Kategoria: Uutiset

Oulun yliopiston hallitus valitsi koulutusvararehtoriksi Heurekan toimitusjohtajan Tapio Koivun – paikkaa haki kahdeksan, Helka-Liisa Hentilä haki jatkokautta

Oulun yliopiston koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Heidän joukossaan oli myös nykyinen vararehtori Helka-Liisa Hentilä. Yliopiston hallituksen puheenjohtajan Sakari Kallon mukaan Tapio Koivun valinnassa painoivat monipuolinen johtamiskokemus ja näytöt muutosjohtamisesta. "Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun."

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopiston hallitus on valinnut uudeksi koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi Tapio Koivun. Vararehtorin viisivuotiskausi alkaa 1.7.2020 ja päättyy 30.6.2025.

Hallitus kokoontui 20.5., ja yliopisto tiedotti valintapäätöksestä perjantaina 22.5.

Koivu siirtyy tehtävään Tiedekeskussäätiön toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on vastannut esimerkiksi tiedekeskus Heurekan ja säätiön tytäryhtiöiden strategiasta ja johtamisesta. Aiemmin hän on työskennellyt Helsingin ja Lahden kaupungin omistaman elintarvikealan kehitysyhtiö Makery Oy:n toimitusjohtajana, Helsingin yliopistossa tutkimuksen toimialajohtajana ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä eri tehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa. Koulutukseltaan Koivu on tekniikan tohtori. Hänen väitöskirjansa aiheena oli rakennusprosessin kehittäminen laatujohtamisen näkökulmasta.

Koulutusvararehtorin tehtävää haki kahdeksan henkilöä. Tapio Koivun lisäksi paikkaa hakivat Oulun yliopiston nykyinen koulutusvararehtori Helka-Liisa Hentilä, johtaja Risto Honkonen Tampereen yliopistosta, professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta, Kajaanin kaupungin henkilöstöjohtaja Jyrki Komulainen, yliopistotutkija Jukka Kortti Helsingin yliopistosta, yliopistonlehtori Anne Ollila Helsingin yliopistosta ja työelämäprofessori Taina Tukiainen Aalto-yliopistosta.

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sakari Kallon mukaan haastatteluihin kutsuttiin neljä hakijaa, joista yksi luopui hausta kesken hakuprosessin. Haastatteluihin osallistuivat Hentilä, Koivu ja Juha Junttila. Heidät haastateltiin kaksi kertaa ennen valinnan tekemistä.

Valmisteluryhmään kuuluivat hallituksen puheenjohtajan lisäksi hallituksen varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari, yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen, rehtori Jouko Niinimäki ja hallituksen jäsenet Marko Huttula ja Joni Ollikainen.

Yliopiston johtosäännön mukaan esityksen vararehtorista tekee rehtori.

Sakari Kallon mukaan työryhmä työsti valintaa huolella pohtien niin yliopiston kuin sen strategian näkökulmia.

”Valitulla henkilöllä oli parhaat mahdollisuudet koulutuksen kehittämiseen ja muutosjohtamiseen. Koulutus elää nyt vahvaa murrosvaihetta.”

Kallon mukaan valintatyöryhmän ehdotus oli yksimielinen. Samoin yliopiston hallitus oli valinnassaan yksimielinen.

Muutosjohtajuus Koivun etuna

Oulun yliopiston koulutusvararehtori vastaa yliopistotasolla koulutustoiminnan johtamisesta. Hän toimii koulutuksen johtoryhmän ja koulutusneuvoston puheenjohtajana. Koulutusvararehtori vastaa rehtorille erikseen määriteltävien vastuuyksiköidensä taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja raportoi rehtorille myös vastuualueensa laadusta ja kehittämisestä sekä seurannasta ja arvioinnista. Koulutusvararehtori toimii rehtorin toisena varahenkilönä.

Hakukuulutuksen mukaan tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa sekä näyttöä menestyksekkäästä tutkimustoiminnasta, kokemusta korkeakoulussa annettavan koulutuksen ja sen kehittämisen menestyksekkäästä johtamisesta, näkemystä perus- ja jatkotutkintokoulutuksen, jatkuvan oppimisen palveluiden ja opiskelijakokemuksen sekä näihin liittyvän toiminnan kehittämisestä sekä analyyttistä, uudistavaa sekä innostavaa johtamisotetta. Edellytyksenä oli myös sujuva suomen ja englannin kielen taito, muun kielitaidon ollessa eduksi.

Millaisia näyttöjä valitulla on koulutuksen saralta?

”Ryhmän keskusteluissa katsottiin, että henkilön tulisi kyetä viemään organisaatiossa muutosta eteenpäin. Tämä työ on mitä suurimmassa määrin ryhmätyötä. Koulutuksen edelleen kehittäminen vaatii johtajuutta, tavoitteiden asettamista, systematiikkaa. Näillä perusteilla käytiin valintaa läpi ja päädyttiin ratkaisuun”, Sakari Kallo toteaa.

Yliopiston tiedotteen mukaan valmisteluryhmä arvioi haastattelukierrosten perusteella Koivun näkemysten tutkintokoulutuksesta, jatkuvan oppimisen palveluista ja opiskelijakokemuksen kehittämisestä olevan hyvin linjassa Oulun yliopiston tavoitteiden kanssa.

Tiedotteessa siteeratun Kallon mukaan valinnassa painoivat etenkin Koivun monipuolinen johtamiskokemus sekä näytöt muutosjohtamisesta.

Miksi koulutusvararehtorilta tarvitaan juuri muutosjohtajuuden osaamista?

Sakari Kallon mukaan koulutus on tällä hetkellä suurten muutosten keskellä.

”Jos katsotaan esimerkiksi [vuosien 2021–2024] rahoitusmallia, siinä koulutuksen painoarvo tulee kasvamaan. Se on yksi asioista, joita puntaroitiin – miten koulutusta voisi kehittää niin, että se vastaisi tavoitteisiin.”

Rahoitusmallin muuttuva rahanjako ei ole ainoa iso muutos. Kallo nostaa esille myös ennusteet väestökehityksestä, joiden mukaan vuoden 2030 jälkeen 15–19-vuotiaiden osuus laskee Oulun seudulla nopeasti.

Väestökehityksen lukuja on esitetty perusteeksi myös Oulun yliopiston keskustakampusta koskevien suunnitelmien yhteydessä: yliopisto tarvitsee uusia konsteja hakijoiden houkuttelemiseksi.

”Tulevaisuudessa niin sanottujen paikallisten opiskelijoiden määrä pienenee. Opiskelijoita pitäisi saada kiinnostumaan laajemmalta alueelta, kansallisesti ja kansainvälisesti.”

Tapio Koivu sanoo tulevansa Oulun yliopistoon ”hyvin jännittävään aikaan”.

”Kaiken kaikkiaan koulutus on uudistusten tilassa: siihen kohdistuu tulospaineita sisäänottomäärien osalta, mutta myös tutkintoja tulisi tuottaa aiempaa nopeammin. Rahoitusmalli painottaa yhä enemmän tutkintoja, se tuo haasteita. Toivon, että pystyn tuomaan positiivista, vähän ulkopuolisenkin näkökulmaa – löydetään Oululle tyypillinen, hyvä paragmaattinen tapa edistää asioita yhdessä”, hän totesi lehdelle.

Murroksia edessä

Yliopiston mukaan tulevalla vararehtorikaudella keskeisiä kehittämisteemoja tulevat sen strategian mukaisesti olemaan koulutustarjonnan laajentaminen erityisesti jatkuvassa oppimisessa, digitaalisen opetustarjonnan lisääminen sekä opiskelijakokemuksen kehittäminen.

”Yliopistokoulutus elää vahvaa murroskautta. Koulutustoimintaamme tulee kehittää yhä vetovoimaisemmaksi ja tuloksekkaammaksi. On hienoa saada Tapio Koivu osaksi yliopiston johtoryhmää luotsaamaan koulutuksen kehittämisohjelmaa yhteistyössä tiedekuntien kanssa”, yliopiston rehtori Jouko Niinimäki totesi tiedotteessa.

Tiedotteessa hän myös kiitti Helka-Liisa Hentilää ”hänen paneutuneesta työstään koulutuksen kehittämisessä ja erityisesti mittavan tutkinto-ohjelmauudistuksen toteuttamisesta vararehtorikaudellaan”.

”Helka on vienyt eteenpäin opiskelijakeskeistä koulutuksen näkökulmaa ja opiskelijoiden palautteen kuuntelemista koulutuksen laadun kehittämisessä. Tästä tulemme pitämään kiinni myös jatkossa”, Niinimäki lisää.

Myös Kallo kiittää Helka-Liisa Hentilää hänen tekemästään työstä.

”Kehitystyö ei lähde nollasta, Helka-Liisa on tehnyt äärettömän ansiokasta työtä sen suhteen. Tuleva vararehtori perehtyy nyt organisaatioon, tekee suunnitelmaa ja ehdotuksia, miten asiaa lähdetään viemään eteenpäin.”

Helka-Liisa Hentilä aloitti Oulun yliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina 1.9.2015. Ennen koulutusrehtorikauttaan hän työskenteli Oulun yliopistossa arkkitehtuurin tiedekunnassa dekaanina ja teknillisen tiedekunnan koulutusdekaanina. Hentilä oli myös yksi Oulun yliopiston rehtorihakijoista keväällä 2019. Hän viestitti lehdelle, ettei halua kommentoida asiaa.

Oulun yliopistolla on kolme vararehtoria: tutkimuksesta, koulutuksesta ja yhteistyösuhteista vastaavat vararehtorit.

Tänä keväänä yliopistolla oli avoinna myös tutkimuksesta vastaavan vararehtorin haku. Tutkimusvararehtorin tehtävää haki kaksi henkilöä, ja 1.4. pidetyssä kokouksessa hallitus valitsi jatkokaudelle Taina Pihlajaniemen.

Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtorina toimii Arto Maaninen. Hänen kautensa päättyy 31.12.2022.

Julkaistu

SHARE

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Uutiset

Anni Hyypiö

Hae Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi 7.6. mennessä!

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja haastavan tehtävänkuvan oululaisen opiskelijamaailman ytimessä. Hakijalta taas odotamme näkemystä ja halua kehittää lehteä eteenpäin.

Uutiset

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee Oulun ylioppilaslehdelle päätoimittajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Lehti julkaisee vuosittain neljä painettua numeroa sekä toimittaa verkkojulkaisua. Päätoimittaja vastaa lehden toimittamisesta, sen linjasta ja sisällöistä.

Päätoimittajana toimit osana ylioppilaskunnan monipuolista työyhteisöä. Odotamme hakijalta näkemystä ja halua kehittää lehteä eteenpäin. Työsuhde alkaa 20.7.2020 tai sopimuksen mukaan, kuitenkin viimeistään elokuun alussa.

Lehteä julkaiseva Oulun yliopiston ylioppilaskunta on noin 11 000 opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. OYY toimii jäsenistönsä edunvalvonta-, koulutus- ja palvelujärjestönä, joka työllistää tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Oulun yliopisto on kansainvälinen ja monitieteellinen toimintaympäristö, jossa on opiskelijoita yli 90 maasta. 

Lehden pääasiallinen kohderyhmä on Oulun yliopiston kaikki opiskelijat. Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti itsenäinen julkaisu.

Tarjoamme sinulle monipuolisen ja haastavan tehtävänkuvan oululaisen opiskelijamaailman ytimessä. Päätoimittajana pääset suunnittelemaan ja toteuttamaan sisältöjä sekä printtilehteen, verkkoon että sosiaaliseen mediaan.

Päätoimittajan pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat 

• uutisten, juttujen ja kolumnien kirjoittaminen 

• lehden sisältöjen suunnitteluun liittyvät tehtävät

• lehden markkinoinnista vastaaminen 

• avustajakunnan käytännön työnjohtoon liittyvät tehtävät 

• toimitusharjoittelijan ohjaus

• sosiaalisen median kanavien päivittäminen 

• taittaminen ja kuvanmuokkaus

• sidosryhmäyhteistyö

• muut lehteen liittyvät tehtävät

Edellytämme päätoimittajalta

• näkemyksellisyyttä, ideoita ja halua kehittää lehteä

• laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja organisointikykyä 

• kokemusta toimituksellisesta työstä 

• paineensietokykyä 

• erinomaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja 

• erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen taitoa 

• yleisimpien sosiaalisen median kanavien hallintaa 

Katsomme eduksi 

• oululaisen opiskelijaelämän ja Oulun yliopiston tuntemuksen 

• valokuvaus-, taitto- ja kuvanmuokkausosaamisen (InDesign, Photoshop)

• alan koulutuksen 

Työaika on 37,5 tuntia viikossa. Tehtävään sovelletaan Viestinnän Keskusliiton ja Suomen Journalistiliiton välistä työehtosopimusta ja tehtävän palkkaus määräytyy kyseisen työehtosopimuksen luokan IIb mukaisesti. Päätoimittajan tehtäviin voi kuulua myös muita kuin edellä mainittuja käytännön työnjohtoon kuuluvia tehtäviä, mutta päätoimittaja ei toimi työnantajan edustajana. 

Lähetä hakemuksesi, ansioluettelosi sekä erityyppisiä työnäytteitä (3–6 kpl) 7.6.2020 kello 23.59 mennessä pdf–formaatissa osoitteeseen ">. Kirjoita sähköpostin otsikkoriville “Hakemus Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi”. Aiempia työnäytteitä voivat olla esimerkiksi uutinen, video, taittotyö, kolumni tai pidempi lehtijuttu.

Hakemukset käsitellään hakuajan päätyttyä ja kutsumme osan hakijoista haastatteluun. Haastatteluun kutsuttaville lähetetään ennakkotehtävä. 

Haastatteluun kutsuttaville ilmoitetaan asiasta 8.6.2020. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään viikolla 24 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella. 

Päätoimittajan valitsee OYY:n edustajisto seuraavassa kokouksessaan 17.6.2020. Edustajisto voi halutessaan myös haastatella parhaat hakijat. Perehdytys päätoimittajan toimeen tapahtuu sovitusti tarpeen mukaan viikolla 30–31.

Lisätietoja tehtävästä voi kysyä päätoimittaja Anni Hyypiöltä , p. 0405267821) ja hakuprosessista pääsihteeri Kauko Keskisärkältä (, p. 040 523 1822).

Julkaistu

SHARE

Koronarajoituksia puretaan yliopistolla vaiheittain – etätyötä suositellaan edelleen, etäopetus jatkuu, kirjaston kirjojen lainaus alkaa 1.6.

Oulun yliopisto purkaa 14. toukokuuta alkaen osan kampuksilla työskentelyä koskevista rajoituksista. Päätös ei tarkoita paluuta normaaliin opiskeluarkeen: henkilöstölle suositellaan edelleen mahdollisuuksien mukaan etätyötä, ja opetus hoidetaan edelleen pääasiassa etäopetuksena.

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopisto purkaa osan koronatilanteeseen liittyvistä rajoituksista 14. toukokuuta alkaen. Torstaista alkaen työskentely yliopiston tiloissa ei siis enää edellytä erillistä, poikkeusolojen aikana käytössä ollutta lupamenettelyä.

Yliopisto kuitenkin suosittelee henkilökuntaa tekemään edelleen etätyönä sellaiset tehtävät tai tehtävien osat, jotka voi suorittaa etänä työn siitä häiriintymättä.

Samoin opiskelu järjestetään 14.5. jälkeenkin edelleen pääsääntöisesti etäopetuksena. Kevätlukukauden kurssit järjestetään pääasiassa etänä. Jos kurssin järjestäminen etänä on mahdotonta, uusien ohjeiden mukaan se on mahdollista pitää myös kampuksella, jos turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehditaan.

Samaten kesäopinnoissa kesä-elokuun aikana suositaan edelleen etäopetusta, mutta opetusta on lupa järjestää myös kampuksella turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien.

Mitä ”turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtiminen” oikein tarkoittaa käytännössä?

”Pääsääntönä on edelleen, että opetus hoidetaan etänä. Työskentely kampuksella on mahdollista erikoistilanteissa, eli jos opiskelijan tarvitsee vaikka työskennellä laboratoriossa. Luentokursseja ei siis järjestetä kampuksella”, sanoo viestintäjohtaja Marja Jokinen.

Ohjeena on, että opiskelijat pääsevät 14.5. alkaen kampuksille vain opetukseen liittyvistä syistä.

Osaamisen arviointi tehdään kevätlukukauden loppuun saakka vaihtoehtoisia tapoja käyttäen. Isoja tenttejä ei järjestetä, mutta pienten opiskelijaryhmien kampustentit voi järjestää – taas turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien. Exam-tenttitila avataan rajoitetusti.

Yliopisto tiedotti rajoitusten muuttamisesta maanantaina 11. toukokuuta.

Vaikka rajoituksia puretaan, Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusten ovet pysyvät edelleen lukittuina. Ovista kulkemiseen tarvitaan henkilökohtaista tunnistetta, eli joko pilkkiä tai henkilökorttia.

Marja Jokisen mukaan yliopisto selvittää opiskelijoiden 24/7-kortin ”harkinnanvaraista käyttöönottoa”, odottaen vielä aluehallintoviraston ohjeita.

Lainojen haku ja palautus onnistuu, tiloissa oleskelu ei

Linnanmaan kampuksella Tiedekirjasto Pegasus ja Kontinkankaalla lääketieteen kirjasto avataan 1. kesäkuuta rajoitetuin aukioloin ja palveluin.

Tiedekirjasto Pegasus ja lääketieteen kirjasto ovat avoinna 1.–28.6. maanantaista perjantaihin kello 10–15. Kirjastot ovat kiinni lauantait ja sunnuntait. Kirjastojen ovet ovat suljettuina myös juhannuksena 19.–21.6. ja myöhemmin 29.6.–2.8. uuden kirjastojärjestelmän käyttöön ottamisen vuoksi.

Moni rajoitus säilyy kirjastoilla edelleen. Kirjaston aukioloaikana kirjastossa voi kyllä käydä noutamassa ja palauttamassa lainoja, mutta opiskelu ja pidempiaikainen oleskelu kirjaston tiloissa on toistaiseksi kielletty. Pegasuksen ilmastointiremontin takia kirjaston kolmas kerros on kokonaan kiinni. Myös varastokokoelmat ovat pois käytöstä, eli esimerkiksi vapaakappaleaineistot eivät ole saatavilla. Samoin lukusalilainojen säilytyspaikka Pegasuksen toisessa kerroksessa on suljettu.

Linnanmaan ja Kontinkankaan Tellukset ovat suljettuina ainakin toukokuun loppuun. Yliopiston mukaan tilannetta arvioidaan uudelleen kesäkuussa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) toimisto sijaitsee Linnanmaan kampuksella. Toimiston henkilökunta ja hallituksen jäsenet siirtyivät etätöihin 16. maaliskuuta alkaen, ja Linnanmaan kampuksen tilat suljettiin 18. maaliskuuta.

Ylioppilaskunnan toimisto on suljettu kevätlukukauden loppuun. OYY tiedottaa tarkemmin syksyn aukioloajoista ennen syyslukukauden alkua, sanoo OYY:n viestintäasiantuntija Janne Hakkarainen. Ennen toimiston avaamista OYY:n asiantuntijat palvelevat etänä.

Ravintoloiden avaamisessa vielä kysymysmerkkejä

Ravintoloiden on nykyisten rajoitusten mukaan pidettävä ovensa suljettuina toukokuun loppuun saakka. Kielto ei koske take away -myyntiä.

Oulun yliopiston kampusten ravintoloitsijat odottavat vielä lisätietoa ennen kesää koskevien päätösten tekemistä.

Linnanmaalla suurin ravintolatoimija on Juvenes. Juveneksen Länsi- ja Itä-Suomen aluejohtaja Anne Kopra-Rittola toteaa yrityksen saaneen tänään maanantaina tiedon yliopiston opetuksesta ja etätyöstä kevään ja kesän ajalta.

”Odotamme vielä hallituksen ohjeistuksen ravintoloille, mikä on luvattu 13.5 mennessä. Teemme sitten päätökset siitä, mitä teemme kampuksen kesän aukiolon suhteen yhdessä yliopiston kanssa.”

Unirestan toimitusjohtajan Kaija-Liisa Silvennoisen mukaan asiassa on vielä ”kysymysmerkkejä ilmassa”.

Se jo tiedetään, että Oulun keskustassa sijaitseva ravintola Vanilla on avoinna ainakin kesäkuun loppuun saakka. Sen sijaan Linnanmaalla ravintola Kastarin avaaminen on vielä mietinnässä. Silvennoisen mukaan Uniresta kaipaisi tietoa siitä, riittäisikö kampuksella asiakkaita kesällä. Päätöksiä odotetaan myös Kontinkankaan suhteen: Medisiinassa olisi kesän aikana tarkoitus käynnistää muutenkin linjastoremontti, mutta Uniresta pohtii vielä, kannattaako cafe Galenosta avata kesäksi.

OYY:n ja Oulun Ylioppilasapu ry:n omistama Uniresta käynnisti huhtikuun puolivälissä opiskelijalounaiden kuljetuspalvelun. Kelan poikkeusmenettely mahdollistaa opiskelijalounaiden myynnin ruoka-autosta näillä näkymin toukokuun loppuun saakka. Auton jatkosta Silvennoinen ei osaa vielä sanoa.

”Vaikka poikkeuslupaa jatkettaisiinkin, pitää katsoa asiakasmäärää. Nyt asiakkaita on riittänyt molemmilla reiteillä, mutta pitää katsoa, miten kesä vaikuttaisi siihen.”

Humanistisen Killan omistama Humus-kuppila tiedotti Facebook-sivullaan avaavansa ovensa näillä näkymin vasta 24. elokuuta.

Suomen hallitus antoi 19. toukokuuta esityksen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen mukaan ravintolat voisi avata 1. kesäkuuta, mutta tietyin aukioloaikoja ja asiakasmääriä koskevin rajoituksin.

Uusien rajoitusten mukaan ravintoloiden tulee huolehtia asiakkaiden koskettamien pintojen ja esineiden riittävästä puhdistamisesta ja järjestää sisä- ja ulkotilojen rakenteet ja kalusteet sekä palvelukäytännöt siten, että asiakkaat eivät altistu taudin leviämiselle. Asiakkaita tai seurueita ei saisi siis asettaa liian lähelle toisiaan. Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai tason ääressä, mutta asiakkaat voivat noutaa ostoksensa itse esimerkiksi tiskiltä. Asiakkaat eivät saisi ottaa ruokaa ja juomaa itse esimerkiksi buffetpöydästä. Asetus rajoittaisi myös asiakaspaikkamäärä puoleen normaalista. Lisäksi ravintoloiden aukioloaika olisi enintään kello 6–23 ja anniskeluaika enintään kello 9–22. Jos asiakas on ostanut alkoholijuomansa ennen kello 22:ta, juoman nauttiminen olisi sallittua sulkemisaikaan (kello 23) saakka.

Lain nojalla on tarkoitus antaa heti lain vahvistamisen jälkeen määräaikainen valtioneuvoston asetus. Tarkoitus on, että rajoituksia voi asetusta muuttamalla lieventää, jos epidemiatilanne sen sallii, mutta myös myös kiristää, mikäli epidemiatilanne sitä edellyttää.

Turvaväli vähintään 2 metriä

Oulun yliopiston linjauksen mukaan työpaikalle ei saa tulla, jos epäilee koronaviruksen aiheuttamaa sairautta. Henkilöiden välinen etäisyys on oltava kaikissa tilanteissa vähintään kaksi metriä, samaten jokaisen tulee huolehtia säännöllisestä ja huolellisesta käsihygieniasta.

Vieraita saa ottaa vastaan erityistä varovaisuutta noudattaen ja turvallisuudesta ja etäisyyksistä huolehtien. Tämän kerrotaan koskevan myös esimerkiksi lopputöiden ohjauskeskusteluja kampuksella.  

Pieniä, alle 50 hengen tapahtumia voi järjestää valtioneuvoston ohjeita noudattaen 1. kesäkuuta alkaen. Isoja, eli yli 50 hengen tapahtumia ei toistaiseksi järjestetä. Syksylle suunnitellut tapahtumat ratkaistaan tapauskohtaisesti.  

Oulun yliopiston päivittyvät ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta.

Koronavirus vaikutti myös kevään valintakokeiden järjestämiseen. Voit lukea lisää tästä jutusta.

Suomen hallitus ilmoitti maanantaina 4. toukokuuta koronavirukseen liittyvien rajoitteiden osittaisesta purkamisesta.

Torstaina 14. toukokuuta alkaen palataan esimerkiksi lähiopetukseen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Samana päivänä myös toisen asteen oppilaitoksia, vapaata sivistystyötä, korkeakouluja ja aikuisten perusopetusta koskevat annetut rajoitteet poistuvat, tosin suosituksella, että etäopetusta jatketaan niissäkin lukukauden loppuun.

Listaus rajoitusten purkamisesta ja niiden aikatauluista löytyy valtioneuvoston sivuilta.

Muokattu 19.5.2020 kello 13.43: Lisätty uusi tieto hallituksen esityksestä koskien ravintoloiden rajoituksia.

Julkaistu

SHARE

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Uutiset

Anni Hyypiö

”Kunhan tullaan tutummiksi, löytyy uusiakin opetusyhteistyön kohteita” – Oulun korkeakoulut kehittävät yhteisiä opintoja

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu järjestävät ensi syksystä alkaen yhteisiä opintoja. Kummankin korkeakoulun opiskelijoiden on myös mahdollista valita opintoja toisesta oppilaitoksesta.

Uutiset

TEKSTI Petra Uusimaa

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat kehittelemässä yhteistä koulutusyhteistyötä ja lisäämässä mahdollisuuksia tehdä yksittäisiä opintojaksoja sekä kokonaisia opintokokonaisuuksia toisesta korkeakoulusta. Opintokokonaisuudet sisältävät yleensä useita kursseja ja ne voivat vaihdella opintopistemäärissä yksittäisistä kursseista laajempiin kokonaisuuksiin.

Oulun yliopiston koulutusrehtorin Helka-Liisa Hentilän mukaan opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia pääsisi valitsemaan syksyllä 2020. Yhteistyö lähtee pyörimään asteittain ja opintoja on valittavissa useilla eri aloilla.

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vararehtori Jyrki Laitinen korostaa koulutusyhteistyön pohjana opiskelijan etua, sillä yhteistyö lisää uusia opintopolkuja ja -tarjontaa.

Korkeakoulut tekevät nyt laajasti yhteistyötä. Tänä vuonna valtaosa Oamkista muuttaa Linnanmaan kampukselle. Oulun yliopisto on lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistaja, ja korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Yhteistyömuotona ristiinopiskelu

Yksi yhteistyömuoto on ristiinopiskelu. Ristiinopiskelulla tarkoitetaan sitä, että toinen korkeakoulu järjestää opintokokonaisuuden tai -jakson, joka sisältyy toisen korkeakoulun opintosuunnitelmaan ja siten myös tutkintoon. Hentilän mukaan oma korkeakoulu vastaa siitä, että opintojaksot täyttävät tutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluvat tavoitteet.

Ristiinopiskelua ja muuta koulutusyhteistyötä on yhteistyön alkuvaiheessa suunniteltu eri tekniikan aloille, kuten arkkitehtuuriin ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaan, sekä tietojenkäsittelytieteeseen, kauppatieteisiin, musiikkikasvatukseen, hammaslääketieteeseen ja terveystieteisiin. 

Kurssit eivät rajoitu pelkästään perusopintoihin, ja kokonaisuuksien opintopistemäärät vaihtelevat aina yksittäisestä 3–5 opintopisteestä 30 opintopisteen kokonaisuuksiin. Ristiinopiskeltavat kurssit sisällytetään opintosuunnitelmiin, mutta kehitteillä on myös vapaasti valittavia opintoja, jotka sisällytetään tutkintoon valinnaisina opintoina.

Korvaako ristiinopiskelu sitten jo olemassa olevia kursseja? Hentilän mukaan tarkoituksena on ennemminkin hyödyntää opetusta järjestettäessä kummankin oppilaitoksen parasta osaamista opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisessä.

“Ristiinopiskeluna ei tuoteta sellaisia opintojaksoja, jotka tarjotaan saman sisältöisinä molemmissa korkeakouluissa. Tarkoitus on, että tietyt opintojaksot tuotetaan vain toisessa korkeakoulussa molempien korkeakoulujen opiskelijoille.”

Yhteisiä tiloja ja opettajia

Yhteistyötä on aikaisemmin ollut pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi viestinnässä. Nyt suunnitteilla oleva yhteistyö on uutta Oulun korkeakouluissa. Laitisen mukaan aiemmat yhteistyökuviot ovat auttaneet rakentamaan pohjaa koulutusyhteistyölle.

Helka-Liisa Hentilä mainitsee myös suunnitelmista koskien opetustilojen yhteiskäyttöä ja yhteisiä opettajia. Hänen mukaansa korkeakoulut ovat järjestämässä mielenkiintoisia yhteistyökursseja.

“Itse odotan kovasti yliopiston musiikkikasvatuksen ja Oamkin musiikkipedagogiopiskelijoiden yhteistä musiikkiproduktiota eli suomeksi sanottuna yhteistä konserttia!”

Jyrki Laitinen mainitsee myös monialaiset projektiryhmät, joissa tarvitaan enemmän teoreettisempaa tai käytännöllisempää osaamista, kuten koodaamista. Näissä ryhmissä yhdistyvät kummankin korkeakoulun tiedot ja taidot. 

“Koulutusyhteistyön avulla tällaisten projektien järjestäminen helpottuu.”

Laitinen kokee ammattikorkeakoulun tuovan yliopisto-opiskelijoille käytännönläheisempää näkökulmaa ja kosketuspintaa työelämän kanssa. 

“Rakennamme isompaa maailmaa, jossa opiskelija, saapuu hän sitten Oamkiin tai yliopistoon, voi suorittaa eri opintopolkuja seuraten opintoja hyvin monipuolisesti.”

Helka-Liisa Hentilä uskoo, että yhteistyö ei jää tähän, vaan koulutusyhteistyötä tullaan kehittämään jatkuvasti.

“Arvelen, että kunhan tullaan tutummiksi, löytyy uusiakin opetusyhteistyön kohteita näiden pilottivaiheessa tunnistettujen lisäksi.”

Epätasa-arvon korjaamista

Tiedotteessa mainitaan myös, että koulutusyhteistyö voi koskea myös tohtoriopintoihin suuntaavia ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneita. Tutkintoon halutaan vastaisuudessa lisätä tohtoriopintoja tukevia teoriaopintoja opiskelijoille, jotka ovat halukkaita siirtymään yliopiston puolelle tohtoriopintoihin.

Kristiina Ojalan vuonna 2017 valmistunut väitöskirja antaa osviittaa siitä, kuinka YAMK-tutkinnon suorittaneet jäävät alakynteen maisteriopiskelijoille sekä työmarkkinoilla että tohtoriopintoihin hakiessa. Ojalan mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden siirtyminen tohtorikoulutukseen on mahdollista, mutta hankalaa. Yliopistot ovat aikaisemmin vaatineet hyvinkin laajoja täydentäviä opintoja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta.

Myös Jyrki Laitisen mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ensisijainen tavoite ei ole siirtyminen tohtoriopintoihin.

“Ylemmän tutkinnon suorittaneissa voi olla opiskelijoita, joilla on kykyjä ja haluja jatkaa tohtoropintoihin. Tällaisille opiskelijoille tarjotaan ylempien opintojen vaiheessa ottaa opintokokonaisuuksia, jotka tukisivat tätä reittiä.”

Laitinen kuitenkin kertoo että kyse on yksittäisistä opiskelijoista per koulutusala.

Hentilän mukaan YAMK-tutkinnon suorittaneiden hakeutumista tohtorikoulutukseen halutaan kehittää mahdollisimman sujuvaksi. Asiaa valmistellaan kolmessa koulutusalakohtaisessa ryhmässä, kuten esimerkiksi tietojenkäsittely, kauppatiede ja terveystieteet.

Julkaistu

SHARE

Petra Uusimaa

Tieteiden ja aatteiden historian maisteri, jonka mielestä mikään ei ole parempaa kuin kuppi tummapaahtoista kahvia ja hyvä kirja.

Lue lisää:

Uutiset

Petra Uusimaa

”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa” – Oulussa suunnitellaan sovellusta ja suojavarusteita

Koronavirus on vaikuttanut merkittävästi yliopistoilla tehtävään opetukseen ja tutkimukseen. Muuttuneeseen tilanteeseen sopeutumisen lisäksi yliopistoilla on ideoitu erilaisia tapoja auttaa tilanteen ratkaisemisessa. Oulussa yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa ja on mukana kehittämässä epidemian seuraamista helpottavaa sovellusta.

Uutiset

TEKSTI Laura Juntunen

KUVAT Anni Hyypiö

Kun koronaepidemia alkoi levitä Suomessa, yliopistoissa siirryttiin etäopiskeluun tartuntojen vähentämiseksi. Vaikka yliopistojen tilat on suljettu ainakin 13.5. asti, opetus ja tutkimus ei ole pysähtynyt. 

Lähiopetuksen keskeydyttyä Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille tarjotaan maksuttomasti avoimen yliopiston etäopintoja, joita voi suorittaa kevään ja kesän aikana. Mikro- ja yksinyrittäjien ahdinkoa on myös pyritty helpottamaan maksuttomalla mikroyrittäjyyden perusteisiin keskittyvällä täydennyskoulutuskurssilla.  

Opiskelijoihin kohdistuvien poikkeusjärjestelyiden lisäksi Oulun yliopisto osallistuu epidemian nujertamiseen eri tieteenalojen voimin. 

Professori Peppi Karppinen biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta kertoo, että yliopisto on avustanut Nordlabia koronavirusdiagnostiikassa lainaamalla heille laboratorioreagensseja ja materiaaleja analyysien suorittamiseen. 

”Olemme tarjonneet avuksi myös laitteistoamme ja henkilökuntaamme, joita ei ole toistaiseksi tarvittu. Olemme olleet aikalailla päivittäin viestin vaihdossa Nordlabin kanssa ja avustaneet heitä osaamisellamme.”

Yliopistolla on mahdollisuus kouluttaa myös uusia työntekijöitä koronanäytteiden ottoon. Lisäksi yliopiston työntekijät, joilla on terveydenhuollon koulutus, voivat halutessaan hakeutua alan töihin.

Lääkäriopiskelijat kriisivalmiuteen

Lääketieteellisessä tiedekunnassa on perinteisesti paljon kontaktiopetusta, mutta sielläkin kaikki luennot ja ryhmäopetus, jossa ei ole potilaita, on poikkeustilan alkamisen jälkeen järjestetty verkkoalustoilla.

Tiedekunnan dekaani Anne Remes kiittelee henkilökuntaa ja opiskelijoita siitä, että nämä ovat kyenneet sopeutumaan nopeisiin ja suuriin muutoksiin ketterästi. Välillä on vaadittu luovia ratkaisuja. Eräässäkin loppuvaiheen osaamistentissä potilaana toimi näyttelijä.

Poikkeustilanne on vaikuttanut ennen kaikkea 4. ja 5. vuosikurssien opiskelijoihin. Näiden vuosikurssien osalta annettiin valtakunnallinen poikkeuslupa, jolla mahdollistettiin alle 10 hengen sairaalatiloissa tapahtuva ryhmäopetus, jossa on potilaskontakteja.

”Koko idean ydin on varmistaa neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoiden opintojen saaminen pakettiin, jotta he voivat tulevana kesänä toimia lääkärin sijaisina osastoilla ja terveyskeskuksissa. Heitä tullaan todennäköisesti tarvitsemaan lääkärityövoimassamme.”

Neljännen vuoden jälkeen opiskelijat voivat toimia vuodeosastoilla, viidennen jälkeen terveyskeskuslääkäreiden sijaisina.

”Kriisin alkaessa kaikkien yliopistosairaaloiden ehdoton kanta oli, että kaikki, joiden pätevyysvaatimukset riittävät toimimaan lääkärin sijaisena, tullaan tarvitsemaan eturintamaan”, Remes kertoo.

Työvoiman tarve on arvioitu suureksi, sillä vaikka lääkärit ja hoitajat eivät itse sairastuisi, heitä joudutaan asettamaan karanteeniin altistumisten myötä.

Oulun yliopistollinen sairaala on tiedustellut opiskelijoiden innokkuutta tulla töihin tarpeen vaatiessa. Yli 300 opiskelijaa on ilmoittanut olevansa käytettävissä.  

Hammaslääketieteellisen puolellakin on pystytty mukautumaan poikkeustilaan. Remes kertoo, että harjoitteluiden osalta tilannetta on helpottanut lupa avata Fantom-sali, jossa opiskelijat voivat harjoitella tekopäiden avulla.

”Näissä alle 10 hengen ryhmissä saadaan viedä läpi kolmannen vuoden opiskelijoiden harjoitteluita. Jos he eivät pystyisi suorittamaan niitä nyt, syksyllä se olisi jo mahdotonta, kun salit on varattu seuraaville opiskelijoille.”

Mobiilisovelluksella epidemiaa vastaan

Maailmalla etsitään kuumeisesti keinoja viruksen leviämisen hidastamiseen. Oulun, Helsingin ja Tokion yliopistojen yhteistyössä kehittämä Encounter-sovellus tarjoaa tähän yhden mahdollisuuden. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat seurata epidemian etenemistä ja saada puhelimeensa tiedon, jos he ovat altistuneet virukselle.  

Sovelluksen rakentanut akatemiatutkija Denzil Ferreira UBICOMP-tutkimusyksiköstä kertoo, että Encounterin toiminta perustuu bluetoothiin, wifiin ja ultraääneen. Se ei tarvitse toimiakseen serveriä, koska dataa tallennetaan vain käyttäjän omaan puhelimeen. Näin data pysyy koko ajan käyttäjän omassa hallinnassa. 

Encounterin toimintaperiaate on anonyymi, ja jokainen käyttäjä toimii sovelluksessa vain yksilöllisellä käyttäjätunnuksella. 

Sovellus on jo melkein valmis ja käännetty useille eri kielille. Ennen julkaisua Ferreira haluaa kuitenkin vielä varmistaa, ettei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ole ottamassa käyttöön jotain toista vastaavaa ratkaisua. 

”Tällaisten sovellusten idea toimii vain, jos kaikki käyttävät samaa applikaatiota. Jos ihmiset alkavat käyttää useita eri ohjelmia, syntyy vain lisää ongelmia”, hän selittää. 

Yhteistyöllä eteenpäin

Yliopistolla kehitetään paraikaa myös konkreettisia varusteita terveydenhuollon käyttöön. Fab Lab Oulu on valmistellut sairaalakäyttöön tarkoitettujen suojavisiireiden tuotantoa 3D-tulostimilla ja laserleikkureilla. 

Tutkimusryhmän johtaja Susanna Pirttikangas kertoo, että idea lähti tutkijoilta.

”Kun tilanne maailmalla paheni, tutkijamme tajusivat, että he voisivat auttaa.”

Fab Lab  seuraa myös Ventilator Crowd Finlandin hanketta, jonka tavoitteena on valmistaa tuhat hengitystä avustavaa konetta.  

”Olemme kuulolla heidän kanavillaan ja jos jotain tarvetta tulee, niin autamme. Toistaiseksi ei ole tullut.”

3D-tulostimen avulla yhden suojavisiirin tekeminen vie vain muutaman minuutin ja on suhteellisen edullista. 

Pirttikangas sanoo, että laajempi tuotanto aloitetaan tarpeen mukaan.

”Olemme nyt valmistaneet suojavisiireiden prototyyppeja ja niitä on lähtenyt testiin terveydenhuollon ammattilaisille. Jos mallimme ovat hyviä, arvioidaan, kannattaako niitä ryhtyä valmistamaan Fab Labin tiloissa.”

Pirttikangas kertoo, että tuotantoon tarvittavaa laitteistoa löytyy useista Suomen Fab Lab -toimipisteistä, myös kouluilta. Parhaillaan kymmenen organisaation edustajat osallistuvat Fab Lab Oulun vetämään suojavisiirihankkeeseen. 

Ryhmittymä on valmis jakamaan laitteistoa, osaamista sekä työskentelemään yhdessä myös paikallisten yritysten kanssa, mikäli tarve pandemian aikana nousee.

”Kyllä tässä näkyy sellainen yhteisöllisyys. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen.”

Lue lisää: Yliopisto sulkee ovensa 18.3. – Käytöstä poistuvat 24/7-kortti, Linnanmaan liikuntahalli ja kirjastot, Oulun yliopisto ja korona: miten opiskelu turvataan, kuinka käy järjestötoiminnan ja vapun?, Kampus karanteenissa – Miten opiskelu etänä sujuu eri tiedekunnissa?

Julkaistu

SHARE

Laura Juntunen

Toimittaja, joka innostuu kaikesta ja elää tarinoista.

Lue lisää:

Uutiset

Laura Juntunen

Linnanmaan kampuksen tulevaisuudesta päätös ensi viikolla

Yliopiston mukaan kiinteistöstrategian selvitystyön perusteella "todella vahvaksi vaihtoehdoksi" nousee uuden kampuksen rakentaminen Oulun keskustan läheisyyteen. Hallitus päättää asiasta kokouksessaan 28. huhtikuuta.

Uutiset

TEKSTI Anni Hyypiö

Oulun yliopiston hallitus käsittelee yliopiston kiinteistöstrategian selvitystyötä kokouksessaan 28. huhtikuuta. Kokouksessa selviää siis, onko Linnanmaan kampuksella edessä muutto lähemmäs Oulun keskustaa.

Yliopisto käynnisti marraskuussa 2019 kiinteistöstrategian selvityksen, jonka tarkoituksena oli määritellä yliopistolle optimaalisin pitkän aikavälin kiinteistöstrategia. Selvitystyön vaihtoehtoina Linnanmaan kampuksen tulevaisuudelle ovat olleet peruskorjaaminen, uudisrakentaminen tai muutto. Selvityksen syiksi kerrottiin ikääntyvä kampus ja korkeat tilavuokrat, jotka nousisivat entisestään remonttien myötä. Yliopiston kokonaiskustannuksista kiinteistökustannukset ovat toiseksi suurin kustannuserä ja merkittävä osa yliopiston taloutta. Yliopiston tiedotteen mukaan selvitystyön aikana talouden ohella arvioitavaksi tulivat myös vaikutukset hiilijalanjälkeen, saavutettavuuteen ja vetovoimaan.

Kiinteistöstrategian selvitystyössä on yliopiston oman työn lisäksi käytetty apuna rakennuttajakonsulttitoimistojen kustannuslaskennan asiantuntemusta sekä arkkitehtitoimiston näkemyksiä uuden kampuksen sijoittumisen realistisuudesta keskustaympäristöön.  Yliopiston mukaan selvityksen perusteella uuden kampuksen rakentaminen Oulun keskustan läheisyyteen nousee ”todella vahvaksi vaihtoehdoksi”.

Hallituksen kokouksen esityslistalla päätösesityksenä on, että hallitus päättää hankesuunnittelun käynnistämisestä kaupungin keskustan läheisyyteen sijoittuvan kampuksen ensimmäisen vaiheen rakentamiseksi. Päätösesityksen mukaan hallitus valtuuttaa yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen päättämään ja sopimaan hankesuunnittelun yksityiskohdista. Jos muutto toteutuu, uuden kampuksen rakentaminen voisi tapahtua vaiheittain seuraavien 5-20 vuoden kuluessa.

Yliopisto tiedotti muuttosuunnitelmista ensimmäisen kerran 13. marraskuuta 2019 Kalevassa julkaistussa jutussa. Oulun ylioppilaslehti on aiemmin kirjoittanut suunnitelmien taustoista, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kannanotosta suunnitelmiin ja rehtori Jouko Niinimäen perusteluista muutolle.

Julkaistu

SHARE

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Uutiset

Anni Hyypiö