ADHD vaikuttaa opiskelijan arkeen

Saavut jälleen kampukselle viime tingassa, ja edessä on neljän tunnin luento. Vaikka aihe on kiinnostava, jo ensimmäisen tunnin aikana keskittymisesi alkaa herpaantua. Huomaat luokassa olevan pianon. Loppuluennon joudut keskittymään luentoa enemmän siihen, ettet nouse penkistä soittamaan Kissanpolkkaa opiskelukavereidesi iloksi. Kuulostaako tutulta? ADHD-liiton verkkosivujen mukaan muun muassa yllä kuvatun kaltaisista oireista kärsii 2–4 % aikuisväestöstä. ADHD:n […]

Saavut jälleen kampukselle viime tingassa, ja edessä on neljän tunnin luento. Vaikka aihe on kiinnostava, jo ensimmäisen tunnin aikana keskittymisesi alkaa herpaantua. Huomaat luokassa olevan pianon. Loppuluennon joudut keskittymään luentoa enemmän siihen, ettet nouse penkistä soittamaan Kissanpolkkaa opiskelukavereidesi iloksi.

Kuulostaako tutulta? ADHD-liiton verkkosivujen mukaan muun muassa yllä kuvatun kaltaisista oireista kärsii 2–4 % aikuisväestöstä. ADHD:n ja opiskelun yhdistäminen ei aina ole helppoa, sillä keskittymishäiriö tuo mukanaan monenlaisia haasteita opiskelijan arkeen. Oulun yliopistolla kokoontuvasta pienryhmästä voi saada apua oireiden kanssa selviytymiseen ja oppia löytämään omat vahvuutensa opiskelijana.

Mikä ADHD on?

ADHD, Attention Deficit Hyperactivity Disorder, on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, johon voi kuulua tarkkaamattomuutta ja/tai ylivilkkautta. Salakarin ja Virran (2018) ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0 -kirjassa häiriön kerrotaan aiheuttavan haasteita kognitiivisissa toiminnoissa, kuten tiedonkäsittelyssä, toiminnanohjauksessa ja työmuistissa. ADHD on kehityksellinen häiriö, eli se alkaa jo lapsuudessa. Joillakin oireet lieventyvät lapsuuden jälkeen, ja toisilla oireet tuottavat haasteita myös aikuisena.

ADHD vaikuttaa aivojen toimintaan, mikä aiheuttaa erilaisia oireita. Vaikka voi vaikuttaa siltä, että ADHD-oireisen aivot käyvät jatkuvasti ylikierroksilla, on tilanne kuitenkin juuri päinvastainen. Tutkimusten mukaan joko ADHD-aivojen verenvirtaus tai aineenvaihdunta on hidastunut. Tämä madaltaa aivojen aktivaatiotasoa, mikä voi johtaa ylivilkkauteen ja keskittymisvaikeuksiin. On esitetty, että ylivilkkaus johtuisi aivojen pyrkimyksestä kohottaa aktiviteettitasoaan.

Apua opiskeluarkeen pienryhmätoiminnasta

Oulun yliopistolla viime syksynä startannut Huomaa vahvuutesi -opiskelutaitoryhmä on suunnattu ADHD-diagnoosin saaneille opiskelijoille. Ryhmän ideana on auttaa opiskelijoita löytämään omat vahvuutensa, ja antaa työkaluja arjessa ja opinnoissa pärjäämiseen.

Toinen ryhmän vetäjistä, opintopsykologi Pauliina Junnikkala kertoo opiskelutaitoryhmän idean lähteneen vuonna 2020 julkaistusta uudesta ADHD:n psykologisesta hoito-ohjelmasta aikuisille. Junnikkalan mukaan opiskelutaitoryhmä perustuu tähän lyhythoitomalliin, mutta mallia sovelletaan opiskelutaitojen näkökulmaan sopivaksi.

”Jokaisella tapaamiskerralla on eri teema, joita ovat muun muassa tarkkaavuuden ylläpitäminen ja vaihtaminen toiseen asiaan, aloittamisen vaikeus sekä ajanhallinta.” kertoo Junnikkala.

”Tapaamisissa keskustellaan pienryhmässä, ja sitä kautta voi saada vertaistukea muilta samojen asioiden kanssa painivilta opiskelijoilta. Opiskelijat tekevät erilaisia käytännön harjoitteita, ja lisäksi ryhmässä jaetaan vinkkejä oman arjen helpottamiseksi. Osa vinkeistä tulee meiltä opintopsykologeilta, mutta myös pienryhmän jäsenet jakavat niitä toisilleen.” Junnikkala sanoo.

Keskittymishäiriö vaikuttaa opiskelukykyyn

ADHD:n aiheuttamat kognitiiviset haasteet vaikuttavat opiskelukykyyn monin eri tavoin. Aivojen välittäjäaineiden, pääosin dopamiinin ja adrenaliinin, tehoton toiminta heikentää tiedonvälitystä ADHD-oireisen aivoissa. Tämä hidastaa tiedon käsittelyä ja uuden tiedon sisäistämistä, ja esimerkiksi monimutkaisia ohjeita voi olla vaikea ymmärtää. Lisäksi heikentynyt työmuisti aiheuttaa haasteita esimerkiksi tenttiin lukiessa.

Toiminnanohjauksen haasteet näkyvät muun muassa ajanhallinnassa ja arjen suunnittelussa, mikä näkyy esimerkiksi myöhästelynä ja sotkuisena kotina. Myös tehtävien priorisointi tuottaa usein vaikeuksia, minkä vuoksi opiskelutehtävien tärkeysjärjestykseen laittaminen on hankalaa.

Junnikkalan mukaan monet opiskelun haasteet liittyvät oppimistehtävien tekemiseen ja palauttamiseen. Tehtävien aloittaminen voi olla vaikeaa, ja tehtäviä tehdään viime tingassa. Myös määräajoissa pysyminen tuottaa haasteita. Toisinaan poukkoilu eri tehtävien välillä voi aiheuttaa sitä, että lopulta ei saa tehtyä mitään valmiiksi. Ongelmat korostuvat, jos tehtävän aihe ei ole opiskelijan mielestä kiinnostava.

ADHD-oireisen keskittyminen herpaantuu helposti luennoilla ja tenteissä, koska ulkoiset ärsykkeet kuten taustamelu tai putoilevat kynät vievät huomion. Myös impulsiivisuus voi haitata opinnoissa pärjäämistä. Se voi ilmetä esimerkiksi yhtäkkisenä innostumisena, jolloin kaikki muut asiat unohtuvat. Siinä missä joku valitsee juhlimisen tenttiin lukemisen sijaan, joku toinen saattaa oksentaa tenttipaperille kaiken lukemansa, ja unohtaa vastata varsinaiseen kysymykseen.

Toisinaan aivot ovat kuin radio, jossa on kaikki kanavat samaan aikaan päällä – pää on täynnä ajatuksia, mutta niistä ei saa selvää. Joskus taas on päiviä, kun aivot tuntuvat käyvän hitaalla, eikä päässä liiku oikein mitään. Kummankaan ei voi sanoa edistävän oppimista.

Voiko ADHD:sta olla hyötyä opiskellessa?

ADHD:lla voi olla myös positiivisia vaikutuksia opiskelun kannalta, ja siksi opiskelutaitoryhmänkin nimi on Huomaa vahvuutesi. Positiivisia vaikutuksia voivat olla muun muassa kekseliäisyys ja spontaanius. Idea esimerkiksi oppimistehtävän aiheesta voi syntyä hetkessä. Parhaimmillaan toiminta on hyvinkin tehokasta ja nopeaa.

”ADHD-diagnoosin saaneilla opiskelijoilla voi olla monenlaisia vahvuuksia, joita voi käyttää hyödyksi opiskellessa. Omista kiinnostuksenkohteista voi innostua loputtomasti, niihin jaksaa paneutua, ja voi päästä tietynlaiseen ”flow-tilaan”. Myös luovuus on vahvasti läsnä monien ADHD-diagnoosin saaneiden elämässä. Joillakin taas on kyky nähdä asiat isommassa mittakaavassa.” Junnikkala kertoo.

Diagnoosi voi olla helpotus

Vaikka ADHD alkaa jo lapsuudessa, monet saavat diagnoosin vasta aikuisena. Usein arvaamattomasti joka suuntaan poukkoilevat superpallolapset diagnosoidaan viimeistään koulun alkaessa. ADHD-lapsi voi kuitenkin olla myös hiljainen, omiin maailmoihinsa uppoutunut haaveilija, jonka haasteet eivät näy ulospäin. Jälkimmäisessä tapauksessa hakeudutaan usein vasta aikuisena ADHD-testeihin, kun opiskelujen tai työelämän vaikeusaste kasvaa ja oma arki alkaa tuntua mahdottomalta.

Junnikkalan mukaan diagnoosi on monelle oikeastaan helpotus, sillä se voi selittää monia asioita omasta historiasta ja omia toimintamallejaan voi oppia ymmärtämään paremmin. Diagnoosin myötä voi ehkä hyväksyä itsensä sellaisena kuin on sekä hakea tukea arkeen tai opintoihin. Tuki voi olla esimerkiksi kuntoutusta tai yksilöllisiä opintojärjestelyjä.

