Joukko opiskelijoita valtasi maanantaina 25.9. Linnanmaan kampuksen mielenilmauksena hallituksen suunnittelemia leikkauksia kohtaan. Opiskelijat vaativat toimia niin korkeakouluilta kuin hallitukselta opiskelijoiden olojen kurjistamisen päättämiseksi.
Normaalin maanantaiaamun unenomaisen vaeltelun sijaan Linnanmaan kampuksen vihreillä naulakoilla käy kuhina, kun joukko opiskelijoita pystyttää paikalle kylttejä, mikrofoneja ja telttoja. Maanantaista 25.9. kello 8 eteenpäin opiskelijat julistavat kampuksen toistaiseksi vallatuksi vastustaakseen hallituksen opiskelijoihin kohdistuvia leikkauksia. Valtaus jatkuu toistaiseksi, kunnes tavoitteisiin saadaan vastakaikua.
“Haluamme antaa hallitukselle selkeän viestin, että opiskelijoilta leikkaamisen ja opiskelijoiden elämän kurjistamisen täytyy loppua nyt”, yksi järjestäjistä Veera Kiiskilä tiivistää valtauksen sanoman.
Tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva Kiiskilä on koko valtauksen alullepanija. Idea lähti liikkeelle tiistaina 19.9. järjestetystä Helsingin yliopiston valtauksesta. Sittemmin useissa Suomen korkeakouluissa on ryhdytty samanlaisiin toimiin opiskelijoiden kestävämmän tulevaisuuden eteen.
Mielenilmaus Linnanmaan kampuksella on yksityishenkilöinä toimivien opiskelijoiden järjestämä. Se on kuitenkin saanut tukensa Oulun yliopiston ylioppilaskunnalta (OYY) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Osakolta.
OYY:n hallituksen puheenjohtaja Suvi-Anna Salminen käy puhumassa valtaukseen osallistuville opiskelijoille antaen OYY:n tuen asialle. Hän asettaa puheessaan selkeän viestin myös päättäjille liittyen hallituksen tavoitteeseen, jossa vuonna 2030 50 prosenttia nuorista olisi korkeakoulutettuja. “Miten tämä tavoite voidaan saavuttaa, jos opiskelijoiden oloja huononnetaan näin radikaalisti?”, Salminen kysyy. “Leikkausten sijaan teidän pitäisi tukea meitä.”
Kiiskilä muistuttaa samasta tavoitteesta. “Eipä näytä hirveen hyvältä se tavoite näiden toimien valossa.”
Paikalle on saatu myös paikallisia poliitikkoja tukemaan mielenilmausta. Kaupunginvaltuutetut Susa Vikeväkorva ja Jessi Jokelainen puhuvat osallistujille osoittaen huolensa opiskelijoiden toimeentulon ja hyvinvoinnin suhteen. Jokelainen muistuttaa puheessaan edellisten vaalien alla tehdyistä lupauksista, että koulutus on erityissuojelussa ja siitä ei leikata. “Toisinaan mietin, että käsittääkö meidän hallitus semmoista asiaa kuin mikä on pitkän tähtäimen sijoitus”, Jokelainen sanoo puheenvuorossaan.
“Tätä on nyt kestetty ihan riittävästi”
Mielenilmauksen vaatimukset jatkavat osaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kampanjaa viime eduskuntavaalien kynnyksellä. ”Opiskelijat pois köyhyysrajalta” -kampanja tähtäsi opintorahan korotukseen. Kampanjassa korotusta perusteltiin hyvin samoilla teemoilla kuin tämänhetkisissä mielenilmauksissa ympäri maan – hyvinvointivaikutuksilla ja ostovoimalla. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun valtaukselle on asetettu vaatimuksia liittyen opiskelijoiden nostamiseen pois köyhyysrajalta, koulutuksen maksuttomuuteen ja saatavuuteen sekä opiskelijoiden hyvinvointiin panostamiseen.
Valtauksella järjestäjät tavoittelevat ensisijaisesti korkeakoulujen reagointia. He toivovat, että Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu antaisivat virallisen kannanoton, että organisaatiot tukevat opiskelijoiden vaatimuksia. “Jotka [vaatimukset] on kuitenkin aika matalan tason juttuja, että haluaisin elää kiitos”, Kiiskilä sanoo.
Yksi järjestäjistä ja mielenilmauksen neuvottelija, Desiree Esparza Kurkela, perustelee asiaa hyvinvoinnin ja kestävyyden kautta. Hän jatkaa samalla teemalla kuin Jokelainen puhuessaan hyvinvointiin sijoittamisesta. “Tulevaisuuteen kannattaa sijoittaa. Opiskelijoiden hyvinvointi ja se että meiltä tulee ne ihmiset, jotka kannattelee yhteiskuntaa myöhemmin mahdollistuu vaan sillä, että meillä on mahdollista tehdä ne meidän opinnot loppuun ilman, että me mennään kesken opintojen kokonaan työelämään jättäen opinnot kesken kuitenkin niin, että pystytään asumaan, ruokkimaan itsemme ja maksamaan laskut”, Kurkela sanoo.
Kiiskilä ja Kurkela peräänkuuluttavat korkeakoulujen vaikutuskykyä. “Heillä [korkeakouluilla] on aika paljon sananvaltaa siihen, mihin suuntaan tämä yhteiskunta kehittyy. Siellä istutaan sellaisissa pöydissä, joihin opiskelijat ei pääse.”
Järjestäjät siis toivovat virallisen tuen ja kannanoton lisäksi konkreettisia toimia ja korkeakouluja viemään viestiä eteenpäin niihin paikkoihin, joissa päätöksiä tehdään.
Vaikka samankaltaisia valtauksia on ollut viime viikosta lähtien ja opiskelijoiden toimeentulo on ollut huolenaiheena jo pidempään, mutta erityisesti uuden hallitusohjelman valmisteluiden myötä, hallitus ei ole reagoinut kansalaisten huoleen. “Hiljaista on toistaiseksi ollut”, Kiiskilä tokaisee. Opiskelijat haluaisivat kuulla hallituksen vastauksen huoliinsa, ja vaativat hallituksen tasolta reagointia. “Mitä te aiotte tehdä tälle asialle?”, Kiiskilä kysyy.
Järjestäjät kannustavat kaikkia opiskelijoita osallistumaan matalalla kynnyksellä sen verran, kuin oma jaksaminen sallii. Kiiskilä ymmärtää kuitenkin, kuinka ahtaalla moni opiskelija on “Tää on toisaalta tosi paljon opiskelijoilta pyydetty, koska monet saattaa olla tosi tiukoissa tilanteissa omassa elämässään niin kyllä mä ymmärrän että monet saattaa miettiä että emmä jaksa. Osallistukaa, kun teillä on niitä voimavaroja ja osallistukaa solidaarisuudesta”, hän päättää.
