Oamkin opetus Linnanmaalla alkoi

Oamk aloitti opetuksen Linnanmaalla. Ensimmäiset oppitunnit olivat informaatioteknologian koulutusosaston, joka siirtyi Teuvo Pakkalan kampukselta yliopiston yhteyteen.

TEKSTI Iida Putkonen

KUVAT Iida Putkonen

Oulun ammattikorkeakoulun opetus Linnanmaan kampuksella alkoi torstaina 9. tammikuuta. Vuodenvaihteessa yliopistolla aloittaneita opiskelijoita on noin tuhat. Yhteensä muuton on arvioitu koskevan noin 4000–6000 opiskelijaa.

Ensimmäisenä uusia opetustiloja pääsivät testaamaan informaatioteknologian koulutusosaston opiskelijat. Uusien informaatioteknologian opiskelijoiden kurssit alkoivat tänään torstaina. Myös vanhempien vuosikurssien opetus alkaa ensi viikon alussa 13. tammikuuta.

Oamkin käyttöön remontoidaan parhaillaan vanhoja kasvatustieteilijöiden ja humanistien tiloja. Vuoden vaihteessa opintonsa aloittaneet ammattikorkeakouluopiskelijat eivät opiskele vielä näissä tiloissa, vaan käyttöön on otettu vasta pieni osa uusista tiloista entisen biologian laitoksen tiloista, vanhan eläinmuseon läheisyydestä. Nykyiset tilat sijaitsevat Terveystalon lähettyvissä 2. ja 3. kerroksessa.

Suurin remontti valmistuu kevään aikana ja viimeiset Oamkin palvelut muutetaan Linnanmaalle kesällä. Tilojen lisäksi muutoksia tapahtuu myös henkilöstössä, kun yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdistävät sisäiset palvelunsa.

Oamkin hallintojohtaja Marja Sarajärvi siirtyy helmikuussa palvelujohtajaksi yliopiston palvelukseen ja on ollut mukana suunnittelemassa ammattikorkeakoulun muuttoa alusta asti. Hän kertoo olevansa muutosta innoissaan.

”Olen seurannut muutosta vaihe vaiheelta tarjouskilpailusta lähtien. Aikaa myöten innostuin enemmän ja enemmän ja uskon, että tämä on hyvä ratkaisu.”

Remontin alla olevista tiloista valmistuu uudenlaisia oppimistiloja, joita on kehitetty eri koulutusohjelmien tarpeiden mukaan, Sarajärvi kertoo.

”Uudet tilat ovat muunneltavia monitiloja, jotka sopivat tähän päivään. Meidän monialainen koulutustarjontamme tarkoittaa sitä, että tarvitsemme erityistiloja. On hienoa, että tilat ovat remontin jälkeen ajan mukaiset.”

Remontti ja muutot jatkuvat vuoden aikana vaiheittain. Seuraavana muuttovuorossa ovat laboratoriot.

 

Kuvia uusista opetustiloista löydät Oamkin nettisivuilta

Iida Putkonen

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Tiedeviestinnän maisteri ja glögin ympärivuotinen kuluttaja. Etsii revontulia, riippumattoja ja juuri oikeita sanoja.

Lue lisää:

Oamk ja Oulun yliopisto yhdistävät sisäiset palvelunsa, 137 ammattikorkeakoulun työntekijää siirtyy yliopiston palkkalistoille

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston hallitukset ovat tehneet päätöksen sisäisiä palvelutoimintoja koskevasta liikkeenluovutuksesta, korkeakoulut tiedottivat torstaina 12.12. Liikkeenluovutus tarkoittaa yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Päätöksen myötä Oamkin palveluita tuottava henkilöstö siirtyy yliopiston palvelukseen, ja uusi yhteinen palveluorganisaatio alkaa tuottaa palveluita molemmille korkeakouluille. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto, tilat ja […]

TEKSTI Anni Hyypiö

KUVAT Anni Hyypiö

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Oulun yliopiston hallitukset ovat tehneet päätöksen sisäisiä palvelutoimintoja koskevasta liikkeenluovutuksesta, korkeakoulut tiedottivat torstaina 12.12.

Liikkeenluovutus tarkoittaa yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle. Päätöksen myötä Oamkin palveluita tuottava henkilöstö siirtyy yliopiston palvelukseen, ja uusi yhteinen palveluorganisaatio alkaa tuottaa palveluita molemmille korkeakouluille.

Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kirjasto, tilat ja turvallisuus, tietohallinto, henkilöstö-, koulutus- ja talouspalvelut. Eri toiminnoista vastaavat yliopiston nykyinen hallintojohtaja (Essi Kiuru), henkilöstöjohtaja (Jarmo Okkonen) ja talousjohtaja (Pekka Riuttanen). Uutena palvelujohtajana aloittaa intregraatiojohtajana toiminut Marja Sarajärvi.

Yhteisessä palveluorganisaatiossa on 479 yliopiston työntekijää ja 137 Oamkista yliopistoon siirtyvää työntekijää. Tiedotteen mukaan molemmille organisaatioille jää vielä jonkin verran opetusta ja tutkimusta tukevia omia palveluja sekä korkeakoulujen omia strategioita tukevaa kehitystoimintaa ja viestintää.

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat tänä vuonna suunnitelleet yhteisiä palvelujaan. Koska palveluiden uudelleenorganisointi on vaikuttanut korkeakoulujen henkilöstöön ja työtehtäviin, molemmissa organisaatioissa on käyty yt-neuvottelut. Neuvotteluissa ei ollut kyse henkilöstön vähentämisestä.

Korkeakoulut tiedottivat yhteisiä palveluja koskevista suunnitelmista 29. elokuuta.

Aiempana tavoitteena oli, että palvelut aloittaisivat uudessa muodossa jo 1. tammikuuta 2020. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa kuitenkin vasta 1. helmikuuta.

”Päätöksenteko oli lopulta niin myöhään, ettei nyt ehdittäisi siirtää työsuhteita ja käydä työntekijöiden kanssa keskusteluja aiheesta [ennen tammikuuta]. Halusimme varata siihen tarpeeksi aikaa”, Marja Sarajärvi sanoo.

Siirtyville työntekijöille tehdään uusi työsopimus, mutta työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Heihin sovelletaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta 1. huhtikuuta alkaen.

Liikkeenluovutuksen taustalla on Oulun ammattikorkeakoulun tuleva muutto Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle. Lisäksi korkeakoulut kuuluvat samaan konserniin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Sakari Kallo, varapuheenjohtajaksi Liisa Jaakonsaari

Oulun yliopiston hallitus on valinnut tuotantojohtaja Sakari Kallon hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkän poliittisen uran SDP:n kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä tehnyt Liisa Jaakonsaari. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kausi kattaa vuodet 2020–2021. Päätös tehtiin hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta. Kaudella 2018–2019 hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Murto ja varapuheenjohtajana Liisa Hyssälä. Molempien hallituskausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallituskausi päättyy nyt myös opiskelijajäsenillä Jonne Kettusella ja Miina-Anniina […]

Oulun yliopiston hallitus on valinnut tuotantojohtaja Sakari Kallon hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin pitkän poliittisen uran SDP:n kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä tehnyt Liisa Jaakonsaari. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kausi kattaa vuodet 2020–2021.

Päätös tehtiin hallituksen kokouksessa 12. joulukuuta.

Kaudella 2018–2019 hallituksen puheenjohtajana toimi Risto Murto ja varapuheenjohtajana Liisa Hyssälä. Molempien hallituskausi päättyy tämän vuoden lopussa.

Hallituskausi päättyy nyt myös opiskelijajäsenillä Jonne Kettusella ja Miina-Anniina Heiskasella. OYY valitsi lokakuussa pidetyssä kokouksessa hallituksen uusiksi opiskelijajäseniksi kaudelle 2020–2021 Joni Ollikaisen ja Timo Veijolan.

Kollegion tänä vuonna nimittämiä uusia hallituksen jäseniä ovat toukokuussa valitun Jaakonsaaren lisäksi myös Juhani Damski ja Kalervo Väänänen.

Yliopiston hallitukseen kuuluvat myös ylijohtaja Anni Huhtala, tutkimusprofessori Anna Rotkirch, professori Marko Huttula, professori Petri Lehenkari, tutkijatohtori Kimmo Kontio ja lehtori Jukka Hiltunen. 

Oulun yliopiston hallitukseen kuuluu yhteensä 12 jäsentä. Hallitus on yliopistolain mukaan yliopiston ylin päätöksentekoelin. Hallitus valitsee yliopiston rehtorin ja päättää muun muassa yliopiston strategiasta ja budjetista.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Edustajisto päätti: järjestöavustukset vuodelle 2020 leikattiin reiluun 10 000 euroon, tukea myönnetään vain pienille ainejärjestöille

In English Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) päätti kokouksessaan 10. joulukuuta talousarvion käsittelyn yhteydessä ensi vuonna aine- ja harrastejärjestöille maksettavien järjestöavustusten määrästä. OYY:n hallitus esitti edustajistolle kahta vaihtoehtoa: toisessa järjestöavustuksia myönnettäisiin vuonna 2020 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa. Kokouksessa hyväksyttiin äänestyksen jälkeen Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmän tekemä muutosesitys, jossa avustuksiin budjetoidaan ensi vuonna 10 600 […]

In English

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) päätti kokouksessaan 10. joulukuuta talousarvion käsittelyn yhteydessä ensi vuonna aine- ja harrastejärjestöille maksettavien järjestöavustusten määrästä.

OYY:n hallitus esitti edustajistolle kahta vaihtoehtoa: toisessa järjestöavustuksia myönnettäisiin vuonna 2020 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa.

Kokouksessa hyväksyttiin äänestyksen jälkeen Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmän tekemä muutosesitys, jossa avustuksiin budjetoidaan ensi vuonna 10 600 euroa.

Summan lisäksi muuttuu se, kenelle tukea ylipäänsä myönnetään: esityksen mukaan avustuksia tulee jakaa ainoastaan poikkitieteellisille, kaikille OYY:n jäsenille avoimille, pääasiassa harrastetoimintaa järjestäville yhdistyksille. Poikkeuksena tästä tukea jaettaisiin pienimmille ainejärjestöille, joiden jäsenmäärä on alle sata henkilöä. Esityksen mukaan näille pienemmille ainejärjestöille maksetaan 1 400 euroa, ja loput 9 200 euroa ohjataan harrastejärjestöille.

Tänä vuonna avustuksia on maksettu 17 736 euroa, josta ainejärjestöille 10 070 euroa ja harrastejärjestöille 7665 euroa.

Päätöksestä käytiin edustajiston kokouksessa vilkas keskustelu. Myös äänestys meni lopulta varsin tiukaksi.

OYY:n hallintosäännössä todetaan, että talousarviosta ja lisätalousarviosta päätettäessä asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman määrärahaesityksen hyväksyminen ja hylkääminen ja näin jatketaan esitysten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin esitys on saanut vaadittavan enemmistön, minkä jälkeen pienempiä esityksiä ei enää oteta käsittelyyn.

Vaihtoehto 1 (25 000 euroa) hylättiin selkein äänin 26–11, vaihtoehto 2 (17 750 euroa) taas hylättiin yhden äänen erolla 19–18. Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmän esityksen puolelle asettuivat yksimielisesti LED itse, Opiskelevat Kokoomusnuoret ja osa Tekniikan ja Talouden (TeTa) vaalirenkaan edustajista. Sitä vastaan olivat yksimielisesti Poikkitieteellinen vaalirengas, Vihreä vaaliliitto, Tieteelliset, Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto ja lisäksi osa Tekniikan ja Talouden vaalirenkaasta.

Kun hallituksen pohjaesitykset olivat hylätty, äänestettiin vielä erikseen LEDin esityksestä (10 600). Se sai kolmannessa ja viimeisessä äänestyksessä 20–17 ääntä.

Edustajiston jäsenistä Aino-Kaisa Manninen (vihr.), Roosa Heinonen (PoVa), Bruno Gioia Sandler (PoVa), Timi Kärki (PoVa), Salla Karhunen (PoVa) ja Jarkko Impola (PoVa), jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen.

Oulun ylioppilaslehti kirjoitti päätöksestä ja sen taustoista aiemmin tiistaina julkaistussa jutussaan.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Järjestöavustukset puhututtavat edustajiston kokouksessa – Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmä esittää ensi vuonna jaettavaan summaan leikkausta ja rajausta tuensaajiin

Tiistaina 10. joulukuuta järjestettävässä edustajiston kokouksessa odotettavasti eniten keskustelua tulee aiheuttamaan aine- ja harrastejärjestöille maksettavat toiminta-avustukset. Ylioppilaskunnan hallitus tuo kokoukseen kaksi pohjaesitystä: toisessa avustuksia maksettaisiin 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa. Nyt kokoukseen on tulossa Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmältä muutosesitys, jossa jaettavaa summaa leikattaisiin merkittävästi. Summan lisäksi muuttuisi se, kenelle tukea myönnettäisiin: muutosesityksen mukaan avustuksia tulisi jakaa vain poikkitieteellisille, kaikille OYY:n jäsenille avoimille, pääasiassa harrastetoimintaa järjestäville yhdistyksille. Poikkeuksena tästä tukea jaettaisiin pienimmille ainejärjestöille, joiden jäsenmäärä on alle 100 henkilöä.

In English

Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) päättää tiistaina 10. joulukuuta kokouksessaan ensi vuoden talousarviosta. Talousarviossa oletettavasti eniten keskustelua aiheuttavat OYY:n aine- ja harrastejärjestöille maksamat toiminta-avustukset.

OYY:n hallitus tuo kokoukseen ensi vuoden talousarviosta kaksi pohjaesitystä. Ne ovat muuten samat, mutta toisessa vaihtoehdossa avustuksia jaettaisiin ensi vuonna 25 000 euroa, toisessa 17 750 euroa. Tänä vuonna avustuksia maksettiin 17 736 euroa, josta ainejärjestöille 10 070 euroa ja harrastejärjestöille 7665 euroa.

Nyt kokoukseen on tulossa Lääketieteellisen vaaliliiton edustajistoryhmältä (LED) muutosesitys, jonka mukaan avustuksia jaettaisiin vuonna 2020 10 600 euroa. Summan lisäksi muuttuisi se, kenelle tukea ylipäänsä myönnettäisiin: muutosesityksen mukaan avustuksia tulisi jakaa ”ainoastaan poikkitieteellisille, kaikille OYY:n jäsenille avoimille, pääasiassa harrastetoimintaa järjestäville yhdistyksille. Poikkeuksena tästä tukea jaettaisiin pienimmille ainejärjestöille, joiden jäsenmäärä on alle 100 henkilöä.”

Muutosesityksessä ehdotetaan maksettavaksi näille pienemmille ainejärjestöille 1 400 euroa, ja loput 9 200 euroa ohjattaisiin harrastejärjestöille.

”Käytännössä kaikki OYY:n tulot ovat jäsenmaksutuloja. Kun jokaisen yliopisto-opiskelijan on maksettava jäsenmaksu, on oltava myös painavat perusteet jäsenmaksun käytölle. Toinen lähtökohtamme on, että nyt avustukset eivät hyödytä kaikkia, vaan isot järjestöt ja tietyt tiedekunnat jäävät paitsioon. Kasvatustieteiden tiedekunnalle, humanistiselle ja luonnontieteelliselle tiedekunnalle menee valtaosa tuista, ja muut saavat loput. Tämä johtuu osittain prosessista, osittain hakuinnostakin – mutta lopputulos on vääristynyt”, perustelee edustajistoryhmän jäsen Eelis Palokangas.

Palokankaan mukaan näistä syistä johtuen avustukset ovat tällaisenaan turhaa tulonsiirtoa opiskelijalta toiselle. Palokangas sanoo, että ainejärjestöillä on muitakin tulonhankkimiskeinoja: tuen menetystä kompensoidakseen voi korottaa jäsenmaksua tai tehdä enemmän töitä varainhankinnassa.

Mutta millaisia vaikutuksia esityksellä oikein olisi toteutuessaan järjestöjen toimintaan?

”Jos katsoo tiedekunnittain sitä, paljonko rahaa menee per opiskelija, eniten tukea saavissa tiedekunnissa (KTK, HUTK, LUTK) tuet ovat keskimäärin 2 euroa per opiskelija. Katsomme, että tämän määrän korvaaminen ei ole mahdoton tehtävä ainakaan suuremmille ainejärjestöille. Mutta varmasti tämä koskettaa enemmän pienempiä järjestöjä. Alle sadan hengen järjestöille olisi ehdotuksessamme tarkoitus turvata se sama tuki, jonka ovat saaneet tänä vuonna”, Palokangas sanoo.

Onko lääketieteilijöiden ehdotukselle syynä se, että esimerkiksi Oulun Lääketieteellinen Kilta on liikevaihdoltaan ollut liian suuri toiminta-avustuksen hakemiseen? Toiminta-avustusten kriteereissä nimittäin todetaan, että jos yhdistyksen tulot ja menot ovat yhteensä yli 100 000 euroa, ei sille myönnetä ​lähtökohtaisesti toiminta-avustusta. Kriteereissä kuitenkin sanotaan myös, että tällaisenkin yhdistyksen on mahdollista saada toiminta-avustusta, mikäli perustelee avustuksen tarvettaan hakemuksessaan kohdassa “muuta”.

”Jos miettii sitä, että meillä on lääketieteellisessä tiedekunnassa yli 1000 opiskelijaa ja vain muutama prosentti maksetuista jäsenmaksuista palautuu Terveystieteiden Killalle, on se nähty epäreiluna systeeminä. Mutta kun tätä esitystä on mietitty, on tultu lopputulokseen, että tämä järjestelmä on turha. Toki jos avustuskriteerit avataan niin, että kaikki voivat tukea hakea, olisi se jo askel eteenpäin. Mielestämme purkaminen olisi parempi vaihtoehto, siksikin, että on myös opiskelijoita, jotka eivät halua kuulua ainejärjestöön eivätkä hyödy tästä [maksetusta tuesta]”, Palokangas sanoo.

OYY:n edustajistoryhmistä Poikkitieteellinen vaalirengas (PoVa), Vihreä vaaliliitto ja Tieteelliset julkaisivat 10.12. yhdessä kannanoton, jossa he ilmoittivat kannattavansa OYY:n hallituksen esitystä turvata järjestöavustukset jatkossakin aine- ja harrastejärjestöille OYY:n talousarviossa.

Kannanotossa todetaan, että ”elinvoimaiset opiskelijajärjestöt hyödyttävät koko yliopistoyhteisöä. Esimerkiksi ainejärjestöt tuottavat opiskelijakulttuuria, tapahtumia ja palveluita sekä muuta toimintaa, joiden avulla opiskelijoiden on helpompi kiinnittyä yliopistoyhteisöön. Yhdessä OYY ja ainejärjestöt voivat olla vaikuttavampia opiskelijoiden edunvalvojia yliopistolla ja yhteiskunnassa”.

Kannanoton allekirjoittaneiden ryhmien mukaan vastaesitys on tuotu edustajistolle kiireellä, eikä sen kaikkia vaikutuksia ei ole ehditty punnita kunnolla.

”Esimerkiksi avustusleikkaukset vaikuttavat voimakkaasti niihin ainejärjestöihin, jotka perivät jäsenmaksun ainoastaan liittymisen yhteydessä. Eri aloilla on myös erilainen tarkoitus yhteiskunnassa ja erilaiset mahdollisuudet hankkia merkityksellisiä sponsoreita tukemaan toimintaansa. Edustajiston jäseninä meidän tulee taata kaikille Oulun yliopistossa toimiville ainejärjestöille mahdollisuudet toimia opiskelijan hyvän elämän eteen.”

Muista ryhmistä Tekniikan ja Talouden vaalirengas (TeTa), Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitto tai Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitto eivät tiettävästi ole julkaisseet ennen kokousta kannanottoja aiheesta.

OYY:n edustajisto on 37-henkinen. Tällä edustajistokaudella TeTalla on 14 paikkaa, LEDillä 5, Tieteellisten vaaliliitolla 5, PoValla 5, Opiskelevat Kokoomusnuoret -vaaliliitolla 4, Keskustaopiskelijoiden ja sitoutumattomien vaaliliitolla 3 ja Vihreällä vaaliliitolla 1.

Kuka saa hakea?

Järjestöille maksettavien avustusten kokonaismäärärahasta päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Avustussumma on vuosien aikana elänyt ja muuttunut: esimerkiksi vuonna 2016 avustuksia maksettiin järjestöille yhteensä 23 497 euroa, vuonna 2017 14 874 ja vuonna 2018 16 969 euroa. Vuodesta 2018 ei ole jaettu enää erikseen projektiavustuksia tai erityistoiminta-avustuksia, vaan kaikki OYY:n järjestöavustukset jaetaan nyt toiminta-avustuksina.

OYY:n hallitus päättää summan jakamisesta hakuajan jälkeen hakijamäärien perusteella. Tänä vuonna toiminta-avustusten hakuaika alkoi 24. huhtikuuta ja päättyi 19. toukokuuta.

OYY:n toiminta-avustukseen ovat oikeutettuja ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka ovat ilmoittautuneet toimivansa OYY:n piirissä. Järjestön on myös kuluvan vuoden aikana pitänyt päivittää tietonsa OYY:n järjestöportaaliin yhdistysluetteloon.

Ehtoina avustuksen saamiselle ovat olleet lisäksi seuraavat seikat: jäsenistö sitoutuu OYY:n arvoihin, järjestön toiminta ja periaatteet ovat sellaiset, että OYY voi ne hyväksyä, järjestön toiminta ei ole ristiriidassa OYY:n strategian tai tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa, järjestö​ muistuttaa jäseniään tilaamaan OYY:n viikkokirjeen​ ja OYY myös näkyy avustetun järjestön viestinnässä hyvän avustuskäytännön mukaisesti, järjestön edustajat osallistuvat OYY:n järjestämiin järjestökoulutuksiin säännöllisesti, järjestön talousvastaava on kouluttautunut tehtäväänsä, järjestön hallitus​ on ajan tasalla yhdistyksen taloudellisesta tilanteesta ja järjestön tapahtumissa on huomioitu yhdenvertaisuus- ja esteettömyysnäkökulmat.

Toiminta-avustuskriteerit vuodelle 2019 löytyvät OYY:n sivuilta.

 

Vuoden 2020 talousarviosta päätetään OYY:n edustajiston kokouksessa 10. joulukuuta kello 17 alkaen. Samassa kokouksessa valitaan esimerkiksi myös OYY:n hallitus vuodelle 2020, yliopistokollegion opiskelijajäsenet ja heidän varajäsenensä kaudelle 2020–2021 ja päätetään toimintasuunnitelmasta vuodelle 2020.

Kokous järjestetään Linnanmaan kampuksella salissa L2, ja siitä lähetetään myös livestream OYY:n Facebook-sivulla. Oulun ylioppilaslehti seuraa kokouksen etenemistä Twitter-seurantana. Kokoukseen paikan päällä voivat osallistua kaikki OYY:n jäsenet.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää:

Oulun yliopisto otti kantaa Mannerheimin kuvaa koskevaan kohuun

Oulun yliopisto on julkaissut verkkosivuillaan ja intranetissä Notiossa kannanoton keskusteluun Carl Gustaf Emil Mannerheimin kuvan poistamisesta. Valtakunnan uutiskynnyksen rikkonut myrsky käynnistyi sähköposteista. Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen lähetti 19.11. kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistalle viestin, jossa toivoi järjestöjen kiltahuoneella olevan Mannerheimin kuvan poistamista ja fuksipassiin kuuluneen tehtävän (selfien ottaminen kuvan kanssa) lopettamista. Oulun Luokanopettajaopiskelijat (OLO) vastasi Puuroselle poistavansa kuvan […]

Oulun yliopisto on julkaissut verkkosivuillaan ja intranetissä Notiossa kannanoton keskusteluun Carl Gustaf Emil Mannerheimin kuvan poistamisesta.

Valtakunnan uutiskynnyksen rikkonut myrsky käynnistyi sähköposteista. Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen lähetti 19.11. kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistalle viestin, jossa toivoi järjestöjen kiltahuoneella olevan Mannerheimin kuvan poistamista ja fuksipassiin kuuluneen tehtävän (selfien ottaminen kuvan kanssa) lopettamista.

Oulun Luokanopettajaopiskelijat (OLO) vastasi Puuroselle poistavansa kuvan kiltahuoneelta ja lopettavansa fuksipassitehtävän. Tila on kaikkien kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijajärjestöjen yhteinen, fuksipassitehtävä OLOn oma.

Tiistain ja keskiviikon aikana aiheesta kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja ja keskusteltiin vilkkaasti somessa. Oulun ylioppilaslehti kirjoitti aiheesta keskiviikkona 20.11.

Kannanotossaan yliopisto toteaa olevan tärkeää, että ”yhteisössämme vallitsee laaja ajattelun- ja sananvapaus”. Tämä vapaus koskee niin tutkimuksen tekemistä, opiskelijoiden toimintaa kuin erilaisia mielipiteitä.

”Vapauteen liittyy aina vastuu, mitä myös yliopiston arvoissa korostetaan”, kannanotossa todetaan.

Kannanotossa todetaan myös, että koska professorit ovat valta-asemassa opiskelijoihin nähden, heidän tulee käyttää erityistä harkintaa omien näkemystensä esittämisessä opiskelijoiden toiminnasta.

”Emme kannusta laajojen sähköpostilistojen käyttöön mielipiteellisissä asioissa. Tähän on esillä olleen tapauksen johdosta kasvatustieteiden tiedekunnassa jo puututtu. Opiskelijoitamme – jotka ovat täysi-ikäisiä, osaavia ja vastuuntuntoisia toimijoita – kannustamme itsenäiseen ajatteluun ja myös rohkeuteen suhteessa henkilöstöön”, kannanotossa todetaan.

”Samalla tapaus toimii muistutuksena, että yliopistoyhteisössä on paljon erilaisia maailmankatsomuksia, joiden välinen kunnioitus kuuluu kaikkiin ihmisyhteisöihin ja aivan erityisesti koulutuksen ja kasvatuksen yhteisöihin. Opettajuuteen liittyy opettajan oma persoona ja asiantuntijuus, mikä on rikkaus, sillä opiskelijoitamme kouluttaa suuri, moniääninen ja kansainvälinen joukko eri alojen asiantuntijoita. Jokaisella on vapaus omaan arvomaailmaansa, mutta opetustyössä opettajan tulee sitoutua vastuullisuuteen ja hyvään ammatilliseen toimintatapaan.”

Kannanotto päättyy toteamukseen siitä, että mikäli yliopistossa kohdataan epäasialliseksi koettua toimintaa tai epäasiallisia opetussisältöjä, asiasta tulee olla yhteydessä dekaaniin, hallintojohtajaan tai ylioppilaskunnan asiantuntijoihin.

Anni Hyypiö

Oulun ylioppilaslehden entinen päätoimittaja. Twitter: @AnniHyypio

Lue lisää: