkin vielä pohjimmiltasi sama tyyppi kuin siellä asuessasi.

Voit päättää ottaa hiukan etäisyyttä koko paikkaan, tai voit pikkuhiljaa alkaa rakentaa tilannetta, jossa kotipaikkakunta ei enää ahdista. Ehkä vielä joskus muistelet siellä elettyä elämää ilolla. Joka tapauksessa, valinta on sinun.Itselläni ahdistusta helpotti lopulta kliseinen, mutta tehokas aika.

Julkaistu 8.11.20228.11.2022

Essi Markkula

Ylen toimittaja ja pian valmistuva journalisti. Kotoisin noin 5 000 asukkaan Sievistä, josta ei enää niin usein ahdistu, vaan palaa kotiin muistelemaan lämmöllä teinirakkauksiaan, hölmöilyjään ja huolettomampaa nuoruutta.

Lue lisää:

Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaaliohjelmissa esitetään koulutuksen maksullisuutta

Tulevien eduskuntavaalien vaalikampanjointi on aloitettu räväkästi koulutuspolitiikkaa koskevissa vaalipuheissa. Sivistystyönantajat (Sivista) julkaisi 9. lokakuuta 2022 vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaansa liittyvän tiedotteen, jossa he ilmoittavat vaalitavoitteekseen korkeakouluille oikeuden periä maksua toisesta samantasoinen tutkinnosta. Muitakin elinkeino- ja työvoimapoliittisia organisaatioita on liittynyt keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta, jolla Sivistan mukaan pyritään korjaamaan Suomen koulutuspaikkojen riittämättömyyttä. Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo […]

Opiskelu Uutiset

TEKSTI Tuuli Heikura

Tulevien eduskuntavaalien vaalikampanjointi on aloitettu räväkästi koulutuspolitiikkaa koskevissa vaalipuheissa.

Sivistystyönantajat (Sivista) julkaisi 9. lokakuuta 2022 vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmaansa liittyvän tiedotteen, jossa he ilmoittavat vaalitavoitteekseen korkeakouluille oikeuden periä maksua toisesta samantasoinen tutkinnosta. Muitakin elinkeino- ja työvoimapoliittisia organisaatioita on liittynyt keskusteluun koulutuksen maksullisuudesta, jolla Sivistan mukaan pyritään korjaamaan Suomen koulutuspaikkojen riittämättömyyttä.

Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo kertoo tiedotteessa, että vain 37 prosenttia uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan suoraan, vaikka 84 prosenttia hakee opiskelemaan. Tällä hetkellä Sivistan mukaan korkeakoulujen uusista opiskelijoista yli 11 prosentilla on jo aiempi samantasoinen tutkinto, joka tarkoittaa 7000 opiskelupaikkaa vuodessa. Näin Sivista väittää, että Suomen koulutusaste ei nouse, kun tutkintoja suorittavat samat henkilöt useita kertoja. Heidän mukaansa julkisesti rahoitetut korkeakoulupaikat tulisi pystyä kohdistamaan ensisijaisesti nuorille, ensimmäistä tutkintoaan suorittamaan hakeville.

Tämän vuoksi Sivista ehdottaa, että korkeakoulut saisivat oikeuden periä maksun korkeakoulututkinnosta niiltä opiskelijoista, jotka ovat jo suorittaneet aiemmin samantasoisen tutkinnon. Korkeakoulutuksen ohjauksessa on jo pidempään painotettu ulkopuolisen rahoituksen hakemista, mutta aiemmin keskustelu on keskittynyt esimerkiksi yritysten ja yksityishenkilöiden osallistumiseen koulutuksen rahoitukseen ja näin koulutuksen tuottamiseen, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) koulutuspoliittinen asiantuntija Jere Tapio kertoo.

OYY julkaisi 21.10. aiheeseen liittyen kannanoton, jossa organisaatio vahvasti vastustaa koulutuksen maksullisuutta. OYY:n mukaan muutos olisi periaatteellinen siirtymä kohti lukukausimaksuja, sillä jokaiselle tutkinnolle määriteltäisiin hinta muutoksen yhteydessä. “Olemme jo aiemmin olleet huolissaan, miten ulkopuolisen rahoituksen hakemista on painotettu korkeakoulujen ohjauksessa. Nyt kun vaalipuheissa on selkeästi esillä rahoitusvajeen paikkaaminen ulkopuolisella rahalla ja koulutuksen maksuttomuuteen kajoaminen, koimme, että hiljaa emme voi olla!”, kommentoi Tapio tarvetta viralliselle kannanotolle.

OYY:n kannanotossa mainitaan myös maksullisuuden kohdistuvan vahvasti ihmisiin, jotka eivät ole työllistyneet alkuperäisellä tutkinnolla tai ovat joutuneet työttömäksi.

Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut jatkuvan oppimisen kehittämisen yhdeksi tulevaisuuden päätavoitteistaan. On OYY:n mukaan aito uhka, että sen ympärille rakentuvasta koulutusmarkkinasta luodaan yliopistojen rahoitukselle olennainen elementti, ja perustehtävien itsenäisestä hoidosta siirrytään bisnesmaailmaan. Tällöin tieteellisten tavoitteiden sijaan toimintaa ohjaillaan markkinoiden tarpeet edellä ja sivistystyö jää toissijaiseksi.

OYY on 18.10. järjestetyssä edustajiston kokouksessaan hyväksynyt uuden linjapaperin, jossa otetaan kantaa maksuttoman koulutuksen puolesta. Kannanotossa ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lotta Leinonen kutsuu Oulun yliopiston puolustamaan koulutuksen maksuttomuutta ja kehottaa Oulun yliopistoa irtisanoutumaan Sivistan eduskuntavaalitavoitteista.

“Toimijoiden on ymmärrettävä, miten iso uhka tällaiset puheet ovat koko järjestelmälle ja toivottavasti nousevat kanssamme puolustamaan maksutonta ja autonomista korkeakoulujärjestelmää”, Tapio kertoo kannanoton tavoitteista.

Julkaistu 20.10.20222.3.2023

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Loppuunmyyty Hurmos-festivaali täytti Kuusisaaren opiskelijoilla – katso perjantain kuvagalleria tästä

Syyskuisena perjantaina Oulun Kuusisaaressa juhlittiin Oulun korkeakouluyhteisön lukukauden avajaisia. Lavoilla nähtiin opiskelijaesiintyjien lisäksi Cledos sekä SANNI. Oulun ylioppilaslehti oli mukana perjantain festivaalitunnelmissa. Klo 15:45 Juhlijoita ei festarialueella vielä näy, mutta kaikkialla käy kova tohina. Pullot kilisevät, ja ruokakojujen haju pyrkii nenään. Tummat pilvet varjostavat Kuusisaarta, mutta tunnelma on odottava. Tapahtuman tuottaja Kati Kantosella on aikaa […]

Kulttuuri Opiskelu

TEKSTI Olli Laitinen

KUVAT Olli Laitinen

Syyskuisena perjantaina Oulun Kuusisaaressa juhlittiin Oulun korkeakouluyhteisön lukukauden avajaisia. Lavoilla nähtiin opiskelijaesiintyjien lisäksi Cledos sekä SANNI. Oulun ylioppilaslehti oli mukana perjantain festivaalitunnelmissa.

Klo 15:45

Juhlijoita ei festarialueella vielä näy, mutta kaikkialla käy kova tohina. Pullot kilisevät, ja ruokakojujen haju pyrkii nenään. Tummat pilvet varjostavat Kuusisaarta, mutta tunnelma on odottava. Tapahtuman tuottaja Kati Kantosella on aikaa vaihtaa muutama sana Oulun ylioppilaslehden kanssa.

“Tänä vuonna olemme kehittäneet tapahtumaa erityisesti viime vuonna saadun palautteen perusteella, esimerkiksi narikan ja valaistuksen muodossa”, Kati kertoo.

Toista kertaa Hurmosta tuottamassa ollut Kantonen näkee tapahtumassa kasvupotentiaalia.

“Tapahtuma myytiin loppuun, josta näkee että tilausta tällaiselle tapahtumalle kyllä on.”

Klo 19:37

Festivaali keräsi kävijöitä myös muista korkeakouluista. Joukko opiskelijoita on kerääntynyt sumopainiareenan ympärille. He kertovat, että kehässä ovat sisarukset Veera ja Riina Annunen. Veera on valmistunut Lapin ammattikorkeakoulusta liikunnanohjaajaksi, Riina puolestaan opiskelee Oulun yliopistossa tietotekniikkaa. Siskosten välisen painiottelun voitti pikkusisko Veera.

Klo 21:15

Iltakahdeksan jälkeen Kuusisaari on täynnä opiskelijoita. Kiertelen haastattelemassa opiskelijoita, kun eteeni sattuu hyväntuulinen OLUT ry:n puheenjohtaja Aapo Nyman seurueineen.

”Kieltämättä meininki on aivan hemmetin hyvä! Jopa piirun verran parempi kuin viime vuonna”, Nyman kommentoi.

Tietojenkäsittelytieteitä opiskelevat herrat eivät olleet vielä kerinneet kuunnella artisteja, mutta meno on siitä huolimatta loistava.

”Anniskelujonotkin ovat lyhyemmät kuin viime vuonna”, pohtivat Aapo, Mikael ja Juho.

Klo 21.37

Cledoksen esiintymisen jälkeen Strand vetää suunniteltua pidemmän keikan. Hurmoslavan edusta on täysi ja meininki erinomainen. Vaikka syyskuun ilta on viileä, haalarikansa vaikuttaa pysyvän hyvin lämpimänä. Strand viimeistelee keikkansa opiskelijoiden ikisuosikkiin Amor Infinitukseen, jonka myötä massa alkaa siirtyä kohti Päälavaa illan päättävän SANNIn keikkaa varten.

Katso koko perjantai-illan tunnelmat kuvagalleriasta.