”Jos tunnistaa itsessään monia ADHD-oireita, kannattaa etsiä luotettavaa tietoa aiheesta esimerkiksi ADHD-liiton sivuilta. Kaikilla ihmisillä on joskus ADHD-tyyppisiä oireita, mutta kannattaa miettiä, kuinka paljon niitä on, ja vaikeuttavatko ne merkittävästi omaa arkea. Kannattaa keskustella myös lähiomaisen kanssa, ovatko he huomanneet arjen toiminnoissa merkittäviä haasteita.” lisää Junnikkala.

Jokainen ADHD-ihminen on erilainen ja oirekirjo on moninainen. Jotkut voivat olla karismaattisia ja hauskoja esiintyjiä, siinä missä toiset taas hajamielisiä haaveilijoita. Tärkeää on muistaa, että keskittymishäiriöiset eivät ole tyhmiä tai laiskoja, heidän aivonsa vain toimivat epätyypillisellä tavalla.

HELMI SUVISAARI

Kirjoittaja on ADHD-diagnoosin aikuisena saanut tiedeviestinnän maisteriopiskelija.

“Voisin olla teidän äitinne.” – Opiskelu yliopistossa keski-ikäisenä

Henna Hietala muistuttaa kolumnissaan, että yliopistossa opiskelu ei katso ikää. Toukokuussa 2019 kirjoitin informaatiotutkimuksen pääsykokeessa referaattia. Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2000, joten kirjallisista tehtävistä oli jo tovi aikaa, mutta pääsin sisään Oulun yliopistoon ensimmäisellä yrityksellä. Ylioppilastodistuksestani en saanut pisteitä, koska se oli niin vanha. Minun oli siis onnistuttava pääsykokeessa. Opetushallituksen tilaston mukaan 35–39-vuotiaita oli vuoden 2019 […]

Henna Hietala muistuttaa kolumnissaan, että yliopistossa opiskelu ei katso ikää.

Toukokuussa 2019 kirjoitin informaatiotutkimuksen pääsykokeessa referaattia. Valmistuin ylioppilaaksi vuonna 2000, joten kirjallisista tehtävistä oli jo tovi aikaa, mutta pääsin sisään Oulun yliopistoon ensimmäisellä yrityksellä. Ylioppilastodistuksestani en saanut pisteitä, koska se oli niin vanha. Minun oli siis onnistuttava pääsykokeessa.

Opetushallituksen tilaston mukaan 35–39-vuotiaita oli vuoden 2019 kevään korkeakoulujen yhteishaussa 3549, joista 846 sai opiskelupaikan. En ole siis ainut, mutta useimmat ikäiseni käyvät töissä tai heillä on perhevelvollisuuksia opintojen ohessa. Korona-aikana on vielä useampi keski-ikäinen hakenut opiskelemaan, kun heiltä on työ lähtenyt alta.

Tämä oli ensimmäinen korkeakoulupaikkani. 17 vuotta kului töissä postinjakajana. Tympääntymistä työhöni ja liian suuriin piireihin ylitöineen oli jatkunut jo pitkään. Haaveilin yliopistosta, mutta rohkeutta puuttui.

Suurin huolenaiheeni oli raha. Elin ensimmäiset kaksi vuotta opintovapaalla saaden aikuiskoulutustukea, palkkaa loma-ajoilta ja vuokratuloja. Nyt saan Kelan opintotukea. Lukukausien aikana en ole käynyt töissä. Säästöni ovat mahdollistaneet huolettoman opiskeluelämän. Sitä paitsi saan opiskelija-alennuksia joka paikassa. Miksi en lähtenyt aiemmin opiskelemaan? Pelkäsin turhaan.

Yksi asia oli selvä Ouluun muuttaessani: ei soluasuntoa tällä iällä. Varallisuusrajojen takia opiskelija-asunnon saaminen olisi ollut vaikeaa, joten vuokrasin yksityiseltä 31,5 m2 ja laitoin omistamani kaksion Helsingissä vuokralle. Pienempi asunto tarkoitti tavaramäärän karsimista, joten mm. sohva lähti kierrätyskeskukseen.

Luulin, että yliopistossa käydään luennoilla, luetaan kirjoja ja tentitään, mutta luentoja on vähennetty. Ihmiset kysyvät minulta, mikä yllätti. Luettelen: Moodle, Examinarium, ryhmätöiden paljous ja muodollisuuden puuttuminen. Eniten yllätti, että en jaksaisi istua 1,5 tuntia. Onneksi tuli etäluennot!

Kielten opiskelutavat ovat kehittyneet. Eli tietokone tarkistaa tehtävät ja laatii sanoista muistikortteja. Kielten tunneilla enimmäkseen puhutaan. Kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen osaan vielä saksaa. Unglaublich!

Olen uhonnut eläväni nyt menetettyä nuoruutta, mutta todellisuudessa opiskelijajuhlat olen jättänyt väliin. Tutkinnon suorittaminen ja uuden oppiminen ovat elämänmuutokseni tärkeimmät motiivit. 

Oma ikä iskee vastaan, kun tarkkasilmäinen nuori opiskelija kysyy: “Siis, monesko vuosi sulla on menossa?” Toinen tapaus oli, kun vieraileva luennoitsija ei ojentanut minulle esitettä, koska luuli minua opettajaksi. Kaikkiin opiskelijakyselyihin ja etuihin en ole oikeutettu ikäni perusteella. Kuinka vanha olen? “Voisin olla teidän äitinne, 40-vuotias.”

Henna Hietala

Lue lisää:

Päätös keskustakampushankkeen hyväksymisestä ei ollut yksimielinen – Oulun yliopisto etenee hankesuunnitelmassa

Oulun yliopiston hallitus äänesti 16.12.2021 keskustakampushankkeen hyväksymisen puolesta äänin 7-5. Jouko Niinimäen mukaan yksikään kielteisistä äänistä ei kuitenkaan vastustanut itse kampushanketta, vaan äänestys hankkeen jatkosta oltaisiin haluttu pöydätä lisäselvitysten ajaksi. Oulun yliopisto etenee keskustakampushankkeen kanssa. Uusi keskustakampus sijoittuisi asemien viereen Raksilaan Tehtaankadulle, jossa kaavamuutosta haetaan myös tiejärjestelyille koko korttelin osalta. Lisäksi rehtori Jouko Niinimäki mainitsi […]

Oulun yliopiston hallitus äänesti 16.12.2021 keskustakampushankkeen hyväksymisen puolesta äänin 7-5. Jouko Niinimäen mukaan yksikään kielteisistä äänistä ei kuitenkaan vastustanut itse kampushanketta, vaan äänestys hankkeen jatkosta oltaisiin haluttu pöydätä lisäselvitysten ajaksi.

Oulun yliopisto etenee keskustakampushankkeen kanssa. Uusi keskustakampus sijoittuisi asemien viereen Raksilaan Tehtaankadulle, jossa kaavamuutosta haetaan myös tiejärjestelyille koko korttelin osalta. Lisäksi rehtori Jouko Niinimäki mainitsi puheenvuorossaan Välkkylän opiskelijakylään suunniteltuja uudistuksia.

Tällä hetkellä Oulun yliopistossa on noin 13 500 opiskelijaa ja 3 400 työntekijää. Hankkeen tämänhetkisissä tilasuunnitelmissa yliopiston rakennus on suunniteltu kapasiteetiltaan päivittäin 5 000 opiskelijalle, Linnanmaan kampus 3 400 opiskelijalle ja Kontinkankaan kampus 1 800 opiskelijalle. Tämänhetkisen hankesuunnitelman mukaan siis kolmen kampuksen malli on toteutumassa, jota vastaan on ollut paljon säröääniä poikkitieteellisyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Keskustakampuksen tavoitteissa kuitenkin kuvataan sen muotoutuminen opiskelijoiden tärkeimmäksi kohtaamispaikaksi ja yhdistäväksi tapahtumien keskukseksi. Hankesuunnitelman perusteella kuitenkin kuulostaa, että keskustakampusta rakennetaan enemmänkin Oulun yliopiston näyteikkunaksi ja sidosryhmäsuhteiden ylläpitoa varten kuin opiskeluun.

Hankesuunnitelmassa esitetään kolmen tiedekunnan siirtymistä uudelle kampukselle kahdeksasta. Siirtyvät tiedekunnat olisivat humanistinen tiedekunta, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sekä kirjasto Pegasus. Lisäksi on esitetty mahdollisuus osa luonnontieteellisen tiedekunnan sekä teknillisen tiedekunnan tutkimusyksiköiden osittaisesta tai kokonaisesta sijoittumisesta Raksilaan.

Uuden kampuksen rakentamisesta saatavat pitkän aikavälin kustannussäästöt herättivät kysymyksiä. Hankesuunnitelmassa kustannussäästöt on arvioitu 20 vuoden ajalle 33 miljoonan ja 118 miljoonan euron välille. Oulun yliopiston talousjohtaja Pekka Riuttanen kommentoi Oulun ylioppilaslehdelle välin olevan noin suuri eri tulevaisuuden skenaarioiden vuoksi. Skenaariossa, jossa irtisanottavien tai rakennettavien neliöiden määrä on lähes sama, tulisi säästöjä 33 miljoonaa euroa. Taas tilanteessa, jossa vuokrattavia neliöitä olisi 17 500 m2 vähemmän, tulisi säästöjä 118 miljoonaa euroa. Muut skenaariot asettuvat tämän haarukan välille. Keskustakampuksen hankesuunnitelmassa on siis vahva paino myös taloudellisissa syissä, sillä kampus kasvattaisi yliopiston varallisuutta.

”Hankesuunnittelu ja tehdyt selvitykset osoittavat, että keskustakampuksen rakentaminen on yliopiston tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu sekä strategisten tavoitteiden että talouden näkökulmista. Kaupungin keskustassa toimiva ja katukuvassa näkyvä yliopisto sekä liikenteellisesti keskeinen, tulevaisuuden opiskelu- ja työtapoihin varustettu kampus on iso kehittymismahdollisuus koko alueelle”, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallo sanoo Oulun yliopiston tiedotteessa 16.12.2021.

”Olemme toki kuulleet myös hanketta vastustavat puheenvuorot ja tarkastelleet esitettyjä argumentteja. Selvitystyötä on tehty huolella ja monien osaavien asiantuntijoiden tuella, jotta päätöksenteossa voidaan nojata mahdollisimman täsmälliseen tietoon”, Sakari Kallo lisää.

Tällä hetkellä hankesuunnitelmassa ei kuitenkaan voida esittää vielä täysin tarkkaa tietoa, sillä kyse on ollut vasta esityksestä, joka nyt hallituksen hyväksynnällä etenee seuraaviin vaiheisiin.

Oulun kaupunki voi vielä torpata muuttohaaveet

Samaisessa äänestyksessä Oulun yliopiston hallitus valtuutti Jouko Niinimäen käynnistämään hankkeen valmistelut, kuten arkkitehtuurikilpailun järjestämisen ja kaavamuutoksen hakemisen. Seuraavaksi asia etenee siis Oulun kaupungin pöydälle todennäköisine valituskierroksineen. Niinimäki kertoo, että aikataulutuksessa nämä asiat on otettu huomioon eikä projektin odoteta viivästyvän esimerkiksi valituskierrosten vuoksi. Tontti, jolle Raksilan kampusta kaavaillaan, on Oulun kaupungin omistuksessa, mutta mikäli Oulun yliopisto vuokraa tontin, on sillä oikeus hakea asemakaavan muutosta tontille. Viime kädessä päätös on kuitenkin Oulun kaupungin tahojen.

Oulun kaupunki tiedotti 22.12.2021 Raksilan tontin maankäytön suunnittelun etenevän yhteistyössä Oulun yliopiston, Osuuskauppa Arinan sekä Keskon kanssa. Kokonaisuudessaan Raksilan aluetta kehitetään tulevina vuosina mittavasti. Maankäytön hankkeita on käynnissä Raksilan alueella asemakeskuksen asemakaavan muutos, tapahtuma- ja elämysareenan selvitys sekä Raksilan urheilualueen kehittäminen. Oulun kaupunki kertoo tiedotteessaan suunnittelutyön tavoitteeksi tehokkaan maankäytön ja laadukkaan urbaanin kaupunkiympäristön ja kaupunkikuvan. Kaupunginvaltuusto käsittelee yliopiston keskustakampuksen hankesuunnitelman esitystä 31.1.2022 pidettävässä kokouksessa.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää:

Sosiaaliset taidot ruosteessa ja raastepöydässä

On täysin ok koheltaa sosiaalisissa tilanteissa harjoitellessaan uudelleen kanssakäymisen perusteita, muistuttaa Essi Erkkilä kolumnissaan. Palasin hiljattain vierailemaan kotikampukselleni. Aikaa viime kohtaamisestamme ehti vierähtää miltei kaksi vuotta, sillä viimeksi taisin viettää aikaa luentosalin penkkiä kuluttaen maaliskuun alussa vuonna 2020. Mieleeni tuolta ajalta on jäänyt koronauutisointi, jossa ilmiöstä puhuttiin vasta jonakin kaukaisena ulkomaita kiusaavana vitsauksena, sekä flunssainen […]

On täysin ok koheltaa sosiaalisissa tilanteissa harjoitellessaan uudelleen kanssakäymisen perusteita, muistuttaa Essi Erkkilä kolumnissaan.

Palasin hiljattain vierailemaan kotikampukselleni. Aikaa viime kohtaamisestamme ehti vierähtää miltei kaksi vuotta, sillä viimeksi taisin viettää aikaa luentosalin penkkiä kuluttaen maaliskuun alussa vuonna 2020. Mieleeni tuolta ajalta on jäänyt koronauutisointi, jossa ilmiöstä puhuttiin vasta jonakin kaukaisena ulkomaita kiusaavana vitsauksena, sekä flunssainen luennoitsija, joka vitsaili, ettei kyseessä onneksi mikään korona ole. Istuimme luokkatilassa ilman maskeja ja vailla huolta huomisesta, jossa pian kyyhöttäisimme ruutujen äärellä kuuntelemassa epäuskoisina, miten Sanna Marinin äänellä koko yhteiskunta määrättiin seisahtumaan. 

Kampukselle menemisestä tuli yhdessä illassa uhkaavaa ja jopa vaarallista. Nyt tämä uhka on vähintäänkin todella merkittävästi pienentynyt ja kampus on muuttunut jälleen turvalliseksi kohtaamispaikaksi. Vaikka mikään ei ole merkittävästi vaihtanut paikkaa vaaleiden seinien sisällä, kaikki tuntui palatessa täysin erilaiselta. Sitä todellisuutta, jossa elimme maaliskuussa 2020, ei ole enää olemassa.

Ensimmäisenä astellessani kampuksen puistikossa mieleen tulvahti lämpö: tuossa nurmikolla tapasin pienryhmäni ensimmäistä kertaa, näillä sohvilla kahvittelimme luentojen välissä ja tuossa ravintolassa tutustuimme lounaalla toisiimme! Muistojen lämmön korvasi pian lievä surumielisyys, sillä koronan seurauksena kahvilan henkilökunnan oli korvannut itsepalveluautomaatti, lounasravintola oli edelleen tilapäisesti suljettuna ja pienryhmäni hajonnut ympäri Suomea opiskelemaan näyttöpäätteiden taakse. 


Surumielisyys sai pian väistyä seuraavan tunteen tieltä, kun vastaan valuivat aamun ensimmäisille lähiluennoille matkaansa taittavat kaveriporukat. Herranjumala, ihan ihka oikeita eläviä opiskelijatovereita, aivan mahtavaa! Teki mieli heittää yläfemmat ja tuuletukset jokaiselle vastaantulevalle lajitoverille – kunnes ajauduin lähietäisyydelle heidän kanssan. 

Parin vuoden eristäytyminen tekee ihmiselle näköjään sillä tavalla höpöä, että saattaa unohtaa sosiaaliset toimintamallit. Olin kampuksella jatkuvasti hyvin tietoinen omasta olemassaolostani ja sosiaalisesti erittäin kiusallinen. Kuinka kauas ruokajonossa tulisi jättäytyä? Yrittikö tuo nyt tuolla vilkaisulla antaa jotain hienovaraista sosiaalista vinkkiä, että neiti on hyvä ja jättää hieman pidemmän turvavälin? Tuskan hiki alkaa mukavasti nousta pintaan toppatakin alla, kun edellä olevan jonottajan kanssa katseet kohtaavat ja pohdit kuumeisesti, pitääkö nyt siis hymyillä vai kaivaa jostain äkkiä maski naamalle. Ilmeeni todennäköisesti viestitti lähinnä jotakin kiusaantunutta please help me -avunhuutoa, kun yritin etsiä lyhintä pakoreittiä raastepöytään. 

Sosiaalisia taitoja täytyy harjoittaa, jotta ne pysyvät vireessä ja kehittyvät. Parin vuoden kommunikointi lähinnä videokuvan kanssa on selkeästi rapistanut omia taitojani. Yhteiskunnan ja kampuksien avautuessa tarjoutuu onneksi jatkuvasti uusia mahdollisuuksia päästä treenaamaan ja palauttelemaan mieleen, miten niiden ihmisten kanssa oikein oltiinkaan luontevasti ja rennosti. 

Tärkeää tässäkin asiassa on muistaa, että lähtee liikkeelle sopivalla määrällä treeniä, ettei vedä heti itseään ylikuntoon. Sosiaaliset kohtaamiset tuntuvat kuluttavammilta pitkän tauon jälkeen, kun aivot eivät vielä sopeutuneet uuteen tilanteeseen. Treenivinkkini kaikille onkin, että pieni sosiaalinen koheltaminen on täysin ok, jopa suositeltavaa. Kiusallisuudesta ja vieraisiin raastepöytiin vilkuilusta kertovista tarinoista nimittäin saa todistetusti loistavia jäänmurtajia keskusteluihin, sillä me kaikki taidamme samaistua siihen tunteeseen, että olemme vielä vähän ruosteessa post-korona sosialisoinnin kanssa.

Essi Erkkilä

Vastikään Oulusta Vaasaan muuttanut opiskelija, joka pohtii opintoja ja elämää niiden ympärillä. Instagram: @rautainenmuija.

Lue lisää:

Ovatko opiskeluvuodet muuttuneet pian ylikiehuvaksi painekattilaksi?

Mitä opiskeluvuosista enää jää käteen suorittamiskulttuurin paineiden ristitulen läpi luoviessa, pohtii kolumnistimme Essi Erkkilä. Opiskeluvuodet ovat elämän parasta aikaa! Tämän legendaarisen lentävän lauseen olen kuullut monen keski-ikäisen suusta. Opiskeluaikoja muistellaan kaihoisasti vanhoina hyvinä aikoina. Muistelmat sisältävät usein maininnan tiukoista opiskelujaksoista, mutta sitä enemmän korostuvat lähes loputtoman vapauden ja olemattomien vastuiden nostalgisointi. Rahaa ei ollut paljon, […]

Mitä opiskeluvuosista enää jää käteen suorittamiskulttuurin paineiden ristitulen läpi luoviessa, pohtii kolumnistimme Essi Erkkilä.

Opiskeluvuodet ovat elämän parasta aikaa! Tämän legendaarisen lentävän lauseen olen kuullut monen keski-ikäisen suusta. Opiskeluaikoja muistellaan kaihoisasti vanhoina hyvinä aikoina. Muistelmat sisältävät usein maininnan tiukoista opiskelujaksoista, mutta sitä enemmän korostuvat lähes loputtoman vapauden ja olemattomien vastuiden nostalgisointi. Rahaa ei ollut paljon, mutta silti sen verran, että toimeen tultiin. 

Nykyopiskelija ei oikein pysty täysin samaistumaan tähän mielikuvaan. Opiskeluvuosien vapaus on säilynyt läpi vuosikymmenten, joskin sen voi kokea kaventuneen erinäisten yhteiskunnallisten muutosten myötä. Jos ennen rahaa oli niukasti, nykyään sitä ei monella ole enää riittävästi.

Tilastokeskuksen mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista käy opintojen ohella töissä – ei ansaitakseen humputtelurahaa, vaan maksaakseen ruokalaskunsa lähikauppaan. Opiskelijoiden mediaanitulot ovat nimittäin SYL:n mukaan laskeneet yli 200 euroa vuoden 2017 opintotukileikkausten jälkeen ja samalla tulot ovat muuttuneet lainapainoitteisemmiksi. Opintotukikuukausien osalta trendi on ollut määrätietoinen supistaminen ja nykytilanteessa joustavuutta ei juurikaan ole: alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon on yhteensä käytettävissä yhteensä 48 tukikuukautta aiemman 55 tukikuukauden sijaan. Opiskelijalla ei välttämättä kirjaimellisesti ole varaa sellaisiin anteeksiantamattomiin virheisiin, kuten alanvaihtoon tai laskennallista normaalia hitaampaan opintojen suoritustahtiin. 

Taloudellisen paineen ohella myös suorituspaineet ovat hyvin erilaisia kuin vanhojen hyvien aikojen ihannoinnissa. Ikuiset opiskeluoikeudet ovat taaksejäänyttä historiaa ja paineistettu konekiväärimäinen opintojen suoritustahti nykypäivää. Korkeakouluopinnot on pyöritetty tehostamisohjelman läpi, jonka tuloksena inhimillisyys tuntuu olevan toisarvoista tehokkuuden rinnalla. Tärkeintä on päästä nopeasti oppilaitokseen sisälle ja tehokkaasti sieltä ulos. 

Stressin ja suorituspaineiden kasvaessa yhteisöllisyys sekä vertaistuki ovat olleet opiskelijoita kannattelevia voimia. Koronavuodet ovat vieneet mennessään molemmat. Yksinään vietetyt syksyn pitkät ja pimeät illat näyttöpäätteen kelmeässä valossa tuskin ovat olleet kenenkään mielikuva elämän parhaista vuosista. 

Nykypäivän moderni opiskelija joutuukin luovimaan tiensä korkeakoulutuksen läpi erilaisten paineiden ristitulessa. Taloudellisten murheiden ja suorituspaineiden lisäksi huolta voivat aiheuttaa työllistyminen opintojen jälkeen, yksinäisyys, oma ammatillinen osaaminen tai kokemus väärästä alavalinnasta. Paineet kasaantuvat ja kumuloituvat. Mikä auttaisi ratkaisemaan tilanteen? 

Varmastikaan yhdellä byrokraattisella taikasauvan heilautuksella ongelmat eivät katoa. Osa ongelmakohdista, kuten opintojen tehostaminen, ovat rakenteellisia ja sidoksissa niin laajoihin yhteiskunnallisiin kehityssuuntiin, ettei niitä ole aivan helppoa muuttaa. Siltikään ei kannata vaipua apatiaan ja luovuttaa. Suurimmatkin hankkeet alkavat ideasta ja tässäpä olisi yksi pohtimisen arvoinen ajatus: lisätään inhimillisyyttä ja  vähennetään konemaista ajattelua.

Ehkä yksi suurimmista muutoksista nykytilanteen ja vanhojen hyvien aikojen välillä tuntuu olevan inhimillisyyden systemaattinen katoaminen. Erinäisten tehostamisten ja leikkausten seurauksena opiskelu kokonaisuutena näyttäytyy varsin joustamattomana ja ankarana systeeminä.

Opiskelijat ovat vain numeroita datassa: opintopisteitä, tukikuukausia, veronmaksajia, mielenterveyspotilaita, kulueriä. Milloin unohtui se, että jokaisen numeron takana on inhimillinen ihminen, joka yrittää elää elämäänsä ihan kuten sinä ja minäkin? Inhimillisyys tuntuu olevan vauhdilla katoava luonnonvara, joka helposti unohtuu, kun ihmiset muuttuvat vain numeroiksi loputtomissa exceleissä. Sen sijaan, että ihmisiä ajetaan jatkuvasti entistä ahtaammalle, tuntuu houkuttelevan radikaalilta ajatukselta, että tehokkuus voisi kasvaa lisäämällä yhteiskunnassa inhimillisyyttä ja humanismia. Sen sijaan, että olemme kuin autopilotilla suhaavia robotteja, olisimmekin ihan ihmisiä ihmisille. 

Essi Erkkilä

Vastikään Oulusta Vaasaan muuttanut opiskelija, joka pohtii opintoja ja elämää niiden ympärillä. Instagram: @rautainenmuija.

Lue lisää:

OYY:n edustajistovaaleissa äänestettiin valtakunnallista keskivertoa enemmän

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa […]

Yliopisto-opiskelijat ympäri maan ovat loka-marraskuun vaihteessa äänestäneet edustajat ylioppilaskuntiensa ylimpiin päättäviin elimiin, edustajistoihin. Edustajistovaalit käytiin Suomessa nyt 11 ylioppilaskunnassa. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan valtakunnallinen äänestysprosentti oli tänä vuonna 29,4. Valtakunnallisesti äänestysaktiivisuus laski jonkin verran, vuonna 2019 äänestäneitä oli 32,4%. Ylioppilaskuntien edustajistovaalit järjestetään joka toinen vuosi.

Tänä vuonna OYY:n äänestysprosentti oli historialliset 39%. Äänioikeutettuja vaaleissa 11 486, joista 4476 käytti äänensä vaaleissa. Äänestysprosentti nousi lähes 10% vuoden 2019 vaaleihin, jolloin äänestysprosentti oli 29,3%. Äänestysprosentti on ollut korkeampi edellisen kerran vuonna 1979, jolloin äänioikeutetuista edustajistovaaleissa äänesti 44,1%.

OYY:n edustajistovaaleissa siis äänestettiin lähes 10% valtakunnallista keskiarvoa enemmän, kun huomioidaan kaikkien 11 ylioppilaskunnan vaalien kokonaistulos. Äänioikeutettuja oli noin 134 015, ja heistä yhteensä 39 401 opiskelijaa äänesti.

Oulussa ääniharavan tittelin saa tänä vuonna Eerik Silvén Kokoomuksen vaaliliitosta 114 äänellä. Poikkitieteellinen vaalirengas poimi eniten ääniä ja kasvatti paikkamääräänsä edustajistossa yhdeksään.

Tuuli Heikura

Oulun ylioppilaslehden päätoimittaja ja kauppatieteiden maisteri, joka nauttii syväluotaavista ilmiöjutuista, kuluttaa lenkkipolkuja kahden koiransa kanssa ja haaveilee mankelin omistamisesta.

Lue lisää: