OYY palkitsi ansioituneita ansiomerkein – korkein kunnia Janne Hakkaraiselle

Oulun yliopiston ylioppilaskunta jakoi 27.2.2020 61-etävuotisjuhlassaan kunniamerkkejä ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneille toimijoille. Yhteensä kunniamerkkejä jaettiin 88 kappaletta. Kunniamerkit jaettiin OYY:n piirissä toimivien järjestöjen ehdotusten perusteella. Päätös jaettavista merkeistä tehtiin OYY:n hallituksen kokouksessa 23.2.2021. Ylioppilaskunnan jakamista merkeistä korkea-arvoisin, kunniamerkki, myönnettiin OYY:n pitkäaikaiselle viestintäasiantuntijalle Janne Hakkaraiselle. Hakkarainen irtisanoutui tehtävästään viime vuonna ja toimii nykyään […]

Oulun yliopiston ylioppilaskunta jakoi 27.2.2020 61-etävuotisjuhlassaan kunniamerkkejä ansioitunutta työtä opiskelijan hyvän elämän eteen tehneille toimijoille. Yhteensä kunniamerkkejä jaettiin 88 kappaletta.

Kunniamerkit jaettiin OYY:n piirissä toimivien järjestöjen ehdotusten perusteella. Päätös jaettavista merkeistä tehtiin OYY:n hallituksen kokouksessa 23.2.2021.

Ylioppilaskunnan jakamista merkeistä korkea-arvoisin, kunniamerkki, myönnettiin OYY:n pitkäaikaiselle viestintäasiantuntijalle Janne Hakkaraiselle. Hakkarainen irtisanoutui tehtävästään viime vuonna ja toimii nykyään Oulun yliopiston viestintäasiantuntijana. Edellinen kunniamerkki myönnettiin PSOASin Jonne Kettuselle viime vuonna.

Lue koko lista ansiomerkin saaneista alta.

Kunniamerkki

Janne Hakkarainen

I luokan ansiomerkki

Hyypiö Anni

Leinonen Eetu

Mäki-Pollari Reeta

II luokan ansiomerkki

Gioia Sandler Bruno

Impola Jarkko

Kilponen Janne

Mehtätalo Eevasisko

Nieminen Petra

Palokangas Eelis

Siira Santeri

Timonen Tuomas

Viinikka Viljami

III luokan ansiomerkki

Aaltonen Toni

Antinkaapo Saana

Bazia Jakub

Bergström Eemeli

Berki Bence

Bäckman Jemina

Eskelinen Janne

Haataja Riikka

Hannonen Juuli

Harju Susanna

Hautamäki Marjut

Heikkinen Jonna

Herala Sami

Hälinen Kaarin

Härkönen Kati

Härkönen Lauri

Issakainen Olga

Junttila Sara

Juntunen Helmi

Juusola Hanna

Jämsä Lilja

Järvinen Pauliina

Kaisko Kalle

Kangas Mari

Kirjavainen Janne

Kivirikko Tiia

Kokkonen Anni

Kokkoniemi Iikka

Kvist Paula

Kärki Timi

Lahdenperä Silja

Laiti Malla

Laitinen Erkki

Lakkala Samuel

Latva-Kyyny Jonna

Lehtonen Aleksi

Lohiniva Inka

Länsman Máren-Elle

Marjakangas Salla

Martinkauppi Noora

Marttila Tuukka

Miettinen Heli

Mikkonen Roosa

Moilanen Marianna

Määttä Emma

Niemelä Anni

Niemi Outi

Niskanen Markus

Oikarinen Hannu

Piukkula Eetu

Postila Aleksi

Putkonen Maiju

Pääkkölä Julia

Pöllänen Antti

Quiroz Marco

Rautio Jori

Salo Saku

Sankila Eero

Sarja Katariina

Siilanen Joonas

Sinisalo Nikolas

Siponen Essi

Sjöberg Suvi

Sohlo Laura

Soudunsaari Joonas

Strand Henri

Taanila Samuli

Tikkanen Vilho

Tuomi Nita

Turpeinen Emmi

Törrö Lotta

Uusi-Seppälä Siru

Veijola Timo

Virtanen Oskari

Yli-Ojanperä Sanni

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Kansainvälisten opiskelijoiden apurahoista päätetään torstaina – OYY toivoo kannanotossaan, että asia palautettaisiin valmisteluun

Oulun yliopiston hallitus käsittelee kokouksessaan kansainvälisten opiskelijoiden apurahamallin uudistamista torstaina 25. helmikuuta. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan mukaan uudet mallit heikentävät kansainvälisten opiskelijoiden asemaa ja niiden valmistelu on ollut epädemokraattista.

Read this story in English.

“Käytännössähän tämä on tarkoittanut, että apurahamallia halutaan heikentää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osalta”, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Olli Joki kertoo. 

OYY julkaisi tänään kannanoton Oulun yliopiston kansainvälisten opiskelijoiden apurahamallin uudistukseen. Mallia on tarkoitus käsitellä Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa huomenna, torstaina 25. helmikuuta.

”Tämänhetkinen päätösesitys heikentää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden apurahoja merkittävästi ja jatkaa niiden heikentämistä yliopiston koko strategiakauden ajan”, kannanotossa sanotaan.

Kannanotto koskee apurahojen uudistuksen lisäksi myös aiheen käsittelyä yliopiston hallinnon sisällä. OYY:n hallitus kertoo, että vaikka keskusteluja on käyty esimerkiksi koulutuksen johtoryhmässä, hallitukselle torstaina vietävä esitys eroaa käydyistä keskusteluista huomattavasti.

Koulutuksen johtoryhmä on yliopiston hallinnon osa, joka päättää koulutuksen kehittämisestä. Sen tehtävänä on ollut suunnitella apurahamallin uudistamista. Joen mukaan koulutuksen johtoryhmässä käytyjä keskusteluja ei ole kuitenkaan otettu huomioon.

“Nyt hallitukselle esitellään täysin erilaista mallia, kuin keskustelujen pohjalta oli tarkoitus esittää. Tämä malli on huomattavasti heikompi opiskelijan näkökulmasta.”

Kannanotossaan OYY vaatii, että päätöksentekoprosessi keskeytetään ja apurahamallin uudistaminen valmistellaan perusteellisemmin. Tavoitteena on, että yliopiston hallituksen kokous ei torstaina hyväksyisi sille esitettyjä malleja. OYY kertoo olevansa huolissaan myös siitä, että uudistuksen seurauksia ei ole arvioitu.

”Meidän mielestämme tällainen kiireellinen ja huolimaton valmistelu ei ole hyvää hallinnollista tapaa tai yliopiston arvojen mukaista”, Joki sanoo.

Jatkossa opiskelijalle vähemmän tukea?

Hallitukselle torstaina esiteltävissä apurahamalleissa on neljä eri vaihtoehtoa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa opiskelijalle ei myönnetäisi lainkaan apurahaa.

Toisessa vaihtoehdossa jokainen opiskelija maksaa ensimmäisen opiskeluvuotensa maksun täysin itse. Toisesta vuodesta lähtien opiskelijalla on mahdollisuus saada 70 prosentin korvaus lukuvuosimaksusta, kunhan tämä on suorittanut tarvittavan määrän opintoja ja menestynyt niissä hyvin. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisteriopinnoille apuraha on 70 prosenttia vuodessa, jos samat ehdot täyttyvät.

Kolmannessa vaihtoehdossa opiskelija maksaa edellisen tapaan ensimmäisenä vuonna täyden lukuvuosimaksun. Toiselle opintovuodelle apuraha on 50 prosenttia, jos ehdot täyttyvät. Kandiohjelmissa kolmannelle vuodelle ja maisterivuosille apuraha on 50 prosenttia.

Neljäs vaihtoehto on poikkeustapauksia varten. Siinä apurahaa myönnetään joka vuosi ja se pysyy samana läpi opintojen.

Verrattuna nykyisiin malleihin muutoksia on tulossa niin apurahan määrään kuin sen alkamisaikaan. Nykyisillä malleilla apuraha alkaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna toisin kuin ehdotetuissa uusissa malleissa.

Nykyisillä apurahamalleilla opiskelija voi saada joko 50 prosentin apurahan, 75 prosentin apurahan tai täyden apurahan opintojensa alusta alkaen. Jokaisessa mallissa apuraha jatkuu läpi opintojen, jos opiskelija suorittaa 60 opintopistettä vuoden aikana. Muutos olisi siis suuri erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kohdalla.

“Etenkään yksittäinen opiskelija ei voi olla yhtään varma, saako hän apurahaa koko opiskeluajalle. Uusi apurahajärjestelmä rajaa myös hakijat vain hyvästä sosioekonomisesta taustasta tuleviin, mikä saattaa rajoittaa hyvien hakijoiden määrää”, Joki kertoo.

Rahallisesti muutos tarkoittaisi opiskelijalle sitä, että lukukausimaksut kasvavat. Ensimmäinen lukuvuosi on myös pystyttävä kustantamaan täysin omasta taskusta. 

Tämänhetkiset lukuvuosimaksut ovat noin 10 000 euroa alasta riippuen. 10 000 euron lukuvuosimaksusta maksettavaksi jää nykyisellä apurahamallilla opiskelijalle maksimissaan 5000 euroa ja parhaimmillaan ei mitään. 

Yliopiston hallitukselle ehdotetuissa malleissa opiskelijan maksettavaksi jää ensimmäiseltä vuodelta koko 10 000 euroa. Tämän jälkeen maksettavana on mallista riippuen joko 5000 euroa tai 3000 euroa lukuvuodelta. Esimerkiksi kolmen vuoden kandidaatintutkinto maksaa siis nykyiseltään nollasta 15 000 euroon ja ehdotetun mallin pohjalta vähintään 16 000 euroa.

Ehdotetuista malleista opiskelijalle edullisin vastaa nykyisen mallin kalleinta vaihtoehtoa, minkä päälle opiskelija joutuu joka tapauksessa maksamaan ensimmäisestä vuodestaan täyden 10 000 euron summan. Kokonaisuudessaan uudet ehdotukset siis kasvattavat yksittäisen opiskelijan lukuvuosimaksuja.

Tavoitteena viivyttää päätöstä

“En tiedä mikä muutosta motivoi. Kaikki menee nyt hyvin, joten miksi järjestelmää pitäisi muuttaa? Suomen koulutuksen perustuskiviä ovat ilmainen koulutus ja hyvät yliopistot ja tämä muutosehdotus yliopistolta heikentää sitä”, OYY:n hallituksen Vivek Manjunatha Swamy sanoo.

“Apurahajärjestelmän muuttaminen rajoittaa kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia. Enää ei ole kyse siitä, ovatko he akateemisesti päteviä vaan siitä, millainen heidän taloudellinen tilanteensa on”, hän lisää.

Apurahojen määrät ovat laskeneet vuodesta 2018 asti ja nyt valmisteilla oleva malli vähentäisi opiskelijan saamaa apurahaa entisestään. Yliopisto perustelee mallin uudistamista byrokratian vähentämisellä ja koulutuksen kehittämisellä. 

Myös myönnettävien apurahojen määrä vähenee huomattavasti: yliopiston hallitukselle esiteltävissä malleissa apurahojen saajat vähenisivät 90 prosentista opiskelijoista 50 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.

“Yksi merkittävä asia mikä muuttuu on, että apurahan saajien määrää vähennetään. Tästä ei keskusteltu lainkaan koulutuksen johtoryhmässä ennen kuin asiaa menee hallituksen päätettäväksi”, OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Eetu Leinonen kertoo.

“Meidän tarkoitus on se, että päätöstä ei tehtäisi.”

OYY toivoisi päätöksen tekoon myös laajempia näkökulmia ja itse opiskelijoiden huomioimista. Manjunatha Swamy toivoo, että kansainvälisiltä opiskelijoilta kysyttäisiin palautetta ennen suuren päätöksen tekemistä. Myös Joki korostaa, että kansainvälisillä opiskelijoilla on muitakin vaihtoehtoja kuin Oulu.

“Vaikka tämä ei vaikuta nykyisten kansainvälisten opiskelijoiden elämään, pitäisi kysyä että miksi opiskelijat valitsivat juuri Oulun. Vaikuttiko saatavilla oleva apuraha siihen?” Joki miettii.

Päätös uudesta apurahamallista tehdään yliopiston hallituksen kokouksessa torstaina 25. helmikuuta. Nähtäväksi jää, onnistuuko OYY viivyttämään päätöksen tekoa ja palautetaanko asia valmisteluun, kuten kannanotossa toivotaan.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Oulun ylioppilaslehti etsii toimitusharjoittelijoita – hae paikkoja 21.2. mennessä!

Etsimme kahta harjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä mieluisammaksi opiskelijoille. Ensimmäisen harjoittelijan harjoittelujakso on keväällä ja toisen syksyllä. Toimitusharjoittelijanamme pääset harjoittelemaan kaikkia verkkolehden toimituksen arkeen kuuluvia tehtäviä, kuten juttujen kirjoittamista, tekstien editoimista, valokuvaamista, grafiikan tekemistä ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamista. Koska Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2021 neljä printtinumeroa, pääset osallistumaan myös […]

Etsimme kahta harjoittelijaa, jotka haluavat oppia toimitustyöstä ja kehittää Oulun ylioppilaslehteä mieluisammaksi opiskelijoille. Ensimmäisen harjoittelijan harjoittelujakso on keväällä ja toisen syksyllä.

Toimitusharjoittelijanamme pääset harjoittelemaan kaikkia verkkolehden toimituksen arkeen kuuluvia tehtäviä, kuten juttujen kirjoittamista, tekstien editoimista, valokuvaamista, grafiikan tekemistä ja lehden sosiaalisen median sisältöjen tuottamista. Koska Oulun ylioppilaslehdestä julkaistaan vuonna 2021 neljä printtinumeroa, pääset osallistumaan myös printtilehtien suunnitteluun ja toteutukseen.

Tarjoamme sinulle kivan työyhteisön ja mahdollisuuden tutustua lehden toimittamisen kaikkiin vaiheisiin. Harjoittelijana pääset tekemään sitä, mikä sinua eniten kiinnostaa, esimerkiksi grafiikkaa ja valokuvausta, kirjoittamista ja editointia tai video- ja äänisisältöjä.Työsi tueksi saat paljon palautetta ja henkilökohtaista ohjausta.

Edellytämme sinulta aiempia korkeakouluopintoja ja hyvää suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus journalistisesta työstä, videoiden teosta, grafiikan tuottamisesta ja valokuvauksesta katsotaan eduksi. Tärkeintä on kuitenkin, että olet oma-aloitteinen, innokas ja kiinnostunut hyvästä journalismista ja oululaisesta opiskelijaelämästä.

Harjoittelun kesto on 2,5 kuukautta. Toivottava ajankohta harjoittelulle ajoittuu joko keväälle 2021 tai syksylle 2021. Kevään harjoittelu alkaa mahdollisuuksien mukaan maaliskuussa ja syksyn harjoittelu elokuussa. Kerro hakemuksessasi oletko kiinnostunut vain toisesta ajanjaksosta vai sekä keväästä että syksystä.

Harjoittelijan työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ja pääasiallinen työpaikka on lehden toimitus Linnanmaalla. Koronatilanteesta johtuen myös etätyö on mahdollista ja harjoittelija saa kaikki työhön tarvittavat välineet lehdeltä.

Harjoitteluajan palkka on 1443,20 e/kk. Huomioithan, että harjoittelupaikan saamisen edellytyksenä on, että sinulla on käytössäsi korkeakoulun myöntämä harjoittelutuki.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen . Halutessasi voit liittää mukaan 1–3 aiempaa työnäytettä (esimerkiksi kirjoitettu juttu, video tai taittotyö). 

Hakuaika alkaa keskiviikkona 3.2.2021 ja päättyy 21.2.2021 klo 23.59. 

Haastatteluajankohdasta ilmoitetaan haastatteluun valituille viikon 8 alussa. Haastattelut järjestetään viikoilla 8 ja 9 joko etänä tai fyysisesti läsnä olosuhteista riippuen. 

Lisätietoja harjoittelun sisällöstä antaa lehden päätoimittaja Iida Putkonen, 040 526 7821, . Harjoittelua koskevista käytännön asioista voi kysyä lisää ylioppilaskunnan pääsihteeri Kauko Keskisärkältä, , 0405231822.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asiakirjat ovat pääasiallisesti julkisia. Huomioithan, että hakeneiden nimet kirjataan pöytäkirjaan, joka on saatavilla internetissä. Lähetettyjä hakemuksia käsittelevät Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt, ja niitä säilytetään vuoden verran valintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valituksi tulleen hakemus liitetään julkisen pöytäkirjan liitteeksi. 

OYY korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Oulun ylioppilaslehti on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema, journalistisesti itsenäinen ylioppilaslehti. Lehden sivuilta löydät pilkahduksia opiskelijaelämästä, mielenkiintoisten henkilöiden tarinoita, Oulun yliopistolla tehtävää tiedettä ja opiskelijaa koskettavia ajankohtaisia ilmiöitä. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1961. Verkkolehteä voi lukea osoitteessa oulunylioppilaslehti.fi

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle 95 000 euroa hyvinvointituutori-toiminnan kehittämiseen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta alkaa kouluttaa hyvinvointituutoreita, joiden tarkoituksena on toimia vertaistukena toisille opiskelijoille.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 95 000 euron avustuksen. Avustusta haettiin osana OKM:n erityisavustuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen. Erityisavustusten tarkoituksena on muun muassa järjestää toimintaa, joka lieventää yksinäisyyttä, tarjoaa matalan kynnyksen palveluita ja tukee opiskelijoiden elämänhallintaa.

OYY haki marraskuussa 148 000 euron edestä tarjotakseen Oulun yliopiston opiskelijolle uudenlaista hyvinvointituutori-toimintaa. OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä kertoo, että tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ensisijaisesti koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

”Tavoittelemme opiskelijahyvinvoinnin lisäämistä matalan kynnyksen harrastustoiminnan ja vertaisohjauksen keinoin. Hyvinvointituutori voisi esimerkiksi esitellä kiinnostuneille opiskelijoille eri liikuntalajeja, järjestää pyöräretken lähiympäristöön tai esitellä Oulun kulttuurikeskuksia.”

Käytännössä hyvinvointituutorit ovat Oulun yliopiston opiskelijoita, jotka OYY kouluttaa tehtävään. Lisäksi projektiin kuuluu erilaisia koulutuksia kaikille opiskelijoille. Toiminnan avulla OYY haluaa lieventää opiskelijoiden yksinäisyyttä ja lisätä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä sekä yhdenvertaisuutta.

”Tässä hankkeessa on myös tarkoitus järjestää koulutustapahtumia, joilla vastataan ennaltaehkäisevästi opiskelijoiden ohjaustarpeeseen, kuten itseohjautuvuuden lisäämiseen ja elämänhallintataitojen vahvistamiseen”, Keskisärkkä kertoo.

Tuutoreiden on määrä aloittaa työnsä keväällä 2021 ja avustuksen turvin projekti jatkuu vuoden 2022 loppuun. OYY:n toiveena on tehdä hyvinvointituutoreista osa tulevaisuutta.

”Yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Oulun korkeakouluyhteisöön hyvinvointituutorimalli, joka voisi jäädä myös toimimaan myös hankkeen päättymisen jälkeen”, Keskisärkkä kommentoi.

Päätös avustuksen myöntämisestä tuli OYY:n tietoon maanantaina 25. tammikuuta. Seuraava askel on varsinainen toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä suhteuttaminen saatuun avustukseen.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

OYY otti kantaa keskustakampukseen – vastustaa nykyistä kolmen kampuksen mallia

Oulun yliopiston ylioppilaskunta kertoo kannanotossaan, että se vastustaa keskustakampushankkeen kolmen kampuksen mallia ja toivoo suunnitteluun muutoksia.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) otti kantaa keskustakampukseen torstaina 10. joulukuuta. Kannanotossaan OYY kertoo, ettei kannata nykyistä kolmen kampuksen mallia. Sen sijaan ylioppilaskunta vaatii reunaehtojensa täyttymistä, jotta se voisi kannattaa kampuksen siirtämistä keskustaan.

”Laajemmassa keskustelussa sekä yliopiston viestinnässä on unohtunut keskustakampushankkeen alkuperäinen visio. Mielestämme olisi tärkeää tuoda keskustelussa laajemmin esille hanke kokonaisuutena. Viime aikoina on lisäksi levinnyt käsitys siitä, että tulevaisuudessa Oulun yliopistolla olisi kolme tasavertaista kampusta ja halusimme tuoda oman kantamme tästä esille”, OYY:n hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen perusteli kannanottoa lehdelle torstaina 10. joulukuuta.

Kannanotossa korostuu kolmen kampuksen mallin ongelmallisuus sekä OYY:n reunaehtojen noudattaminen. Ensimmäinen ylioppilaskunnan ulostulo keskustakampukseen liittyen julkaistiin maaliskuussa. Tällöin ylioppilaskunta totesi, että se näkee hankkeessa ”sekä mahdollisuuksia että potentiaalisia haasteita” eikä se vastustanut keskustakampusta sillä ehdolla, että projektin suunnittelu on läpinäkyvää ja ottaa huomioon opiskelijat.

Nyt OYY kertoo, etteivät sen maaliskuussa linjaamat reunaehdot ole täyttyneet. Ehdoiksi määriteltiin silloin se, että opiskelijat ja henkilökunta sisällytetään keskustakampuksen suunnitteluun, uusi kampus sisältää riittävästi tiloja ja huomioi tieteenalojen erityistarpeet ja että keskustakampus on poikkitieteellinen yhteiskampus.

Syksyllä Jouko Niinimäki kertoi lehdelle, että keskustakampuksen ei ole tarkoitus sisällyttää kaikkia oppialoja tai niiden erikoistiloja, vaan sen on tarkoitus olla ”kampus kohtaamiselle.” Tämä tarkoittaa esimerkiksi laboratoriotilojen jäämistä Linnanmaan kampukselle vaikka osa opetuksesta siirtyisi keskustaan. Keskustakampuksen rakentuessa yliopisto jakaantuisi kolmelle kampukselle, kun toimintoja jäisi Linnanmaalle ja Kontinkankaalle.

”OYY vastustaa kolmen yliopistokampuksen mallia, jossa opiskelijat joutuvat jatkuvasti kulkemaan eri kampusten välillä ja kohtaaminen yli tieteenalojen hankaloituu merkittävästi”, joulukuun kannanotossa todetaan.

Erityisesti ylioppilaskunta näkee yliopiston nykyisen yhteisöllisen ja poikkitieteellisen yhteiskampuksen Oulun yliopiston vahvuutena. Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki on perustellut Raksilaan rakennettavaa keskustakampusta Oulun yliopiston houkuttelevuudella. Kannanotossaan OYY kyseenalaistaa tämän näkemyksen ja toteaa, että yhteiskampuksen hajottaminen pikemminkin vähentäisi yliopiston houkuttelevuutta.

”Hankekokonaisuuden suunnittelussa tulee huomioida, että kolmella kampuksella toimiminen ei ole taloudellisesti hyvä tai järkevä ratkaisu. Keskustakampuksen suunnittelun lähtökohdan tulee olla siinä, kuinka kaikki Linnanmaan toiminnot voidaan siirtää Raksilaan”, toteaa OYY:n hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen kannanotossa.

Koko kannanotto on luettavissa OYY:n nettisivuilla. Niinimäen haastattelu keskustakampuksesta löytyy täältä.

Juttua muokattu 13.10: Lisätty otsikkoon ja ingressiin kolme kampusta selkeyden vuoksi.

OYY:n hallituksen puheenjohtajaksi Olli Joki, edustajiston puheenjohtajaksi Teemu Virtanen

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan uudet luottamushenkilöt valittiin vuoden viimeisessä edustajiston kokouksessa 8. joulukuuta.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto valitsi tänään 8. joulukuuta pidetyssä edustajiston kokouksessa tulevan vuoden toimijat.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Joki, 23-vuotias kauppatieteiden opiskelija. Joki on toiminut aiemmin edustajiston jäsenenä ja hallopedina Oulun yliopistossa.

Puheenjohtajaksi hakivat myös Viljami Viinikka, Antero Metso, ja Janne Kilponen. Hakijoista Kilponen veti hakemuksena pois viime hetkellä ja Joki asettui ehdolle kokousta edeltävänä päivänä. Joki haki myös hallituksen jäseneksi.

Vuoden 2021 OYY:n hallitukseen valittiin puheenjohtajan lisäksi Emma Hulkkonen, Ida-Maria Juntunen, Jukka Turunen, Salla Karhunen, Sara Al Husaini, Tia Rahkila ja Vivek Manjunatha Swamy.

Uuteen hallitukseen valituista Rahkila ja Karhunen ovat toimineet OYY:n luottamushenkilöinä myös vuonna 2020. Lisäksi hallitukseen hakivat Janne Kilponen, Antero Metso ja Jonna Varmo.

Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Teemu Virtanen, 27-vuotias biolääketieteellisen fysiikan opiskelija. Virtanen on kuluvana vuonna toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n hallituksen jäsenenä sekä aiemmin OYY:n edustajiston jäsenenä ja hallituksen varapuheenjohtajana.

Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin kokouksessa ehdolle asettunut Eerik Silvén.

Kokouksessa edustajiston jäsenet kritisoivat hallitusvalintojen takana olevaa neuvotteluprosessia. Poikkitieteellisen vaalirenkaan Timi Kärki toi esille, että hänestä pienemmät ryhmät eivät tulleet neuvotteluissa kuulluiksi. Hänen mielestään hallitukseen hakijoista päätettiin pikemminkin taustaryhmän kuin heidän pätevyytensä perusteella.

Myös edustajiston puheenjohtajavaalia kritisoitiin sen kiireellisestä aikataulusta, mutta molemmat valinnat menivät kokouksessa läpi yhdellä esityksellä, ilman vastaesityksiä.

Kokouksessa päätettiin myös talousvaliokunnan kokoonpano. Puheenjohtajaksi vuodelle 2021 valittiin Antti Pennala ja jäseniksi kaudelle 2021–2022 Antti Tumelius, Janne Hakkarainen ja Joni Ollikainen.

Keskusvaalilautakunnan kokoonpano pöydättiin eli siirrettiin päätettäväksi seuraavaan edustajiston kokoukseen, sillä lautakuntaan ei tullut hakemuksia.

Juttua päivitetty 9.12. kello 9: lisätty tieto talousvaliokunnasta ja keskusvaalilautakunnasta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: