OYY:n Teemu Virtanen ehdolla Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi

Teemu Virtanen on ehdolla OYY:n ehdokkaaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi. Asiasta päätettiin 22. syyskuuta järjestetyssä edustajiston kokouksessa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) esittää Teemu Virtasta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi vuodelle 2021. OYY:n edustajisto päätti asiasta yksimielisesti 22. syyskuuta.

Oulun yliopistossa biolääketieteellistä fysiikkaa opiskeleva Virtanen, 27, toimii tänä vuonna SYL:n hallituksen jäsenenä. Hänen vastuualueinaan ovat sosiaalipolitiikka, kuntavaalit ja strategia. Seuraavalle kaudelle puheenjohtaja ja hallitus valitaan marraskuun liittokokouksessa.

”Kuluneena vuonna SYL:ssä olen päässyt oppimaan paljon vaikuttamisesta sekä eduskunnan että ministeriötason päätöksenteosta. Strategia, strateginen linjanveto ja johtaminen, sekä poliittinen vaikuttaminen ovat olleet teemoja, joiden parissa olen työskennellyt läpi vuoden”, Virtanen kertoi lehdelle.

Virtanen hakee tänä vuonna puheenjohtajaksi, mutta ei halua hallituksen jäseneksi.

”Olen ehdolla puheenjohtajaksi, sillä siihen tehtävään minulla on SYL:lle kaikista eniten annettavaa ensi vuodelle. Minulla on mielestäni hyvä läpileikkaava näkemys opiskelijavaikuttamisesta ja järjestötoiminnasta aina ainejärjestötasolta, edustajistosta, ylioppilaskunnan johdosta ja nyt SYL:ssä työskentelystä. En ole käytettävissä hallitukseen, sillä näen SYL:n hallitusvuoden olevan suurempi mahdollisuus ja kasvunpaikka uusille kiinnostuneille, minun itseni sijaan.”

Tulevalla kaudella Virtanen näkee tärkeiden teemojen olevan erityisesti koronan vaikutukset opiskeluun ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Aiemmin Virtanen toimi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2019. Hallituksessa hänen päävastuualueenaan oli sosiaalipolitiikka. OYY:n edustajisto nimesi Virtasen ehdolle SYL:n hallitukseen lokakuussa 2019.

Virtanen on toiminut myös esimerkiksi Sigma-killan puheenjohtajana ja edustajistoryhmä Tieteellisten ryhmänjohtajana. Lisäksi Virtanen on työskennellyt useissa eri hallinnon opiskelijaedustajan pesteissä.

”Teemu on rauhallinen ja helposti lähestyttävä persoona, joka kuuntelee työkavereitaan ja alaisiaan. Teemun osaaminen sosiaalipolitiikasta on vakuuttavaa, ja nyt kun opiskelijoiden hyvinvoinnista on kannettava entistä enemmän huolta, Teemu olisi paras valinta SYL:n puheenjohtajaksi”, kommentoi OYY:n pääsihteeri Kauko Keskisärkkä.

Oulun yliopistosta SYL:n puheenjohtajaksi on haettu viimeksi vuonna 2015. Tällöin paikkaa haki Siiri Nousiainen. Tätä ennen puheenjohtajaksi pyrki Eero Manninen vuonna 2012. Viimeisin OYY-taustainen Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja on Hannu Kemppainen vuodelta 1975.

Ennen Virtasta SYL:n hallituksessa ovat toimineet Oulusta Veera Alahuhta ja Jenny Vaara vuosina 2017 ja 2018.

Ehdokkaita ensi vuoden SYL:n puheenjohtajaksi ovat tähän mennessä nimenneet Tampereen ylioppilaskunta TREY sekä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY. TREY:n ehdokkaana on Annika Nevanpää ja VYY:n ehdokas on Aleksi Sandroos.

TREY on lisäksi asettanut ehdolle hallituksen jäseneksi Ville Jäppisen. Muita hallitusehdokkaita ovat asettaneet Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY, josta ehdolla on Saara Tenhovuori, sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY, josta ehdolla on Camilla Saarinen.

Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitus ja puheenjohtaja valitaan liittokokouksessa 12.–13. marraskuuta. SYL on opiskelijoiden etu- palvelu- ja kansalaisjärjestö, jonka jäseniä ovat Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat. Järjestön jäseniin kuuluu noin 132 000 opiskelijaa ympäri Suomen. 

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Ateriatuki nousee – halvempaa opiskelijaruokaa 2021

Opiskelijalounas maksaa jatkossa enintään 2,70 euroa. Muutos tulee voimaan 2021 alussa.

In English.

Valtiovarainministeriö päätti budjettineuvotteluissaan 16.9., että opiskelija-aterian hinnan korotusta kompensoidaan ateriatuen nostamisella 1,94 eurosta 2,30 euroon. Vuoden 2021 alusta opiskelijalounaan hinta siis laskee 3,06 eurosta 2,70 euroon. Opiskelijaravintoloiden hinnat nousivat 1. elokuuta alkaen ravintoloiden lisääntyneiden raaka-ainekustannusten vuoksi.

Kaikki opiskelijaravintolat ja -ravintolaketjut eivät ole nostaneet opiskelijahintojaan enimmäishintojen mukaan. Ravintoloiden saamien rahoitusten käyttö on ravintolakohtaista, joten kaikki eivät käytä yhteen opiskelija-ateriaan enimmäishintaa eli viittä euroa. 

Oulun yliopistossa sekä Juveneksen että Unirestan opiskelijaravintolat nostivat hintojaan 3,06 euroon. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijat maksoivat ateriastaan ennen valtioneuvoston uutta asetusta 1,11 euroa, josta hinta on noussut asetuksen ja Linnanmaalle muuton myötä lähes kaksi euroa.

Ensimmäinen ateriatuki luotiin vuonna 1979, kun Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiössä (YTHS) tahdottiin turvata opiskelijoille yksi lämmin ateria päivässä. Ammattikorkeakoulut astuivat ateriatuen piiriin vuonna 1996.

Vuodesta 2012 lähtien opiskelijat ovat maksaneet lounaastaan 2,60 euroa. Vuosien saatossa opiskelijaravintoloiden hinnat ovat vaihdelleet lounaiden enimmäishintojen mukaan. Enimmäishinnat määrittelevät, kuinka paljon voidaan käyttää rahaa yhden annoksen raaka-aineisiin. Vuonna 2011 lounaan hinta oli 2,50 euroa, ja vuodesta 2003 vuoteen 2007 opiskelijalounas maksoi 2,55 euroa. Enimmäishinnat ovat nousseet muutamien vuosien sisällä keskimäärin 20–30 senttiä. Suurin nousu, 46 senttiä on tapahtunut tänä vuonna.

Ateriatuen korottamista on ajanut muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), joka julkaisi kannanoton valtion antaman talousarvioesityksen jälkeen. Kannanotossa kiitellään valtion tekemiä toimia ateriatuen nostamiseksi, mutta vaaditaan korotusta myös opintorahaan.

Jatkossa opiskelijalounas maksaa enintään 2,70 euroa. Elokuun korotusten jälkeen hinta ei laske takaisin aiemmalle tasolle, vaan opiskelijalounas on hinnaltaan 3,06 vuoden loppuun saakka ja ensi vuoden alusta yhä 10 senttiä kalliimpi kuin ennen vuoden 2020 korotuksia.

Anna-Sofia Tastula

Maisterivaiheen kirjallisuuden opiskelija ja syksyn toimittajaharjoittelija. Lapsenmielinen noolikontti, joka on kiinnostunut kuolemasta, kirjallisuudesta ja kuolemasta kirjallisuudessa.

Lue lisää:

Toinenkin periodi etänä – etäopetuksen jatkuessa vuoden loppuun panostetaan opiskelijoiden vointiin

Oulun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta järjestävänsä opetuksen pääsääntöisesti etäopetuksena myös 2. periodissa. Etäopetus jatkuu niin yliopistolla kuin ammattikorkeakoulussa vuoden loppuun asti.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Anna-Sofia Tastula

Read this article in English.

Oulun yliopisto ilmoitti 16. syyskuuta järjestävänsä opetuksen pääsääntöisesti etänä myös 2. opetusperiodissa 26.10.–31.12.2020. Etäopetus alkoi syyskuussa ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Tiedote julkaistiin yliopiston henkilöstöportaali Patiossa keskiviikkoaamuna.

Aiemmin päätös etäopetuksesta tehtiin koskemaan ensimmäistä opetusperiodia 25. lokakuuta asti. Myös Oulun ammattikorkeakoulu on ilmoittanut järjestävänsä loppuvuoden opetuksen pääasiallisesti etänä. Oamk tiedotti asiasta 9. syyskuuta. Lähiopetuksena järjestetään vain välttämättömät kurssit.

Toisessa opetusperiodissa yliopiston linja on sama kuin ensimmäisessäkin. Opetus jatkuu siis etäopetuksena, poikkeuksena kurssit, joilla lähiopetus on pakollista. Tällaisia kursseja ovat esimerkiksi laboratorio-opetusta sisältävät kurssit. Lähiopetuksessa Oulun yliopisto suosittelee käyttämään kasvomaskia ja jakaa myös opiskelijoille ja henkilökunnalle maskeja tarvittaessa.

Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun mukaan päätös syntyi sekä opiskelijoiden että opettajien toiveesta valtakunnallisia ohjeistuksia seuraten.

”Toive on tullut niin opiskelijoilta kuin opettajilta, että päätös kakkosperiodista tehdään mahdollisimman pian. Toista periodia koskevat lähtökohtaisesti samat linjanvedot kuin ensimmäistä”, Kiuru kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoille sitä, että kampuksen ovet pysyvät auki rajattuina aikoina ja kampuksen palvelut kuten kirjasto ja läppärilainaamot ovat yhä käytössä.

Päätökseen vaikuttivat myös muiden yliopistojen linjanvedot, mutta Kiurun mukaan tärkeintä on yhä turvallisuus. Toiveena on kuitenkin päästä normaalitilaan mahdollisimman pian.

”Suuri toive on, että keväällä tilanne saataisiin sellaiseksi, että yliopisto voitaisiin avata. Tilanne ei kuitenkaan ole kenenkään meidän käsissämme”, Kiuru sanoo.

Etäopetuksen jatkuessa huolta herättää opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksaminen. Aihe on Essi Kiurusta erityisen tärkeä.

”Kysymys koskee sekä opiskelijoita että työntekijöitä. Kuka tahansa yliopistoyhteisön jäsen voi kokea olevansa yksinäinen tai ilman ryhmää. On jokaisen vastuulla huomioida toisia.”

Kiurun mukaan poikkeusoloissa tulee pyrkiä käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, jotta kukaan ei jäisi yksin. Esimerkiksi ryhmätyöt tai toistuvat tapaamiset ovat hänestä keinoja, jotka voivat auttaa myös etätyöskentelyaikana.

Huolena hyvinvointi ja opetuksen laatu

Etäopetuksen jatkuessa turvallisuuden lisäksi tärkeää on opetuksen laatu. Koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sarenius kertoi lehdelle, että etäopetusta pyritään parantamaan jatkuvasti.

”Jatkamme edelleen opettajien koulutusta näissä asioissa. Myös erilaisia ohjeita laaditaan koko ajan valtakunnallisesti.”

Siirtyminen etäopetukseen tuli Sareniuksen mielestä opettajille yllätyksenä, mikä on tuonut mukanaan haasteita. Syksyllä tilanteen jatkuessa haasteita on lähdetty purkamaan pala kerrallaan.

”Nyt korkeakouluissa on havaittu, että ongelmille täytyy tehdä jotain. Pyrimme koulutuksien ja ohjeistuksien kautta vaikuttamaan siihen, että opetus oli mahdollisimman laadukasta”, Sarenius sanoo.

Pitkittyneen poikkeustilanteen vaikutukset näkyvät koulutuspalveluissa myös opiskelijoiden kuormittumisessa. Sarenius kertoo, että opettajia ohjeistetaan kiinnittämään erityistä huomiota ohjattavien opiskelijoidensa etenemiseen.

”Jos näyttää siltä, että opiskelijalla alkaa sakkaamaan, pyritään puuttumaan siihen matalammalla kynnyksellä kuin normaalisti. Ongelma on toki, että kun ei ole ryhmää, niin ei voi naamasta nähdä, että kaikki ei ole ok”, Sarenius sanoo.

Koulutuspalveluiden johtajana Sarenius kiinnittää huomiota myös omien alaistensa vointiin. Erityisen tärkeää hänestä on erottaa vapaa-aika ja työ myös etäilyn aikana.

”Yritän sanoa, ja pitäisi sanoa myös opiskelijoille, että kiinnittää huomiota työn ja opiskelun ja vapaa-ajan suhteeseen. Älä jää vaan siihen koneelle, kun opinnot ovat koneella. Pidä aito ruokatauko poissa koneelta. Tällaisista muodostuisi se, että saisi omaan työhön ja vapaa-aikaan eron.”

Yhteisöllisyyttä ja syrjäytymisen riskejä ajatellessaan Sarenius yhtyy Kiuruun ja toivoo mahdollisimman paljon ryhmäytymistä ja yhdessäoloa.

”Ei korona estä sosiaalisia tilanteita. Opettajille painotetaan myös ryhmäytymistä etäopetuksessa, mutta yliopisto voi kontrolloida vain sitä, mitä tapahtuu opintojen piirissä. Kannattaa olla muiden opiskelijoiden kanssa tekemisissä myös vapaa-ajalla ja tavata ystäviä, hygienia ja turvavälit huomioiden.”

Sarenius toivoisi, että opiskelijat käyttäisivät tukipalveluita matalammalla kynnyksellä poikkeusaikoina. Hänestä se vaatii vastuunottoa myös opiskelijoilta itseltään.

”Palvelut opiskelijoille on samanlaisia kuin aiemminkin, ne vaan tapahtuvat sähköisesti. Toivoisin opiskelijoiden käyttävän rohkeasti tarjolla olevia palveluita ja kaikkia tukiverkkoja, joita on tarjolla”, Sarenius toteaa.

Vaihtoon pääsee yhä, vaikkei moni haekaan

Oulun yliopisto tiedotti myös, ettei etäopetuksen jatkuminen vaikuta kevään 2021 opiskelijavaihtoihin. Turvallisuutta on kuitenkin tiukennettu: saapuvilta opiskelijoilta edellytetään koronatestiä tai karanteenia ja lähteville suositellaan tiettyjä maita ja hyvää vakuutusturvaa.

Korona on vaikuttanut saapuviin vaihto-opiskelijoihin jo tänä syksynä. Vaihto-opiskelijoita on saapunut Oulun yliopistoon noin puolet normaalista määrästä ja monia vaihtoja on jouduttu perumaan tai siirtämään.

Kansainvälisen liikkuvuuden suunnittelija Marianne Isola kertoo olevansa tyytyväinen yliopiston linjaukseen. Vaikka vaihtoon tulevia ja lähteviä opiskelijoita on huomattavasti normaalia vähemmän, vaihtojen peruuntuminen olisi tehnyt paljon työtä turhaksi.

”Keväällä vaihtoon lähtevien asioita on valmisteltu pitkään ja olen tyytyväinen että valmistelu voi jatkua. Menemme kuitenkin turvallisuus edellä”, Isola kommentoi.

Vaikka yliopisto näytti vaihdoille vihreää valoa, niistä moni on ehditty jo perua. Isolan mukaan yhteistyöyliopistot ovat peruneet vaihtojaksot kokonaan, niin lähteville kuin tuleville opiskelijoille. Vaihtoja on myös siirretty syksyltä keväälle, mutta Isolan mukaan ero näkyy etenkin vaihtoon hakeneissa.

”Hakemuksia vaihtoon tuli vähemmän kuin normaalisti. Sen lisäksi peruutuksia ja siirtoja tuli enemmän. Lopputulos on, että noin puolet sekä yliopiston että amkin vaihto-opiskelijoista ovat tulossa ja lähdössä.”

Vaihto-opiskelun tulevaisuus on Isolan mielestä suuren muutoksen äärellä. Jatkossa vaihto voidaan järjestää kokonaan etänä tai vain osittain vaihtokohteessa. Lähitulevaisuuden osalta liikkuvuuden suunnittelija toivoo vain, ettei tilanne entisestään pahene.

”On vaikea uskoa, että pääsisimme vaihto-opiskelijoiden määrässä normaalitasolle. Olisin tyytyväinen, jos keväällä saisimme puolet normaalimäärästä, kuten syksylläkin”, Isola toteaa.

Opiskelijaravintolat pyrkivät aukioloon

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun etäopetus vaikuttaa myös kampuksen palveluihin. Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kertoi lehdelle keskiviikkona, että tieto tuli Unirestalle yllätyksenä.

”Tieto ei ole tullut meille aikaisemmin, nyt meidän täytyy lähteä pohtimaan, mikä on Unirestan tilanne.”

Lähtökohtaisesti syksyllä auenneita kampusravintoloita Kastaria, Medisiinaa ja Preludia pyritään kuitenkin pitämään auki.

”Haluamme pitää palvelut auki niin pitkälle ja niin hyvin kuin vain on mahdollista tässä tilanteessa. Onhan tällä iso vaikutus asiakasmääriin, mutta ollaan syyslukukauden ensimmäiselläkin puolikkaalla pystytty pitämään ravintoloita auki.”

Ravintoloiden aukiolossa ovat auttaneet supistuneet aukioloajat. Myös Unirestan Campus Shop ja H2O Campus ovat olleet syksyn suljettuina. Silvennoinen kertoo, että Unirestan suunnitelmissa oli avata kampuskauppa ja H2O syysloman jälkeen, mutta yliopiston päätös saattaa vielä muuttaa suunnitelmia.

”Täytyy vielä pohtia, onko avaaminen tässä tilanteessa nyt järkevää ja kannattavaa. Tämä on toki ymmärrettävä päätös, mutta liiketoiminnan kannalta ikävä. Se näkyy varmasti meillä kovastikin asiakasmäärissä”, toimitusjohtaja toteaa.

Jatkossa supistuksia auki olevien ravintoloiden palveluihin ei ole luvassa. Suunnitellut laajennukset taas ovat vaakalaudalla. Esimerkiksi Linnanmaan opiskelijaravintola Kastarin aukioloaikoja oli Silvennoisen mukaan tarkoitus pidentää jo syyskuussa. Nyt iltaruokailua täytyy miettiä uudelleen.

”Rohkenisin jo uskaltautua lupaamaan, että ravintoloita ei ole tarkoitus sulkea enempää ja vähintään nykyiset ravintolat pidetään auki. Yritämme kynsin hampain pitää lounaan sekä Linnanmaalla että Kontinkankaalla. Toimintaa pystytään sopeuttamaan nykytilanteeseen. Esimerkiksi Kastaria pyöritetään pienemmällä porukalla kuin normaalisti.”

Kaija-Liisa Silvennoinen on poikkeusoloista huolimatta kiitollinen opiskelijoista ja asiakkaista.

”Tietenkään syksyllä ei olla lähestytty mitenkään normaaleja lukuja, mutta se, että asiakkaat ovat uskaltautuneet käymään meidän ravintoloissa on mahtavaa. Olosuhteisiin nähden olemme olleet tyytyväisiä syyskuun alkuun. On ihanaa, että edes osa asiakkaista uskaltautuu syömään opiskelija-aterian joko keskustan Pekurissa, Kontinkankaalla tai Linnanmaalla. Se on ihana asia”, Silvennoinen sanoo.

Toinen kampusravintoloita tarjoava yritys Juvenes oli myös tietämätön yliopiston etäopetuspäätöksestä. Juveneksen ravintola- ja tapahtumapäällikkö Minna Gehör kertoi lehdelle, että päätöksiä ravintoloiden suhteen tehdään viikko kerrallaan.

”En ole vielä ehtinyt pureskelemaan tätä tietoa. Me menemme sen mukaan, minkälainen käyttöaste ravintoloissa on.”

Tällä hetkellä Juveneksen ravintoloista auki ovat Linnanmaalla Foodoo ja Foobar sekä Café & Juicebar -kahvila. Gehör kertoo näiden palveluiden olleen syksyn alussa riittäviä kävijämäärään nähden.

”Kaksi ravintolaa ja kahvila ovat olleet riittävät. Asiakasmäärät ovat olleet hyvin pienet verrattuna aiempiin vuosiin ja syksy on ollut poikkeuksellinen.”

Jatkosta Gehör ei osaa vielä sanoa.

”Nähtäväksi jää, vaikuttaako etäopetuksen jatkuminen tämänhetkisiin ruokailijamääriin kuinka paljon. Kyllähän sekin on mahdollista, että ravintoloita joudutaan sulkemaan, jos asiakasmäärät romahtavat tuntuvasti.”

Kampukset palvelevat yhä

Koronaviruksen aiheuttaman kampusten sulun jälkeen Oulun yliopisto avasi ovensa elokuussa. Vaikka etäopetus jatkuu, pysyvät ovet auki myös jatkossa. Kampuksien ulko-ovet ovat avoinna arkipäivisin klo 8.00–15.45. Tällöin yliopistolle pääsee kuka tahansa. Kampuksella voi opiskella oireettomana ja opiskelijoiden käytössä ovat kirjastot ja läppärilainaamot sekä Tellus. Kampusten ulko-ovien ollessa suljettuina opiskelijat pääsevät kampuksille 24/7-kulkukortilla.

Oulun ammattikorkeakoulu tiedotti siirtyvänsä myös uusien opiskelijoiden osalta etäopetukseen jo 21. syyskuuta. Kuitenkin myös Oamkin kampukset ovat auki itsenäistä opiskelua varten.

Opetuksen arvionti on ensimmäisessä periodissa perustunut sähköiseen Exam-tenttiin tai vaihtoehtoisiin arviointitapoihin. Näitä ovat esimerkiksi essee, kotitentti tai oppimispäiväkirja. Myös kampuksella on mahdollista järjestää tenttejä turvavälejä ja yliopiston ohjeita noudattaen. Samat ohjeet jatkuvat myös vuoden loppuun.

Tarkemmat ohjeet kampuksilla oleskeluun löydät Oulun yliopiston verkkosivuilta ja Oulun ammattikorkeakoulun sivuilta.

Yliopiston lista etäopiskelun tuesta

Päivitetty 13.36 korjattu Unirestan toimitusjohtajan nimi Kaisa-Liisasta Kaija-Liisaksi.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Kampuksille lisää bussilinjoja – Linnanmaan tarjontaa lisätään uusilla reiteillä

Oulun korkeakoulujen kampuksille on lisätty liikennöintiä elokuusta alkaen. Etenkin Linnanmaalle on lisätty uusia vuoroja ja linjoja, jotta opiskelijoiden sujuva siirtyminen kampukselle taataan.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Linnanmaalle liikennöitäviä linja-autovuoroja lisätään elokuusta alkaen.

Oulun joukkoliikenne siirtyi talviaikatauluihin 12. elokuuta. Uusien aikataulujen mukana tuli muutoksia bussiliikenteeseen: etenkin vuoroja Linnanmaan kampukselle on lisätty. 

Jatkossa Linnanmaalle pääsee useammin sekä useammalla eri bussilinjalla. Aikatauluihin on lisätty kaksi uutta linjaa sekä muutettu kahta linjaa sisältämään pysäkki Linnanmaalla. Tämän lisäksi busseja kulkee useammin myös Kontinkankaan ja Linnanmaan välillä. Vuoroja Linnanmaalle on lisätty etenkin ruuhka-aikoina ja niitä liikennöivät isommat bussit.

Jatkossa uusia linjoja Linnanmaalle ovat Mäntylän linja 18 ja Limingan linja 52, joiden reitille on lisätty pysäkki Linnanmaalla. Myös kesällä aloittanut Kivikkokankaan linja nro 5 jatkaa liikeinnöintiä keskustan kautta Linnanmaalle ja Kaijonharjuun. 

Uusien linjojen lisäksi nykyiseltään yliopistolle kulkevat linjat 1–3 saavat lisävuoroja viikonloppuisin. Linjaa 52 jatketaan arkipäivisin Linnanmaalle. 

Kattavammat yhteydet 

Kulkua kampukselle on helpotettu myös kauempaa. Uusia nopeita linjoja Linnanmaalle on Iistä, Heikkilänkankaalta, Metsokankaalta ja Toppilasta. 

Etenkin Höyhtyän ja Toppilan kautta kulkevan reitin 18 toivotaan auttavan opiskelijoiden liikkumista Linnanmaalle. 

Uudet reitit ja aikataulumuutokset saavat kiitosta Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Eetu Leinoselta.

“Olemme tyytyväisiä siihen, että Höyhtyältä Toppilan kautta Linnanmaalle kulkeva linja aloittaa kulkemisen syksyllä. Toppilan kautta kulkevaa bussilinjaa on odotettu pitkään, sillä Toppilan alueella asuu paljon opiskelijoita.”

Leinonen toivoo linjan lisäyksen olevan riittävä kysyntään nähden.

“Toppila-Linnanmaa välillä aamuluennolle ehtiviä busseja on vain yksi, mikä voi aiheuttaa linjan ruuhkautumista. Toivommekin, että linjojen ruuhkautumista seurataan tarkasti etenkin ruuhka-aikaan joukkoliikenteen käyttäjämäärien normalisoituessa ja lisäyksiä tehdään tarpeen mukaan, jotta kaikki opiskelijat pääsevät kulkemaan yliopistolle myöhästymättä luennoiltaan”, ylioppilaskunnan puheenjohtaja toteaa.

Liikennettä Kontinkankaalle

Uusi opiskelijoiden tarpeisiin vastaava reitti on myös linja 58, joka kulkee jatkossa reittiä Metsokangas-Kaakkuri-Kaukovainio-Kainuuntie-Professorintie-vt4-Alakyläntie-Linnanmaa-Teknologiakylä. Linja tarjoaa erityisesti yhteyden Kontinkankaan kampukselta Linnanmaalle.

Myös Kontinkankaan kampuksen linjojen muutokset ovat Leinosen mielestä tarpeellisia.

“On myös mukava nähdä, että Kontinkankaalta moottoritien kautta Linnanmaalle kulkevia vuoroja on aloitettu. Professoritien pysäkki on hiukan kaukana yliopiston Kontinkankaan kampuksesta ja toivoisimme, että kaupungin puolella tarkasteltaisiin mahdollisuuksia lisätä linjoja kulkemaan myös lähempää yliopiston kampusta, jotta kahden kampuksen välillä kulkevat opiskelijat voisivat vaihtaa kampusta sujuvasti”, Leinonen sanoo.

Bussilinjojen muutokset ovat voimassa 6. kesäkuuta 2021 asti. Linnanmaan kampuksen pääpysäkit  Erkki Koiso-Kanttilan kadulla otetaan käyttöön 31. elokuuta.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

OYY:n uutta viestintäasiantuntija Liisa Komminahoa haastavat ylioppilaskunnan strategiapäivitykset ja alati muuttuva koronatilanne

OYY valitsi kesäkuussa uudeksi viestintäasiantuntijakseen Liisa Komminahon. Inspiraationa työnhakuun toimivat Komminahon kiinnostus viestintään ja järjestötoimintaan.

TEKSTI Anna-Sofia Tastula

KUVAT Iida Putkonen

Liisa Komminaho valittiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) viestintäasiantuntijaksi kesäkuussa 2020. Komminahon vahva kiinnostus viestintään ja järjestötoimintaan ohjasivat hänet hakemaan työpaikkaa. Viestinnästä hän on suorittanut sivuaineopinnot, ja varsinainen kiinnostus alan töihin vahvistui työharjoittelussa Oulun yliopiston viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet -yksikössä.

“Tämä on minulle sopiva työpaikka, koska eri kiinnostuksen kohteet yhdistyvät tässä tosi hyvin”, Komminaho kertoo.

Viestintäasiantuntijan työhön kuuluu hallinnoida ylioppilaskunnan viestintäkanavia, kuten sosiaalista mediaa ja nettisivuja, sekä suoratoistaa edustajiston kokoukset ja auttaa muuta henkilökuntaa viestintäasioissa. Komminaho kirjoittaa ylioppilaskunnan viikkokirjeet, työstää ylioppilaskunnan Instagram-postauksia ja muun muassa taittaa fuksiliitteen Oulun ylioppilaslehden tulevaan printtilehteen.

Komminaho on aikaisemmin toiminut luottamustoimissa keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana, ylioppilaskunnan edustajiston varajäsenenä ja hallinnon opiskelijaedustajana, eli hallopedina. Ylioppilaskunnan toimisto on ympäristönä hänelle siis jo ennestään tuttu. Sopeutuminen ei tuottanut vaikeuksia alkuhitauden jälkeen.

“Ensimmäisellä viikolla tuntui, että kaikki kaikki tapahtui itsellä tosi hitaasti. Olen kuitenkin päässyt hyvin mukaan porukkaan”, uusi viestintäasiantuntija sanoo.

Komminaho aloitti pestissään pari viikkoa sitten, ja työt ovat lähteneet luistamaan mukavasti. Myös odotukset ovat toteutuneet: työnkuva on vastannut ylioppilaskunnan hakuilmoitusta. Komminaho kehuu työpaikan ilmapiiriä ja muuta henkilökuntaa.

“On aina mukava tulla töihin aamulla”, Komminaho hymyilee.

Strategiatyötä ja teknologiaa

Tähän mennessä Komminaho on päässyt tekemään muun muassa ylioppilaskunnan someviestintää ja päivittämään koronaohjeistuksia ylioppilaskunnan nettisivuille. Virallisten ohjeistusten kirjoittaminen on tarkkuutta vaativaa työtä, sillä kaiken on mentävä oikein.

Komminaho on erityisen kiinnostunut oppimaan työnsä kautta videotuotantoa ja toivookin voivansa tuottaa ylioppilaskunnalle toimivaa videoviestintää. Hän korostaa, että ylioppilaskunnan on pysyttävä ajan hermolla viestinnässä ja käytettävä samoja kanavia jäsentensä kanssa. Oppia on ehtinyt jo puolessatoista viikossakin, vaikka työssä on Komminaholle paljon tuttua. Tähän mennessä hän on oppinut teknisiä yksityiskohtia viestintään liittyen.

“Olen jo vähän parempi käyttämään WordPressiä kuin olin puolitoista viikkoa sitten”, Komminaho naurahtaa.

Komminaho pitää mielenkiintoisena haasteena tulevia strategiapäivityksiä, jotka tehdään vuodelle 2021 ja siitä eteenpäin. Strategiapäivitykset tehdään 3–4 vuodeksi kerrallaan ja niiden tarkoituksena on muistuttaa työntekijöitä työnsä päämääristä ja arvoista. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Viestintästrategia painottuu päämäärien ja arvojen lisäksi siihen, miten asioista tiedotetaan opiskelijoita ja miten viestintää voisi kehittää.

“On seurattava, millä äänensävyllä opiskelijoille viestitään ja mitä kanavia pitkin”, Komminaho selittää.

Strategioiden saaminen kestäviksi ja toimiviksi on vaativaa, koska tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Hankalaa on myös päivityksen pitäminen ajankohtaisena, mutta uusi viestintäasiantuntija ottaa haasteen vastaan.

“On osattava katsoa eteenpäin ja nähtävä, mitkä voisivat olla tulevaisuuden trendit ja haasteet”, Komminaho sanoo.

Komminahon mukaan tulevaisuudessa vaativaa tulee olemaan myös koronatilanteesta johtuvat nopeat ja yllättävätkin muutokset, joista on tiedotettava. Sen lisäksi, että viestintäasiantuntijan on nähtävä tulevaisuuteen on myös pysyttävä ajan tasalla.

“Tässä tehtävässä täytyy olla aina valmiina viestimään nopeasti, jotta viesti tavoittaisi opiskelijat mahdollisimman hyvin”, Komminaho sanoo.

Komminaho kuvailee itseään helposti innostuvaksi ja hyvin sosiaaliseksi. Näitä ominaisuuksia tarvitaankin viestinnän alalla, jossa sisältöä tuotetaan ihmisiä varten. Hänestä on myös mukavaa työskennellä toimistolla ihmisten parissa.

 “Minulle saavat opiskelijat ja toimiston henkilökunta tulla aina puhumaan. Juttelen aina mielelläni ihmisten kanssa kaikenlaisista asioista”, Komminaho kehottaa.

Kuka?

Liisa Komminaho

» 33-vuotias

» Oulun yliopiston ylioppilaskunnan viestintäasiantuntija

» Filosofian maisteri pääaineenaan informaatiotutkimus

» Paljasjalkainen oululainen

» Vapaa-aikanaan maalaa vesiväreillä ja katselee jalkapalloa

» Pitää syksyssä eniten uusista aluista

Anna-Sofia Tastula

Maisterivaiheen kirjallisuuden opiskelija ja syksyn toimittajaharjoittelija. Lapsenmielinen noolikontti, joka on kiinnostunut kuolemasta, kirjallisuudesta ja kuolemasta kirjallisuudessa.

Lue lisää:

Mitä yliopiston aukeaminen tarkoittaa – Läppäreitä vasta syyskuussa, ravintolat ja kiltahuoneet jälleen auki

Oulun yliopiston ovet avautuivat 11.8. koronarajoitusten jälkeen. Hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että päätös kampuksen avaamisesta tehtiin jo ennen kesää.

Oulun yliopisto ilmoitti eilen avaavansa ovensa jälleen kaikille. Tänään tiistaina 11. elokuuta yliopiston ovet aukesivat kello 8 ja kampuksille pääsi jälleen vapaasti. Yliopistolla turvallisuutta valvoo jatkossa ympärivuorokautinen vartija.

Päätös avata yliopisto ei ollut pikainen, kertoo Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru

“Tämä linjapäätös suunniteltiin jo ennen kesälomia, eli aikomuksena oli avata yliopisto ennen lukuvuoden alkua, mikäli koronatilanne sen vain sallii. Nyt katsottiin, että oli hyvä aika tehdä tämä päätös.”

Avaamiseen vaikuttavat Kiurun mukaan monet asiat. 

“Pohjana meillä on koko ajan valtioneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, THL:n ja Avin linjaukset. Seuraamme aktiivisesti myös paikallista ja valtakunnallista tartuntatilannetta.”

Yliopiston ovien avaamisen tarkoituksena ei suinkaan ole palauttaa kaikkea oppilaitoksen toimintaa normaaliin, Kiuru kertoo.

“Olennaista on, että etätyö jatkuu vielä. Ensimmäinen opetusperiodi järjestetään pääsääntöisesti etänä ja henkilömäärät kampuksella pysyvät pienempinä kuin normaalisti.”

Kuitenkin tiistaista lähtien yliopistolle pääsee työskentelemään ja opiskelemaan myös fyysisesti.

 “Kyllä täällä voidaan liikkua normaalisti, toki huomioiden tarkasti hygienia- ja turvavälisasiat. Tellukseen saa kyllä tulla lukemaan ja kampuksella saa opiskella”, hallintojohtaja toteaa.

Kiuru kertoo ovien aukaisemisen tarkoittavan myös kiltatilojen ottamista jälleen käyttöön. Vastuu tiloissa oleskelusta on killoilla itsellään, hallintojohtaja kertoo.

Uusista vapauksista huolimatta yliopistolla on yhä tarkat linjaukset työskentelyä koskien. Hygienia- ja turvaväliohjeiden lisäksi matkustamista ja siivousta säädellään. Pääsääntöisesti ulkomaille ei saa matkustaa muuten kuin poikkeustilanteissa dekaanin luvalla ja tarkan arvioinnin jälkeen. Kotimaassa matkustaa saa vain jos se on välttämätöntä. 

Ovet ovat auki, mutta onnistuuko opiskelu?

Opiskelu yliopiston kampuksilla on jatkossa mahdollista, ainakin teoriassa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö Janne Suokas kertoo, että opiskelijoiden käytössä olevat läppärilainaamot Linnanmaalla ja Kontinkankaalla tulevat suunnitelmien mukaan jälleen käyttöön kuitenkin vasta syyskuussa. Suokas kertoo läppäreiden olevan tällä hetkellä päivityksen alla, minkä takia palvelu on suljettu aiemmasta aukiolosta huolimatta.

Keväällä läppäreitä lainattiin kampuksella opiskelun lisäksi myös kotikäyttöön opetuksen ja opiskelun turvaamiseksi. Suokas kertoo, että kevään etätyöskentelyyn lainatut läppärit on nyt palautettu takaisin opiskelijoiden käyttöön.

“Läppäreitä on siis yhteensä noin 154 kappaletta syyskuun alusta alkaen ja kaikki lainaamot ovat toiminnassa niin Linnanmaalla, jossa läppäreitä on 96 kappaletta, kuin Kontinkankaalla, josta loput 58 löytyvät”, Suokas toteaa.

Koronaviruksen torjuminen on mielessä myös tietokoneiden käyttöön otossa. ICT-palveluiden palvelupäällikkö kertoo, että läppärit tullaan puhdistamaan ennen palvelun avaamista. Lisäksi suunnitteilla on säännöllisiä puhdistuksia, joilla varmistetaan palvelun turvallisuus.

Läppäreitä voi käyttää tuttuun tapaan opiskelijatunnuksien avulla. Laina-aika on 4 tuntia kerrallaan, enintään kolmesti päivässä. Se, onko uusille läppärihankinnoille tarvetta, on vielä ICT-palveluille epäselvää. 

“Tulemme mittaamaan käyttöasteita, ja jos näemme, että läppärit ovat todella kovalla käytöllä, niin mietimme lisäinvestointia”, Suokas kertoo.

Läppärilainaamojen lisäksi opiskelijat saivat keväällä käyttöönsä etätyöpöydät, joiden avulla voi käyttää yliopiston lisensoituja ohjelmistoja kotikoneeltaan. Suokas kertoo palvelun tulleen tarpeeseen esimerkiksi lopputyötä tehneille, joilta pääsy ohjelmistoihin loppui, kun mikrotilat suljettiin kampuksen mukana keväällä. Etätyöpöytä-palvelu tulee olemaan käytössä myös syksyn, vaikka mikrotiloihin pääseekin jälleen osittain. Tietokoneluokista TH107 ja YL124 ovat opiskelijoiden käytettävissä yliopiston aukioloaikoina, jos tilaa ei ole varattu. Myös TL102 tulee vapaaseen käyttöön syyskuun alusta alkaen.

Tietohallinnosta ICT-palveluiksi nimensä vaihtanut palvelu uudistaa toimintaansa syksyllä myös avaamalla uuden lähipalvelupisteen yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Uusi Campus ICT-palvelu sijaitsee Linnanmaan kampuksen pohjoisosassa, Oamkin tilojen 1. kerroksessa. Palvelupiste avataan maanantaina 17. elokuuta.

Kampus herää hiljalleen

Yliopiston kampuksilla suljetut palvelut ovat alkaneet hiljalleen avautua. Kirjastot avasivat kampuksilla ovensa 3. elokuuta. Käytössä ovat nyt lainaus- ja tietopalvelupäivystys, mutta eivät esimerkiksi ryhmätyötilat tai lukusalit. Linnanmaan kampuksen Pegasus-kirjaston edustan piharemontin takia kulku kirjastoon tapahtuu Virransillan kautta. Yliopiston ovien avauduttua kirjastoon pääsee myös ilman 24/7-kulkukorttia kello 8–15.45. Katso kirjastojen tarkemmat aukioloajat täältä.

Myös opiskelijaravintolat ovat avanneet oviaan. Unirestan Kastari ja Juveneksen Foodoo palvelevat Linnanmaan kampuksella ja Kontinkankaalla avoinna on Unirestan Medisiina. Uniresta tiedotti 3. elokuuta avaavansa asteittain loputkin ravintolansa elokuun aikana. Myös Campus Shop avautuu 17. elokuuta.

Jatkossa myös Tellus sekä Linnanmaan että Kontinkankaan kampuksella on käytettävissä ilman 24/7-korttia. Ovet Tellukseen ja muihin julkisiin tiloihin ovat auki arkisin kello 8–15.45.

Opiskelun lisäksi myös tenttiminen on jatkossa mahdollista yliopiston tiloissa. Exam-tenttitilat ovat jälleen opiskelijoiden käytössä myös ilman 24/7-kulkukorttia.

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää: