Viikon 20 Tiedekysymys: Voiko kofeiinin piristävän vaikutuksen kumota kotikonstein?

Tällä viikolla Tiedekysymyksessä otetaan selvää, voiko kofeiinin vaikutusta kumota tai lieventää esimerkiksi alkoholilla.

TEKSTI Sanna Häyrynen

KUVAT Sanna Häyrynen

Lukijamme joutui väsyneenä tekemään töitä pitkän päivän ja piti vireyttään yllä juomalla kahvikupin toisensa perään. Illalla puurtaja oli turhan pirteä, joten hän päätti rauhoittua oluen äärellä – alkoholi kun väsyttää. Lukijamme jäi miettimään, voiko kofeiinin vaikutuksen oikeasti kumota alkoholilla.

Farmakologian professori Jukka Hakkola Oulun yliopistosta kertoo, että kofeiinin vaikutuksen kumoamiseen ei ole toimivaa kotikonstia.

”Ei ainakaan sellaista, jota voisin suositella. Parasta on vain odotella vaikutuksen poistumista elimistöstä.”

Kofeiini on piriste. Se salpaa aivoissa adenosiinireseptorien toiminnan. Adenosiini on välittäjäaine, joka vaikuttaa vireystilan säätelyyn. Kun adenosiinin vaikutus estyy, ihminen tuntee itsensä virkeämmäksi.

Hakkolan mukaan tutkimuksissa on havaittu, että kofeiini voi haitata nukahtamista vielä kuuden tunnin jälkeen sen nauttimisesta. Kofeiinin vaikutuksen voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Esimerkiksi perimä, tottumus ja ikä määräävät sen, kauanko kofeiinin tuntee piristävän.

”Iän myötä häiritsevä vaikutus uneen lisääntyy. Nuoret sietävät paremmin”, Hakkola sanoo.

Kofeiinia ja alkoholia yhdessä nauttineelle lukijalle Hakkola selventää, että alkoholi on akuutisti sedatiivinen yhdiste eli se lamaannuttaa keskushermostoa ja voi tuoda väsyneen olon.

Vaikka alkoholilla on väsyttävä vaikutus, se heikentää unen laatua.

”Todennäköisesti kofeiinin ja alkoholin nauttimisen jälkeen nukkuu huonosti, mutta seuraavana yönä sitten paremmin, kun unet ovat jääneet kevyiksi”, professori toteaa.

Hakkola haluaa huomauttaa, että toistuvasti käytettynä alkoholi aiheuttaa myös unihäiriöitä.

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa.

Sanna Häyrynen

Tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu. Twitter: @sannahayrynen

Lue lisää:

Viikon 19 Tiedekysymys: Miksi nurmikko tahraa vaatteet?

Tällä kertaa Tiedekysymyksen esittäjää mietityttää, minkä takia nurmikko värjää vaatteet kaatuessa tai leikkiessä.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Keväisin lumien sulettua nurmikko alkaa jälleen vihertää.

Lähes joka paikkaa ympäröi edes pieni nurmialue, joka aiheuttaa niin siihen kaatuvalle kuin leikkivän lapsen äidille pienen, mutta ärsyttävän vaivan: nurmikon aiheuttamat tahrat vaatteissa.

Oulun yliopiston kasvifysiologian professorin Hely Häggmanin mukaan nurmikosta lähtee väriä vaatteisiin sen lehtivihreän vuoksi, joka on yhteydessä yhteyttämiseen.

”Nurmikon tahraaminen liittyy klorofyllimolekyyleihin, eli lehtivihreään. Klorofyllimolekyylit ovat pigmenttejä, joita tarvitaan fotosynteesiin eli yhteyttämiseen, jossa kasvit sitovat auringovaloa kemialliseksi energiaksi. Ilman fotosynteesiä ei olisi elämää maapallolla”, Häggman toteaa.

Häggmanin mukaan maassa on muutakin kuin nurmikkoa, joka tahraa. Esimerkiksi maaperä itsessään on tahraavaa ja kasveissa on Häggmanin mukaan yleensä hajoavaa kasvimassaa.

”Kun kesäisellä nurmikolla esimerkiksi pelin tiimellyksessä kaatuu, saa se myös aikaan kasvisolukoiden rikkoutumista, jolloin solujen sisällä olevat yhdisteet pääsevät kosketuksiin vaatteiden kanssa ja tahraavat niitä”, Häggman valaisee.

Jos tänä kesänä ruoho sattuu värjäämään vaatteet, ruohotahran puhdistamiseen on monta niksiä. Marttojen ohjeessa vaate tulisi esikäsitellä ennen sen pesua. Erään ohjeen mukaan vaatteen hankaaminen ja harjaaminen tulee kuitenkin jättää mahdollisimman vähälle. Ruohotahran poistamiseen voi käyttää yhden lähteen mukaan jopa hammastahnaa, jota hierotaan hellästi tahraan vaikkapa vanhalla hammasharjalla.

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa. 

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää:

Viikon 16 Tiedekysymys: Kuu kiurusta kesään?

Tällä viikolla Tiedekysymyksessä voivotellaan kylmää säätä ja hämmästellään vanhan sanonnan lupausta kesästä, jonka muuttolinnut tuovat mukanaan.

”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.” Näin kuuluu monien tuntema vanhan kansan viisaus. Mutta pitääkö viisaus paikkaansa vai osoittautuuko se tarkemmin asiaa tutkittaessa pelkäksi humpuukiksi?

Lintujärjestö Birdlife Suomen ylläpitämän tietokannan mukaan ensimmäiset kiuruhavainnot tehtiin tänä vuonna jo helmikuun puolella. Vaan eipä näytä kesä tulleen. Kalevassa puolestaan uutisoitiin, että terminen kevät on noin kaksi viikkoa myöhässä. Muuttolintuja tämä tieto ei ole pidättänyt tulemasta.

Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtola on aktiivinen lintuharrastaja. Hän vahvistaa, että sanonnassa mainituista lintulajeista on tehty havaintoja jo Oulun seudulla.

”Oulun pursiseuran rannassa on västäräkkejä ja peippoja havaittu jo huhtikuun alusta. Ensimmäiset pääskyt tulevat yleensä vapun tienoilla”, Hohtola kertoo.

Homman juju on siinä, että ihmiset jakaantuvat lintubongauksessa kahteen kastiin: aktiiviharrastajiin ja tavallisiin tallaajiin.

Aktiiviharrastajat tekevät havaintoja ensimmäisistä muuttajista, kun taas tavalliset ihmiset huomaavat muuttolintuja vasta, kun niitä on paljon. Esimerkiksi pääskyjen suuremmat joukot saapuvat yleensä toukokuun puolivälissä, selventää Hohtola.

Myös silloin tavallinen suomalainen havahtuu kesään. Hohtolan mukaan aktiiviharrastaja tähyilee tuolloin jo eri siivekkäitä.

”Lintuharrastajan kannalta varmimpia kesän merkkejä ovat muun muassa lehto- ja pensaskerttu sekä harmaasieppo.”

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa. 

Venla Tuohino

Tiedeviestinnän maisteriohjelman kasvatti, graduntekijä ja skeptikko.

Lue lisää:

Viikon 12 Tiedekysymys: Voiko koiranpennulla olla identtistä kaksosta?

Tämän viikon Tiedekysymys selvittää, voiko koirapentueessa olla identtisiä kaksosia ja kuinka yleisiä ne ovat.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala

KUVAT Heli Paaso-Rantala

Ihmiset voivat saada identtisiä kaksosia, eli lapsia, joilla on sama perimä. Lasten täytyy olla monotsygoottisia eli samanmunaisia ollakseen identtisiä kaksosia. Identtiset kaksoset ovat usein täysin samannäköiset eikä heitä ole helppo erottaa toisistaan. Perimään vaikuttavat kuitenkin ulkoiset muutokset, mistä johtuen esimerkiksi identtisten kaksosten sormenjäljet ovat erilaiset.

Jotkin eläinlajit voivat tiettävästi saada identtisiä kaksosia. Mutta miten on koirien laita? Esimerkiksi labradorinnoutajalla pennut saattavat olla hyvinkin identtisen näköisiä, mutta onko pentueessa todella kyse identtisistä kaksosista?

Oulun yliopiston genetiikan ja fysiologian yksikönjohtajan Jouni Aspin mukaan identtisiä kaksosia ei esiinny muilla kuin ihmisillä ja vyötiäisillä, jotka tuottavat identtisiä nelosia.

Monotsygoottisia kaksosia on raportoitu hevosilla, lehmillä, sioilla, kaniineilla ja hiirillä. Yleensä ottaen eläinlajien identtiset kaksoset ovat Aspin mukaan epätavallisia.

” Viime vuonna raportoitiin ensimmäisestä DNA:lla vahvistetusta tapauksesta myös koirilla. Koirapentueen identtiset kaksoset ovat siis hyvin harvinaisia”, Aspi toteaa.

Mistä sitten voi johtua, ettei koirilla esiinny identtisiä koiranpentuja, kuten muilla eläimillä tai ihmisillä?

” Voisi melkein kysyä, miksi ihmiset saavat identtisiä kaksosia. Ihmiset saavat enemmän kaksosia kuin muut eläinlajit, mutta syytä tähän ei tiedetä”, Aspi kertoo.

Aspin mukaan muilla eläinlajeilla toinen kaksonen yleensä abortoituu itsestään. Näin tapahtuu toisinaan myös ihmisillä.

Aspi arvelee ihmisten terveydenhuollon voivan olla yksi syy siihen, miksi ihmiset saavat kaksosia. Tavallista raskautta seurataan koko raskauden ajan säännöllisesti neuvola –ja lääkärikäynnein, mutta kaksosraskautta tarkkaillaan normaalia raskautta vielä enemmän.

” Mutta asiasta ei ole mitään lopullista varmuutta”, Aspi korostaa.

 

Mitä olet aina halunnut tietää tieteestä? Onko olemassa tiedeaiheinen kysymys, johon et löydä vastausta? Vaivaako mieltäsi tiedepulma, jonka kysyminen saisi sinut tuntemaan itsesi tyhmäksi? Nyt voit esittää sinua aina askarruttaneen tiedeaiheisen kysymyksen Oulun ylioppilaslehdelle! Tiedeuutisten jengi ottaa selvää hassuimmista ja höpsöimmistäkin kysymyksistä. Lähetä siis mieltäsi kaihertava kysymys osoitteeseen tiedeuutiset.oyl@gmail.com. Vastaukset selviävät Tiedeuutisissa. 

Heli Paaso-Rantala

Oulun yliopiston tiedeviestinnän opiskelija, joka ei aina pysy mukana maailman menossa.

Lue lisää: